Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Mitoitusapua, siirtyminen öljystä maalämpöön  (Luettu 2354 kertaa)

Poissa jackster

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Hei,

olemme miettineet siirtymistä maalämpöön ja olemme jo saaneet muutamalta firmalta mitoituslaskelmat ja tarjoukset mutta epäilen että lämmityksen tarve on niissä mahdollisesti laskettu hieman alakanttiin... Lämmityksen tarve heidän laskelmiensa mukaan on ollut 16-20kWh/vuosi paikkeilla.

Tässä tarkemmat tiedot:

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Vantaalla
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? -56, ei rinnetalo
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen. 2200l öljyä
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? patterilämmitys
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? painovoimainen
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. 39,4m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Siporexiä noin 27cm, sisäpinnat yläkerroksessa styroksimaista materiaalia jonka paksuus 13cm eli kokonaispaksuus = 40cm.
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? Kellari ja yläkerta
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? Yläkerta 72m^2, alakerta 40m^2. Loput alakerran 32m^2 tiloista ovat lämmittämättömiä
- Huonekorkeudet kerroksittain? Yläkerta 256cm, alakerta 201cm
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Maanvarainen, eristämätön (kellarin seinät eristetty ulkopuolelta Isodränillä ja sisäpuolelta tojalevyllä)
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Lasivilla, ei tarkkaa tietoa paksuudesta. Ehkä 30cm?
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? 2- lasiset, ei normaalista poikkeavaa alaa
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? -
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) -

Lisätietona vielä, että osa alakerran lämpimistä tiloista lämmitetään tällä hetkellä vesikiertoisten patterien lisäksi sähköisellä "mukavuuslattialämmityksellä". Eli pohjaa ei ole eristetty, alkuperäisen betonin päälle on vain lätkäisty sähkövastukset ja sen päälle kaakelit. Sähköä tähän lattialämmitykseen menee arviolta noin 1800kWh/vuosi, tulevaisuudessa se mahdollisesti eristetään + vaihdetaan ainakin osittain vesikiertoiseksi lattiämmitykseksi.

Kiitos!
« Viimeksi muokattu: 19.02.17 - klo:23:09 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 604
  • Vanha pieru!
Vs: Mitoitusapua, siirtyminen öljystä maalämpöön
« Vastaus #1 : 19.02.17 - klo:23:12 »
... Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Vantaalla
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? -56, ei rinnetalo
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen. 2200l öljyä
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? patterilämmitys
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? painovoimainen
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. 39,4m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Siporexiä noin 27cm, sisäpinnat yläkerroksessa styroksimaista materiaalia jonka paksuus 13cm eli kokonaispaksuus = 40cm.
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? Kellari ja yläkerta
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? Yläkerta 72m^2, alakerta 40m^2. Loput alakerran 32m^2 tiloista ovat lämmittämättömiä
- Huonekorkeudet kerroksittain? Yläkerta 256cm, alakerta 201cm
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Maanvarainen, eristämätön (kellarin seinät eristetty ulkopuolelta Isodränillä ja sisäpuolelta tojalevyllä)
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Lasivilla, ei tarkkaa tietoa paksuudesta. Ehkä 30cm?
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? 2- lasiset, ei normaalista poikkeavaa alaa
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? -
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) -

Lisätietona vielä, että osa alakerran lämpimistä tiloista lämmitetään tällä hetkellä vesikiertoisten patterien lisäksi sähköisellä "mukavuuslattialämmityksellä". Eli pohjaa ei ole eristetty, alkuperäisen betonin päälle on vain lätkäisty sähkövastukset ja sen päälle kaakelit. Sähköä tähän lattialämmitykseen menee arviolta noin 1800kWh/vuosi, tulevaisuudessa se mahdollisesti eristetään + vaihdetaan ainakin osittain vesikiertoiseksi lattialämmitykseksi.

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 7 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”jackster” VANTAA
Lämmitettävää   112 m2   265 m3
Vuotuinen lämmitystarve:   ( PATTERILÄMMITYS )
- Kiinteistö   3,4 COP   16 943 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   4 400 kWh
- Yhteensä   3,3 COP   21 343 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 6,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   7,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -31 C
▪ Maasta kerätään ( 3,4 COP)   5,0 kW   14 858 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 485 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   6 485 kWh
Tarvitaan 1 x 156 m = 156 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,41 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Keruun painehäviö 0,41 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3 K    0,31 bar (31 kPa)
• Keruun painehäviö 0,41 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3 K    0,17 bar (17 kPa)
• Keruun painehäviö 0,41 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3 K    0,11 bar (11 kPa)
Tai vaakakeruupiiri    KOSTEA  SAVI   339 m
Tämä laskelma on vain suuntaa antava, ei ole mikään takuumitoitus!
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Poissa jackster

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Mitoitusapua, siirtyminen öljystä maalämpöön
« Vastaus #2 : 21.02.17 - klo:19:37 »
Kiitos mitoituksesta! Tuo ~21kWh arvio vaikuttaa realistiselta...