Mikä tässä mättää..

[Mika.S]

Kirjotan tänne ku en tienny mihin kirjottasin, siirtäkää jos on väärässä paikassa.

Nuo exelit vaatii virtaaman että voi laskea COP, voiko sitä laskea kun en tiiä virtausta?

Lämpöpumppu paluuvesi  30.1
Lämpöpumppu menovesi  47.5

Lähde sisään -4.3
Lähde ulos    -7.4

Pumppu otti 3.72kW

Onko miten normaalia että kaivosta tuleva on noin pahasti pakkasella?

[tomppeli]

Kirjotan tänne ku en tienny mihin kirjottasin, siirtäkää jos on väärässä paikassa.

Nuo exelit vaatii virtaaman että voi laskea COP, voiko sitä laskea kun en tiiä virtausta?

Tämä ketju on yhdistetty kahdesta aikaisemmasta ketjusta...

EXCELit vaativat sen virtaaman, valitettavasti.
Muutoin ei pysty laskemaan todellista todellista tehoa, tao COP -arvoa, valitettavasti.
Matemaattinen yhtälö tarvitsee sen tiedon, muutoin lämpötilaeroista ei todellista tehoa voida laskea.
Lämpöteho = menon ja paluun lämpötilaerotus asteina x massavirtaus x 4,177 kJ/kg.
Esimerkiksi (47,5 C - 30,1 C) x 0,3 litraa/sek x 4,177 kJ/kg = 8,77 kJ/sek = 8,77 kW.
( 1 Joule = 1 Wattisekunti, Ws; 8,77 kJ = 8700 Ws = 8700 Wattia = 8,7 kW)

[Mika.S]

Ehkä tämä ei nyt ihan väärässä paikassa olekaan..

EXCELit vaativat sen virtaaman, valitettavasti.
Muutoin ei pysty laskemaan todellista todellista tehoa, tao COP -arvoa, valitettavasti.
Matemaattinen yhtälö tarvitsee sen tiedon, muutoin lämpötilaeroista ei todellista tehoa voida laskea.
Lämpöteho = menon ja paluun lämpötilaerotus asteina x massavirtaus x 4,177 kJ/kg.
Esimerkiksi (47,5 C - 30,1 C) x 0,3 litraa/sek x 4,177 kJ/kg = 8,77 kJ/sek = 8,77 kW.
( 1 Joule = 1 Wattisekunti, Ws; 8,77 kJ = 8700 Ws = 8700 Wattia = 8,7 kW)

Aivan, saakohan tuota virtaamaa mitenkään selvitettyä jos pumppu ei sitä suoraan kerro?

[tomppeli]

Lainasin lämpötilojen keruuketjusta tämän:

1) Nimimerkki      Mika.S
2) Päiväys           4.12.2016
3) Ulkolämpötila  -5 C
4) Keruulta          -4,3
5) Keruulle          -7,4
6) Keruutyyppi     Porakaivo, 2x140m
7) Paikkakunta     Pohjois-Pohjamaa

Edit. Selasin muutaman sivun taaksepäin ja äkkiseltään katoin et kenelläkään ei oo näin kylmää kaivoa tai maapiiriä, mikähän tuossa järjestelmässä mättää?

Aloitin tähän uuden aiheen siksi, että emme halua keruuketjusta tehdä keskusteluketjua!

Kysyt, mikä mättää?
Keruun delta t, siis keruulle menevän ja sieltä palaavan kiertonesteen lämpötilaero on hyvä.
Keruu menee liian kylmäksi.
Siihen voi olla kaksi syytä:
- Molemmissa kaivoissa ei kierrä sama verran keruunestettä ja toinen kaivo voi kuormittua siksi enemmän, kuin toinen.
   On syytä tavalla tai toisella tarkastaa, kiertääkö keruuneste kummassakin kaivossa kunnolla.
- Tai toinen vaihtoehto: Kaivot ovat liian matalat.

Olin tehnyt sinulle laskelman, jonka mukaan tarvittaisiin vähintään 1 x 307 aktiivimetrinen tai 2 x 178 aktiivimetriset kaivot.
Sinulla on 2 x 140 metrin syvyiset kaivot.
Aktiivisyvyydet ovat ilmeisesti vähän pienemmät.
Kaivot ylikuormittuvat ja menevät sen seurauksena vähän liian kylmiksi.

Tarvittavaksi lämmitystehoksi olin saanut laskelmassa 12,6 kW.
Millainen lämpöpumppu sinulla on käytössä?

[tomppeli]

Aivan, saakohan tuota virtaamaa mitenkään selvitettyä jos pumppu ei sitä suoraan kerro?

Tarvitaan jonkinlainen virtausmittari.
Joissakin pumpuissa sellainen on sisään rakennettuna.

[Roori]

Aivan, saakohan tuota virtaamaa mitenkään selvitettyä jos pumppu ei sitä suoraan kerro?

pääsetkö käsiksi niihin eri kaivoista tuleviin putkiin....meinaan niiden keskinäisten lämpötilaerojen perusteella voi myös päätellä kuormituksen (epä)tasaisuutta...

[Mika.S]

Tomppelin tekemä laskelma on eri kohteeseen, sinne tuli 3x300m maapiiri ja 10kW kone, lauantaina saatiin sinne lämmöt päälle, ei siitä sen enempää.

Täytyy aukoa eristeitä ja mitata infrapunalämpömittarilla kaivojen lämpöerot.

Lämpöpumppu on nyt kolmatta talvea käytössä eikä se oo toiminu vielä päivääkään, alkaa huumori loppua ton kans. Toimii niin kauan ku pakkanen pysyy alle -20

[jm82]

Onko kaivoissa sulkuhana? Eli saisi kokeiltua kierron pelkästään toiseen ja sitten toiseen kaivoon.

Epäilys että liuos kiertäisi jotenkin vain toisessa kaivossa? Taas vaihteeksi kylmä, alin -19 ja nyt -17.

Jos paluu menee alle -8.0C niin kaivon suojaus taitaa mennä päälle ja pumppu tilttiin. Tämä kertoisi siitä että kaivot on aivan liian matalia.

edit:
Kävin katsomassa lukemat. Pyynti oli +2 astetta yli mutta asteminuutit vielä -130 jäljessä. Tulo +3, paluua -1. Kuumakaasu 77C. Ulkona -16.

e2:
Täällä taisi olla patteri paluu 37C ja puskurivaraaja meno 44C.

Paluu 30.1 ja meno 47.5C. Ilmeisesti kiertovesipumppu pyörii aivan liian hiljaa? Lämpötilaero saisi olla 7C. Eli meno saisi olla jotain 37-40C mieluummin. Onko patteritermostaatteja kokonaan auki?

Minkä tehoinen pumppu? 3.72kW on aika reilusti. Olisi hyvä olla max 3.0 kW. Täällä kompura ottaa 2.2 kW tai 2.5kW jos lämmitysvesi on 50C ja tuleva keruuliuos +0C.

e3:
Jos kompura olisi 10kW ja 47.5C ja tuleva liuos -4.3C. Kompuran teho voisi olla vaikka 8.5kW. Ottoteho 3.72kW. 8.5 / 3,75 = cop 2.27.

[sam68]

Mikä pumppu, missä tarkalleen sijaitsee ja millainen on lämmitettävä kohde?
Ei nuo uudenkarheat lämpöanturit kyllä valehtele, joten mittaaminen on turhaa. Laitteessa on hyvä hyötysuhde, mutta oltava iso lämpöpumppu keruupuolen antotehoon nähden. Tuo onnistuu varmaan jo 12kW pumpulla jos sitä kuormitetaan kovasti. Ihmettelen jos 10kW vetää kaivot tuohon tasoon.

Koska keruun lämpötila on noin matala pudottaa se antotehonkin reippaasti alemmas ja kovemmilla pakkasilla vastusta tarvitaan herkästi avuksi.

Ainut vaihtoehto toiminnan parantamiseen on pienentää kuormitusta tai lisätä keruupiiriin yksi samansyvyinen kaivo.

[Matias]

Kirjotan tänne ku en tienny mihin kirjottasin, siirtäkää jos on väärässä paikassa.

Nuo exelit vaatii virtaaman että voi laskea COP, voiko sitä laskea kun en tiiä virtausta?

Lämpöpumppu paluuvesi  30.1
Lämpöpumppu menovesi  47.5

Lähde sisään -4.3
Lähde ulos    -7.4

Pumppu otti 3.72kW

Onko miten normaalia että kaivosta tuleva on noin pahasti pakkasella?

Jos lämpöpumpun antoteho on tiedossa,esim lämpöpumpun nimellisteho niin sitten saisi suuntaa antavan COP arvon.
Laskin ottotehon 3,72kwh ja dt 17,4C tiedoilla veden lämmityksen laskukaavalla
Tarkempaa määritystä varten pitäisi tietää piirin virtaus

Esim

Lämpöpumpun teho 12kw,virtaus 593 l/h (0,16 l/s),COP 3,0

Lämpöpumpun teho 10kw,virtaus 494 l/h(0,14 l/s), COP 2,7

Lämpöpumpun teho 8kw,virtaus 395 l/h (0,11 l/s) ,COP 2,15

Lämpöpumppu paluuvesi  30.1
Lämpöpumppu menovesi  47.5

Oliko lämpöpumppu käynnissä kun otit tuon meno/paluu lukeman?
Jos lämpöpumppu oli käynnissä niin virtaus on lämpöpumpun lauhduttimelle aivan liian hidas,saisi olla kolminkertainen että olisi normaaleissa lukemissa.

[Mika.S]

Arvot on otettu kun pumppu käy.

En tiiä onko pumppu käyny jo useamman päivän yhtäkyytiä, aina se käy ku oon käyny kattomassa.

Lämmityskohde on Haapajärvellä 360-400m2 betonihalli, sisäkorkeus muistaakseni 5,5m. Lattialämmitys

Pumppu on Gebwell T13
https://drive.google.com/open?id=0B6loKqbgbhnhY1pQT2pvUHZBak0

Pumppuun on vaihdettu viimeviikolla uudet maapiirin lämpöanturit et pitäis olla tarkkatulos. Mittasin ifra mittarilla kaivojen putket ja molemmat näytti kutakuinki samoja lukemia. Virtauksensäätöventtiilit on molemmat paksussa kuurassa nii eiköhän nuo kierrä samallalailla
https://drive.google.com/open?id=0B6loKqbgbhnhb2VQTlQ4LWNuME0

Tuo sähkönkulutus minkä ilmotin on koko lämmitysjärjestelmän kulutus, eli yks ulkonen kiertovesipumppu lämpöpumpun lisäksi.

Onko normaalia säätää lämmityskäyrää isommalle pakkasten kiristyessä? Eikös pumpun pitäs osata ite säätää ihtiään lämpötilan mukaan jos asetukset on kohallaan? Nollakeleillä sisälämpötila pyöri 14-15 asteessa, nyt kun on pakkasta nii on puonnu 12 asteeseen, taitaa lämpö taas loppua ku tulee ne yli -30 pakkaset.

[Roori]

Tasasessa jäässä näyttäis olevan, jos toinen kovasti piiputtais niin se olis sula...ja kun siinä on noi säädötkin niin kyllä ne on tasattu...

Se vaan kaivoista loppuu potku, onko vesi vajonnut vai onko vaan liian matalat/pieni keruu...tuosta ei taida selvitä muuta kuin lisäämällä keruuta.
Taitaa halli kuluttaa enempi kuin suunniteltu.

[Matias]

Nollakeleillä sisälämpötila pyöri 14-15 asteessa, nyt kun on pakkasta nii on puonnu 12 asteeseen, taitaa lämpö taas loppua ku tulee ne yli -30 pakkaset.

Laita ensihätiin vastuksia päälle lämpöpumpusta tai jokunen lämpöpuhallin lisälämmitykseksi halliin.
Tuossa on lähellä tilanne että lämpökaivot jäätyy jos tuota menoa ajetaan.

Onko normaalia säätää lämmityskäyrää isommalle pakkasten kiristyessä? Eikös pumpun pitäs osata ite säätää ihtiään lämpötilan mukaan jos asetukset on kohallaan?

Jos lämpöpumppu on jatkuvan käynnin tilassa ja sisälämpötila pysyy asetettuna niin rakennus kuluttaa saman verran lämpöä kuin lämpöpumppu tuottaa.

Jos sisälämpötila alkaa laskea jatkuvan käynnin tilassa niin rakennus kuluttaa enemmän lämpöä kuin mitä lämpöpumppu pystyy tuottamaan.

Lämpöpumppu pystyy itse säätämään rakennuksen lämpötilaa vain silloin kun rakennuksen lämmönkulutus on yhtäsuuri tai pienempi kuin lämpöpumpun lämmitysteho,eli lämpöpumppu ei pysty lisäämään lämmitystehoa jatkuvan käynnin tilassa muuten kuin kytkemällä lisävastuksia päälle ja kun lämpöpumpun ja lisävastuksien lämmitysteho ylittää rakennuksen lämmönkulutuksen niin sen jälkeen lämmönsäätö voi taas toimia.

[fraatti]

Onko normaalia säätää lämmityskäyrää isommalle pakkasten kiristyessä? Eikös pumpun pitäs osata ite säätää ihtiään lämpötilan mukaan jos asetukset on kohallaan? Nollakeleillä sisälämpötila pyöri 14-15 asteessa, nyt kun on pakkasta nii on puonnu 12 asteeseen, taitaa lämpö taas loppua ku tulee ne yli -30 pakkaset.

Lämmityskäyrä pitäisi olla niin että siihen ei normaalisti tarvitse koskea kun se on kerran haettu kohdalleen.

Kun kaivot menevät noin kylmäksi niin tällöin koneesta putoaa jo reilusti tehoakin pois. Alentunut sisälämpötilakin kertoo siitä että potku on lopussa jos kerran kone käy yhtäjaksoisesti. Muuta vaihtoehtoa ei taida olla kuin pudottaa energiakulutusta reilusti tai porata kaivoa/-ja lisää. Jos nuo on nyt jäässä niin helpostusta ei oo luvassa kaivoille vielä muutamaan kuukauteen ja sitä ennen huonolla tuurilla loppuu toiminta kokonaan.

Mistä alkuperäisten kaivojen mitoitus on tullut?

[tomppeli]

...Lämmityskohde on Haapajärvellä 360-400m2 betonihalli, sisäkorkeus muistaakseni 5,5m. Lattialämmitys
Pumppu on Gebwell T13...

Rohkenetko antaa hallista lisätietoja, niin yrittäisin laskea mitoituksen.
Hallin mitat ovatkin tuossa, millaiset ovat
- lattian,
- yläpohjan ja
- seinien eristeet tai
- vaihtoehtoisesti U -arvot.
- Millaista sisälämpötilaa hallissa pyritään pitämään?

[jm82]

Kirjotan tänne ku en tienny mihin kirjottasin, siirtäkää jos on väärässä paikassa.

Nuo exelit vaatii virtaaman että voi laskea COP, voiko sitä laskea kun en tiiä virtausta?

Lämpöpumppu paluuvesi  30.1
Lämpöpumppu menovesi  47.5

Lähde sisään -4.3
Lähde ulos    -7.4

Pumppu otti 3.72kW

Onko miten normaalia että kaivosta tuleva on noin pahasti pakkasella?

Ainakin tuo ulkoinen kiertovesipumppu on liian pienellä.
47,5-30,1 = 17.4C

Lämpötilojen välisen eron tulee olla 5-10 C kun lämpöpumppu lämmittää ilman sähkölisälämmitystä. Suuri ero on merkki heikosta virtauksesta lämpöjohdossa.

Keruulios on periaatteessa ok, lämpötilojen eron on oltava 2-5C. Eli periaatteessa liuospumppua voi laittaa vielä isommalle jos saa. Nyt ero on 3.1C.

Saisi varmaan porata lisää kaivoa koska 2 x 140 metriä on niin vähän 13.8 kW pumpulle.

Muistaakseni Gebwell mitoittaa kaivot liian lyhyeksi. Eli reklamaatiota menemään ja lisää metrejä myyjän piikkiin. Jos paluu menee alle -8C, niin voi kaivot jäätyä jo "kokonaan". Vasta joulukuun alku ja paluu jo -7.4C. Eli kaivossa ei riitä lämpö kunnolla.

Saisi olla ihan summissa arvattuna 2x 220 metrin kaivot.
Tänne 201m/8.5 kW verrattuna saisi olla yksi 326 metrin aktiivisyvyyksinen kaivo. Eli noin 2x200 a metriä.

edit:
Eli vaatisi ehkä yhden 200 metrisen kaivon lisää?

[Mika.S]

Ainakin tuo ulkoinen kiertovesipumppu on liian pienellä.
47,5-30,1 = 17.4C

Lämpötilojen välisen eron tulee olla 5-10 C kun lämpöpumppu lämmittää ilman sähkölisälämmitystä. Suuri ero on merkki heikosta virtauksesta lämpöjohdossa.

Keruulios on periaatteessa ok, lämpötilojen eron on oltava 2-5C. Eli periaatteessa liuospumppua voi laittaa vielä isommalle jos saa. Nyt ero on 3.1C.

Saisi varmaan porata lisää kaivoa koska 2 x 140 metriä on niin vähän 13.8 kW pumpulle.

Muistaakseni Gebwell mitoittaa kaivot liian lyhyeksi.

Ulkoinen pumppu pyörii 2/3 teholla.

Oon epäilly kaivojen riitävyyttä siitä asti ku tuo mylly asennettiin ja epäilys on vahvistunu vielä entisestään.
Kun kyselin tarjouksia talon maalämmöstä nii gebwell tarjos 500m maapiiriä, muut tarjos 800m piiriä.

Pitää huomenna soitella suoraan Gebwellille eikä myyjälle

[jm82]

Nyt putkea 560m. 800 metriä kuulostaa paremmalta, eli olisi kaksi 200 metristä kaivoa. Ja porausta olisi siis nykyisiin kaivoihin 120 metriä lisää. Jos kolmannen poraa, niin varmaan täytyy olla noin 200m.

Itse varmaan laittaisin ulkoisen pumpun 3/3 nopeudelle koska meinaa mennä kaivot tosi kylmäksi.

500 metrinen maapiiri riittäisi ehkä noin 10kW pumpulle, mutta teillä hallissa 14kW.

[Mika.S]

Nyt putkea 560m. 800 metriä kuulostaa paremmalta, eli olisi kaksi 200 metristä kaivoa. Ja porausta olisi siis nykyisiin kaivoihin 120 metriä lisää. Jos kolmannen poraa, niin varmaan täytyy olla noin 200m.

Itse varmaan laittaisin ulkoisen pumpun 3/3 nopeudelle koska meinaa mennä kaivot tosi kylmäksi.

Tuo 500/800m tarjous oli talon maalämmölle, nyt on hallin lämmityksestä kyse

Edit. jos tuon menon ja paluun lämpötilaeron sais puotettua sinne 5c helpottaisko se kaivoja ja pumppua?

[fraatti]

Oon epäilly kaivojen riitävyyttä siitä asti ku tuo mylly asennettiin ja epäilys on vahvistunu vielä entisestään.
Kun kyselin tarjouksia talon maalämmöstä nii gebwell tarjos 500m maapiiriä, muut tarjos 800m piiriä.

Pitää huomenna soitella suoraan Gebwellille eikä myyjälle

Mitoitus on aina myös osittain asiakkaan vastuulla koska ainakin saneerauskohteissa hän vastaa siitä että kertoo totuudenmukaisesti aikaisemman kulutuksen. Toki myös mitoituksen tekijällä pitäisi olla joku havainto asioista että kuinka realistisia lukemat ovat. Onko tämä halli uusi vai vanha? Jos vanha niin millä ja kuinka paljon edellinen lämmityslaite on kuluttanut?

[jm82]

Tuo 500/800m tarjous oli talon maalämmölle, nyt on hallin lämmityksestä kyse

Edit. jos tuon menon ja paluun lämpötilaeron sais puotettua sinne 5c helpottaisko se kaivoja ja pumppua?

Kaivoissa (2x 140m) menee juuri toisin päin. Eli nyt 3C ja periaatteessa 2C ei olisi aivan niin paha kaivoille. Koska palaava liuos ei ole aivan niin kylmää. Eli nopeus 2 -> 3.

Se lämmitys taas kuuluisi olla 5C - 10C välillä.

[fraatti]

Edit. jos tuon menon ja paluun lämpötilaeron sais puotettua sinne 5c helpottaisko se kaivoja ja pumppua?

Ei oo vaikutusta asiaan koska menoveden lämpötilan laskeminen(keskilämpötila laskee) nostaa koneen tehoa, parantaa hyötysuhdetta ja näin ollen kaivoa kuormitetaan vielä rajummin.

Jos taas puhuit kaivosta niin tuo noin 3-4 asteen lämpötilaero on varsin hyvä arvo.

Esim jos on 10kW kone ja cop 2 niin 5kW tulee kaivosta ja 5kW valtakunnan verkosta
Cop 3:lla 6,6kW kaivosta ja 3,3 verkosta.

Kun kaivoista tulevan liuoksen lämpötila laskee niin tällöin hyötysuhde(cop) laskee, menoveden lämpötilan noustessa myös hyötysuhde laskee.

[Mika.S]

Ei oo vaikutusta asiaan koska menoveden lämpötilan laskeminen(keskilämpötila laskee) nostaa koneen tehoa, parantaa hyötysuhdetta ja näin ollen kaivoa kuormitetaan vielä rajummin.

Jos taas puhuit kaivosta niin tuo noin 3-4 asteen lämpötilaero on varsin hyvä arvo.

Esim jos on 10kW kone ja cop 2 niin 5kW tulee kaivosta ja 5kW valtakunnan verkosta
Cop 3:lla 6,6kW kaivosta ja 3,3 verkosta.

Kun kaivoista tulevan liuoksen lämpötila laskee niin tällöin hyötysuhde(cop) laskee, menoveden lämpötilan noustessa myös hyötysuhde laskee.

Kirjotin näköjään mitä sattuu.

Tällähetkellä pumpun menon ja paluun lämpötilaero on 17,4 astetta jos tuon sais puotettua sinne 5 asteeseen nii mitä se tekee pumpun toiminnalle

[fraatti]

Kirjotin näköjään mitä sattuu.

Tällähetkellä pumpun menon ja paluun lämpötilaero on 17,4 astetta jos tuon sais puotettua sinne 5 asteeseen nii mitä se tekee pumpun toiminnalle

Lauhduttimen keskilämpötila laskee tällöin ja pumppusi antaa hiukan paremmin tehoa ulos, hyötysuhde kasvaa ja kaivot kuormittuvat enemmän. Sähköverkosta otettu teho myös laskee hiukan.

[Mika.S]

Lauhduttimen keskilämpötila laskee tällöin ja pumppusi antaa hiukan paremmin tehoa ulos, hyötysuhde kasvaa ja kaivot kuormittuvat enemmän. Sähköverkosta otettu teho myös laskee hiukan.

Pumpulta varaajalle menevässä putkessa on virtauksen säätöventtiili.

Nyt kun pumppu on käyny yhtäjaksosesti ja lämpötilaero on ollu 17,5c, maapiirin pumppu on pyöriny 50% teholla ja lauhdutin pumppu 100% teholla.

Aukasin tuota virtauksensäätöventtiiliä ja sain sillä puotettua lämpötilaeron vajaaseen 7 asteeseen. Kun lämpötilaero alko mennä alle 7 asteen, lauhdutinpiirin pumppu alko rajottaan virtausta ja pumppu sammu jonku ajan päästä. Seuraavalla käynnistyskerralla maapiiri pyöri 100% teholla ja lauhdutinpiiri 40% teholla, lauhdutinpiirin lämpötilaero pyöri 3,3c tienoilla ja maapiiri -1,5c tuleva ja -9,5 menevä. Kävi hetken aikaa ja sammu, käynnisty kohta uudestaan, sammu ja meni vikatilaan.

Miksi pumppujen nopeudet muuttu noin? Miksi maapiiri pyörii 50% teholla? Pitäiskö lauhdepiiriä aukasta ja maapiiriä rajottaa?

[fraatti]

MLP:ssä lienee jonkinlaiset lämpörajat menevän ja tulevan liuoksen alimmille lämpötiloille. Jos pumppu huomaa että kaivo alkaa jäätymään niin silloin meno pistetään poikki. Jos Käy oikein äärimmäisen huono tilanne niin jäätymien voi tehdä kaivosta käyttökelvottoman eli putket painuvat jään paineesta ruttuun ja neste ei enää kierrä niissä. Jos putket vaurioituvat niin aina ei ole itsestään selvää että putkia saa nostettua kaivosta enää ylös. Kaivoon pudonnut irtoaines saattaa olla kiilannut ne reikään jumiin.

Tyypillisesti lämmönjaossa lämpötilero pitäisi olla noin 5-10 astetta ja keruupuolella 3-5 astetta.

Saattaa olla että tuossa pumpussasi on itsessään järkeä jolloin se yrittää säätää pumppuja automaattisesti ennalta määrättyihin lämpötila eroihin.

[fraatti]

Tässä lainaus käyttöohjekirjasta:


Koko käyttöohjekirja on täällä:
http://www.gebwell.fi/wp-content/uploads/2015/09/T2-Asennus-k%C3%A4ytt%C3%B6-ja-huolto-ohjekirja-v-2-8-20092016-1.pdf

Oliko siitä mitään havaintoa että onko kaivoissa ylipäätään vettä, ettei vaan keruun putket oo puoliksi tyhjissä reijissä. Tällöin lämmönkeruu ei onnistu vaan putket kumisevat tyhjissä kaivoissa? Aktiivisyvyys lasketaan siitä kuinka suuri osuus putkista on veden ympäröiminä. Kuinka etäälle kaivot on porattu toisiinsa nähden?

[fraatti]

Muita otteita kokirjasta:

[jm82]

Pumpulta varaajalle menevässä putkessa on virtauksen säätöventtiili.

Nyt kun pumppu on käyny yhtäjaksosesti ja lämpötilaero on ollu 17,5c, maapiirin pumppu on pyöriny 50% teholla ja lauhdutin pumppu 100% teholla.

Aukasin tuota virtauksensäätöventtiiliä ja sain sillä puotettua lämpötilaeron vajaaseen 7 asteeseen. Kun lämpötilaero alko mennä alle 7 asteen, lauhdutinpiirin pumppu alko rajottaan virtausta ja pumppu sammu jonku ajan päästä. Seuraavalla käynnistyskerralla maapiiri pyöri 100% teholla ja lauhdutinpiiri 40% teholla, lauhdutinpiirin lämpötilaero pyöri 3,3c tienoilla ja maapiiri -1,5c tuleva ja -9,5 menevä. Kävi hetken aikaa ja sammu, käynnisty kohta uudestaan, sammu ja meni vikatilaan.

Miksi pumppujen nopeudet muuttu noin? Miksi maapiiri pyörii 50% teholla? Pitäiskö lauhdepiiriä aukasta ja maapiiriä rajottaa?

Kukahan "asentaja" sen virtauksen oli säätänyt noin järkyttävän pienelle? Pumput siis toimii automaattisesti. Mutta saattaa olla porattu liian vähän kaivometrejä tai jätetty poraamatta kolmas kaivo, eli pumppu menee sitten jumiin?


Eli koska joku "poropeukalo" oli säätänyt sen venttiilin niin pienelle että ero oli 17.5C kompuran hyötysuhde on silloin hyvin huono ja kaivosta siis otetaan vähemmän lämpöä ja enemmän lämpöä sähköverkosta. Lisäksi halli on kylmä kun lämpö ei edes riitä.

Maapiirin pumppu pyörii ilmeisesti 50% nopeudella siksi koska laitteiston hyötysuhde on tahallaan huonnonnettu, koska venttiili on säädetty taas tahallaan pienelle. Kun avaat sen "sulkuhanan", niin kompressori rupeaa toimimaan niin kuin on suunniteltu ja keruupumppukin saa pyöriä 100% nopeudella.

Tästä vaan seuraa ongelma että kaivo alkaa mennä liikaa jäähän. Tulo kaivoista -1.5C ja lähtö on jo hyvin hyvin matala -9.5C. Eli täytyisi saada uusi kaivo varmaan. kaivojen ja kompressorin mitoitus on tainnut mennä todella pahasti pieleen siellä myyjällä?

Onkohan tuota pumppua käyty joskus "säätämässä" vai onko asetukset ja sei kuristin hana olleet aina noin?

Tuntuu että on tahallaan sabotoitu hyvää pumpun hyötysuhdetta ja hana on käännetty kiinni? Ilmeisesti saisi olla auki ja pumppu säätää itse sopivat nopeudet noille liuos ja lauhdutinpumpulle. Selvästi toimiikin koska lauhdutinpumppu pyöri 100% koska "putki oli tukossa" ja kun avasit hanan niin pyöriikin enää 40% nopeudella.

Fraattin laittamassa TÄRKEÄÄ! kohdassa sanotaankin että nyt "lisää energiankulutusta" "kuluttaa enemmän sähköä". Eli sitä säätöä ei saisi säätää turhantakia pienemmälle. Mutta nyt joku neropatti on mennyt sen kumminkin tekemään.

Ja "eron tulee olla 6-10C" ja teillä oli 17.5C eli laite voi pahimmillaan jopa rikkoontua ja ihan turhaan.

[peki]

Muita otteita kokirjasta:

Ai että hidastavat termarit virtausta lämmitysjärjestelmässä?

[fraatti]

Ai että hidastavat termarit virtausta lämmitysjärjestelmässä?

Kyllä koska ne vähentävät virtauspinta-alaa ja jäljelle jäävissä piireissä virtausvastus kasvaa enemmän kuin mitä virtausta suljetusta piiristä tulee lisää muihin piireihin.

Ja se virtaus mitä tässä kaivataan on virtaus lauhduttimen yli tietysti eikä yksittäisessä piirissä.

[peki]

Kyllä koska ne vähentävät virtauspinta-alaa ja jäljelle jäävissä piireissä virtausvastus kasvaa enemmän kuin mitä virtausta suljetusta piiristä tulee lisää muihin piireihin.

Ja se virtaus mitä tässä kaivataan on virtaus lauhduttimen yli tietysti eikä yksittäisessä piirissä.

Minulla käsittääkseni runkolinjan virtaus kasvaa jos jotain yksittäisiä piirejä suljetaan.
Tulee litku nopeammin lauhduttimelle?
Toki, jos jotain 17 astetta jää matkalle niin kannattaisi ehkä laittaa joku ulkonen pumppu hullunkierrolla.

[fraatti]

Minulla käsittääkseni runkolinjan virtaus kasvaa jos jotain yksittäisiä piirejä suljetaan.
Tulee litku nopeammin lauhduttimelle?

Väärä vastaus. Käy juuri toisinpäin.

[peki]

Väärä vastaus. Käy juuri toisinpäin.

Mielenkiintoinen asia. Täytyy kokeilla.
Mutta jos aloittajalla ei ole kuin yksi piiri?

[peki]

Pumpulta varaajalle menevässä putkessa on virtauksen säätöventtiili.

Nyt kun pumppu on käyny yhtäjaksosesti ja lämpötilaero on ollu 17,5c, maapiirin pumppu on pyöriny 50% teholla ja lauhdutin pumppu 100% teholla.

Aukasin tuota virtauksensäätöventtiiliä ja sain sillä puotettua lämpötilaeron vajaaseen 7 asteeseen. Kun lämpötilaero alko mennä alle 7 asteen, lauhdutinpiirin pumppu alko rajottaan virtausta ja pumppu sammu jonku ajan päästä. Seuraavalla käynnistyskerralla maapiiri pyöri 100% teholla ja lauhdutinpiiri 40% teholla, lauhdutinpiirin lämpötilaero pyöri 3,3c tienoilla ja maapiiri -1,5c tuleva ja -9,5 menevä. Kävi hetken aikaa ja sammu, käynnisty kohta uudestaan, sammu ja meni vikatilaan.

Miksi pumppujen nopeudet muuttu noin? Miksi maapiiri pyörii 50% teholla? Pitäiskö lauhdepiiriä aukasta ja maapiiriä rajottaa?

Miksi pumpulta varaajalle menevässä putkessa on ylipäätänsä säätöventtiili?

[fraatti]

Mielenkiintoinen asia. Täytyy kokeilla.
Mutta jos aloittajalla ei ole kuin yksi piiri?

juu mutta tuossa olikin puhe termostaateista... ja vaikutus on sama kuin kuristaa koko kiertoa... öljypannulla niin voi tehdä muttei mlp:n kanssa...

[peki]

juu mutta tuossa olikin puhe termostaateista... ja vaikutus on sama kuin kuristaa koko kiertoa... öljypannulla niin voi tehdä muttei mlp:n kanssa...

Ok, asia ymmärretty Yksi piiri.
Mutta mitä ihmettä tehdään koneen ja puskurin välisellä säätöventtiilillä?
Luulisi tuosta olevan hyötyä enempi paluupuolella?

[jm82]

Miksi pumpulta varaajalle menevässä putkessa on ylipäätänsä säätöventtiili?

Totta. Ei siinä varmaan kuuluisikaan olla säätöventtiiliä? Onkohan joku putkimies kumminkin halunnut sen säätöventtiilin siihen laittaa. Tuolla venttiilillä saa siis "tuhottua" hyötysuhteen. Eli laskettua kompressorin tehoa ja lisättyä sähkönkulutusta. Lisäksi ei toimi enää ohjearvojen mukaan edes, vaan kompurakin voi jopa levitä.

Täällä menee tuo patteriputket ja lattialämmitys sillä tavalla että jos kaikki termostaatit laittaa 0-asentoon, niin vesi ei kierrä enää ollenkaan. Eli virtaus on nolla ja menisi pumppukin heti vikatilaan jos tuota kokeilisi kompura käynnissä. Eli kun termostaatteja säätää pienemmälle, niin virtaus pienenee myös. Koska vesi ei pääse enää oikeastaan minnekkään. Eli ilmeisesti pattereiden runkolinjassa menee kaksi isoa putkea lattia alla ja molemmat putket on tulpattu päistä. Noista runkolintoista sitten menee meno ja paluu putket. Ei ole mitään piirustuksia, eli ei voi tietää miten putket oikeasti menee. Jostain syystä kolme patteria on laitettu hanoilla ja loput on termostaateilla. Vessa, tuulikaappi ja toinen olohuoneen patteri on hanoilla.

[Mettis]

Jostain syystä kolme patteria on laitettu hanoilla ja loput on termostaateilla. Vessa, tuulikaappi ja toinen olohuoneen patteri on hanoilla.

Meilläkin oli alkuperäisissä tuuliikaapin, vessan ja yhdessä olohuoneessa olevassa patterissa käsihanat. Tuulikaapissahan tuo voisi olla perusteltua tai jos on kaksi patteria lähekkäin. Tais olla ennen aika yleistä tuo tai ainaki, kun meillä aikoinaan kävi pariki vanhenpaa putkaria, kun venttiilejä uusittiin ja nyt sitten myöhemmin patterit ehdottivat samoja systeemejä. En tosin tehnyt niin..
Turhaa tuli muutenki niitä termostaatteja uusittua, kun nyt maalämmön myötä yksikään ei ole käytössä

[jm82]

Meilläkin oli alkuperäisissä tuuliikaapin, vessan ja yhdessä olohuoneessa olevassa patterissa käsihanat. Tuulikaapissahan tuo voisi olla perusteltua tai jos on kaksi patteria lähekkäin. Tais olla ennen aika yleistä tuo tai ainaki, kun meillä aikoinaan kävi pariki vanhenpaa putkaria, kun venttiilejä uusittiin ja nyt sitten myöhemmin patterit ehdottivat samoja systeemejä. En tosin tehnyt niin..
Turhaa tuli muutenki niitä termostaatteja uusittua, kun nyt maalämmön myötä yksikään ei ole käytössä

Täällä on vielä alkuperäisiä termostaatteja ehkä muutama ja ne kaikki kolme hanaa. Kaksi termostaattia oli uudemman näköisiä ja niissä oli se esisäätö rengas. Jotain 3-5 termostaattia piti vaihtaa vähän uudempiin koska ne termostaatit vähän vuoti. Eli on ne termostaatit varmaan hyvä vaihtaa. Ainakin kun niitä vanhoja termostaatteja ruuvaili auki tai kiinni, niin rupesivat sitten vuotamaan ja piti vaihtaa koko termostaatti uuteen.

Maalämmössä tosiaan aika turhat ne iste säätöosat. Mutta jos säädön maksimi on esim 26C niin voi varmaan olla paikallaankin. Jossain säätimissä on sellainen musta palikka joka estää lämmön laittamisen täysille. Tai sitten säätöalue on muutenkin liian pieni, eli vaikka 23C.

Tuossa näyttää olevan säätöaluen +11 - +26 C.
http://www.taloon.com/patterin-termostaattiosa-oras-stabila-446000/LVI-4032601/dp?openGroup=6335

Pelkästään tuokin kait kävisi. "Venttiilissä on erillinen esisäätöholkki, jolla säädetään patterikohtaisesti tehon edellyttämä vesimäärä."
http://www.taloon.com/patteriventtiili-runko-suora-oras-stabila-dn10-442010/LVI-4032501/dp?openGroup=6335