invertteri vs.on-off pumppu

[peki]

Erään ehkä kaupallisesti motivoituneen väite siitä että invertteripumppu maalämpökäytössä toimii aina huonommalla hyötysuhteella kuin on/off sisarensa.

Ollaan pekin kanssa enemmän tai vähemmän onnistuneesti yritetty kerätä todistusaineistoa siitä miten oikeassa elämässä käy.
Kieltämättä tulokset ovat hieman hajallaan ympäri säeittä, jossain vaiheessa vois yrittää vetää tietoja kasaan ja yhdistellä
muidenkin mittaustuloksiin.

Näinpä, mutta täytyy riittää kun parhaansa tekee

[peki]

19-25.2
Nyt meni sähköö 233kwh.
Pumpun tunnit 72/10
LTL 136,2
OEK 1,68
85KWH jäi muuhun kuin pumpulle. Yksi sauna.
Pakkaset nostaa ilmanvaihdon kustannuksia noin kolminkertaiseksi.
Toisaalta ihan tyytyväinen täytyy olla pumpun tunteihin ja oikeastaan
koko kompinaation toimintaan vaikkei värkit viimeisen päälle olekkaan.

26.2-4.3
Sähkö 215kwh
Tunnit 70h josta kv 10h.
LTL 119,8
OEK 1,86.
Välittömästi näkyy takan polton vähentäminen
Hupisähköö 71,5kwh. Pysyy hämmästyttävän hyvin vakiona.
Laskin Helmikuun kokonais arvot.
LTL 552  0EK 1,67.  (lämmityskännit)

[k113635]

20.2-26.2 kokonaiskulutus 216.8kWh ja LTL 154.0.

27.2-5.3. kokonaiskulutus 173,1kWh ja LTL 127

Uutta säätöjärjestelmää virittäessä olen laskenut sekä sisälämpötilaa (23->22.5) että käyttöveden rajoja hiukan,
harmittavasti vaan näyttää siltä että loppuu lämmityskausi ennenkuin rupean saamaan vertailukelpoista mittausdataa.

[peki]

27.2-5.3. kokonaiskulutus 173,1kWh ja LTL 127

Uutta säätöjärjestelmää virittäessä olen laskenut sekä sisälämpötilaa (23->22.5) että käyttöveden rajoja hiukan,
harmittavasti vaan näyttää siltä että loppuu lämmityskausi ennenkuin rupean saamaan vertailukelpoista mittausdataa.

Moi. Meillä taas ärsyttää kun töistä tullessa on sisälämmöt 25C.  Ulkolämmöt sahaa rajusti
ettei tuo laatta tahdo pysyä mukana. Pumppaa yöllä ulkolämmön pyynnin mukaan  sopivasti,
mutta aurinkoinen päivä ja isot ikkunat sitten auttaa jo liikaakin päivällä. Ei hyvä.
Voisi tietysti pumpun viikkokellolla laskea käyrää öisin, mutta jos huomenna ei paistakkaan
Aamut on ainakin itelle sellaista lämmön tarvitsemisaikaa ettei tuokaan mukavalta kuullosta.
Päivällä pätkii olohuoneen termareitakin onneksi vaikka ohjaus on laatasta.
Henkilökohtaisesti en kyllä jättäisi mistään hinnasta termareita asentamatta jos uutta kämppää tekisin.
Tuo sahaava lämpö ei muutenkaan ole hyvä hyötysuhteen kannalta. Tulee hieman turhia tunteja.
Edit.
Vertasin vielä viime vuotta Helmikuuta ja tänä vuonna takan kanssa samaista ajanjaksoa.
Vuosi 16. LTL 486
Vuosi 17 LTL 552.
Pumppu kävi 44h vähemmän tänä vuonna lämmityskäyntiä.
Poltin noin 100kg puhdasta saksan lehtikuusta.
Loput säästöistä tuli vissiin noista termareista.

[peki]

26.2-4.3
Sähkö 215kwh
Tunnit 70h josta kv 10h.
LTL 119,8
OEK 1,86.
Välittömästi näkyy takan polton vähentäminen
Hupisähköö 71,5kwh. Pysyy hämmästyttävän hyvin vakiona.
Laskin Helmikuun kokonais arvot.
LTL 552  0EK 1,67.  (lämmityskännit)

5.3-11.3
Sähköä meni 227kwh,josta pumpulle 137kwh.
LTL 124,5.
Pumpun tunnit 67 josta kv-ajoo 11h.
OEK 1,7 lämmitysajossa.

Hupisähkön osuus hieman koholla vaikkei saunaakaan muistaakseni lämmitetty.
Ruokatarjoilu ja vieraat näköjään maksaa myös sähkölaskussa.

[k113635]

27.2-5.3. kokonaiskulutus 173,1kWh ja LTL 127

6.3.-12.3. kokonaiskulutus 190,4kWh ja LTL 128

Lähestytään sitä pistettä että lakananvaihtopäivä rupeaa näkymään selvemmin sähkön kokonaiskulutuksessa kuin LTL.

Pumppu on just nyt nukkunut jo 4h, ei riitä edes 1.5kW minimiteho siihen että kävisi jatkuvaa, eletään lämmityskauden lopun alkua.

Talven kovin koko huushollin viikkokulutus oli 2.1 alkaneella viikolla 275,9kWh. Heinäkuussa vaikka oltiin viikko reissussa meni 451kWh eli yli 100kWh/viikko. Ei tuota kesän ja talven erotusta ihan pahana osaa pitää, sisälämpötila kun on ympäri vuoden käytännöllisesti katsoen sama - uusimpien säätöjen jälkeen: oleskelutiloissa 22.5-23.5 ja makkareissa 21.5-22.5, talvella olivat vielä hiukan suuremmat. Naapurissa on puisto, jonka puut varjostaa näin keväisin sopivasti ettei sopivan käyrän löydyttyä enää sisälämpötilat turhia heilu, eikä tuohon tarvita edes termareita, pieni kompensaatio sisälämpötilan perusteella riittää.

[peki]

Vedetään tätä Maaliskuun loppuun ja sitten yhteenveto.

[fraatti]

Talven kovin koko huushollin viikkokulutus oli 2.1 alkaneella viikolla 275,9kWh.

Talven ja kesän erotus ei ole oikein vertailukelpoinen jos talvella käytetään takkaa runsaasti ja sullakin niitä taisi palaa jonkinverran saunassa ja takassa?

Mun takan lämmitykset on jäänyt tänä talvena alle viiteen kertaan. Tosin olen ollut ahkerampi kuin moni tuttavani maalämmön kanssa - he eivät ole polttaneet kertaakaan

[peki]

Talven ja kesän erotus ei ole oikein vertailukelpoinen jos talvella käytetään takkaa runsaasti ja sullakin niitä taisi palaa jonkinverran saunassa ja takassa?

Mun takan lämmitykset on jäänyt tänä talvena alle viiteen kertaan. Tosin olen ollut ahkerampi kuin moni tuttavani maalämmön kanssa - he eivät ole polttaneet kertaakaan

Tuo takan poltto tavallaan pilasi koko vertailun
Sorruttiin taas tähän mulla vie näin vähän entä teillä kikkailuun, mutta omasta mielestä
sain paljon ajattelemisen aihetta, aivot tykkää.

[k113635]

Talven ja kesän erotus ei ole oikein vertailukelpoinen jos talvella käytetään takkaa runsaasti ja sullakin niitä taisi palaa jonkinverran saunassa ja takassa?

Mun takan lämmitykset on jäänyt tänä talvena alle viiteen kertaan. Tosin olen ollut ahkerampi kuin moni tuttavani maalämmön kanssa - he eivät ole polttaneet kertaakaan

Toi puiden polttaminen on vähän kaksipiippuinen juttu. Toisaalta olis kiva nähdä mikä on kulutus täysin ilman takkaa (ja puukiuasta), mutta toisaalta taas on tullut yli 10 vuotta
noita polteltua, joten vuosien vertailun kannalta on parempi ettei tule suuria muutoksia asukkaiden käytökseen. Tein juuri klapi-inventaarion tontilla ja meidän puumäärä
on pysynyt yllättävän hyvin vakioina, vaikka joskus saunotaan enemmän ja joskus vähemmän. Tein pari vuotta sitten 4 heittomotin säkkiä klapia, ja niistä on
vielä yksi melkein täynnä. Eli se pari heittomottia vuodessa menee yhteensä saunassa ja takassa. Koen voimakkaasti olevani puukiukaalla saunoja, mutta
puulämmittäjäksi en näillä 20-30? pesällisen polttamisella takassa vielä itseäni miellä.

Suurempi syy tämän talven takkavillitykseen oli saada säätöjärjestelmä sellaiseksi ettei mihinkään säätöihin tarvitse koskea riippumatta siitä että polttaako
takkaa 2x päivässä ja kaikki on kotona vai ollaanko viikko reissussa. Virtauspohjainen varaajanlataushässäkkä, huonetermarit ja kevyt sisäanturin kompensaatio
käyrään tuntuis toimivan riittävän hyvin, nyt vaan sinetit säätöjärjestelmiin. Kunnes tulee aurinkolämpö tai aurinkosähkö ensi kesänä

[k113635]

Vedetään tätä Maaliskuun loppuun ja sitten yhteenveto.

Kuulostaa suunnitelmalta. Yritin tehdä jonkunlaista käppyrää vanhoista tuloksista, mutta käytännössä pitää liikkua kuukausitasolla jotta
jotain rakentavaa saa noihin näkyville. Päivä- ja viikkotasolla on turhan paljon häiritseviä tekijöitä. Pistän kanssa kuunvaihteessa tuleen
päivitetyn kuukausiyhteenvedon.

[peki]

Kuulostaa suunnitelmalta. Yritin tehdä jonkunlaista käppyrää vanhoista tuloksista, mutta käytännössä pitää liikkua kuukausitasolla jotta
jotain rakentavaa saa noihin näkyville. Päivä- ja viikkotasolla on turhan paljon häiritseviä tekijöitä. Pistän kanssa kuunvaihteessa tuleen
päivitetyn kuukausiyhteenvedon.

Unohtu välillä kokonaan että olisi mukana jossain vertailussa.
Paras anti tästä kyllä tuli itselle kun joutui kerrankin pilkkomaan kilowatit oikeesti laareihin.
Jos molemmat ruokailee töissä yms. sai syvyyttä ymmärtämään näiden merkityksen.
Laiska vaimoke kotona ei olekkaan välttämättä pahe.
Kaksi aikuista lapset maailmalla ei näköjään jaksa enää töiden jälkeen paljoo kuluttaa ainakaan
sähköä.

[Dr.Fell]

Invertterikoneen nopeudensäädin tuo teoriassa järjestelmään pienen lisähäviön, mitä ei on/off koneessa jossa kompuraa ajetaan suoraan ole. Samoin keruun ja lämmönjohdon pumput sekä lämmönvaihtimet ovat jonkinlaisia kompromisseja koon, hinnan ja ominaisuuksien suhteen. Mutta n. 15 kuukauden mittailujen jälkeen näyttäisi ainakin omassa järjestelmässäni lopullinen hyötysuhde riippuvan hyvin paljon voimakkaammin höyrystimen ja lauhduttimen lämpötiloista kuin kompressorin taajuudesta/nopeudesta. Eli ainakaan kotikonstein en ole havainnut merkittävää muutosta hyötysuhteessa kierrosten vaihdellessa, mutta olisi liian naivia olettaa että hyötysuhde pysyisi koko taajuusalueen optimaalisenakaan, kotimittauksissa ei vaan riitä tarkkuus moisen selvittämiseen.

3-12 koneesta en omaa kokemuksia, oletan toiminnan olevan samankaltaista.

Hyötysuhteen perusteella en usko että sun kannattais pumppuvalintaa tehdä, mutta sitten on muita eroja:
1.5-6:n kompressori käyttää vain yhtä sähkövaihetta ja alhaista minimitehoa (hieman yli 200W) jolloin aurinkosähkön hyödyntäminen on helpompaa.
3-12 tekee käyttövettä tarvittaessa huomattavasti nopeammin

Tässä pari FAKTAA: (Tietenkin koti-insinöörit muuttavat kylmätekniikan totuuksia, koska vain he ovat oikeassa)

SCROLL-kompressorin isentrooppinen hyötysuhde laskee osatehoilla. Tämä on FAKTA

Kotikonsteilla mittaille unohdetaan se fakta, ETTÄ esim.asteen heitto lämpötilassa vaikuttaa MERKITTÄVÄSTI hyötysuhteeseen. Epäilen että kotimittarit ovat niin tarkkoja niin lämpötiloiltaan kuin virtauksiltaan että mittauksiin voisi luottaa. Näitä asioita ja lähinnä vaikutuksia on jonkin verran testilaboratoriossa tullut kokeiltua.

[fraatti]

SCROLL-kompressorin isentrooppinen hyötysuhde laskee osatehoilla. Tämä on FAKTA

Onko tuolla mitään merkitystä jos järjestelmän kokonaishyötysuhteen on kuitenkin mahdollista parantua johtuen esim. kiertovesipumppujen alentuneesta pumppausenergiasta? (Toki kaikissa kokonaisuuksissa tuo ei välttämättä toteudu... esim jos lämmönjaossa sekä keruussa on muutenkin todella alhaiset painehäviöt ja pumppausenergiat jäävät muutenkin pieniksi)

[Dr.Fell]

Onko tuolla mitään merkitystä jos järjestelmän kokonaishyötysuhteen on kuitenkin mahdollista parantua johtuen esim. kiertovesipumppujen alentuneesta pumppausenergiasta? (Toki kaikissa kokonaisuuksissa tuo ei välttämättä toteudu... esim jos lämmönjaossa sekä keruussa on muutenkin todella alhaiset painehäviöt ja pumppausenergiat jäävät muutenkin pieniksi)

Kiertovesipumppujen pumppausenergian häviö siirtyy suoraan lämmitykseen/keruupiiriin.
Kyllä tuo vaikutus on aivan todellinen, aivan kuten tuossa aiemmin kuvaajassa esitettiin.

[fraatti]

Kiertovesipumppujen pumppausenergian häviö siirtyy suoraan lämmitykseen/keruupiiriin.

Toki, mutta silti mikätahansa cop on kuitenkin parempi kuin pumpuista tulevan lämmmön cop 1.

[k113635]

Toki, mutta silti mikätahansa cop on kuitenkin parempi kuin pumpuista tulevan lämmmön cop 1.

Ihan esimerkkinä kun oma pikkupumppu lähtee pidemmän lepojakson jälkeen käyntiin niin keruun kiertovesipumppua
pyöritetään hetken aikaa täysillä = 96W. Automaattisäädölle mentäessä tippuu pumpun kulutus n. 10 Wattiin.
(Siis näillä keleillä jolloin lämmitetään kompuran tyhjäkäynnillä 20Hz, jota on varmaan +85% vuodesta)
Antoteho ei parantuneen hyötysuhteen aikana ole lähellekään ( COP * (96-10)) isompi kuin 10W ja 3.0 asteen deltalla.

Toinen seikka mikä saattaa myös vaikuttaa on se että nämä mitsun skrollikompurat pyörivät kestomagneeteilla
toteutetuilla tasavirtamoottoreilla. En ole aiheen asiantuntija millään tasolle, mutta käsittääkseni noiden moottorien
hyötysuhde voi olla huomattavasti korkeampi kuin vanhempien oikosulkumoottorien?

[tomppeli]

Toinen seikka mikä saattaa myös vaikuttaa on se että nämä mitsun skrollikompurat pyörivät kestomagneeteilla
toteutetuilla tasavirtamoottoreilla. En ole aiheen asiantuntija millään tasolle, mutta käsittääkseni noiden moottorien
hyötysuhde voi olla huomattavasti korkeampi kuin vanhempien oikosulkumoottorien?

En myöskään ole mikään asiantuntija, mutta löysin tällaisen:
www.ssty.fi/download/hki2014/014_Antti_Vuorivirta_ABB.ppt.pdf

Siinä sivulla 22 kerrotaan, että eräällä kestomagneetti moottorityypillä oli hyötysuhde 89%,
kun vastaavan tehoisella oikosulkumoottorilla se oli 83 %.
Onhan selvää, että kun napamagneetteja ei tarvitse magnetoida sähköllä,
vaan ne ovat kestomagneetteja, saavutetaan toki säästöä.

Jotain saman tyyppistä se on pienemmilläkin moottoreilla.
Pienempi moottori ei yleensäkään saavuta yhtä hyvää hyötysuhdetta, kuin isotehoisempi.

[heinaaho]

SCROLL-kompressorin isentrooppinen hyötysuhde laskee osatehoilla. Tämä on FAKTA

Tämä on sellainen fakta johon haluaisin linkkiä. Tiedossa on että, invertersäädin itsessään tuo häviöitä jokusen prosentin. Mutta entäs käynnistyssyklistä johtuvat lisäkulut sekä eikö kierroksia säätämällä saada paineet ja lämpötilat pysymään paremmin lähellä optimia?

[fraatti]

Ihan esimerkkinä kun oma pikkupumppu lähtee pidemmän lepojakson jälkeen käyntiin niin keruun kiertovesipumppua
pyöritetään hetken aikaa täysillä = 96W. Automaattisäädölle mentäessä tippuu pumpun kulutus n. 10 Wattiin.
(Siis näillä keleillä jolloin lämmitetään kompuran tyhjäkäynnillä 20Hz, jota on varmaan +85% vuodesta)
Antoteho ei parantuneen hyötysuhteen aikana ole lähellekään ( COP * (96-10)) isompi kuin 10W ja 3.0 asteen deltalla.

Toinen seikka mikä saattaa myös vaikuttaa on se että nämä mitsun skrollikompurat pyörivät kestomagneeteilla
toteutetuilla tasavirtamoottoreilla. En ole aiheen asiantuntija millään tasolle, mutta käsittääkseni noiden moottorien
hyötysuhde voi olla huomattavasti korkeampi kuin vanhempien oikosulkumoottorien?

Invertteri lisää toki oman häviönsä ja jossain ollut puhetta 4%:sta. (vertailtaessa moottoreita täytyy myös tämä liittää siihen koska tasavirta vaatii sen)

A variable speed motor requires an additional device to supply electrical power throughout the desired frequency range. Also variable frequency drive associated with variable speed compressor has its own electrical losses, and is a source of additional significant cost and often is an additional reliability concern.

Pumppujen kulutuksista kun puhutuaan niin varaajaan tuupatessa sinullakaan tuskin kiertovesipumpun täytyisi koskaan hönkiä täydellä 96W teholla? Tällöin normaalistikaan kulutus tuolle pumpulle ei olisi tuota 96W. Toki jos lämpö pukattaisiin suoraan lattiaan saattasi olla että kiertovesipumpun nopeutta ei voisi laskea niin matalaksi lämmönjaon takia kuin mikä olisi ok itse mlp:lle. lKaivoissa matalan tai usean kaivon keruu taas muuttaa tuotakin asetelmaa lämmönkeruun osalta.

Mutta olisiko invertterin paras puoli tässä?:
Potential advantages with capacity control
Capacity control of heat pumps is interesting for several reasons. The most obvious is that reduced thermal power will lower the temperature differences in the evaporator and the condenser and thus potentially increase the coefficient of performance. Another effect is that the temperature swing in the heating or cooling system will decrease relative to the situation with on-off control (see Figure 2). To achieve a given mean temperature of the room heater the mean temperature during actual operation of the heat pump must be higher (lower in the case of cooling).

The example in Figure 2 yields an operating temperature that exceeds the set value by around 6 K, which reduces COP by approximately 15%. The problem is most pronounced in hydronic systems with a small water volume and/or systems with the heat pump directly connected to the heating system. The current praxis, at least in Sweden, is to use the same circulator for the condenser flow and the heating system flow and this means that when thermostatic valves close the condenser flow will drop and the condensing temperature will rise. It is better to separate the heat pump from the heating system and to have separate pumps for the condenser flow and the heating system flow (the heating system flow rate may be quite different from the optimal condenser flow rate).

Other examples of advantages with variable-speed drive capacity control are:

fewer starts and longer operating times,
reduced frosting and noise when air is used as heat source,
possibilities to overrev the compressor and hence increase the capacity and avoid using a supplementary heat source,
additional degrees of freedom in the control of sanitary water heaters etc.
reduced latent cooling demand in refrigeration applications.


Koko teksti:
http://www.rehva.eu/publications-and-resources/rehva-journal/2012/052012/capacity-control-of-heat-pumps-full-version.html

Invertterissä on kiistattomia etuja jotka voittavat sen miinuspuolet oli isentrooppinen hyötysuhde mikä tahansa. Ainut kysymysmerkki on kestävyys pitkässä juoksussa sekä kompressorin että invertterin osalta. Tulevaisuudessa invertteri koneet todennäköisesti lisääntyvät entisestään ja on-off koneet vähenevät. Kaikissa tapauksissa invertterillä ei välttämättä saavuteta merkittäviä eroja ja varmaan riippuu muutenkin siitä kuinka valmistajan toteutus on onnistunut. Ja heitetään kysymysmerkki ilmoille että miksi niben mitoitussofta antaa paremman vuosihyötysuhteen pienelle on-off koneelle kuin invertterille? Koneisshan on toki muitakin eroja kuin pelkkä invertterin lisäys ja on-off kone lienee viritetty aina huippuunsa juuri siinä pisteessä missä se aina toimii.

[fraatti]

Tämä on sellainen fakta johon haluaisin linkkiä.

Käytössä olevista kompressoreista lienee hankala saada tietoa ja olettaisin että nykyään tilanne saattaa olla hiukan paremmalla tolalla (kai). Kuitenkin tuossa isentrooppisessa hyötysuhteessa on puhuttu 8% erosta.


Tuossa jotain muuta johtopäätöstä


Koko läpyskä on täällä: https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:565195/FULLTEXT01.pdf

[k113635]

Pumppujen kulutuksista kun puhutuaan niin varaajaan tuupatessa sinullakaan tuskin kiertovesipumpun täytyisi koskaan hönkiä täydellä 96W teholla? Tällöin normaalistikaan kulutus tuolle pumpulle ei olisi tuota 96W. Toki jos lämpö pukattaisiin suoraan lattiaan saattasi olla että kiertovesipumpun nopeutta ei voisi laskea niin matalaksi lämmönjaon takia kuin mikä olisi ok itse mlp:lle. lKaivoissa matalan tai usean kaivon keruu taas muuttaa tuotakin asetelmaa lämmönkeruun osalta.

Olin epäselvä. Kyseessä oli liuospuolen pumppu, joka kompressorin isoilla kierroksilla käy täydellä nopeudella/teholla =96W.
Pointti oli juurikin se että antoteho on täysillä kierroksilla n. 4-kertainen (1.5->6.0kW), mutta liuospumpun kulutus yli 9-kertainen (10->96W).
Lauhdutinpumpulla ero on pienempi, mutta edelleenkään pumpun hukkateho ei kasva lineaarisesti. Väittäisin että pelkästään
kiertopumppujen pienempi hukkateho osateholla lämmitettäessä enemmän kuin kompensoi kompressorin hyötysuhteen laskun?

Tuon lauhduttimen alemman keskilämpötilan, koska ei tarvitse tehdä pyyntiä lämpöisempää vettä, lisäksi tulee etuna
pienillä tehoilla pumpatessa keruunpiirin pysyminen lämpöisempänä, vaikka ajetaan pitkiä jaksoja ja vältetään kuluttavia startteja.
Esimerkkinä taas nää nykyiset kelit. Pumppu käy nyt 18-20h ja lepää 4-6h. Startteja tulee nykyisellään yksi päivässä, mutta noinkin pitkien käyntijaksojen aikana pysyy keruulta tulon keskilämpötila ihan hyvänä, juuri nyt on 4.29-astetta 24h keskiarvo.
(Näin pitkät lepohetket ilman vaikutuksia sisälämpötilaan ei luonnollisesti olis mahdollisia ilman varaajaa toim. huom.)

[fraatti]

Olin epäselvä. Kyseessä oli liuospuolen pumppu, joka kompressorin isoilla kierroksilla käy täydellä nopeudella/teholla =96W.
Pointti oli juurikin se että antoteho on täysillä kierroksilla n. 4-kertainen (1.5->6.0kW), mutta liuospumpun kulutus yli 9-kertainen (10->96W).
Lauhdutinpumpulla ero on pienempi, mutta edelleenkään pumpun hukkateho ei kasva lineaarisesti. Väittäisin että pelkästään
kiertopumppujen pienempi hukkateho osateholla lämmitettäessä enemmän kuin kompensoi kompressorin hyötysuhteen laskun?

Sokea kun on niin olihan tuossa puhetta 3 asteen lämpötilaerosta. Mutta olen samaa mieltä ja sitä yritinkin sanoa että siitä että kun erilaisten pumppujen tehoa lykätään cop 1:nä lämpönä keruunesteeseen tai lämmönjakoon niin se laskee hyötysuhdetta eikä kasvata.

Tosin myös jokainen järjestelmä on kokonaisuutena erilainen ja erilaiset virtausvastukset johtavat siihen että mikään delta ei ole automaattisesti se oikea tai paras vaihtoehto kokonaistaloudellisesti....

[peki]

Olin epäselvä. Kyseessä oli liuospuolen pumppu, joka kompressorin isoilla kierroksilla käy täydellä nopeudella/teholla =96W.
Pointti oli juurikin se että antoteho on täysillä kierroksilla n. 4-kertainen (1.5->6.0kW), mutta liuospumpun kulutus yli 9-kertainen (10->96W).
Lauhdutinpumpulla ero on pienempi, mutta edelleenkään pumpun hukkateho ei kasva lineaarisesti. Väittäisin että pelkästään
kiertopumppujen pienempi hukkateho osateholla lämmitettäessä enemmän kuin kompensoi kompressorin hyötysuhteen laskun?

Tuon lauhduttimen alemman keskilämpötilan, koska ei tarvitse tehdä pyyntiä lämpöisempää vettä, lisäksi tulee etuna
pienillä tehoilla pumpatessa keruunpiirin pysyminen lämpöisempänä, vaikka ajetaan pitkiä jaksoja ja vältetään kuluttavia startteja.
Esimerkkinä taas nää nykyiset kelit. Pumppu käy nyt 18-20h ja lepää 4-6h. Startteja tulee nykyisellään yksi päivässä, mutta noinkin pitkien käyntijaksojen aikana pysyy keruulta tulon keskilämpötila ihan hyvänä, juuri nyt on 4.29-astetta 24h keskiarvo.
(Näin pitkät lepohetket ilman vaikutuksia sisälämpötilaan ei luonnollisesti olis mahdollisia ilman varaajaa toim. huom.)

Meillä vie tuo liuospumppu 145w ja näillä keleillä noin 6h =0,87kwh.
Eli jos liuospuolen pumppu inventterissä olisi yhtä huono niin pumpun pitäisi viedä 19h keskiarvona 45w.
Tosin minulla on vanha syöppö tuo keruun pumppu, ja uudemmissa varmaan hieman erot tasoittuisi.

Tuosta voisi joku laskutaitoinen ynnäillä meille että paljonko hyötysuhde inventterissä saisi olla huonompi että kompensoisi keruupumpulta saadun hyödyn.

Veikkaan että ero käytännössä on noin 15w luokkaa kokonaisuutena keruupumppujen osalta.
Sitten kun vielä vertaillaan mitä 145w 6h lämmittää keruuta versus 10w 19h, niin tulos on varmaan
+-nolla.
No pistetään nyt kaikki ajatukset peliin
En nyt muista paljonko inventterissä on virtaama kaivolla 10w teholla, mutta kuitenkin heräsi epäilys
että tuleeko sinne pumpulle koskaan se kaivon herkullisin, syvimmän kohdan lämmöt ylös asti vai ehtiikö jäähtyä matkalla?
Lisäys.
Nämä kiertopumppujen erot on helppo nähdä isona tai pienenä kuluna, kuitenkin käytännön erot on lienee käytännössä olemattomat. Ihan niinkuin monessa muussakin asiassa.
Ainoa säästö tässä vertailussa tullee k113536 ja minun välillä ulkosen pumpun eroista.
Eli ainoa mikä ratkaisee on onko onoff parempi kuin inventteri

[k113635]

Meillä vie tuo liuospumppu 145w ja näillä keleillä noin 6h =0,87kwh.
Eli jos liuospuolen pumppu inventterissä olisi yhtä huono niin pumpun pitäisi viedä 19h keskiarvona 45w.
...
Nämä kiertopumppujen erot on helppo nähdä isona tai pienenä kuluna, kuitenkin käytännön erot on lienee käytännössä olemattomat. Ihan niinkuin monessa muussakin asiassa.
Ainoa säästö tässä vertailussa tullee k113536 ja minun välillä ulkosen pumpun eroista.
Eli ainoa mikä ratkaisee on onko onoff parempi kuin inventteri

Kaivoin ihan mielenkiinnosta lukemat kannasta:
17.3. 00.00-23:59
Nibe kävi lämmitystilassa 1139min=18,98h ja
keruun pumppu kulutti n.0.33kWh tuona aikana.
Lämpöä tuotettiin varaajaan 39.2kWh ja ostosähköä kului yhteensä 6.68kWh.
Keruuumpun kulutus oli siis karvan alle 5% koko kulutuksesta lämmitystilassa.

tarkennus. Pumppu ei siis lämmittänyt koko aikaa minimikierroksilla vaan kävi yöllä hieman kiihdyttelemässä,
siitä johtuu tuo n. 17W keskiteho keruupumpulle.
Tyhjkäynnillä lämmitystilassa Niben ottoteho on n. 240W ja liuospumpun n.10W eli keruun osuus laskee
n. 4 prosenttiin ottotehosta.

[peki]

Kaivoin ihan mielenkiinnosta lukemat kannasta:
17.3. 00.00-23:59
Nibe kävi lämmitystilassa 1139min=18,98h ja
keruun pumppu kulutti n.0.33kWh tuona aikana.
Lämpöä tuotettiin varaajaan 39.2kWh ja ostosähköä kului yhteensä 6.68kWh.
Keruuumpun kulutus oli siis karvan alle 5% koko kulutuksesta lämmitystilassa.

tarkennus. Pumppu ei siis lämmittänyt koko aikaa minimikierroksilla vaan kävi yöllä hieman kiihdyttelemässä,
siitä johtuu tuo n. 17W keskiteho keruupumpulle.
Tyhjkäynnillä lämmitystilassa Niben ottoteho on n. 240W ja liuospumpun n.10W eli keruun osuus laskee
n. 4 prosenttiin ottotehosta.

Näinhän se menee, prosentit on pieniä pienellä kulutuksella
Meillä keruun pumpun osuus on noin 7% kokonaiskulutuksesta.
Oliko sinulla mukana kv-ajot?

[peki]

5.3-11.3
Sähköä meni 227kwh,josta pumpulle 137kwh.
LTL 124,5.
Pumpun tunnit 67 josta kv-ajoo 11h.
OEK 1,7 lämmitysajossa.

Hupisähkön osuus hieman koholla vaikkei saunaakaan muistaakseni lämmitetty.
Ruokatarjoilu ja vieraat näköjään maksaa myös sähkölaskussa.

12-18.3
Koko sähkö 202,68kwh
Pumpun tunnit 63 josta kv 10h. 129kwh.
LTL meni vähän arvailuksi kun Malmin asema on kai suljettu. Kaisaniemestä uudet luvut.
LTL 106,6 OEK 1,85.
Hupisähköä 73kwh jossa yksi sauna.
Kauheeta heittelyy vuorokausien välillä. Pienin kulutus 20,8kwh Keskiviikko ja saunapäivänä meni 41kwh.

[peki]

Saatko k113635 viikon ajalta nuo keruupumpun kuluttamat kilowatit tänne niin nähtäisi oikeasti mitä eroa näillä on tuolta osin?
Meillä näin. 63h*0,145kw=9.135kwh on viikon menekki keruupumpulla.

Tsekkasin samalla tuon lauhduttimen sähkön kulutuksen.
45w*63h=2,835kwh.
Pumput on ns. vakiokäyntisiä.

[k113635]

Kulutukset pienellä varauksella, on hieman vielä datamigraatio uuteen lokitussysteemiin vaiheessa.

13.3-19.3
Kaikki sähkö 164,6kWh (=Hupisähkö + Nibe)
Nibe Lämmitystilassa 50.59Wh, josta liuospumppu 2.76kWh ja lauhdutinpumppu 2.15kWh
Nibe Käyttövesitilassa 9.28kWh, josta liuospumppu 0.40kWh ja lauhdutinpumppu 0.16kWh(?)
Nibe Lepotilassa (kompressorin lämmitysvastys + logiikka) 0.29kWh
Nibe yhteensä 60.16kWh

Niben käyntiajat: LÄ 126.6h, KV 8.8h ja lepoa 32.6h, kompressorin käynnistyksiä 7kpl

Meillä myös hupisähkön osuus vaihtelee päivittäin vaikkei ole sähkökiuasta. Kolme koneellista 60-pyykkiä
ja kuivaukset rummussa on aika mälli lakananvaihtopäivänä.

[Dr.Fell]

Käytössä olevista kompressoreista lienee hankala saada tietoa ja olettaisin että nykyään tilanne saattaa olla hiukan paremmalla tolalla (kai). Kuitenkin tuossa isentrooppisessa hyötysuhteessa on puhuttu 8% erosta.


Tuossa jotain muuta johtopäätöstä


Koko läpyskä on täällä: https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:565195/FULLTEXT01.pdf

Tuossa verrataan tilannetta käsittääkseni vain 50-60hz alueilla.
Voin laittaa kuvaajaa miten käyrä menee osatehoilla kunhan ehdin.

EDIT: Jäi huomaamatta, onhan tuossa 30hz eteenpäin koko kaavio. Ei pitäisi näin kiire olla. My bad.

[fraatti]

Tuossa verrataan tilannetta käsittääkseni vain 50-60hz alueilla.
Voin laittaa kuvaajaa miten käyrä menee osatehoilla kunhan ehdin.

En tiedä kuinka hyvin engelska taipuu mutta minun taidoillani tuossa on nimenomaan kyse isentrooppisesta hyötysuhteesta eri kompressorin taajuuksilla. Tosin patti on vanhaa tekniikkaa ja kaikkia scrolleja ei voi verrata keskenään riippumatta valmistajasta tai mallista. Näissäkin tapahtuu kehitystä.


Pystyakselilla on isentrooppinen hyötysuhde ja vaaka-akselilla taajuus. Pisteitä on muutamia eri liuoksen ja lämmitysveden lämpötiloilla.
Johtopäätöksenä tuossa todetaan että isentrooppinen hyötysuhde on suurimillaan 50-60Hz kohdalla ja muuttuu taajuuksilla 30-90Hz 8%.


Lämmityksen hyötysuhde laskee 32% kun kompressorin taajuus kasvatetaan 30Hz:stä 90Hz:n.
Taajuuden kasvaessa jäähdytys- ja lämmitysteho kasvaa. Korkein carnot ja isentrooppinen hyötysuhde on 60Hz kohdalla. Kasvaneiden painesuhteiden takia kompressorin sisäinen hyötysuhde? laskee korkeammilla kierroksilla. Invertteri häviöt kasvavat taajuuden noustessa mutta sen suhde kokonaiskompressoritehosta laskee taajuuden noustessa. Invertterihäviöt ovat 6-10% luokkaa kokonaiskompressoritehosta.

Elektromekaaniset häviöt ovat suuremmat kuin invertterin häviöt ja muodostavat suurimman osan häviöistä.

Tässä testissä oli tosiaan käytetty kompressoria kolmivaihe moottorilla. Noissa mitsun kompuroissa mitä moni valmistaja näyttää lämpöpumpuissa käyttävän on kuitenkin kestomagneettitasavirtamoottori. Ivt:llä taisi olla invertterissä rotary kompura.




Mitsun kompurassa on niiden patentoima FRM tekniikka ja tuo patti on tehoista päätellen päätynyt useimpien invertteri lämpöpumppujen sisuksiin. Tässä on tuosta tekniikasta jotain: Development Of Scroll Compressor With New Compliant Mechanism (2002)


Tuon perusteella melkoinen tovi on kulunut siitä että tekniikka on päätynyt valmiisiin laitteisiin saakka. Hehkutus on melkoista. Tosin tuota samaa tekniikkaa on käytetty jo on-off kompuroissakin esim Ivt greenline he malleissa joten saattaa olla että tuo ei silti ole ollut se käänteentekevä asia vaan joku muu...

Matalilla kierroksilla parannus on melkoinen...

Silti tuokin näyttää pärjäävän paremmin hiukan korkeammilla taajuuksilla.

[peki]

12-18.3
Koko sähkö 202,68kwh
Pumpun tunnit 63 josta kv 10h. 129kwh.
LTL meni vähän arvailuksi kun Malmin asema on kai suljettu. Kaisaniemestä uudet luvut.
LTL 106,6 OEK 1,85.
Hupisähköä 73kwh jossa yksi sauna.
Kauheeta heittelyy vuorokausien välillä. Pienin kulutus 20,8kwh Keskiviikko ja saunapäivänä meni 41kwh.

19-25.3
Kokonais sähkö 197,28kwh.
Pumpun tunnit 64h josta kv 10h.
LTL 86.6
pumpun sähkö 131kwh
Hupisähköä 66kwh.
OEK 2.32. Kaisaniemi on ihan aska paikka muutenkin
Ei voi laittaa kaikkea Kaisaniemen syyksi, huono kokeilu näköjään...
Oli kyllä tosi tasanen viikko, heittoa eri päivien välillä noin puoli kwh.
Tuon viisi kwh tiputus hupisähkössä selittää yhden yön/vuorokauden poissa olo pelipaikalta.

[k113635]

Kulutukset pienellä varauksella, on hieman vielä datamigraatio uuteen lokitussysteemiin vaiheessa.

13.3-19.3
Kaikki sähkö 164,6kWh (=Hupisähkö + Nibe)
Nibe Lämmitystilassa 50.59Wh, josta liuospumppu 2.76kWh ja lauhdutinpumppu 2.15kWh
Nibe Käyttövesitilassa 9.28kWh, josta liuospumppu 0.40kWh ja lauhdutinpumppu 0.16kWh(?)
Nibe Lepotilassa (kompressorin lämmitysvastys + logiikka) 0.29kWh
Nibe yhteensä 60.16kWh (edit. LTL 104)

Niben käyntiajat: LÄ 126.6h (18.1h/vrk), KV 8.8h (1.3h/vrk) ja lepoa 32.6h (4.6h/vrk), kompressorin käynnistyksiä 7kpl (1.0/vrk)

20.3-26.3
Kaikki sähkö 183,6kWh (=Hupisähkö + Nibe)
Nibe Lämmitystilassa 48.68kWh, josta liuospumppu 3,49kWh (kokeilin dt 2.0 pari päivää) ja lauhdutinpumppu 2.37kWh
Nibe Käyttövesitilassa 10.478kWh, josta liuospumppu 0.53kWh ja lauhdutinpumppu 0.18kWh
Nibe Lepotilassa (kompressorin lämmitysvastus + logiikka + keruupumppu lepotilassa kokeilut) 0.37kWh
Nibe yhteensä 59.53kWh, LTL 108

Niben käyntiajat: LÄ 130.5h (18.6h/vrk), KV 9.7h (1.4h/vrk)ja lepoa 26.9h (3.8h/vrk), kompuran käynnistyksiä 8kpl (1.14/vrk).

[peki]

19-25.3
Kokonais sähkö 197,28kwh.
Pumpun tunnit 64h josta kv 10h.
LTL 86.6
pumpun sähkö 131kwh
Hupisähköä 66kwh.
OEK 2.32. Kaisaniemi on ihan aska paikka muutenkin
Ei voi laittaa kaikkea Kaisaniemen syyksi, huono kokeilu näköjään...
Oli kyllä tosi tasanen viikko, heittoa eri päivien välillä noin puoli kwh.
Tuon viisi kwh tiputus hupisähkössä selittää yhden yön/vuorokauden poissa olo pelipaikalta.

26.3-1.4
200kwh kokonaissähkö.
Pumpun tunnit 59 josta kv10h.
LTL 86.6
OEK 2.1
Hupisähkölle jää 79kwh jossa yksi sauna.
Harmittaa hemmetisti kun tuo Malmin mittausasema suljettiin. Nyt ei tiedä tarkalleen heikkenikö tuo
OEK Kaisaniemen huonomman kertoimen, vai jonkin muun syyn takia.
Maaliskuussa ostosähköä 919kwh, josta
pumpun osuus 588kwh, 287h. Pumpun osuus 63%???
Ulkonen kierto 25kwh (Huilitunnit)
LTO 72 kwh.
230kwh jäi hupisähkön osuudeksi. Saunottiin kotona muistaakseni 3 kertaa.
Hip hei hurraa, nyt on todisteet ettei meillä ainakaan mitään gurmee aterioita tarjoilla
Lisätään tähän vielä veden kulutus.
Sitä meni 220l/vrk. Ihan siedettävän vähän. Vuositasolla noin 80m3.
Pumpun kv- ajot on meillä se joka korpee eniten. Onneksi noissa uudemmissa on järkevämpi
ohjain. No kumminkin onko 50€ sähköstä vuositasolla henkeä kohden paljon lämpimästä vedestä
Eipä ainakaan itsellä tee mitään jollain aurinkohärpäkkeillä.

[k113635]

Yhteenvetoyritys a'la invertteri:

Koodia: [Valitse]

kuukausi kok/kWh Nibe/kWh LTL LÄ Hz ka Nibe/LTL
Lokakuu-16    714,1    288,6    418    27,4 0,690
marras.16 820,9    351,6    558    33,9 0,630
Joulukuu-16  956,3    368,7    588    34,4 0,627
Tammikuu-17  967,6    387,9    639    36,1 0,607
Helmikuu-17  839,0    388,0    601    39,8 0,646
Maalis.17 786,0    311,0    521    33,3 0,597
kok/kWh = talouden sähkönkulutus Sähkölaitoksen mittarista
Nibe/kWh = Nibe kulutus omasta mittaristaan
LTL = FMI/Tampere/Härmälä Lämmitystarveluku
LÄ Hz ka = Niben komprossorin käyntitaajuuden keskiarvo lämmitystilassa
Nibe/LTL = Niben kulutus jaettuna lämmitystarveluvulla

Kuten noista lämmitystilan keskitaajuuksista näkyy, niin ihan hirveesti ei tällaisina talvina pääse näkemään miten invertteripumpun toiminta skaalautuisi tehoskaalansa yläpäässä.

Testijakson aikana on taloudessa kulunut vettä hieman alle 12m3/kk (140m3/vuosi) ja puita poltettu yhteensä pinomotti = 1.5 heittomottia.
Sisälämpötila on makkareissa 21.5-22 ja muualla 22.5-23. Tallissa n. +12.5 ja varastossa n. +15.0.
Kovin kummoisia johtopäätöksiä en itse kykene noista Nibe/LTL luvuista tekemään, maaliskuun matala lukema selittynee uudella tarkemmalla
säätöjärjestelmällä ja hieman lasketuilla käyttövesiasetuksilla.

[peki]

Yhteenvetoyritys a'la invertteri:

Koodia: [Valitse]

kuukausi kok/kWh Nibe/kWh LTL LÄ Hz ka Nibe/LTL
Lokakuu-16    714,1    288,6    418    27,4 0,690
marras.16 820,9    351,6    558    33,9 0,630
Joulukuu-16  956,3    368,7    588    34,4 0,627
Tammikuu-17  967,6    387,9    639    36,1 0,607
Helmikuu-17  839,0    388,0    601    39,8 0,646
Maalis.17 786,0    311,0    521    33,3 0,597
kok/kWh = talouden sähkönkulutus Sähkölaitoksen mittarista
Nibe/kWh = Nibe kulutus omasta mittaristaan
LTL = FMI/Tampere/Härmälä Lämmitystarveluku
LÄ Hz ka = Niben komprossorin käyntitaajuuden keskiarvo lämmitystilassa
Nibe/LTL = Niben kulutus jaettuna lämmitystarveluvulla

Kuten noista lämmitystilan keskitaajuuksista näkyy, niin ihan hirveesti ei tällaisina talvina pääse näkemään miten invertteripumpun toiminta skaalautuisi tehoskaalansa yläpäässä.

Testijakson aikana on taloudessa kulunut vettä hieman alle 12m3/kk (140m3/vuosi) ja puita poltettu yhteensä pinomotti = 1.5 heittomottia.
Sisälämpötila on makkareissa 21.5-22 ja muualla 22.5-23. Tallissa n. +12.5 ja varastossa n. +15.0.
Kovin kummoisia johtopäätöksiä en itse kykene noista Nibe/LTL luvuista tekemään, maaliskuun matala lukema selittynee uudella tarkemmalla
säätöjärjestelmällä ja hieman lasketuilla käyttövesiasetuksilla.

Voitit
Hämmästyttävän vähän tuo inventteri vie.
Eniten hämmästyttää tuo käyttöveden tuotto.
1,42kwh vrk neljällä hengellä ja melkein puolta isommalla kulutuksella kuin meillä.
Meillä menee noin 3kwh vrk käyttövesiajoihin. Noin kilowatin wrk olisin saanut tuosta pois
suurentamalla laatan hystereesiä, mutta sitten muu kokonaisuus olisi alkanut kärsimään.
Onneksi on jotain tapahtunut 13 vuoden kehitystyön tuloksena.
Kokonaisuuden kannalta myöskin uudempi ja paljon tehokkaampi LTO ja takka teillä painoi
varmaan aika paljon tuon kv-esilämmityksen kera kulutusta alas.
Sitten vielä saunojen erot niin tuli takkiin loppujen lopuksi aika vähän
Lisäys.
Opin tuosta Digit SE tä sen verran että eipä paljon yli 15 asteista kannata pyytää, koska tuon jälkeen
alkaa vastus oikeasti punottamaan. Pieni kompensointi laatan litkussa korjasi tämän vähän pienemmällä kustannuksella.
Meinasi unohtua kokonaan nämä kiertopumput. Meillä näihin menee noin 100kwh/kk lämmityskaudella.

[kahe]

Voitit
Hämmästyttävän vähän tuo inventteri vie.
Eniten hämmästyttää tuo käyttöveden tuotto.
1,42kwh vrk neljällä hengellä ja melkein puolta isommalla kulutuksella kuin meillä.
Meillä menee noin 3kwh vrk käyttövesiajoihin. Noin kilowatin wrk olisin saanut tuosta pois
suurentamalla laatan hystereesiä, mutta sitten muu kokonaisuus olisi alkanut kärsimään.
Onneksi on jotain tapahtunut 13 vuoden kehitystyön tuloksena.
Kokonaisuuden kannalta myöskin uudempi ja paljon tehokkaampi LTO ja takka teillä painoi
varmaan aika paljon tuon kv-esilämmityksen kera kulutusta alas.
Sitten vielä saunojen erot niin tuli takkiin loppujen lopuksi aika vähän
Lisäys.
Opin tuosta Digit SE tä sen verran että eipä paljon yli 15 asteista kannata pyytää, koska tuon jälkeen
alkaa vastus oikeasti punottamaan. Pieni kompensointi laatan litkussa korjasi tämän vähän pienemmällä kustannuksella.
Meinasi unohtua kokonaan nämä kiertopumput. Meillä näihin menee noin 100kwh/kk lämmityskaudella.

Pitäskö tästä nyt ymmärtää, että käyttövettä tehtäessä invertteri on parempi vai? Tässä juuri pähkäily noiden välillä menossa.

Myös Digit SE käytössä ja tosiaan vastusta saa huudattaa, jottei tule olkkarissa kylmä kahdesta sohvan päällä olevasta tuloilma-aukosta, mutta saisiko tuon kompensoitua sitten lämpimämmällä laatalla jatkossa. Saa nähdä.

[noble]

Tässä vertailuksi 8kW on/off kone.
Vallox 145SE, talon kokonaiskuutio 630m3, kokonaisneliöt 175m2. Erillinen talousrakennus mukana kokonaissähkönkulutuksessa, sen lämmityksen hoitaa ILP. Vettä kuluu noin 9m3/kk.

Koodia: [Valitse]

kuukausi kok/kWh Nibe/kWh LTL LÄ Hz ka Nibe/LTL
Lokakuu-16    804,0    264,0    479    50,0 0,551
marras.16 1016    350,0    566    50,0 0,618
Joulukuu-16  1093    355,0    610    50,0 0,582
Tammikuu-17  1128    379,0    655    50,0 0,579
Helmikuu-17  973,0    351,0    620    50,0 0,566
Maalis.17 860,0    307,0    572    50,0 0,537


[k113635]

Pitäskö tästä nyt ymmärtää, että käyttövettä tehtäessä invertteri on parempi vai? Tässä juuri pähkäily noiden välillä menossa.

Myös Digit SE käytössä ja tosiaan vastusta saa huudattaa, jottei tule olkkarissa kylmä kahdesta sohvan päällä olevasta tuloilma-aukosta, mutta saisiko tuon kompensoitua sitten lämpimämmällä laatalla jatkossa. Saa nähdä.

Vaikka tykkäänkin invertteripumpusta kuin Simo hillosta niin käyttöveden tekoon en oikein keksi sillä selkeää lisä-arvoa. Sen sijaan käyttöveden esilämmitys mikä meillä on käytössä, eli Niben sisäiseen käyttövesivaraajaan
tulee kylmä kunnan vesi esilämmitettynä Jäspin molempien kierukoiden läpi, on ihan kunkku. Käytännössä Nibeen menee 25-30 asteista vettä, jolloin varsinkin tammi- helmikuussa kun tuleva vesi on kylmimmillään (+3) saadaan
käyttöveden lämmityksestä yli puolet tehtyä lämmityskäytön paremmalla hyötysuhteella ja samalla kuuman veden saatavissa oleva määrä vähintään tuplaantuu. Varsin hyvä systeemi, eikä mikään estä samanlaisen käyttöä myös
on/off pumpun kanssa. Oikeastaan ainoat huonot puolet kv-esilämmityksestä ovat varaajan viemä tila sekä lisäkustannukset. Tyytymätöntä kv-esilämmittäjää ei ole tainnut foorumilla tulla vielä yhtään vastaan?

Meillä oli ennen Digit S pikkukuutio ja siinä viileään tuloilmaan auttoi suuntavat tulosuulakkeet. Oikean suuntauksen löydyttyä vedon tunne väheni selvästi.

[k113635]

Tässä vertailuksi 8kW on/off kone.

Kiitos. Aika hauska kuvaaja tulee kun piirtää teidän ja meidän pelkän pumpun kulutukset vierekkäin.
Tuntemattomia tekijöitä on niin paljon ettei tämä vertailu mitään tieteellisiä kunniamerkkejä ansaitse,
mutta aika samoja jälkiä noi eri tekniikan pumput kulkee: