Tarttis vahvistusta luulolle ettei maalämpö toimi oikein

[kuuppajumissa]

Moikka.

Kysytään näin josko joku voisi omat luuloni vahvistaa sen suhteen, ettei maalämpö ole toiminut oikein eikä tuottanut säästöjä luvatulla tavalla.
Talouden sähkönkulutuksen osalta yksinkertaistetaan asiaa sen verran, että oletetaan sen pysyneen maalämpöä edeltäneiden vuosien tasolla.
Laskelman teki maalämmön asentaneen yrityksen edustaja.

Maalämpö vaihdettiin syksyllä 2010 eli 6½ sitten eli käytännössä voitaneen laskea 7 vuotta koska kesällähän tuo ei paljoa kuluta...
Energialaskelmassa seuraavia tietoja:
  Öljynkulutus (80%) 2400 ltr/vuosi.
Lämpöpumpun tuottama energia 18 737 kWh/vuosi.
Lämpöpumpun käyttämä energia 6812 kWh/vuosi.
Lisäenergia, netto, sähkö 100%, 458 kWh/vuosi.
Energiankulutus, sähkö brutto 7269 kWh/vuosi.
Säästö lämpöpumpulla 11 931 kWh/vuosi.
Energiapeittoaste 98%.
Lämpökerroin, vain LP 2,8.
Lämpökerroin, yht 2,6.
Lämminvesi käyttöpumpusta 100% 131 kWh/vuosi.

Laitteen näyttötaulusta nyt poimittua:
Ympäristötuoton kokonaissumma käyttöönotosta lähtien: 67590 kWh.
Kysymys 1: Pitäisikö tämä luku olla lähempänä ~130 000 kWh (18 737*7) jos laite toimisi oikein?
Kompressorin käyttötunnit 12 213.
Kompressorin käynn. 22347.
Lisälämmityksen käyttötunnit 2395.
Lisälämmityksen käynn. 9784.
Kys 2: Mielestäni aika paljon? Jos on paljon, vaikuttanee kompressorin käyttöikään?
Kys 3: liittyy sähkönkulutukseen. 06-09 sähkönkulutus oli ~9 500 - 10 000 kWh vuodessa joten jos laitetaan tuo 10tkWh vuoteen perustaksi niin paljonko vuotuinen sähkönkulutus olisi pitänyt olla nyt maalämön aikana (11-16)?

Systeemissä on ollut paljon vikaa ja (toivottavasti) nyt selvisi ja korjattiin suurin vikojenaiheuttaja.
Jos ensi talvena (ongelmat pääosin pakkasaikoina) systeemi toimii ja päästään luvattuun niin sittenhän asia on ok. Jos taas laite toimii ilman toistuvia vikakoodeja, mutta ei vieläkään päästä luvattuihin lukuihin... ?

Jos jotain oleellista tietoa puuttuu, kysykää ja vastaan.

Btw, mikäs näillä pitäisi olla takaisinmaksuaika, 10-15 vuotta?

[kuuppajumissa]

Muokkasin hieman kompressorin käyttötunteja.
Viimeisimmän vian ollessa päällä (ja komponentteja? odotellessa) neuvottiin laittamaan lämmitykset vain sähkölle.
Lukemat välillä 6.1.-17.1. 260 tunnin ajalta eli vajaa 11 vrk:

Kompressorin käyttötunnit 8.
Kompressorin käynn. 141.
Lisälämmityksen käyttötunnit 179.
Lisälämmityksen käynn. 198.

[tomppeli]

Ympäristötuoton kokonaissumma käyttöönotosta lähtien: 67590 kWh.
Kysymys 1: Pitäisikö tämä luku olla lähempänä ~130 000 kWh (18 737*7) jos laite toimisi oikein?

Tarkoittaako ympäristötuotto maasta otetun lämpöenergian määrää?

Ympäristötuoton kokonaissumma käyttöönotosta lähtien: 67590 kWh.
Lasketaan 67590 / 6,5 = 10398 kWh /a.

Lämpöpumpun tuottama energia 18 737 kWh/vuosi.
Lasketaan 18 737 - 10 398 = 8 339 kWh /a olisi sähkölaitokselta tulevan energian määrä.
COP = 18 737 / 8339 = 2,25.
Ei täsmää..

Nämä arvot ovat pumpulta luettuja?
Pumppujen omat mittaukset ovat yleensä aika suurpiirteisiä ja monesti ihan vain tiettyjen oletusarvojen perusteella laskemalla saatuja.
Eivät ole tarkkuudeltaan mitattujen veroisia.
Melkein jättäisin pumpun ilmoittamat omaan arvoonsa.

[kuuppajumissa]

Tarkoittaako ympäristötuotto maasta otetun lämpöenergian määrää?

Näin ainakin minä tämän ymmärrän.

Ympäristötuoton kokonaissumma käyttöönotosta lähtien: 67590 kWh.
Lasketaan 67590 / 6,5 = 10398 kWh /a.

Lämpöpumpun tuottama energia 18 737 kWh/vuosi.
Lasketaan 18 737 - 10 398 = 8 339 kWh /a olisi sähkölaitokselta tulevan energian määrä.
COP = 18 737 / 8339 = 2,25.
Ei täsmää..

Ei minunkaan mielestäni.

Nämä arvot ovat pumpulta luettuja?
Pumppujen omat mittaukset ovat yleensä aika suurpiirteisiä ja monesti ihan vain tiettyjen oletusarvojen perusteella laskemalla saatuja.
Eivät ole tarkkuudeltaan mitattujen veroisia.
Melkein jättäisin pumpun ilmoittamat omaan arvoonsa.

67590 kWh pumpulta luettuna, "Lämpöpumpun tuottama energia 18 737 kWh/vuosi" energialaskelmasta eli ns. myyntipuheesta eli siitä paperista minkä perusteella systeemi hankittiin.

Luenko tuota "myyntilaskelmaa" oikein kun luen, että systeemi toimisi oikein jos vuotuinen energiankulutus olisi 10 000 kWh (aiempana sovittu "vakio") + 7269 kWh = ~17 300 kWh? Jos kulutus on vähemmän = enemmän säästöä. Jos (kun) kulutus on enemmän, ei luvattuun säästöön olla päästy?

[heinaaho]

Näin ainakin minä tämän ymmärrän.Ei minunkaan mielestäni.67590 kWh pumpulta luettuna, "Lämpöpumpun tuottama energia 18 737 kWh/vuosi" energialaskelmasta eli ns. myyntipuheesta eli siitä paperista minkä perusteella systeemi hankittiin.

Luenko tuota "myyntilaskelmaa" oikein kun luen, että systeemi toimisi oikein jos vuotuinen energiankulutus olisi 10 000 kWh (aiempana sovittu "vakio") + 7269 kWh = ~17 300 kWh? Jos kulutus on vähemmän = enemmän säästöä. Jos (kun) kulutus on enemmän, ei luvattuun säästöön olla päästy?

Näinhän se on.

Onko tuo 2400l varmasti oikea mitoituspohja ollut?

Minkä tehoinen maalämpöpumppu on?

Paljonko kaivoa?

Paljonko sähkönkulutus on ollut?

Näkeekö maalämpölaitteisto tuotettua energiaa?

[seppaant]

Energialaskelmassa seuraavia tietoja:
  Öljynkulutus (80%) 2400 ltr/vuosi.
Talon lämmönkulutus on laskettu öljynkulutuksen mukaan:
80%*2400 ltr*10 kWh/ltr = 19200 kWh/v
= lämpöpumpun tuottama + lisäenergia = 18737+458 = 19195 kWh/v
Lämpöpumpun tuottama energia 18 737 kWh/vuosi.
Lämpöpumpun käyttämä energia 6812 kWh/vuosi.
Lämpöpumppu käyttää ostoenergiaa kompressorin pyörittämiseen 6812 kWh/v,
jolla saa energiaa 18737 kWh
Eli maasta otetaan 11925 kWh/v
Lisäenergia, netto, sähkö 100%, 458 kWh/vuosi.
Energiankulutus, sähkö brutto 7269 kWh/vuosi.
Säästö lämpöpumpulla 11 931 kWh/vuosi.
Energiapeittoaste 98%.
Lämpökerroin, vain LP 2,8.
Itse lämpöpumpun lämpökerroin, COP =18737/6812 = 2,75
Mikähän lämpöpumppu mahtaa olla kyseessä kun myyjä ei uskalla luvata kuin 2,75 lämpökerrointa???[/color]
Lämpökerroin, yht 2,6.
Lämminvesi käyttöpumpusta 100% 131 kWh/vuosi.
Mikä tämä on?

Laitteen näyttötaulusta nyt poimittua:
Ympäristötuoton kokonaissumma käyttöönotosta lähtien: 67590 kWh.
Kysymys 1: Pitäisikö tämä luku olla lähempänä ~130 000 kWh (18 737*7) jos laite toimisi oikein?
Maasta otetaan 67590/6,5 = 10398 kWh/v
Energialaskelman mukaan pitäisi olla 11931 kWh/v
Ero johtunee siitä että lisälämpöä on käytetty huomattavasti enemmän kuin mitä energialaskelmassa oletetaan
Kompressorin käyttötunnit 12 213.
12213/6,5 = 1879 h/v, 5,1h/vrk -> käyntiaste 21%
Tällä käyntiasteella koneen ei pitäisi käyttää ollenkaan lisälämpöä
Kompressorin käynn. 22347.
->9,5 starttia/vrk -> 33min/startti ->ei paha
Lisälämmityksen käyttötunnit 2395.
Lisälämmityksen käynn. 9784.
-> 368 h/v, 1,0 h/vrk -> 4,1 starttia/vrk -> 15 min/startti => TOSI PAHA
Kys 2: Mielestäni aika paljon? Jos on paljon, vaikuttanee kompressorin käyttöikään?
Kys 3: liittyy sähkönkulutukseen. 06-09 sähkönkulutus oli ~9 500 - 10 000 kWh vuodessa joten jos laitetaan tuo 10tkWh vuoteen perustaksi niin paljonko vuotuinen sähkönkulutus olisi pitänyt olla nyt maalämön aikana (11-16)?
Siirryttäessä öljylämmityksestä maalämpöön peruskulutus mieluummin pienenee, öljypoltin / vanha energiasyöppö kiertovesipumppu,  -> 9000 kWh/v?
Jos halutaan vähänkin luotettavia kulutustietoja, niin ensimmäinen tehtävä on asentaa lämpöpumpulle oma kulutusmittari jotta voidaan erotella pumpun kulutus ja taloussähkö.
Tässä tapauksessa ilmeisesti on käytetty huomattavasti lisäenergiaa johtuen pumpun vioista ja tästä johtuen ei ole saavutettu luvattuja säästöjä.
Tämähän ei ole maalämmön syytä vaan kyseisen pumpun/keruujärjestelmän syy.

ATS

[kuuppajumissa]

Noniin...huomenta itselleni.
Nyt kun heräsin ja kuuppajumissa vieläkin kattelin noita papereita niin tolla energialaskelmalla ja noilla tiedoilla saa pyyhkiä kunnolla bebaa... tuo olikin nimittäin ilma-/vesilämpöpumpusta saatu saman toimittajan tarjous (eli vaihtoehto 2, valittiin vaihtoehto 1 eli maalämpö).
En tiedä miksi nuo paperit tuossa nipussa vielä säilötty ja sotkin asioita...

Energialaskelmassa seuraavia tietoja:
  Öljynkulutus (80%) 2400 ltr/vuosi.
Lämpöpumpun tuottama energia 18 737 kWh/vuosi.
Lämpöpumpun käyttämä energia 6812 kWh/vuosi.
Lisäenergia, netto, sähkö 100%, 458 kWh/vuosi.
Energiankulutus, sähkö brutto 7269 kWh/vuosi.
Säästö lämpöpumpulla 11 931 kWh/vuosi.
Energiapeittoaste 98%.
Lämpökerroin, vain LP 2,8.
Lämpökerroin, yht 2,6.
Lämminvesi käyttöpumpusta 100% 131 kWh/vuosi.

Hieman hävettää, anteeksi.

Tarjous tämän MAALÄMMÖN osalta oli seuraavanlainen:
Lämmityksen tehontarve 7,7kW, haluttu sisälämpötila 21°.
COP lämmitys- ja keruupuolen kiertovesipumppujen kanssa 3.2.
Käyttökustannusten vertailutaulukossa energian hinta 10 c/kWh ja lämpöpumpun kustannukset 559 €/vuosi.
Taulukossa vastaava kustannus öljylämmityksellä  2168 €/v.

Vaillant geotherm VWS81/2 + UKV100 + geostor VIH 300. Porakaivo 130m.

Pumpun lukemat ovat oikein eli:
Ympäristötuoton kokonaissumma käyttöönotosta lähtien: 67590 kWh.
Kompressorin käyttötunnit 12 213.
Kompressorin käynn. 22347.
Lisälämmityksen käyttötunnit 2395.
Lisälämmityksen käynn. 9784.

Kiinteistön sähkönkulutukseen, kuten todettu se oli öljylämmityksellä ~9 500 - 10 000kWh vuodessa.
Maalämmön jälkeen lukemat ovat olleet välillä 15 000 - 22 000kWh/vuosi. Viime vuonna reilut 18 000 kWh.
Jotain muuttujia on taloudessa tänä aikana ollut, sekä kulutusta nostavia, mutta myös laskevia (uusi katto ja samalla yläpohjan lämpöeristyksen parannus heti 2011 sekä asukasluku tippunut kolmesta yhteen)

[kuuppajumissa]

Vanha kiertovesipumppu oli Grundfos UPS 25-40, ei kovin vanha. Ja öljylämmityskin säännöllisesti huollettu, oli kunnossa.

[tomppeli]

Vaillant geotherm VWS81/2 + UKV100 + geostor VIH 300. Porakaivo 130m.

Jos pumpuksi on valittu noin 8 kW -tehoinen laite,
pitäisi sille olla paikkakunnallasi noin 170 - 180 aktiivimetrin syvyinen lämpökaivo.

[seppaant]

Kompressorin käyttötunnit 12 213.
Kompressorin käynn. 22347.
Lisälämmityksen käyttötunnit 2395.
Lisälämmityksen käynn. 9784.

Kone ollut paljon lisälämmityksellä?
Johtuuko tämä vioista ja millaisista?
Vai riittämättömästä tehosta?

ATS

[kuuppajumissa]

Kone ollut paljon lisälämmityksellä?
Johtuuko tämä vioista ja millaisista?
Vai riittämättömästä tehosta?

ATS

Tuon minäkin haluan tietää.
Käsittääkseni tehdasasetuksilla, ainakin asentajan laittamat säädöt. 
Vikoja/vikakoodeja ollut useasti ja paljon, mm. keruuliuoksen matalasta paineesta ja viimeisin kylmäpiirin korkeapaineanturista mikä juuri vaihdettiin...
Voiko nämä kaksi asiaa (alusta asti viallinen anturi ja keruuliuoksen vaje) aiheuttaa nuo kulutukset ja lisälämmitykset? Näin luulen.
Sittenhän on se toinen vaihtoehto eli mitoitus on ihan päin hemmettiä.

[kuuppajumissa]

Saako tosta laitteesta kaivettua kaikki vikakoodit alusta asti esiin? Eli vikalokin? Nythän tuo näyttää vaan 10 viimeisintä vikaa.

Luotto asentaneeseen yritykseen on aika olematon joten jos tuon saisi joku "ulkopuolinen" kaivettua ja tulostettua vikahistorian paperille...? Ei ainakaan pääse tiedot katoamaan.

[fraatti]

Näkeekös sieltä koneesta minkä lämpöistä liuosta tulee ja palaa kaivoon kun kone käy?

[seppaant]

Jos jotain oleellista tietoa puuttuu, kysykää ja vastaan.

Tässä puuttuu nyt lähes kaikki oleellinen tieto.
Aloitusviestissä oli väärän pumpun energialaskelma. Onko olemassa olevasta Vaillantista vastaava energialaskelma?

Talon tiedot
-rakennusvuosi?
-pinta-ala?
-lattia- patterilämmitys?
-menoveden lämpötila kovalla pakkasella?

Lämpöpumpun mittausarvoja normaalin käyntijakson alku- ja loppupuolella.
-lämmitykseen menolämpötila
-lämmityksestä paluulämpötila
-kaivosta tulolämpötila
-kaivoon menolämpötila
-lisäksi mielellään kaikki mittaukset mitä koneesta saa.

Legionellantapon asetusarvot?

Nämä nyt aluksi

ATS

[kuuppajumissa]

Jos pumpuksi on valittu noin 8 kW -tehoinen laite,
pitäisi sille olla paikkakunnallasi noin 170 - 180 aktiivimetrin syvyinen lämpökaivo.

Tuollaisen väitteen olen kuullut muutamasta muustakin lähteestä... Kuitenkin, voitko perustella tarkemmin miksi pitäis olla 170m?

[tomppeli]

Tuollaisen väitteen olen kuullut muutamasta muustakin lähteestä... Kuitenkin, voitko perustella tarkemmin miksi pitäis olla 170m?

Minulta puuttuu lähtötietoja.
Ainoastaan tiedän suunnilleen öljyn vuosikulutuksen, joka sekin lienee leudolle vuodelle, ei keskimääräiselle.
Lisäksi tiedän lämpöpumpun teholuokan ja sen, että on kyseessä patterilämmitteinen talo.
Lisäksi tiedän suunnilleen kohteen sijainnin.

Näiden tietojen perustella antaa mitoitusohjelma tuollaisia arvoja.
Tiedot kohteestasi ovat kuitenkin niin puutteelliset, että en rohkene tehdä mitoituslaskelmaa.
Laskelma saattaisi olla päin honkia ja harhaan johtava.

Jos haluat, poistan nuo viestit, joissa olen esittänyt arvaukseni ja arveluni kaivon syvyydestä.

[kuuppajumissa]

Tässä puuttuu nyt lähes kaikki oleellinen tieto.
Aloitusviestissä oli väärän pumpun energialaskelma. Onko olemassa olevasta Vaillantista vastaava energialaskelma?

Talon tiedot
-rakennusvuosi?  rmt-talo 50
-pinta-ala?  160m²
-lattia- patterilämmitys?  patteri
-menoveden lämpötila kovalla pakkasella?   tämä lienee max. menoveden lämpö 60°C, mitoitettava ulkolämpötila -29 °C

Lämpöpumpun mittausarvoja normaalin käyntijakson alku- ja loppupuolella.
-lämmitykseen menolämpötila
-lämmityksestä paluulämpötila
-kaivosta tulolämpötila
-kaivoon menolämpötila
-lisäksi mielellään kaikki mittaukset mitä koneesta saa.

Legionellantapon asetusarvot?

Nämä nyt aluksi

ATS

Mulla on videonpätkää näyttötaulusta tämän viimeisimmän feilun ajalta tammikuun alusta ja siinä käyn kaikki läpi mitä taulusta saa pyöriteltyä.
Videotilanteessa ensin hävisi pattereista lämmöt ja vähän myöhemmin myös lämmin käyttövesi... syytä tähän arvottiin aluksi videon perusteella puhelimessa (kylmäpiirissä joku tukkeuma tms?) ja kun sitä parin viikon päästä tultiin vaihtamaan ja laitettiin tarkastusmittarit kiinni linjoihin niin päädyttiin siihen, että olisikin viallinen paineanturi. No, sitä odoteltiin taas parisen viikkoa ja illä aikaa neuvottiin lämmittämään sähköllä ja sehän näkyi heti sähkölaskussa...

Tuo video on 43 megaa, ei taida saada liitettyä tänne.

[kuuppajumissa]

Vanha öljypoltin oli Oilon Junior LF1 ja täysin tikissä.

[kuuppajumissa]

Minulta puuttuu lähtötietoja.

Tällaisia lähtötietoja tarvittaisiin mitoituksen tekemiseen:
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia. Kerava 04200.
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? rmt-talo -50, tasamaa.
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen. Öljy ~2400 ltr/vuosi. Olohuoneessa varaava takka, puita poltetaan talvessa ~ pari kuutiota, joskus enemmän joskus vähemmän.
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? patteri.
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? painovoimainen.
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. ~9x8.
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? rmt-vaakalaudotus, pystylaudotus (vanha ulkoverhoilu), tervapaperi, vinolaudoitus, purut (oliskohan 10?cm) mitä siihen aikaan laitettiin sekä sisäpuolella 5cm koolaus ja lisävilla.
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? kellari, alakerta, yläkerta.
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? laskelmassa käytettiin hieman yli eli yhteensä 160, oliskohan todelliset luokkaa 28+71+45
- Huonekorkeudet kerroksittain? kellari nafti 2m, alakerta 2,4m ja yläkerta 2,2
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? oli purua 30?cm ja lappeella villoja, kattoremontti tehtiin maalämmön as. jälkeen ja samalla lisättiin laajalti ekovillaa(nyt 40+ cm).
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? 3-lasiset, ikkunat ovat alkuperäisiä isommat.
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? ei.
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)

[seppaant]

Tällaisten ongelmien selvitys on aikaa vievää ja sinnikkyyttä vaativaa työtä. Toivottavasti sinulla on oikeasti halu selvittää asia.

Tomppeli varmaankin laskee talosi vaatiman lämmitys järjestelmän ja vertaa sitä olemassa olevaan.

Jotta nähdään nykyisen pumpun kapasiteetti ja lisälämmön tarve tällaisella nollakelilillä,
tulee sinun kirjata päivittäin muutaman päivän ajan mielellään samaan aikaan muutamia koneestasi saatavia lukemia.
- kelloaika
- kompressorin käyntituntimittarin lukema
- kompressorin käyntikertamittarin lukema
- lisälämmön käyntituntimittarin lukema
- lisälämmön käyntikertamittarin lukema

Näillä voidaan aloittaa.

ATS

[tomppeli]

Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Kohteen lähtötiedoissa on luultavasti virheellisyyksiä, osan tiedoista olen laittanut arvaamalla.
Kerro virheistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 8 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
 Talo ”kuuppajumissa”   KERAVA
Lämmitettävää   144 m2   325 m3
Vuotuinen lämmitystarve: ( PATTERILÄMMITYS )   
- Kiinteistö   3,4 COP   19 257 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   4 800 kWh
- Yhteensä   3,3 COP   24 057 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   7,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   8,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -30 C
▪ Maasta kerätään ( 3,4 COP)   5,7 kW   16 758 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   7 299 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   7 299 kWh
Tarvitaan 1 x 175 m = 175 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,39 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Keruun painehäviö 0,39 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,32 bar (32 kPa)
• Keruun painehäviö 0,39 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,18 bar (18 kPa)
• Keruun painehäviö 0,39 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,11 bar (11 kPa)
Tai vaakakeruupiiri KOSTEA  SAVI 390 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[kuuppajumissa]

Kiitos tomppeli laskelmalle.

Tällaisten ongelmien selvitys on aikaa vievää ja sinnikkyyttä vaativaa työtä. Toivottavasti sinulla on oikeasti halu selvittää asia.

Tomppeli varmaankin laskee talosi vaatiman lämmitys järjestelmän ja vertaa sitä olemassa olevaan.

Jotta nähdään nykyisen pumpun kapasiteetti ja lisälämmön tarve tällaisella nollakelilillä,
tulee sinun kirjata päivittäin muutaman päivän ajan mielellään samaan aikaan muutamia koneestasi saatavia lukemia.
- kelloaika
- kompressorin käyntituntimittarin lukema
- kompressorin käyntikertamittarin lukema
- lisälämmön käyntituntimittarin lukema
- lisälämmön käyntikertamittarin lukema

Näillä voidaan aloittaa.

ATS

Joo. Noinhan sitä pitäisi tehdä ja todennäköisesti mahdollisuuden niin salliessa teenkin.
Harmi kun pitää "päivystää" koneen vieressä kun ei saa ns. livedataa koneelle.

[kuuppajumissa]

Millaiseksi laskelma muuttuu jos käytetään tilana 160 neliötä?

Millaiseksi laskelma muuttuu jos lisäksi laitetaan alueeksi 01xxx Vantaa?

Voiko tuolla ohjelmalla tehdä ns. perse edellä puuhun -laskelmaa missä oletusarvo olisi kaivon nykyinen syvyys eli 130m? Mitä sillä tulisi muiksi tiedoiksi (öljynkulutus, pinta-ala, jotain muuta mitä)?

[euroshopperi]

Pari muutakin juttua tulee mieleen, kun vaikuttaa tuon asennuksen laatu kyseenalaiselta teknisesti.

1. Paljonko on menoveden maksimilämpö?
2. Onko ilmat varmasti poistettu liuoksen kierrosta?
3. Kaivon lämpötila?
4. Liuoksen pakkaskestävyys?
5. Lämmitysjärjestelmä ja jos pattereilla, niin mitoitus?

Voisi karkeasti laskea, että 2400 L öljyä saisi aikaiseksi n. 20 000 kWh energiaa taloon. Huonoillakin  maalämpöjärjestelmillä tuo pitäisi saada tuotettua n. 6700 kWh sähköllä. Huono lämmönjakojärjestelmä tarkoittaa niin korkeita kiertoveden lämpöjä, ettei maalämpö pysty tuottamaan sitä, kuin suurella määrällä vastuksien avustusta. Lisäksi, jos on kylmä kaivo, niin tehtävä vielä vaikeutuu enemmän. Kaivo voi myös jäätyä kunnolla, jolloin sen seurauksena alkaa rapistua kaikki muukin maalämmön edellytykset. Tässä keississä on kyllä melkoisesti tutkittavaa, mutta ihan ensin näyttäisin sormella kaivon suuntaan. Vaikka tuon kaivon poraisi 100 syvemmäksi, niin sekään ei olisi vielä liikaa. Kustannuksia tulisi varmaan lähemmäs 5000 €, mutta kotitalousvähennyksellä saadaan tuosta useampi tonni pois.

[tomppeli]

Millaiseksi laskelma muuttuu jos käytetään tilana 160 neliötä?
- Tähän en osaa tehdä mitään laskelmaa. Olisiko kyseessä ihan eri talo?
...
Millaiseksi laskelma muuttuu jos lisäksi laitetaan alueeksi 01xxx Vantaa?
 Talo ”kuuppajumissa”      VANTAA
Lämmitettävää      144 m2   325 m3
Vuotuinen lämmitystarve:      ( PATTERILÄMMITYS )   
- Kiinteistö      3,4 COP   18 342 kWh
- Lämmin käyttövesi      2,8 COP   4 800 kWh
- Yhteensä      3,3 COP   23 142 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   7,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   8,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -29 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,4 COP)   5,7 kW   16 108 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   7 034 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   7 034 kWh
Tarvitaan 1 x 167 m = 167 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,39 l/s

Tässä siis vain paikkakunnan vaihto Kerava -> Vantaa.
Huomaa, että kellarikerroksen tilojen lämpötila on vain +15 C molempien paikkakuntien laskelmissa.
Laskelmissa on muutamia rakennustietoja,
jotka olen joutunut laittamaan arvaamalla ja siksi laskelman lopputulos voi olla virheellinen.
Toivon, että tarkistat rakennustiedot 2 -sivun rakennuserittelystä.
...
Voiko tuolla ohjelmalla tehdä ns. perse edellä puuhun -laskelmaa missä oletusarvo olisi kaivon nykyinen syvyys eli 130m?
Mitä sillä tulisi muiksi tiedoiksi (öljynkulutus, pinta-ala, jotain muuta mitä)?
- 2400 litraa /a antaa kaivon aktiivisyvyydeksi Keravalla 155 metriä.
...
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä syvyyttä, jossa keräinputkitus on aina kokonaan vedessä.
Kaivon yläosaan jäävää vedetöntä osaa ei lasketa aktiivisyvyydeksi, koska siitä ei saada mitään lämpöenergiaa.

[kuuppajumissa]

Millaiseksi laskelma muuttuu jos käytetään tilana 160 neliötä?
- Tähän en osaa tehdä mitään laskelmaa. Olisiko kyseessä ihan eri talo?
Sama talo kyseessä. Alkuperäisessä tarjouksessa ja laskennassa käytettiin neliöinä 160. Kerrosjakoa en muista edes kysyttiinkö. Myyjä kävi kohteessa tekemässä mittaukset (en muista mitä kaikkea mittaili) ja tarjouksen. Jos kysyttiin/kysytään niin laitetaan +7+4+5. Oletan, että näillä tehontarve ei ainakaan laske?
...
Millaiseksi laskelma muuttuu jos lisäksi laitetaan alueeksi 01xxx Vantaa?
 Talo ”kuuppajumissa”      VANTAA
Lämmitettävää      144 m2   325 m3
Vuotuinen lämmitystarve:      ( PATTERILÄMMITYS )   
- Kiinteistö      3,4 COP   18 342 kWh
- Lämmin käyttövesi      2,8 COP   4 800 kWh
- Yhteensä      3,3 COP   23 142 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   7,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   8,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -29 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,4 COP)   5,7 kW   16 108 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   7 034 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   7 034 kWh
Tarvitaan 1 x 167 m = 167 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,39 l/s

Tässä siis vain paikkakunnan vaihto Kerava -> Vantaa.
Huomaa, että kellarikerroksen tilojen lämpötila on vain +15 C molempien paikkakuntien laskelmissa.
Laskelmissa on muutamia rakennustietoja,
jotka olen joutunut laittamaan arvaamalla ja siksi laskelman lopputulos voi olla virheellinen.
Toivon, että tarkistat rakennustiedot 2 -sivun rakennuserittelystä.
Alkuperäisessä tarjouksessa paikkakuntana on juuri tuo Vantaa 01xxx (tietokannasta), sitäkin silloin ihmeteltiin ja vastaus oli vain että näin on. Myyjä kävi kohteessa tekemässä mittaukset ja tarjouksen. Olisiko ollut alueen ensimmäinen poraus eikä muita tietoja käytettävissä?
Kellarikerros on maavarainen, muistaakseni ei sen kummemmin eristettä. Suihku- ja saunatiloissa on sähköllä lattialämmitys, mutta kellari on silti tilana viileämpi kyllä.
...
Voiko tuolla ohjelmalla tehdä ns. perse edellä puuhun -laskelmaa missä oletusarvo olisi kaivon nykyinen syvyys eli 130m?
Mitä sillä tulisi muiksi tiedoiksi (öljynkulutus, pinta-ala, jotain muuta mitä)?
- 2400 litraa /a antaa kaivon aktiivisyvyydeksi Keravalla 155 metriä.
Eli tämäkin mitoitus on jo lähtökohdiltaan täysin pielessä. Mielenkiintoista.
...
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä syvyyttä, jossa keräinputkitus on aina kokonaan vedessä.
Kaivon yläosaan jäävää vedetöntä osaa ei lasketa aktiivisyvyydeksi, koska siitä ei saada mitään lämpöenergiaa.