1-tasoinen 60-luvun lopun talo. Painovoimainen ilmanvaihto ja alkuperäiset 2-lasiset ikkunat. Seinissä villaa 10cm, yläpohjassa alunperin 100...150mm villaa.
Yläpohjaan puhallettiin pari viikkoa sitten 200mm lisää villaa ja mlp käy samoilla käyntiaste kuin ennen 4v sitten, kun pumppu asennettiin. Eli nollakelissä käyntiaste 50%, -6 -> noin 65% jne.
Mistä voi johtua, että kun yläpohjan eristys yli tuplaantui, niin ei näy energiankulutuksessa mitenkään?
Täällä oli vähän samanlainen juttu vajaa 2 vuotta sitten joulukuussa. Eli yläpohjassa oli alunperin höyrynsulkumuovi joka on lähes joka kohdalta tiivistetty läpivientien kohdilta, eli lamppujen/sähkörasioiden kohdalta. Niin siis höyrynsulku, 12.5 cm villaa ja villan päällä ihan vähän purua. Päälle tuli ekovillaa jotain 30-50 cm. Keskelle mahtui vähän enemmän ja reunoille vähän vähemmän. Yläpohja tuli aivan täyteen eli siellä ei enää pääse liikkumaan mitenkään. Talo on lähes kanttinen ja 133 neliötä taisi olla ulkomitta + pieni 35 neliön kellari toisessa päässä taloa.
Seinissä valessokkeli, tiili, 12.5 cm villa ja 10cm runkotolpat. Höyrynsulkumuovi ja lastuvevy. Lattia kaksoisbetonilaatta. Rautaiset patteriputket menee betonilaattojen välisessä hiekassa. Hiekan päällä 5 cm styroks. Kellari taisi olla 20 cm betonia ja osassa rivinteerauksella tiili ja ilmaväli. Osasta purin tiilet pois koska oli laitettu siihen ilmaväliin styroks ja sehän ei tietenkään toimi. Kellarin lattiassa ei ole mitään eristettä. Ei ainakaan koko alalla. Ikkunat on samoin alkuperäiset mutta korjailtu, eli ei ainakaan kovin pahasti vuoda. 2-lasiset. Vähän uudempia -80 luvun kolmelasisia ikkunoita on 4 kpl. Niitä 2-lasisia on kolmessa makkarissa ja olohuoneessa eli 5kpl. Olohuoneen ikkunat on normaalia isommat. Osa pattereista 2-lehtisiä eli olohuoneessa pari ja kahdessa makkarissa. 7 kpl yksilehtisiä pattereita. Pesuhuone laajennus tehty -99 ja siinä vesikiertoinen lattialämmitys. Kellarissa ei ole lämmitystä (hukkalämmöllä lämpeää).
Miten teillä on talo 60 luvun lopulla rakennettu? Onkohan siinä mitään ilmansulkua. Voisi kait olla esimerkiksi joku ilmansulkupaperi jossain paikkaa? Täällä talo on tehty joskus 72-73 ja on kait sen aikainen pullotalo kun seiniin ja yläpohjaan on laitettu muovi.
Täällä ei ole termostaatteja pattereissa eli maalämpöpumppu säätää sitä lämpöä. Luulisi että lämpökäyrää pystyisi laittamaan kovimmilla pakkasilla vähän alaspäin koska yläpohjan eristys ainakin parani? Itse en kyllä ole tehnyt mitään vertailua että mitä yläpohjan erisys vaikutti. Alun perin talo on lämmennyt öljyllä ja on se poltin siellä vieläkin. Luulisi että yläpohjan lisäeristys vaikuttaisi lämmityskuluihin huomattavasti. Aivan alunperin ei välttämättä ollut jossain kohdalla mitään eristystä eikä ilmansulkuakaan. Myös hiiret olivat muistaakseni tehneet reikiä yläpohjan höyrynsulkumuoviin. Yläpohja on ahdas, mutta mahtui sinne kumminkin eristettä paljon. Katto on hyvin loiva harjakatto. Pesuhuoneen kohdalla harja eri suuntaan.
Periaatteessahan maalämmön kanssa ei kannattaisi eristää liian hyvin koska eristäminen kumminkin maksaa, eli säästönä kestää aika kauan se lisäeristyksen maksaminen. Toki puhalluksesta sai myös sen kotitalosvähennyksen käyttöön. Täällä toinen ulko-ovi on vaihdettu joskus ja toinen on korjattu alkuperäinen, mutta koska vieressä on tehokas patteri, niin ovi on ollut oikeastaan aivan riittävän hyvä.
Minkälainen pumppu teillä on? Sillähän ei pitäisi olla juuri väliä kumminkaan.
En tiedä sitten miten kauan ne vanhat villat ja uudet eristeet pitäisi "oleentua", eli lämmetä että ne toimisi sitten periaatteessa kunnolla? Vanhaan taloon ei juuri mitään muuta lisäeristystä sitten keksikkään. Seinille ei voi tehdä mitään, mutta yläpohjaan sai helposti lisää eristettä. Ikkunoitakaan ei kannata uusia koska vanhatkin vielä menettelee, samoin ovet.