Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Yläpohjan lisäeristyksestä ei hyötyä  (Luettu 13679 kertaa)

Poissa Sötkö

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 106
  • Maalämpöfoorumi
Yläpohjan lisäeristyksestä ei hyötyä
« : 08.11.16 - klo:19:25 »
1-tasoinen 60-luvun lopun talo. Painovoimainen ilmanvaihto ja alkuperäiset 2-lasiset ikkunat. Seinissä villaa 10cm, yläpohjassa alunperin 100...150mm villaa.

Yläpohjaan puhallettiin pari viikkoa sitten 200mm lisää villaa ja mlp käy samoilla käyntiaste kuin ennen 4v sitten, kun pumppu asennettiin. Eli nollakelissä käyntiaste 50%, -6 -> noin 65% jne.

Mistä voi johtua, että kun yläpohjan eristys yli tuplaantui, niin ei näy energiankulutuksessa mitenkään?

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Vs: Yläpohjan lisäeristyksestä ei hyötyä
« Vastaus #1 : 08.11.16 - klo:19:29 »
Lainaus
Mistä voi johtua, että kun yläpohjan eristys yli tuplaantui, niin ei näy energiankulutuksessa mitenkään?

Onko sisälämpötila noussut?
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa Sötkö

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 106
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Yläpohjan lisäeristyksestä ei hyötyä
« Vastaus #2 : 08.11.16 - klo:19:35 »
Ei. Sattui hyvä tuuri, että molemmin puolin lisäeristystä ulkolämpötila oli sama. Taisi pysyä lähelle samana päiväkausia, nollan pinnassa. Sisälämpötila ei noussut, vaikka pattereihin meni saman lämpöinen vesi (veden lämpötilaa ohjataan puhtaasti ulkolämpötilan mukaan).

Poissa Sötkö

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 106
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Yläpohjan lisäeristyksestä ei hyötyä
« Vastaus #3 : 08.11.16 - klo:19:37 »
Sen verran täydennystä, että talossa lämpimiä neliöitä ehkä 130m2 ja vuotuinen lämmitykseen käytetty energia noin 6000 kWh. Tuosta laskinkin, että jos puolet lämmitysenergiasta menee yläpohjan kautta ja sinne saadaan yli tuplaten parempi eristys, niin pitäisi sen jossain näkyä.

Poissa jm82

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 448
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Yläpohjan lisäeristyksestä ei hyötyä
« Vastaus #4 : 08.11.16 - klo:21:52 »
1-tasoinen 60-luvun lopun talo. Painovoimainen ilmanvaihto ja alkuperäiset 2-lasiset ikkunat. Seinissä villaa 10cm, yläpohjassa alunperin 100...150mm villaa.

Yläpohjaan puhallettiin pari viikkoa sitten 200mm lisää villaa ja mlp käy samoilla käyntiaste kuin ennen 4v sitten, kun pumppu asennettiin. Eli nollakelissä käyntiaste 50%, -6 -> noin 65% jne.

Mistä voi johtua, että kun yläpohjan eristys yli tuplaantui, niin ei näy energiankulutuksessa mitenkään?
Täällä oli vähän samanlainen juttu vajaa 2 vuotta sitten joulukuussa. Eli yläpohjassa oli alunperin höyrynsulkumuovi joka on lähes joka kohdalta tiivistetty läpivientien kohdilta, eli lamppujen/sähkörasioiden kohdalta. Niin siis höyrynsulku, 12.5 cm villaa ja villan päällä ihan vähän purua. Päälle tuli ekovillaa jotain 30-50 cm. Keskelle mahtui vähän enemmän ja reunoille vähän vähemmän. Yläpohja tuli aivan täyteen eli siellä ei enää pääse liikkumaan mitenkään. Talo on lähes kanttinen ja 133 neliötä taisi olla ulkomitta + pieni 35 neliön kellari toisessa päässä taloa.

Seinissä valessokkeli, tiili, 12.5 cm villa ja 10cm runkotolpat. Höyrynsulkumuovi ja lastuvevy. Lattia kaksoisbetonilaatta. Rautaiset patteriputket menee betonilaattojen välisessä hiekassa. Hiekan päällä 5 cm styroks. Kellari taisi olla 20 cm betonia ja osassa rivinteerauksella tiili ja ilmaväli. Osasta purin tiilet pois koska oli laitettu siihen ilmaväliin styroks ja sehän ei tietenkään toimi. Kellarin lattiassa ei ole mitään eristettä. Ei ainakaan koko alalla. Ikkunat on samoin alkuperäiset mutta korjailtu, eli ei ainakaan kovin pahasti vuoda. 2-lasiset. Vähän uudempia -80 luvun kolmelasisia ikkunoita on 4 kpl. Niitä 2-lasisia on kolmessa makkarissa ja olohuoneessa eli 5kpl. Olohuoneen ikkunat on normaalia isommat. Osa pattereista 2-lehtisiä eli olohuoneessa pari ja kahdessa makkarissa. 7 kpl yksilehtisiä pattereita. Pesuhuone laajennus tehty -99 ja siinä vesikiertoinen lattialämmitys. Kellarissa ei ole lämmitystä (hukkalämmöllä lämpeää).


Miten teillä on talo 60 luvun lopulla rakennettu? Onkohan siinä mitään ilmansulkua. Voisi kait olla esimerkiksi joku ilmansulkupaperi jossain paikkaa? Täällä talo on tehty joskus 72-73 ja on kait sen aikainen pullotalo kun seiniin ja yläpohjaan on laitettu muovi.

Täällä ei ole termostaatteja pattereissa eli maalämpöpumppu säätää sitä lämpöä. Luulisi että lämpökäyrää pystyisi laittamaan kovimmilla pakkasilla vähän alaspäin koska yläpohjan eristys ainakin parani? Itse en kyllä ole tehnyt mitään vertailua että mitä yläpohjan erisys vaikutti. Alun perin talo on lämmennyt öljyllä ja on se poltin siellä vieläkin. Luulisi että yläpohjan lisäeristys vaikuttaisi lämmityskuluihin huomattavasti. Aivan alunperin ei välttämättä ollut jossain kohdalla mitään eristystä eikä ilmansulkuakaan. Myös hiiret olivat muistaakseni tehneet reikiä yläpohjan höyrynsulkumuoviin. Yläpohja on ahdas, mutta mahtui sinne kumminkin eristettä paljon. Katto on hyvin loiva harjakatto. Pesuhuoneen kohdalla harja eri suuntaan.

Periaatteessahan maalämmön kanssa ei kannattaisi eristää liian hyvin koska eristäminen kumminkin maksaa, eli säästönä kestää aika kauan se lisäeristyksen maksaminen. Toki puhalluksesta sai myös sen kotitalosvähennyksen käyttöön. Täällä toinen ulko-ovi on vaihdettu joskus ja toinen on korjattu alkuperäinen, mutta koska vieressä on tehokas patteri, niin ovi on ollut oikeastaan aivan riittävän hyvä.

Minkälainen pumppu teillä on? Sillähän ei pitäisi olla juuri väliä kumminkaan.
En tiedä sitten miten kauan ne vanhat villat ja uudet eristeet pitäisi "oleentua", eli lämmetä että ne toimisi sitten periaatteessa kunnolla? Vanhaan taloon ei juuri mitään muuta lisäeristystä sitten keksikkään. Seinille ei voi tehdä mitään, mutta yläpohjaan sai helposti lisää eristettä. Ikkunoitakaan ei kannata uusia koska vanhatkin vielä menettelee, samoin ovet.
nibe 1217-10 vm2008, 200m kaivo, vanha 400 L (puskuri)varaaja esilämmityskierukalla. Itse asenneltu 24.11.2014. -73 120m (165).

Poissa Korruptio

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 19
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Yläpohjan lisäeristyksestä ei hyötyä
« Vastaus #5 : 08.11.16 - klo:22:21 »
Maalämmöllä ei juuri kannata lisäeristäminen jos takaisinmaksuaikaa miettii. Asumismukavuus voi parantua mille voi jo arvoa laittaa.
Viessmann Vitocal 222-G 10kW & 210m poraus

Poissa Sötkö

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 106
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Yläpohjan lisäeristyksestä ei hyötyä
« Vastaus #6 : 08.11.16 - klo:22:38 »
Seinissä ja katossa on ilmansulkupaperi, ei muovia. Alapohja laatan päälle tehdyllä eristyksellä, ei kahta laattaa. Vaikka eipä noilla tähän asiaan merkitystä ole.

Kovasti koitin eri lähteistä selvitellä mikä yläpohjan eristyksen osuus on talon lämpöhäviöissä. Ja kun muutamalta vuodelta on kokemus, että lämmitykseen menee se 6000 kWh vuodessa, niin kyllä tuosta joku säästö olisi pitänyt saada. Toki, nyt hätäillään liian aikaisin, pitäisi katsoa vuoden päästä. Mutta kyllä pumpun käyntiaste jotain jo kertoo.

Jonkin aikaahan eriste painuu. Tänne puhallettiin 250mm, mutta laskivat, että 50mm painuisi. Seuraillaan tilannetta.

En kyllä keksi miten yläpohjan eristäminen asuinmukavuuteen vaikuttaa.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Vs: Yläpohjan lisäeristyksestä ei hyötyä
« Vastaus #7 : 09.11.16 - klo:00:41 »
Lainaus
Kovasti koitin eri lähteistä selvitellä mikä yläpohjan eristyksen osuus on talon lämpöhäviöissä. Ja kun muutamalta vuodelta on kokemus, että lämmitykseen menee se 6000 kWh vuodessa, niin kyllä tuosta joku säästö olisi pitänyt saada. Toki, nyt hätäillään liian aikaisin, pitäisi katsoa vuoden päästä. Mutta kyllä pumpun käyntiaste jotain jo kertoo.

Talon lämmönkulutus maalämpötalossa eristyksen parantamisen osalta näkyy täysimääräisenä  lämpöpumpun tuottaman lämpötehon pienenemisenä mutta keskimäärin 1/3 sähköverkosta otettavan tehon säästössä.

Jos ennen puhallusvillan lisäämistä talon lämmönkulutus on ollut vaikkapa 3600kwh/kk niin silloin sähköverkosta on otettu maksullista sähkötehoa 1200kwh/kk ja maasta tai lämpökaivosta 2400kwh/kk ilmaista lämpötehoa

Oletetaan että puhallusvilla on tuonut 20% säästön talon lämmönkulutukseen jolloin talon lämmökulutus on pienentynyt 720 kwh/kk mutta tästä kokonaistehosta on sähköverkosta ostotehoa säästynyt 240kwh/kk ja maasta tai lämpökaivosta otettava ilmaisteho on alentunut 480kwh.

Lainaus
talossa lämpimiä neliöitä ehkä 130m2 ja vuotuinen lämmitykseen käytetty energia noin 6000 kWh. Tuosta laskinkin, että jos puolet lämmitysenergiasta menee yläpohjan kautta ja sinne saadaan yli tuplaten parempi eristys, niin pitäisi sen jossain näkyä.

Todellisuudessa talon lämmönkulutukseen noilla tiedoilla on kulunut lämpötehoa n 18000kwh/v ja tuon lämpötehon tuottamiseen on sähköverkosta käytetty 6000kwh/ tehoa ja maasta tai lämpökaivosta on otettu ilmaistehoa n 12000kwh/v.

Eli säästöstä näkyy vain n 1/3 sähkönkuluksen pienenemisenä. ::)





9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa Sötkö

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 106
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Yläpohjan lisäeristyksestä ei hyötyä
« Vastaus #8 : 09.11.16 - klo:07:09 »
Juuri näin.

Mutta tuo pitäisi näkyä myös siten, että jos ennen pumppu on käynyt nollakelissä 40min ja ollut seis 40min (käyntiaste 50%), niin lisäeristyksen jälkeen samassa ulkolämpötilassa sisälämpötilan pitäisi nousta. Tai jos sisälämpötila haluttaisiin pitää vakiona, niin käyrää pitäisi säätää, jolloin käyntiaste olisi alle 50%.

Käyntiasteen eri ulkolämptiloissa laskesekelin ensimmäisenä talvena. Yksi selitys voi olla se, että tässä vuosien varrella kaivo on jäähtynyt ja hyötysuhde laskenut. Ja nyt lisäeristys kompensoi tätä vaikutusta. Jos oikein muistan, niin ensimmäisenä talvena kaivoon palaavan liuoksen lämpötila oli -1,4 ja nyt se on luokkaa -2.

Poissa jm82

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 448
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Yläpohjan lisäeristyksestä ei hyötyä
« Vastaus #9 : 09.11.16 - klo:15:50 »
Juuri näin.

Mutta tuo pitäisi näkyä myös siten, että jos ennen pumppu on käynyt nollakelissä 40min ja ollut seis 40min (käyntiaste 50%), niin lisäeristyksen jälkeen samassa ulkolämpötilassa sisälämpötilan pitäisi nousta. Tai jos sisälämpötila haluttaisiin pitää vakiona, niin käyrää pitäisi säätää, jolloin käyntiaste olisi alle 50%.

Käyntiasteen eri ulkolämptiloissa laskesekelin ensimmäisenä talvena. Yksi selitys voi olla se, että tässä vuosien varrella kaivo on jäähtynyt ja hyötysuhde laskenut. Ja nyt lisäeristys kompensoi tätä vaikutusta. Jos oikein muistan, niin ensimmäisenä talvena kaivoon palaavan liuoksen lämpötila oli -1,4 ja nyt se on luokkaa -2.
Joo. Ehkä käyrää pitäisi laskea tai sitten pitää sama käyrä mutta laskea lämpötilaa. Välttämättä käyntiaste ei muutu juuri ollenkaan vaan pysyisi suurin piirtein samassa. Pumpun vain tarvitsee tehdä aavistuksen viileämpää lämmitysvettä ja pumppu lähtee myös päälle vasta kun lämmitysvesi on laskenut vähän viileämmäksi kuin ennen. Tästä taas pitäisi seurata se että komressori ottaa vähemmän tehoa ja siis kuluttaa vähemmän sähköä. Ja koska kompressori kuluttaa vähemmän tehoa, niin taas vastavuoroisesti kaivosta otetaankin enemmän tehoa että lämmitysvesi saadaan riittävän lämpimäksi.

Tästä johtuu se että kaivo mitoitetaan lattialämmitystaloon syvemmäksi kuin patterilämmitteiseen taloon.

Sitten vielä se että kaivoa on rasitettu 4 vuotta niin että yläpohjassa ei ole ollut lisäeristystä. Eli kaivosta on pitänyt ottaa enemmän energiaa ja nyt energiaa tarvitseekin ottaa vähemmän paremman eristyksen takia. Kaivo kyllä varmaankin "elpyy" seuraavan kesän aikana. Eli ehkä tarkempia mittauksia saa tehtyä vasta seuraavan vuoden päästä seuraavan talven aikana?

edit:
Jos nyt oikein muistan niin täällä tulee nyt käyntijakson alussa kaivosta +6C liuos ja palaa kaivoon +2C. Ja tunnin kuluttua kaivosta tulee +3C ja kaivoon palaa -1C. Oikein kovilla pakkasilla laskee vielä yhden asteen eli +2C ja kaivoon palaa joko -1C tai -2C riippuen pumpun "hyötysuhteesta". Kaivo on 201 aktiivimetriä. Patterilämmitys + pieni lattialämmitys pesutilassa. Liuospumpun nostokorkeus on 8 metriä ja teho 245W. Eli kiertovesipumppu on aika "heikkotehoinen".

Lainaus
Jos oikein muistan, niin ensimmäisenä talvena kaivoon palaavan liuoksen lämpötila oli -1,4 ja nyt se on luokkaa -2.

Voisin aivan arvata, että lisäeristys saattaisikin vähän laskea tuota kaivoon palaavaa lämpötilaa? Eli kaivosta otettaisiin silloin enemmän energiaa ja siis hyötysuhde olisi parempi? Niin se ainakin periaatteessa pitäisi mennä. Täällä muistaakseni "parhaimmillaan" kaivosta +6 ja paluu kaivoon +1C. Eli 5C otettaisiin lämpöä talteen. Lämpöanturit on "kalibroitu" jollain tarkkuudella. Pumppu on ilmeisesti sama kuin 1245-10, mutta ainakin nuo kiertovesipumput on huonommat (ne vie enemmän sähköä). Vanhemman mallin käyttövesivaraaja on tietysti myös.
Tarkistin että täällä oli mennyt 5400 kWh sähköä kokonaisuudessaan kahdelta henkilöltä. + vähän polttotuita varmaan myös. Sähkökiuasta ei ole.
Sähkömittari 24.11.2015 9346 = 5346 kWh vuodessa
Niin ja pumppu oli käynnissä 1257 tuntia. Käynnistyksiä 1552 kpl.
nibe 1217-10 vm2008, 200m kaivo, vanha 400 L (puskuri)varaaja esilämmityskierukalla. Itse asenneltu 24.11.2014. -73 120m (165).

Poissa Minun tili

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 1
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Yläpohjan lisäeristyksestä ei hyötyä
« Vastaus #10 : 14.10.19 - klo:22:28 »
Seinissä ja katossa on ilmansulkupaperi, ei muovia.

Lisäeristys ei auta koska siellä ei ole kosteussulkua. Tosin ei oo entinenkään eristys eristänyt kovin hyvin tämän johdosta, mutta nyt tilanne on entistä pahempi! Villa vaatii kosteuseristyksen toimiakseen. Jo 5 % kosteus villassa heikentää sen eristävyyttä merkittävästi. Vanhassa kosteus tuulettui villasta poiskin, mutta nyt villa ei pääse tuulettumaan kun päällä on selluvilla.

Kun siellä on villaa ilman kosteussulkua, niin sisäpuolelta karkaava kosteus tiivistyy eristekerroksen kastepisteessä vedeksi ja heikentää eristyskykyä. Pelkällä selluvillalla tämä ei olisi ongelma sillä selluvilla siirtää kosteutta myös kapilaarisesti. Kovimmilla pakkasilla kastepiste on nyt siellä vanhan villan alueella ja kun villa ei sido, eikä siirrä kosteutta kapilaarisesti, niin sinne muodostuu ihan kiitettävästi vettä. Vettynyt villa ei eristä.

Villan päälle voi laittaa selluvillaa jos kosteussulku on kunnossa - muuloin luvassa on kosteus- ja homeongelmia.

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 935
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Yläpohjan lisäeristyksestä ei hyötyä
« Vastaus #11 : 24.10.19 - klo:15:06 »
Sen verran täydennystä, että talossa lämpimiä neliöitä ehkä 130m2 ja vuotuinen lämmitykseen käytetty energia noin 6000 kWh. Tuosta laskinkin, että jos puolet lämmitysenergiasta menee yläpohjan kautta ja sinne saadaan yli tuplaten parempi eristys, niin pitäisi sen jossain näkyä.

Vanha ketju, mutta vastaan kun tämä ponnahti esiin. Olen juuri pohdiskellut vastaavia asioita. Ei yläpohjan kautta mene puolet, vaan paljon vähemmän. Tuossahan on varsin vuotavat ikkunat ja seinät. Seinäpinta-alaa lienee suurinpiirtein yhtä paljon kuin yläpohjaa.

Karkeasti arvioituna vanhan yläpohjan U-arvo oli n. 0,3 (150 mm ja tuulettuva yläpohja) ja lisäeristetyn 0,12. 130 m2 ja Helsingin lämmitystarveluvulla saa yläpohjan lämpöhäviöiski 3 400 kW/h ennen ja 1 300 kWh lisäeristettynä. Kulutus olisi siis pitänyt laskea n. 2 000 kWh vuodessa eli ilmeisesti n. 10%. Huomaako sitten tuollaista muutosta ainakaan ilman pidempää seurantaa. Säästöä tulisi suoralla sähköllä 200-300 €/v ja maalämmöllä alle 100 €/v.

Jos ikkunoita on n. 10% pinta-alasta, menee niiden läpi yhtä paljon kuin koko yläpohjasta ennen remppaa. Jos ovat vielä hiukan vuotavampia kuin uutena, menee enemmän. Seinän U-arvo on selvästi huonompi kuin yläpohjan, joten sieltäkin menee enemmän. Alapohjasta ei ollut tietoja, mutta luultavasti senkin kautta menee vähintään sama kuin yläpohjan.

Mistä tulee myytti yläpohjan suuresta lämpöhukasta? Sehän on lähes aina eristetty paremmin kuin seinät, puhumattakaan ovista ja ikkunoista.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa kotte

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 342
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Yläpohjan lisäeristyksestä ei hyötyä
« Vastaus #12 : 24.10.19 - klo:15:41 »
Mistä tulee myytti yläpohjan suuresta lämpöhukasta? Sehän on lähes aina eristetty paremmin kuin seinät, puhumattakaan ovista ja ikkunoista.
Itse taas olen ollut käsityksessä, että yläpohjan lisäeristäminen on monessa tapauksessa ollut hyvin kannattava vaihtoehto, kun eristyksen parantaminen yläpohjassa avoinna olevien eristeiden päälle onnistuu nopeasti ja halvalla. Sen sijaan ikkunoiden (ja ovien) vaihto kaikkine seurausvaikutuksineen on monesti kallis juttu, voipa rahaa helposti  hukkaantua kymmenkertaisesti tai paljon enemmänkin yläpohjan täydennyseristykseen verrattuna. Kaiken lisäksi ikkunaremontti usein epäonnistuu, jos tekijä ei osaa tai viitsi hoitaa tehtäväänsä kunnolla. Ikkunaremontit ovat olleet hyvin tyypillinen huijauskohde, jossa vanhuksia ja asiaa tuntemattomia on vedetty raskaasti nenästä.

Ikkunaremontin ns. takaisinmaksuaika energiansäästön kannalta on yleensä pitkä. Maalämmön kanssa voidaan joutua puhumaan pitemmästä ajasta kuin ikkunoiden odotettu käyttöikä. Uusimisperusteena pitäisikin yleensä olla ikkunoiden huono kunto.

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 935
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Yläpohjan lisäeristyksestä ei hyötyä
« Vastaus #13 : 25.10.19 - klo:10:05 »
Itse taas olen ollut käsityksessä, että yläpohjan lisäeristäminen on monessa tapauksessa ollut hyvin kannattava vaihtoehto, kun eristyksen parantaminen yläpohjassa avoinna olevien eristeiden päälle onnistuu nopeasti ja halvalla. Sen sijaan ikkunoiden (ja ovien) vaihto kaikkine seurausvaikutuksineen on monesti kallis juttu, voipa rahaa helposti  hukkaantua kymmenkertaisesti tai paljon enemmänkin yläpohjan täydennyseristykseen verrattuna. Kaiken lisäksi ikkunaremontti usein epäonnistuu, jos tekijä ei osaa tai viitsi hoitaa tehtäväänsä kunnolla. Ikkunaremontit ovat olleet hyvin tyypillinen huijauskohde, jossa vanhuksia ja asiaa tuntemattomia on vedetty raskaasti nenästä.

Ikkunaremontin ns. takaisinmaksuaika energiansäästön kannalta on yleensä pitkä. Maalämmön kanssa voidaan joutua puhumaan pitemmästä ajasta kuin ikkunoiden odotettu käyttöikä. Uusimisperusteena pitäisikin yleensä olla ikkunoiden huono kunto.

Ehdottomasti näin, mutta se on kuitenkin täysin eri asia kuin se, että yläpohjaa eristämällä saisi suuren säästön. Kustannus vain on pieni. Puhallasvillaa saa asennettuna n. 30 €/m3 eli 15 €/m2 puoli metriä tai 6 €/m2 200 mm. Tosin päälle tulee vielä kustannus kävelysiltojen teosta, jos villa peittää vanhat kulkumahdollisuudet.

Säästöpotentiaali riippuu lähtötilanteesta. Jos on edes kohtuullisesti eristetty eli U 0,3 on potentiaalia vain 0,2:n verran, joka säästää energiaa Etelä-Suomessa n. 17 kWh/m2 eli suorasähkössä n. 2 €/m2 ja maalämmössä 50-70 c/m2. TMA siis 3 tai 10 vuotta, kun 200 mm riittänee. Jos U on jo melko hyvä (200 mm villaa, 0,2 paikkeilla), TMA melkein tuplaantuu.

Ikkunahintoja vasta selvittelen, mutta taitaa olla luokkaa 400 €/m2 asennettuna. Jos ikkunat ovat 60-70 -luvulta ja vähän vuotavia, voi U olla kolmen luokkaa. Uusissa 1. Siis potentiaalia 2, jolla säästö 20 €/m2 sähköllä ja 5-7 €/m2 maalämmöllä. TMA siis 20 tai 60-80 vuotta. Jos ikkunat 80-luvulta ja kunnossa U lienee 2 tai alle ja TMA tuplaantuu.

Edellä neliöt ovat yläpohja- tai ikkunaneliöitä.

Omassa tapauksessa MLP:n ja ikkunoiden TMA on samaa luokkaa ja yhdessä kummankin TMA kasvaa, ikkunoiden toki enemmän. Sitten ILP heittää molemmat kohtuuttoman pitkiksi, samoin yläpohjan.

Mitenhän asumismukavuuden kanssa. Ikkunat taitavat olla aika merkittävä siinä ja parantaahan se ulkonäköäkin, jos nykyiset ovat jo kulahtaneet.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2