Suuren vanhan kiinteistön lämmitys

[Nyybi]

Hei,

Nyybin kysymyksia maalämpötietäjille (iki)vanhan kiinteistökokonaisuuden lämmittämiseen maalämmöllä:

Kysymyksessä on Uudellamaalla sijaitseva vanha maatilakokonaisuus jota on tähän saakka lämmitetty tulisijoilla ja muutamia huoneita osin sähköpattereilla. Lämmitettäviä tiloja on seuraavasti: Päärakennus noin 450m2, korkeita huoneita, tulisijoja tusinan verran. Sivurakennus noin 150m2, korkeita huoneita, useita tulisijoja mutta käyttökiellossa muurien halkeamien johdosta. Sivurakennus 2 noin 100m2, ei (toimivia) tulisijoja. Lisäksi pihapiirissä on suuri tiilinavetta, noin 800m2, jossa kunnossa oleva korkea tiilihormi muttei lämmitystä.

Rakennukset ovat lähellä toisiaan, etäisyydet maksimissaan noin 100 metriä. Navettarakennuksessa on tilaa ja suuret ovet sijoittaa lämmitysjärjestelmä. Kallio on paikoin lähellä maanpintaa, mutta arvioiden mukaan jo päärakennus vaatisi ainakin kaksi porakaivoa. Noin 70 metrin etäisyydellä rakennuksista on tilaan kuuluva tasainen salaojitettu viljelty pelto, kooltaan noin 3 hehtaaria, savimaata.

Lämmitysjärjestelmä on siis rakennettava aivan alusta saakka ja rakennusten arvoa & historiaa kunnioittaen. Käytännössä patterilämmitys lienee ainoa vaihtoehto; lattialämmitys ei oikein sovellu lattialankkujen ollessa +50mm kaikissa rakennuksissa.

Maalämpö on ymmärtääkseni ainoa järkevä vaihtoehto. Lisäongelma asiassa on se että asukas eli minä olen työni takia poissa useita viikkoja kerrallaan, pelletti tms. ei istu kuvioon jossa isäntä voi olla toisella mantereella eli talo ilman valvontaa.

Olen asiaa opiskeltuani tullut siihen tulokseen että maalämpö peltoon kaivetulla keruupiirillä olisi paras vaihtoehto. En kuitenkaan haluaisi ajan mittaan hankkia "omaa" laitetta jokaiseen taloon: ideaalitilanteessa lämmitykseen olisi yksi suuri laitteisto, tarpeellisen suuruinen keruupiiri ja suuri varaaja plus mahdollisia puskurivaraajia. Mikäli koneiston voisi sijoittaa navettaan, olisi siihen mahdollista joskus liittää myös aurinkokeräimiä (suuri Etelään/Länteen oleva katto). Onko vastaavia järjestelmiä palstalaisilla käytössä, ja mistä löytää laitetoimittajista riippumaton itsenäinen suunnittelija? Olen havainnut muissa rakennustoimissa parhaaksi käyttää itsenäistä ammattilaista suunnitteluun; tämän perusteella on helpompaa pyytää tarjouksia ja rakentaa kokonaisuus.

Nyybi

[tomppeli]

...Kysymyksessä on Uudellamaalla sijaitseva vanha maatilakokonaisuus jota on tähän saakka lämmitetty tulisijoilla ja muutamia huoneita osin sähköpattereilla. Lämmitettäviä tiloja on seuraavasti: Päärakennus noin 450m2, korkeita huoneita, tulisijoja tusinan verran. Sivurakennus noin 150m2, korkeita huoneita, useita tulisijoja mutta käyttökiellossa muurien halkeamien johdosta. Sivurakennus 2 noin 100m2, ei (toimivia) tulisijoja. Lisäksi pihapiirissä on suuri tiilinavetta, noin 800m2, jossa kunnossa oleva korkea tiilihormi muttei lämmitystä.

Rakennukset ovat lähellä toisiaan, etäisyydet maksimissaan noin 100 metriä. Navettarakennuksessa on tilaa ja suuret ovet sijoittaa lämmitysjärjestelmä. Kallio on paikoin lähellä maanpintaa, mutta arvioiden mukaan jo päärakennus vaatisi ainakin kaksi porakaivoa. Noin 70 metrin etäisyydellä rakennuksista on tilaan kuuluva tasainen salaojitettu viljelty pelto, kooltaan noin 3 hehtaaria, savimaata...

Tervetuloa mukaan foorumille.
Mielenkiintoinen iso projekti. Maalämpö on tähän erittäin hyvä ratkaisu.
Lämpöenergian keruu pellostakin onnistuu. Hiukan mietityttää ne pellossa olevat salaojat.
Kuinka ne saadaan pysymään kunnossa, kun keruun putkitus upotetaan peltoon.
On myöskin mahdollista tehdä kaivojen vaakakeruun yhdistelmä.

Tein hyvin summittaisen mitoituslaskelman kohteeseen. Vertaile kakkossivulla olevia rakennustietoja kohteen oikeisiin tietoihin.
Jos haluat niitä muutettavan, kerro niistä ja korjaan virheet.
Saat myöskin alutessasi koko laskelman, joka on avattavissa LibreOffice - toimisto-ohjelmistolla, jolloin pystyt itsekin muuttamaan kohteen tietoja.

Olisi varmaankin hyvä hiukan parannella rakennusten lämpötaloutta, esimerkiksi laittamalla rakennusten ullakoille kerros puhallusvillaa.

Yhteenvetona mitoitus voisi näyttää tämän kaltaiselta:
Kartano  ”Nyybi”    SIUNTIO
Lämmitettävää   720 m2   2 148 m3
Vuotuinen lämmitystarve:   ( PATTERILÄMMITYS )
- Kiinteistö      3,5 COP   145 292 kWh
- Lämmin käyttövesi      2,8 COP   12 000 kWh
- Yhteensä      3,4 COP   157 292 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   53,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho 50,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -26 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,5 COP)   35,8 kW   111 474 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   45 525 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   294 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   45 818 kWh
Tarvitaan 4 x 266 m = 1064 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 2,44 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille kaivoa kohden:
• Keruun painehäviö 2,44 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   1,19 bar (119 kPa)
• Keruun painehäviö 2,44 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,62 bar (62 kPa)
• Keruun painehäviö 2,44 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,35 bar (35 kPa)
Tai vaakakeruupiiri    Keruu: kostea Savi   2580 m
Tämä laskelma on vain suuntaa antava, ei ole mikään takuumitoitus!
Paikallinen ammattisuunnittelija pystyy tekemään tarkimman suunnitelman ja mitoituksen.

[Nakke vaan]

Hei,

Nyybin kysymyksia maalämpötietäjille (iki)vanhan kiinteistökokonaisuuden lämmittämiseen maalämmöllä:

Päärakennus 450m2,  tulisijoja tusinan verran.
Sivurakennus noin 150m2,  useita tulisijoja
Sivurakennus 2 noin 100m2, ei (toimivia) tulisijoja.

Kuinka vanha on ikivanha? Eihän ole niin vanha että jollain noista tulisijoista on maahan asti ulottuva perusmuuri? Jos on niin lämmöntarve on valtava uunin jäädessä käyttämättömäksi.

[Nyybi]

Hei,

Kiitoksia vastauksista, näistä saa jo osviittaa ja pohjaa ajatuksille! Aion tosiaan etsiä ammattilaisen suunnittelemaan järjestelmän, mieluiten vielä toimittajista riippumattoman. Asiaa mutkistaa vielä se että vain päärakennuksessa tarvitaan lämpöä heti eli pian; sivurakennukset on saneerattava perinnerakennusmenetelmin ennekuin niihin lämpöä tarvitaan. Päärakennuksessa on asuttu ympäri vuoden vielä noin viisi vuotta sitten, talo pidettiin silloin lämpimänä tulisijoilla. Eristystä tullaan kyllä parantamaan sekä lattioissa että katoissa, seiniin asennetaan 2x12 mm puukuitulevyt. Toisen kerroksen huoneiden päälle pääsee helposti puhaltamaan lisää eristettä. Rakennuksessa on hyvät joskin vanhat tuplaikkunat.

Tarkka rakennusvuosi ei ole edes tiedossa mutta paikalliset asiakirjat tietävät kertoa ensimmäisen osan rakennetun noin 1780. Maalämpö on varmasti viisain ratkaisu taloon, lähinnä pohdin sitä kui ka järjestelmästä saisi skaalautuvan siten että kaikki rakennukset saataisiin saman lämmityksen piiriin. Tuntuisi turhalta mitoittaa järjestelmä vain päärakennusta varten ja hankkia muutaman vuoden kuluttua lisää laitteita sivurakennusten tarpeisiin.

Valtaosa päärakennuksen kaakeli- ja pönttöuuneista on maan varaan rakennetuille kivipedeille perustettu.

[Nakke vaan]

Hei,


Valtaosa päärakennuksen kaakeli- ja pönttöuuneista on maan varaan rakennetuille kivipedeille perustettu.

Pyydä sitä suunnittelijaa sitten kiinnittämään tuohon erityishuomiota. Kannattaa pyytää kirjallinen takuu siitä että järjestelmän teho riittää. Tiedän kuuden uunin talon jossa tuota asiaa ei huomioitu ja mitoitus jäi noin puolet liian pieneksi. Kivikasa johtaa kylmyyttä aika hävyttömän hyvin sieltä maanalta.