Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Kerrostalo kaukolämmöstä maalämpöön  (Luettu 13707 kertaa)

Poissa turbo

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 6
  • Maalämpöfoorumi
Kerrostalo kaukolämmöstä maalämpöön
« : 22.03.17 - klo:20:42 »
Arvon asiantuntevan foorumin jäsenet,
nyt olisi aikeissa siirtää hiukan keskimääräistä suurempi kiinteistö maalämmön varaan.
Kyseessä on 3:n porraskäytävän 7-kerroksinen kerrostalo Espoossa.
Neliöitä talossa on 6900m² ja kuutioita 23130m³.
Kaukolämpöä menee n. 1000MWh/v ja tästä arviolta 300MWh/v menee lämpimän käyttöveden lämmittämiseen.
Lisätavoitteena on rakentaa poistoilman lämmöntalteenotto josta n. 3m³/s lämmintä ilmaa menee taivaalle, tällä syötetään lämpöpumpuille +20 asteista kiertoa maakierron lisäksi. Ylimääräinen poistoilman lämpö ajetaan takaisin lämpökaivoihin, saa nähdä mitä siitä saadaan hyötyä irti.
Parinkin eri toimittajan kanssa ollaan keskusteltu ja haarukka tarjouksissa on melkoinen.
Aktiivisia kaivometrejä on tarjoajasta riippuen 3700m-4300m. Tähän olisi hyvä saada järkevä arvo, tuo 4300m nimittäin tarkoittaa jo lähes 420m syviä lämpökaivoja jotta ne saadaan järkevästi mahtumaan tontille. Ollaan tutustuttu Geopipe:n Geoduo M32 kollektoriin ja sillä olisi tarkoitus lämpökaivot varustaa. Tuntuu vain että toimittajilla on omat epäilyksensä saako M32:sta mahtumaan 115mm halkaisijan lämpökaivoon. Tätä kuitenkin ajetaan jotta painehäviöt pysyisivät alle 90 kPa:n energiakentässä. Turbocollector 45mm on auttamatta liian pieni halkaisijaltaan tähän hankkeeseen niin montaa lämpökaivoa ei vain tontille mahdu että sillä saataisiin kollektorit tehtyä. Vilkaisin bergheat46:n libreoffice sovellusta, se ei vain tuntunut ihan suoraan sopivan tämän kokoluokan kohteeseen.
Naapurissa tehtiin viime kesänä yksi 290m syvä koekaivo ja sieltä GTK mittasi TRT-mittauksella 3.4 W/mK lämmönjohtavuuden kaivon graniitille. Joten tältä pohjalta potentiaalia on meilläkin. Kallio on suht. lähellä maanpintaa joten alle 3m pitäisi kiveen päästä meilläkin. Tätä puoltaa myös Espoon oma geologinen kartta.
Olisi mukava kuulla mitä ajatuksia teillä foorumin konkareilla on tämän kaltaisesta hankkeesta.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: Kerrostalo kaukolämmöstä maalämpöön
« Vastaus #1 : 23.03.17 - klo:08:07 »
Tässä on kyseessä iso ja vaativa projekti, johon tarvitaan huolellista ja asiaa tuntevaa suunnitteluapua.
Maalämpöalan liikkeiden suunnitteluapuun ei kannata luottaa. Heidän tietotaitonsa ei riitä.
Ottakaa yhteyttä johonkin asian osaavaan suunnittelutoimistoon, joka lähtee vastuullisena suunnittelijana selvittämään hanketta.
Voi aloittaa kevyemmällä esiselvityksellä, jota voidaan taloyhtiössä käsitellä, ennen kuin päädytään hankkeen varsinaiseen käynnistämiseen.

Taloyhtiön hankinnoissa tulee olla varovainen. Yhtiön hallitus on vastuussa toiminnastaan.
Siksi on tärkeää, että vieritätte suunnittelun vastuun ulkopuoliselle, luotettavalle alan ammattisuunnittelijalle.
Jos vastuullista suunnittelijaa ei ole, saattaa taloyhtiön hallitus joutua vastuuseen mahdollisesta epäonnistumisesta.

Koetin Bergheatilla sondeerata mitoitusta.
Lämmitystarpeesta päädyin suunnilleen samaan lämpöenergian vuosikulutukseen, kuin ilmoititkin.
Lämmityslaitteen lämmitysteho näyttäisi nousevan jonkin verran yli 300 kW täystehoisena.
Energiakaivojen tarve nousi yli ilmoittamasi maksimin.

Energiakentän jälleenlataus poistoliman lämmöllä kesäkaudella pienentää kaivojen syvyyttä.
Kaikissa kerrostaloissa poistoilman lämmön talteenotto ei aina ole ihan helposti toteutettavissa.

Energiakenttää ei voi suunnitella ilman tonttikarttaa ja tietoa siitä, minne ja miten kaivot saa sijoittaa.
Liian lähellä toisiaan olevat kaivot kuluttavat yhteistä lämpövarantoa ja kaivojen kuormitettavuus kärsii.

Kun on kyseessä sekä lämmityksen, että osittainen ilmanvaihdonkin saneeraus,
tarvitaan ehdottomasti se osaava alan ammattilainen ja paljon suunnittelutyötä.

Suomessa on jo paljon kerrostalokiinteistöjä maalämmityksellä.
Ottakaa yhteyttä vaikkapa Suomen kiinteistöliiton kautta maalämpöä käyttäviin taloyhtiöihin.
Heiltä saattaa saada hyvää "vertaistukea" asiassanne.

Me foorumilaiset toivomme jo ihan pelkästä mielenkiinnosta, että jatkossa kertoisit, kuinka projekti mahdollisesti lähtee etenemään.


Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: Kerrostalo kaukolämmöstä maalämpöön
« Vastaus #2 : 23.03.17 - klo:09:02 »
Jos Bergheat laskentaohjelmalla haluaa laskea ison rakennuksen,
esimerkiksi kerrostalon lämmitystarpeen kannattaa kohde käsitellä yhtenä, isona tiiliskiven muotoisena kappaleena,
jossa rakennussivun KLMN sarakkeiden riveille 23 - 28 annetaan rakennuksen ulkomitat ja ulkoseinien paksuudet.
Siitä saadut tiedot viedään D23 - D29 ruutuihin.
Näin lasketaan koko talo yhdellä kerralla.

Jos talo on L tai U -muotoinen, voidaan se jakaa osiin,
kunhan muistetaan vähentää ulkoseinien ulkopituuksista blokkien välillä olevien yhteisten ulkoseinien pituudet
laskentaan laitettavista ulkoseinäpituuksista.

Poissa Dr.Fell

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 388
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kerrostalo kaukolämmöstä maalämpöön
« Vastaus #3 : 23.03.17 - klo:09:05 »
Arvon asiantuntevan foorumin jäsenet,
nyt olisi aikeissa siirtää hiukan keskimääräistä suurempi kiinteistö maalämmön varaan.
Kyseessä on 3:n porraskäytävän 7-kerroksinen kerrostalo Espoossa.
Neliöitä talossa on 6900m² ja kuutioita 23130m³.
Kaukolämpöä menee n. 1000MWh/v ja tästä arviolta 300MWh/v menee lämpimän käyttöveden lämmittämiseen.
Lisätavoitteena on rakentaa poistoilman lämmöntalteenotto josta n. 3m³/s lämmintä ilmaa menee taivaalle, tällä syötetään lämpöpumpuille +20 asteista kiertoa maakierron lisäksi. Ylimääräinen poistoilman lämpö ajetaan takaisin lämpökaivoihin, saa nähdä mitä siitä saadaan hyötyä irti.
Parinkin eri toimittajan kanssa ollaan keskusteltu ja haarukka tarjouksissa on melkoinen.
Aktiivisia kaivometrejä on tarjoajasta riippuen 3700m-4300m. Tähän olisi hyvä saada järkevä arvo, tuo 4300m nimittäin tarkoittaa jo lähes 420m syviä lämpökaivoja jotta ne saadaan järkevästi mahtumaan tontille. Ollaan tutustuttu Geopipe:n Geoduo M32 kollektoriin ja sillä olisi tarkoitus lämpökaivot varustaa. Tuntuu vain että toimittajilla on omat epäilyksensä saako M32:sta mahtumaan 115mm halkaisijan lämpökaivoon. Tätä kuitenkin ajetaan jotta painehäviöt pysyisivät alle 90 kPa:n energiakentässä. Turbocollector 45mm on auttamatta liian pieni halkaisijaltaan tähän hankkeeseen niin montaa lämpökaivoa ei vain tontille mahdu että sillä saataisiin kollektorit tehtyä. Vilkaisin bergheat46:n libreoffice sovellusta, se ei vain tuntunut ihan suoraan sopivan tämän kokoluokan kohteeseen.
Naapurissa tehtiin viime kesänä yksi 290m syvä koekaivo ja sieltä GTK mittasi TRT-mittauksella 3.4 W/mK lämmönjohtavuuden kaivon graniitille. Joten tältä pohjalta potentiaalia on meilläkin. Kallio on suht. lähellä maanpintaa joten alle 3m pitäisi kiveen päästä meilläkin. Tätä puoltaa myös Espoon oma geologinen kartta.
Olisi mukava kuulla mitä ajatuksia teillä foorumin konkareilla on tämän kaltaisesta hankkeesta.

Tässä olisi hyvä tietää lämmitysverkon mitoituslämpötilat (lämmityskäyrä), jolloin pystyy arvioimaan kokonais-copin luotettavasti sekä valitsemaan tekniikan.

Tuo GeoPipen M32 menee 115mm reikään, johtuen siitä että se on elliptisen muotoinen. Toimii vielä pahisn hyvin vs. turbokollektori.
Jos teette 300m kaivoja, pitää putken koko olla jo PM45mielellään PM50. PM40llä ei tee 200m jälkeen mitään.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 748
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kerrostalo kaukolämmöstä maalämpöön
« Vastaus #4 : 23.03.17 - klo:09:48 »
Urakalle pitää palkata kunnon työnjohtaja suunnittelutoimistosta. Kerrostaloihin on tehty myös osatehoisia runsaasti, jolloin kaukolämpö on jäänyt mukaan, mutta murto-osalla entiseen verrattuna. Tehovarausmaksut leikkaavat kustannuksia reilusti ja kaikki on tyytyväisiä. Ei ole tullut purkukustannuksia, vaan pelkät lisärakentamisen rasittaa. Mittausreikäkin on jo porattu, niin hienolla mallilla on projekti. Hienoa kuulla tällaisen projektin etenemisestä ja muista kirjoitella tänne jatkossakin.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa turbo

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 6
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kerrostalo kaukolämmöstä maalämpöön
« Vastaus #5 : 23.03.17 - klo:16:01 »
Hei,
kiitoksia vastauksista.
Mitä tulee taloon se on L-muotoinen ja vuodelta 1969. Kantavien seinien elementtien välissä on 150mm villaa ja ulkokuoressa on julkisivulevyjen alla 70mm villaa.

Ikkunat ovat 3-kerroksiset niin että alkuperäisen 2-kerrosikkunan eteen ulkopuolelle on 1990-luvalla lisätty 3.-alumiinipokainen ruutu. Tähän rakenteeseen uusimme huoneistojen korvausilma reitin pari vuotta sitten. Hankimme ns. tuloilmaikkuna toteutuksen jossa tuloilma kierrätetään ruutujen välissä huoneistojen sisäilmaan. Se lämmittää huoneistoihin tulevaa korvausilmaa n. 15 astetta verrattuna ulkoilmaan. Tällä optimoinnilla säästetään arviolta 8% vuositasolla lämmityskuluissa, tämä on 2 vuoden lämmitystilastoja kahlaamalla on selvinnyt kun kulutus on normalisoitu vuosittaisen lämmitystarpeen suhteessa.

Lämmityskäyrästä sen verran että kun ulkona on -24 astetta pakkasta niin patteriverkoston lähtölämpötila lämmönvaihtimella on +60 astetta. Patterit ovat valtaosin alkuperäisiä C21 pattereita, n. 1/3 on uusittu C22 mallisiksi tällä vuosituhannella. Pattereiden termostaatit on vaihdettu n. 10 vuotta sitten.

Patteriverkoston tasapainoitus tässä on kyllä edessä kunhan lämmitysuudistus saadaan maaliin, samoin poistoventtiilien säätö on tarpeen tehdä. Molemmat ihan tervetulleita optimointeja kunhan vain lämmitysuudistus saadaan tehtyä.

Tästä poistoilman lämmöntalteenotosta on mitoituslaskelmat olemassa ja sen teho on 60kW. Meillä on huippuimuri per porraskäytävä ja pystyputket LTO:lle vedettiin linjasaneerauksen yhteydessä porraskäytävien uusiin johto/putki-koteloihin. Poistopuhaltimet ovat huoneen lämmössä kammiohuoneissa joten uskoakseni LTO:lla saa puristaa poistoilmasta kaiken tehon irti. LTO:n kennosto ei pääse meillä jäätymään.

Kaivojen lataaminen LTO:n lämmölllä on kieltämättä mielenkiintoinen konsepti, siitä ei taida toistaiseksi olla juurikaan tutkimustuloksia tarjolla?

Mitä tulee kaukolämmön säilyttämiseen osatehoratkaisuissa osana niin Espoossa kaukolämpö on hinnoitellut itsensä ulos, siellä on käytössä termi huipunkäyttöaika joka ei saa olla alle 1000h. Tämä tarkoittaa käytännössä että n. 40% käytetystä energiasta voidaan tuottaa muutoin kuin kaukolämmöllä. Jos vaihtoehtoisen energian osuus ylittää tämän niin kaukolämmön hinta nousee yli 140€/MWh luokkaan. Tällä hintaa jo suora sähkölämmitys tuntuu edulliselta.

Rehellisesti sanottuna en ole suunnittelutoimistoista toistaiseksi löytänyt tarvittavaa osaamista tämän maalämpöratkaisun maaliin viemiseen. Pariakin tahoa olen tässä hankkeessa ehtinyt jo työllistää. Nyt on 3. toimisto kierroksessa jos tästä nyt saataisiin kelvollisia tuloksia jo ulos, aika näyttää.

Energiakentän suunnitelma on koossa, 18 metrin kaivojen välillä tontille saadaan enintään 14 kaivoa. Joten jos kaivometrejä tarvitaan lisää niin ei auta kuin mennä syvemmälle.

Itse mietityttää juuri nyt laitetarjoajien mitoitukset lämpökaivoista otetusta energiasta. Lämmönjohtavuuden arvona on käytetty 3.0W/mK lukemaa, se lienee ihan kohtuullinen kun sitä verrataan koekaivosta saatuihin tuloksiin (3.4W/mK). Hyvää lämmönjohtavuutta puoltaa myös 50mm ovaalikeräimen upottaminen 115mm kaivoon jolloin keräimen ja kaivon seinämän väliin ei jää paljoa vettä.

Mitoituslaskelmissa kaivoille on asettu teho 30W/m ja energia 105 kWh/m, ovatko nämä lukemat kovinkin optimistiset?

Mitä tulee lämpötila odotuksiin mitoituslaskemissa niin ne ovat aktiivisyvyydeltään 322m kaivossa +7.1- -3.0 astetta, nämä lienevät ihan kohtuulliset olettamat vai mitä?

Ilman muuta tästä hankkeesta tulen kertoilemaan käänteitä kunhan hihat saadaan saadaan käärittyä.

Mitä tulee Espoon alueen kallioperän lämpötiloihin niin olen kuullut että Tapiolassa 1km syvyydessä on +20 astetta lämmintä kuormituksesta vapaassa tilassa.

Poissa turbo

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 6
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kerrostalo kaukolämmöstä maalämpöön
« Vastaus #6 : 23.03.17 - klo:16:11 »
Hei,
niin jäi mainitsematta että Tomppelin arvio lämmityksen huipputehosta on ihan oikealla haarukalla. Kaukolämpölaskun tehomaksun perusteena on lukema 357kW, joka on saatu 2016 tammikuulta kolmen tunnin huipputehon keskiarvona.
Nythän meillä ei ole minkäänlaista lämminvesivaraaja-ratkaisua vaan lämmönvaihdin tekee lämpimän käyttöveden suoraan tarpeen mukaan.
Maalämpö järjestelmässä lämminvesivaraajat varmaankin loiventavat tätä tarvittavaa huipputehoa, mutta kuinka paljon?

Poissa sailor

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 053
  • Lämpöässä V15 11/04-->
Vs: Kerrostalo kaukolämmöstä maalämpöön
« Vastaus #7 : 23.03.17 - klo:21:41 »
Tulee mieleen että voisiko jäteilmalla esilämmittää myös lämmintä käyttövettä? Vesi tulee vesitornista omalla paineella joten järjestelmän saisi toimimaan ilman sähkönkulutusta.

Näyttää 300m olevan ihan "helppo" kaivon syvyys suuremmassakin mittakaavassa: https://www.muovitech.com/?page=news&id=143

Porarina noissa Sipoon 300m kaivoissa on ollut Tom Allen: http://yle.fi/uutiset/3-5506821

Kohteita lisää: http://www.kiinteistoliitto.fi/attachements/2013-03-15t13-55-16886.pdf
Lämpöässä V15 Opation modaus:
http://sailor.arkku.net//trend.jpg.jpg

Poissa turbo

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 6
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kerrostalo kaukolämmöstä maalämpöön
« Vastaus #8 : 24.03.17 - klo:09:33 »
Hei,
Kiitoksia vastauksista. Vaikuttaa että n. 350m syville lämpökaivoille löytyy tarjoajia kiinteällä metrihinnalla. Jos tätä syvemmistä kaivoista haaveilee niin vastaus on avoin urakkahinta joka laskutetaan kun syvyys on lopulta saavutettu ja hinta-arviot ovat metrihinnaltaan vähintään 2-kertaiset verrattuna alle 350m syviin lämpökaivoihin,

Poistoilma toimii samassa  kierrossa kuin maalämmön keruupiirit. Käsitykseni mukaan poistoilman kierto kytketään rinnan maalämmön keruupiiiriin lämpöpumppujen tulon luokse. Tämä nostaa sitten lämpöpumpulle tulevan nesteen lämpötilaa verrattuna siihen että maalämmön keruupiiri toimiii pelkästään lämpökaivojen varassa. Tämä rinnankytkentä mahdollistaa myös sen että poistoilman lämpö voidaan kierrättää automaattisesti lämpökaivoihin aina kun lämpöpumppujen kompressorit eivät ole käynnissä.
Sinällään erillistä käyttöveden esilämmitystä ei ole nyt tavoitteena rakentaa.

Poissa sailor

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 053
  • Lämpöässä V15 11/04-->
Vs: Kerrostalo kaukolämmöstä maalämpöön
« Vastaus #9 : 24.03.17 - klo:16:58 »
Poistoilma toimii samassa  kierrossa kuin maalämmön keruupiirit. Käsitykseni mukaan poistoilman kierto kytketään rinnan maalämmön keruupiiiriin lämpöpumppujen tulon luokse. Tämä nostaa sitten lämpöpumpulle tulevan nesteen lämpötilaa verrattuna siihen että maalämmön keruupiiri toimiii pelkästään lämpökaivojen varassa. Tämä rinnankytkentä mahdollistaa myös sen että poistoilman lämpö voidaan kierrättää automaattisesti lämpökaivoihin aina kun lämpöpumppujen kompressorit eivät ole käynnissä.
Sinällään erillistä käyttöveden esilämmitystä ei ole nyt tavoitteena rakentaa.

Jäteilmasta saataisiin enemmän energiaa talteen jos kierto haara otettaisiin maalämpöpumpun jälkeen ja talteenoton lämmönvaihtimiin menisi sitä kompuralla kylmennettyä liuosta. 

Foorumin ilmalämmityslaskurilla kun laskee 3m³/s ja 60kW:n tehoilla niin laskenta tuottaa jäteilman lämpötilan suunnitelluksi laskuksi noin 16.5 astetta. Jos tätä lämpötilaa saa laskettua 2 astetta (kompuran käydessä) niin lisätehoa maapiiriin saadaan 7kW. Aika paljon  ???
Lämpöässä V15 Opation modaus:
http://sailor.arkku.net//trend.jpg.jpg

Poissa turbo

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 6
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kerrostalo kaukolämmöstä maalämpöön
« Vastaus #10 : 24.03.17 - klo:21:25 »
Hei Sailor,
kiitos tästä LTO:n kytkentävinkistä, palautan LTO:n kytkentäsuunnitelman suunnittelijan pöydälle :)

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Vs: Kerrostalo kaukolämmöstä maalämpöön
« Vastaus #11 : 25.03.17 - klo:17:15 »
Pari sanaa keruunesteen lämmittämisen mielekkyydestä.

Lämmitettäessä keruunestettä ulkopuolisella energialla ei energia mene "putkena" lämpöpumpun läpi kohteeseen vaan lämmennyt keruuneste ainoastaan parantaa lämpöpumpun hyötysuhdetta ja sitä kautta pienentää lämpöpumpun ottotehoa.

Jos kiinteistö kuluttaa vuodessa 1000 MWh lämpöenergiaa, on keskikulutus 114 kW.
Oletetaan COP = 4,0
Saadaan että  lämpöpumpun ottoteho on 28,5 kW ja kaivoista otetaan 85,5 kW vuosikeskiarvoina.
Voidaan laskea että keruun Dt:llä 3,0 C on virtaus 7,0 l/s
Jäähdytettäessä jäteilmaa, 3m3/s, keruunesteellä saadaan siitä tehoa 60 kW.
Edelleen voidaan laskea, että lämmitettäessä keruunesteen 7,0 l/s virtausta 60 kW teholla, lämpiää keruuneste 2,1 C.
Tiedetään että keruunesteen 1C lämpenemä parantaa COP:a 3%
Tällöin 2,1 C lämpenemä parantaa COP:a 6,3%
COP 4,0 -> 4,25
Antoteho 114 kW, COP 4,0 -> ottoteho = 28,5 kW
Antoteho 114 kW, COP 4,25 -> ottoteho = 26,8 kW
                                              Erotus   = 1,7 kW

Syöttämällä 60 kW:n teholla lämpöenergiaa keruunesteeseen pienenee sähköenergian kulutus 1,7 kW.
Tämän järjestelmän hyötysuhde on 2,8 %.


Pitäisi löytää energiatehokkaampi käyttökohde jäteilman energian hyödyntämiseksi.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kerrostalo kaukolämmöstä maalämpöön
« Vastaus #12 : 25.03.17 - klo:18:08 »
Kaivojen mitoitukseen tuo taitaa kuitenkin vaikuttaa varsin merkittävästi ja se lienee pääsyy?
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Vs: Kerrostalo kaukolämmöstä maalämpöön
« Vastaus #13 : 25.03.17 - klo:19:57 »
Lainaus
Kaivojen mitoitukseen tuo taitaa kuitenkin vaikuttaa varsin merkittävästi ja se lienee pääsyy?
Näinhän se on.
Mutta vielä kannattavampaa on käyttää mahdollisimman paljon ilmaista kallioenergiaa ja hyödyntää jäteilman energia esim käyttöveden esilämmitykseen. Mutta siihenkin sitä saa kulumaan vain n. kolmasosan jäteilman energiasta.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa turbo

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 6
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kerrostalo kaukolämmöstä maalämpöön
« Vastaus #14 : 26.03.17 - klo:11:00 »
Hei,
kiitoksia Seeppant:lle kouriintuntuvasta esimerkistä miten LTO:sta on hyötyä suoraan maalämmön keruupiirin yhteydessä.
Sinällään kun poistoilma tulee 3:sta yksiköstä 54mm kupariputkilla niin niiden yhteenlaskettu nestevirtaus riittää yhdelle esim. Danfoss DHP-M XL:n lämpöpumpulle. Sen dokumentaation mukaan B0/W55 asetuksilla saadaan aikaan delta3K tilassa 4 l/s virtauksella COP 3.04 arvolla lämmitettyä vettä. Näillä parametreilla LTO:n eristäminen omaksi kierrokseen olisi täysin mahdollista.
Keskiarvoinen käyttöveden lämmittämiseen käytetty energia on nyt 35kW. Joten tosiaan vajaat puolet LTO:n energiasta jää yli rakennuksen lämmitykseen jos se saadaan vain kytkettyä lämmityskiertoon maalämmön lämpöpumppujen rinnalle.
Kokonaan toinen aspekti on miten sitten lämmityskauden ulkopuolella saataisiin LTO:n ylijäämäenergia ladattua lämpökaivojen kiertoon.

Kysymys taitaa olla miten tällaiset järjestelyt saadaan aikaan käytännössä, toistaiseksi en ole saanut ratkaisuehdotuksia näiden osalta nykyisiltä suunnittelijoilta. Vastaukset tuntuvat olevan luokassa "liian hankalaa toteuttaa".


Poissa sailor

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 053
  • Lämpöässä V15 11/04-->
Vs: Kerrostalo kaukolämmöstä maalämpöön
« Vastaus #15 : 26.03.17 - klo:14:37 »
Pari sanaa keruunesteen lämmittämisen mielekkyydestä.

Lämmitettäessä keruunestettä ulkopuolisella energialla ei energia mene "putkena" lämpöpumpun läpi kohteeseen vaan lämmennyt keruuneste ainoastaan parantaa lämpöpumpun hyötysuhdetta ja sitä kautta pienentää lämpöpumpun ottotehoa.

Jos kiinteistö kuluttaa vuodessa 1000 MWh lämpöenergiaa, on keskikulutus 114 kW.
Oletetaan COP = 4,0
Saadaan että  lämpöpumpun ottoteho on 28,5 kW ja kaivoista otetaan 85,5 kW vuosikeskiarvoina.
Voidaan laskea että keruun Dt:llä 3,0 C on virtaus 7,0 l/s
Jäähdytettäessä jäteilmaa, 3m3/s, keruunesteellä saadaan siitä tehoa 60 kW.
Edelleen voidaan laskea, että lämmitettäessä keruunesteen 7,0 l/s virtausta 60 kW teholla, lämpiää keruuneste 2,1 C.
Tiedetään että keruunesteen 1C lämpenemä parantaa COP:a 3%
Tällöin 2,1 C lämpenemä parantaa COP:a 6,3%
COP 4,0 -> 4,25
Antoteho 114 kW, COP 4,0 -> ottoteho = 28,5 kW
Antoteho 114 kW, COP 4,25 -> ottoteho = 26,8 kW
                                              Erotus   = 1,7 kW

Syöttämällä 60 kW:n teholla lämpöenergiaa keruunesteeseen pienenee sähköenergian kulutus 1,7 kW.
Tämän järjestelmän hyötysuhde on 2,8 %.


Pitäisi löytää energiatehokkaampi käyttökohde jäteilman energian hyödyntämiseksi.

ATS

Tuo 2.8% koskee vain tilannetta jossa pumppu käy. Kun tulee kompuralla käyntipaussi niin keruupiiri lämpenee saadessaan LTO:lta lämmintä nestettä. Kesällä kun ei lämmitetä niin keruupiiri lämmennee yli 10 asteeseen jolloin käyttövettä saadaan tehtyä MLP:llä varsin hyvällä hyötysuhteella?

Itse näen tuon keruuliuoksen lämmityskytkennän niin että MLP:n jälkeen otetaan maahan palaavasta putkesta lähtö ilmanvaihdon LTO:lle. Lähdön jälkeen takaisku. Takaiskun jälkeen ilmanvaihdon LTO:lta paluu maapiiriin. Tuohon kiertoon tietysti oma kiertovesipumppu joka sitten MLP:n taukojaksoillakin kierrättää kokoajan nestettä lämmittäen maapiiriä. Tehoa ei tuohon vissiin ihan kauheasti mene kun oma 220m kaivo pyörii 3-5 watin teholla.

Kytkentähän on tismalleen sama kuin omassanikin mutta minulla tuo on vain ennen pumppua ja lämmönlähteenä on aurinkokeräimet LTO:n sijaan.

Jos tuo keruuliuos lämpenee aivan tuhottomasti tuolla LTO:ssa niin mikään ei liene esteenä ottaa siitä lämpöä käyttöveteen ennen kuin lämmitetään maapiiriä. Huomioiden tietysti määräykset mitä ainetta lämmönvaihtimen toisella puolella saa liikkua kun seinämän toisella puolella kulkee juomavesi.



Lämpöässä V15 Opation modaus:
http://sailor.arkku.net//trend.jpg.jpg

Poissa PuhisNalle

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 12
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kerrostalo kaukolämmöstä maalämpöön
« Vastaus #16 : 04.09.18 - klo:18:47 »
Mites projekti etenee?

On nimittäin niin kiinnostava aihe että ois hauska kuulla lisätietoja. Itsellä ois samankokonen rakennus, josta kirjoittelinkin jo oman aiheen. Nää kerrostalocaset tarttis kyll oman alueensa. Ongelmat ja ratkaisuthan on täysin samoja. Meilläkin kallioperä on graniittigneissiä, jonka lämmönjohtavuus olis tuota 3,4 luokkaa, toivottavasti ja ahtaalla tontille mahtuu vain 8 kaivoa. Täytyypi kysellä naapurin L-muotosen kerrostalon porakaivojen mittausdataa.

Myös kuumat vesikiertopatterit syö lämpöpumpun hyötysuhdetta. Sähkökattila käyttövedelle lienee yleinen ratkaisu ja toinen kattila talven huippupakkasille vaikka pientalomiehet suosivatkin täystehoratkaisuja. Kannattaako täysteho myös kerrostalossa?

Lämmön varastointi maakenttään on hyvä idea. Paljonko kallioon pystyy varastoimaan ja kuinka pitkään se säilyy?

Kasvatatteko myös sähköliittymäänne? Pumppujen sähkötehohan ylittää helposti vm69 rakennuksen liityntätehon. Näin ainakin omassa tapauksessa.

Lisäksi Fortumin kaukolämmön hinnoittelu antaa takaisin 3-vuoden juoksevalla keskiarvolla. Huhujen mukaan joku on neuvotellu paremminkin.