Pari sanaa keruunesteen lämmittämisen mielekkyydestä.
Lämmitettäessä keruunestettä ulkopuolisella energialla ei energia mene "putkena" lämpöpumpun läpi kohteeseen vaan lämmennyt keruuneste ainoastaan parantaa lämpöpumpun hyötysuhdetta ja sitä kautta pienentää lämpöpumpun ottotehoa.
Jos kiinteistö kuluttaa vuodessa 1000 MWh lämpöenergiaa, on keskikulutus 114 kW.
Oletetaan COP = 4,0
Saadaan että lämpöpumpun ottoteho on 28,5 kW ja kaivoista otetaan 85,5 kW vuosikeskiarvoina.
Voidaan laskea että keruun Dt:llä 3,0 C on virtaus 7,0 l/s
Jäähdytettäessä jäteilmaa, 3m3/s, keruunesteellä saadaan siitä tehoa 60 kW.
Edelleen voidaan laskea, että lämmitettäessä keruunesteen 7,0 l/s virtausta 60 kW teholla, lämpiää keruuneste 2,1 C.
Tiedetään että keruunesteen 1C lämpenemä parantaa COP:a 3%
Tällöin 2,1 C lämpenemä parantaa COP:a 6,3%
COP 4,0 -> 4,25
Antoteho 114 kW, COP 4,0 -> ottoteho = 28,5 kW
Antoteho 114 kW, COP 4,25 -> ottoteho = 26,8 kW
Erotus = 1,7 kW
Syöttämällä 60 kW:n teholla lämpöenergiaa keruunesteeseen pienenee sähköenergian kulutus 1,7 kW.
Tämän järjestelmän hyötysuhde on 2,8 %.
Pitäisi löytää energiatehokkaampi käyttökohde jäteilman energian hyödyntämiseksi.
ATS