Lämpökaivon poraus

[jm82]

Jos kaivosta tulisi vaikka 220m ja keräimenä perus 40mm. Onko pahin skenaario, että liuospumppu ei jaksa kierrättää nestettä. Onko ainoa korjaus tähän keräimen vaihto isommaksi, jaiks

k113635 käyttäjällä on se niben 1.5-6 pumppu. En tiedä osaisiko arvioida että riittääkö liuospumpun teho 220 metriseen kaivoon? Mielestäni tuossa 6kW invertterissä oli vähän tehokkaampi liuospumppu kuin täällä olevassa jossa on 8m nostokorkeus vain ja pumppukin on vähän tehokkaampi 10 kW joka vaatii suuremman virtauksen siihen kaivoon kuin esim 8 kW.

Ei siinä isompaa ongelmaa pitäisi tulla, mutta deltaan 3.5C ei välttämättä pääse kovimmilla pakkasilla kun pumppu käy isolla teholla. Mutta mitään vikatilaa ei tule vaikka delta olisi 5C. Eli jos kaivosta tulo olisi vaikka +2, niin paluu olisi -3.

Se vielä tuli mieleen että 6 kW invertterissä on tehottomampi liuospumppu kuin 16 kW mallissa. Mutta koska kompressorin tehokin on pienempi, niin ei tarvitse niin suurta virtaustakaan. Eli pienempi pumppu riittäisi.

Varman päälle jos mitoittaa niin 210 metriä olisi vain 5% yli suosituksen. Tulisi syvä kaivo joka ei olisi kumminkaan liian syvä. Itse myös harkitsin porauksen aikana 210 metristä mutta porari meinasi että pitäisi 200 metrinen riittää. Edellinen poraus oli ollut 240 metriä ja sama 110mm kaivo.


Niin jos invertteri on suunnitelmissa, niin siinähän kyllä virtaus varmasti riittää pienellä teholla. Eli virtaus voisi olla vähän tiukemmalla vasta siellä maksimiteholla.

[tomppeli]

Jos kaivosta tulisi vaikka 220m ja keräimenä perus 40mm. Onko pahin skenaario, että liuospumppu ei jaksa kierrättää nestettä. Onko ainoa korjaus tähän keräimen vaihto isommaksi, jaiks

Ei se raja niin ehdoton ole.
Jos keruun putkitus on vähän liian pitkä ja sen virtausvastus nousee hiukan isohkoksi,
käy niin, että keruun menon ja paluun lämpötilaeroa ei saada pysymään ihan arvossa 3,0 ... 3,5 K.
Se saattaa joissakin olosuhteissa nousta yli neljän, mutta ei ole katastrofi.

Suurin energian otto kaivosta pahtuu on / off pumpulla silloin, kun tehdään leudolla säällä lattialämmitysvettä.
Lämpimän käyttöveden teko tapahtuu huonommalla COP -arvolla ja silloin Δt on yleensä pieni,
varsinkin tämän käyntijakson loppuvaiheessa.

Invertterikoneella kaivosta otetaan eniten tehoa pakkasella lattiaa lämmitettäessä. Silloin Δt voi nousta vähän korkeammaksi.
Toki olisi parempi, että Δt ei nousisi yli suositusarvon.

[k113635]

k113635 käyttäjällä on se niben 1.5-6 pumppu. En tiedä osaisiko arvioida että riittääkö liuospumpun teho 220 metriseen kaivoon?

Meillä on 190m kaivoa ja putkella kokonaispituutta n. 410m.

Tältä näytti viime talvena kohtuu kylmänä päivänä:

Kello 22-23 kokeilin poistaa Niben taajuusrajoituksen ja tuosta näkee ettei keruupumppu enää yli 100Hz taajuuksilla kyennyt pitämään deltaa lähellä kolmea astetta vaikka nopeus on 100%. En osaa ottaa kantaa siihen miten pumppu toimisi vielä pidemmällä keruulla.

ps. Tuo täysin tarpeeton pysähdys kello 13 tuollaisissa pakkasissa invertteripumpulla menee ensimmäisen talven ja säätöjen hakemisen piikkiin.

pps. Putkenä täällä 40mm turbo collector. Rajoittamattoman Nibe 1.5-6:n eli 1.5-8 maksimitaajuus on 120Hz.

[seppaant]

"jm82"

GTK:n tietojen mukaan voisin epäillä että 190 metrinen kaivo voisi riittää jos kaivon vedenpinta asettuisi 188m tasoon. Koska 190 metriä on niin lähellä 200 metriä, niin itse porauttaisin samalla tuon tasalukeman. Aika useat kaivot on jotain 180 metrin luokkaa ja nekin toimii silti täydellisesti (kai).
Ainakin täällä 201 metrin aktiivisyvyydeltä jo saa aika "valtavasti" lämpöä. Kaivon tulon saa näillä keleillä laskemaan +3 ja paluu 0. Arvioisin että täällä myös kallio on 6,6 degC luokkaa eli "riittävän hyvä".

Esim 180m ja 203m on vain 12.7% vajaus joka ei kumminkaan ole kovin paljoa. Eli missään tapauksessa ei voi mennä pahasti pieleen.

laskelman linkki
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7139.0


Kyllä keruupumppu venyy vähän yli 200 metrin. Esim invertteri nibe on jossain täällä foorumilla ja tavallinen 40mm keräin sekä 240 metrin kaivo. Tai toinen oli 40mm keräin ja 250m kaivo mutta patterilämmitys. Eli 45mm keräintä tarvitsisi jos aikoo porauttaa yli 240 metriä lattialämmitystaloon. 50mm keräin sitten kävisi 300 metriseen kaivoon ainakin hyvin.

k113635 käyttäjällä on se niben 1.5-6 pumppu. En tiedä osaisiko arvioida että riittääkö liuospumpun teho 220 metriseen kaivoon? Mielestäni tuossa 6kW invertterissä oli vähän tehokkaampi liuospumppu kuin täällä olevassa jossa on 8m nostokorkeus vain ja pumppukin on vähän tehokkaampi 10 kW joka vaatii suuremman virtauksen siihen kaivoon kuin esim 8 kW.

Ei siinä isompaa ongelmaa pitäisi tulla, mutta deltaan 3.5C ei välttämättä pääse kovimmilla pakkasilla kun pumppu käy isolla teholla. Mutta mitään vikatilaa ei tule vaikka delta olisi 5C. Eli jos kaivosta tulo olisi vaikka +2, niin paluu olisi -3.

Se vielä tuli mieleen että 6 kW invertterissä on tehottomampi liuospumppu kuin 16 kW mallissa. Mutta koska kompressorin tehokin on pienempi, niin ei tarvitse niin suurta virtaustakaan. Eli pienempi pumppu riittäisi.

Varman päälle jos mitoittaa niin 210 metriä olisi vain 5% yli suosituksen. Tulisi syvä kaivo joka ei olisi kumminkaan liian syvä. Itse myös harkitsin porauksen aikana 210 metristä mutta porari meinasi että pitäisi 200 metrinen riittää. Edellinen poraus oli ollut 240 metriä ja sama 110mm kaivo.

Perustuuko tämä spekulointi laskelmiin vai onko se puhdasta mu-tua?

Nibe F1155 1,5 - 6,0 kW
-max teho 6,0 kW
-COP 5,0 kaivosta otetaan tehoa 4,8 kW
-4,8 kW teho 3,0 C lämpötilaerolla edellyttää 0,39 l/s virtausta
-keruupumpun käytettävissä oleva paine 0,39 l/s virtauksella on 40 kPa

40mm keruuputkessa muuttuu virtaus laminaarista turbulentiksi virtauksella n. 0,38-0,39 l/s
200m kaivossa ja 12,5m siirtoputkilla suuntaansa on putkilenkki yhteensä 425m.
425m putkessa kasvaa virtausvastus 26 -> 49 kPa siirryttäessä laminaarista turbulenttiin virtaukseen
Tällä keruupumpulla päästään n. 0,38 l/s virtaukseen ja siihen kasvu pysähtyy kuin tossu pa**aan, koska sen teho ei riitä turbulentille alueelle.
Toisaalta jos pysytään laminaarilla alueella (f<0,38 l/s) tulee keruupumpun käytettävissä oleva paine vastaan vasta 520 m lenkillä.

ATS

[k113635]

Nibe F1155 1,5 - 6,0 kW
-max teho 6,0 kW
-COP 5,0 kaivosta otetaan tehoa 4,8 kW
-4,8 kW teho 3,0 C lämpötilaerolla edellyttää 0,39 l/s virtausta
-keruupumpun käytettävissä oleva paine 0,39 l/s virtauksella on 40 kPa

40mm keruuputkessa muuttuu virtaus laminaarista turbulentiksi virtauksella n. 0,38-0,39 l/s
200m kaivossa ja 12,5m siirtoputkilla suuntaansa on putkilenkki yhteensä 425m.
425m putkessa kasvaa virtausvastus 26 -> 49 kPa siirryttäessä laminaarista turbulenttiin virtaukseen
Tällä keruupumpulla päästään n. 0,38 l/s virtaukseen ja siihen kasvu pysähtyy kuin tossu pa**aan, koska sen teho ei riitä turbulentille alueelle.
Toisaalta jos pysytään laminaarilla alueella (f<0,38 l/s) tulee keruupumpun käytettävissä oleva paine vastaan vasta 520 m lenkillä.

ATS

Onko nuo sileälle putkelle vai 'turbolle'? Jos lukemasi pitävät paikkansa niin mellä on keruun virtaus turbulenttistä ehkä yhteensä pari päivää vuodessa. Toinen mielenkiintoinen seikka on tuo keruun delta. Kesällä kun antoteho on minimissään niin Niben automatiikka antaa keruun deltan nousta helposti kylmempien kelien kolmesta reiluun kolmeen ja puoleen. Kokeiltuani manuaalisesti laskea deltaa suurentamalla keruupumpun nopeutta niin kokonaishyötysuhde tuntuisi laskevan, ei paljon mutta silti kotimittaustarkkuuksiinkin tarttuvasti. Niben automatiikka tähtää selkeästi kokonaisuuteen ei yksittäiseen deltaan.
Aika moni asia vaikuttaa yllättävälla tavalla hyötysuhteeseen muuttuvan tehon kanssa.

*virhe päättelyssä!* Tuo kasvanut delta taitaakin johtua ennemmin siitä ettei keruun pumppua pysty enää ajaan hitaammin, sillä nopeus on minimi antoteholla 1%:issa. Taisin tehdä nuo kokeiluni hieman kylmemmällä ilmalla.

[jm82]

"jm82"k113635 käyttäjällä on se niben 1.5-6 pumppu. En tiedä osaisiko arvioida että riittääkö liuospumpun teho 220 metriseen kaivoon? Mielestäni tuossa 6kW invertterissä oli vähän tehokkaampi liuospumppu kuin täällä olevassa jossa on 8m nostokorkeus vain ja pumppukin on vähän tehokkaampi 10 kW joka vaatii suuremman virtauksen siihen kaivoon kuin esim 8 kW.

Ei siinä isompaa ongelmaa pitäisi tulla, mutta deltaan 3.5C ei välttämättä pääse kovimmilla pakkasilla kun pumppu käy isolla teholla. Mutta mitään vikatilaa ei tule vaikka delta olisi 5C. Eli jos kaivosta tulo olisi vaikka +2, niin paluu olisi -3.

Se vielä tuli mieleen että 6 kW invertterissä on tehottomampi liuospumppu kuin 16 kW mallissa. Mutta koska kompressorin tehokin on pienempi, niin ei tarvitse niin suurta virtaustakaan. Eli pienempi pumppu riittäisi.

Varman päälle jos mitoittaa niin 210 metriä olisi vain 5% yli suosituksen. Tulisi syvä kaivo joka ei olisi kumminkaan liian syvä. Itse myös harkitsin porauksen aikana 210 metristä mutta porari meinasi että pitäisi 200 metrinen riittää. Edellinen poraus oli ollut 240 metriä ja sama 110mm kaivo.

Perustuuko tämä spekulointi laskelmiin vai onko se puhdasta mu-tua?

Nibe F1155 1,5 - 6,0 kW
-max teho 6,0 kW
-COP 5,0 kaivosta otetaan tehoa 4,8 kW
-4,8 kW teho 3,0 C lämpötilaerolla edellyttää 0,39 l/s virtausta
-keruupumpun käytettävissä oleva paine 0,39 l/s virtauksella on 40 kPa

40mm keruuputkessa muuttuu virtaus laminaarista turbulentiksi virtauksella n. 0,38-0,39 l/s
200m kaivossa ja 12,5m siirtoputkilla suuntaansa on putkilenkki yhteensä 425m.
425m putkessa kasvaa virtausvastus 26 -> 49 kPa siirryttäessä laminaarista turbulenttiin virtaukseen
Tällä keruupumpulla päästään n. 0,38 l/s virtaukseen ja siihen kasvu pysähtyy kuin tossu pa**aan, koska sen teho ei riitä turbulentille alueelle.
Toisaalta jos pysytään laminaarilla alueella (f<0,38 l/s) tulee keruupumpun käytettävissä oleva paine vastaan vasta 520 m lenkillä.

ATS

Täyttä mu-tu spekulointia.

Ainut fakta on että niben suositeltu kerruulenkin maksimipituus on 400 metriä. Eli 200 metrin kaivo 40mm keruuputkella (sileä putki, turbo voi olla vähän parempi). Joo tosiaan tulee huomioida myös kaivon etäisyys pumpusta. Kaivo voi olla korkeintaan 3 metrin päässä talosta ja täällä kaivo tuli 3.5 metrin päähän talon seinästä. Pumppu on siinä ulkoseinän lähettyvillä.

Täällä 8v 10kW pumpussa 8 metrin nostokorkeus keruupumpussa ja uudessa 10 kW mallissa on 10 metriä ja samoin 12 kW pumpussa. Eli tuo 8m pummpu on melko tehoton, mutta toimii se vielä 200 metrisessä kaivossa (muovitech:n halvin 40mm sileäputkinen keräin).

Laskelmat osoittaa erittäin selvästi että 200 metriä olisi hyvä pituus jota ei kannata ylittää. Toisaalta 200 metriä pitäisi riittääkin jo ihan hyvin. Lisäksi kaivo saisi tulla aika lähelle taloa jos mahdollista.

Mu-tu meni nyt pieleen koska 1.5-6 invertteriä ei ole laitettu kuin max 190 metriseen kaivoon. 16 kW konetta on sitten laitettu 240 ja 250 metrisiin, mutta siinä onkin tehokkaampi liuospumppu.

edit:
Kerkesinkin poistamaan juuri tuon lainatun kohdan

[k113635]

Nibe ei taida toimia 3 C lämpötilaerolla vaan 3.5 C.

Uusilla softilla voi Nibessa asettaa keruupumpulle nopeustilaksi 'kiinteä delta' tai 'auto'. Tuo automaatti tila käsittää muutakin kuin pyrkimyksen johohkin tiettyyn deltaan. Omien mittausten perusteella näyttäisi siltä, että Nibe yrittää optimoida keruupumpun nopeutta ainakin kokonaishyötysuhteen parantamiseksi ja kylmiillä keleillä kaivon säästämiseksi, koska delta ei pysy vakiona tuolla asetuksella. Mitään selkeää dokumentaatiota en tuosta toiminnasta ole nähnyt, mutuilu perustuu lokitusten visuaaliseen tarkasteluun

Esim. tänään kun kaivolle paluu lähestyi nollaa niin keruun delta nousi automaattiasetuksella melkein neljään, jotta paluu pysyi plussan puolella.

[seppaant]

Onko nuo sileälle putkelle vai 'turbolle'?

Sileälle putkelle

ATS

[geo_lampoa]

Mu-tu meni nyt pieleen koska 1.5-6 invertteriä ei ole laitettu kuin max 190 metriseen kaivoon. 16 kW konetta on sitten laitettu 240 ja 250 metrisiin, mutta siinä onkin tehokkaampi liuospumppu.

Hiukan olisin kyllä varovainen tuon 16 kW:n koneen kanssakin noin syvien kaivojen kanssa.

Teknisissä tiedoissa on ilmoitettu, että F1245 10 ja 12 kW:n koneessa on 35 – 185 W:n keruupumppu ( Grunfoss magna geo 25-100 pwm). F1255-16:lle on ilmoitettu 20 – 180 W pumppu. Eli olisi teholtaan pienempi kuin tuo vakiotehomallin pumppu. Tuskin tuo kuitenkaan kovin paljoa voi olla hyötysuhteeltaan parempi.

Eli tuolle inverterillekään ei kovin mahdottomia kaivoja kannata laittaa, jos täydet tehot aikoo ottaa. Inverterillä on sitten vielä ongelma, että mahdollinen ulkoinen lisäpumppu tarvitsee käytännössä teho-ohjauksen, että saa toimimaan myös pienimmillä keruutehoilla. Tuota ei kyllä "virallisesti" Nibestä ulos saa.

[jm82]

Meillä on 190m kaivoa ja putkella kokonaispituutta n. 410m.

Tältä näytti viime talvena kohtuu kylmänä päivänä:

Kello 22-23 kokeilin poistaa Niben taajuusrajoituksen ja tuosta näkee ettei keruupumppu enää yli 100Hz taajuuksilla kyennyt pitämään deltaa lähellä kolmea astetta vaikka nopeus on 100%. En osaa ottaa kantaa siihen miten pumppu toimisi vielä pidemmällä keruulla.

ps. Tuo täysin tarpeeton pysähdys kello 13 tuollaisissa pakkasissa invertteripumpulla menee ensimmäisen talven ja säätöjen hakemisen piikkiin.

pps. Putkenä täällä 40mm turbo collector. Rajoittamattoman Nibe 1.5-6:n eli 1.5-8 maksimitaajuus on 120Hz.

Teillä näyttää vielä hyvin toimivan koska "brine pump" toimii 100% vasta kun kompressoriteho ylittää 100 Hz. Eli rajoitetulla 1.5-6kW teholla liuospumppu todella harvoin on 100% nopeudella.

tume:lla tomppelin tekemästä laskelmasta katsottuna 6.2kW teho riittäisi -25 pakkasille. Täystehoinen olisi 7.2kW -32.3C. Kaivoa saisi olla 203 metriä.

Esim. tänään kun kaivolle paluu lähestyi nollaa niin keruun delta nousi automaattiasetuksella melkein neljään, jotta paluu pysyi plussan puolella.

Piti hetki miettiä että miten tuo on mahdollista Eli niben automatiikka hidasti liuoskiertoa että tulo nousi ja paluu pysyi plussan puolella. Näppärältä vaikuttava ominaisuus.

En ole täällä oikein tarkaan seurannut, mutta luulisin että menee +5/+1 -> +4/0 ja hetken päästä siitä +3/0. Ja joskus paluu kaivoon vilkutti +0 - -1 välillä. Mutta johtuu ihan siitä että täällä liuospumpun teho on melko heikko. Lämmityksen loppuvaiheilla vielä tekee niin kuumaa vettä että cop huononee lopussa (ehkä 45C). Patterilämmitys. Korkeimmillaan delta 5C +6/+1. Ei ole mennyt tilttiin vaikka kesällä lämmitin vain 16C varaajan lämpimäksi. Pumpulla ei saisi lämmittää alle 20C vettä. Kompressori oli aivan äänetön

[jm82]

Hiukan olisin kyllä varovainen tuon 16 kW:n koneen kanssakin noin syvien kaivojen kanssa.

Teknisissä tiedoissa on ilmoitettu, että F1245 10 ja 12 kW:n koneessa on 35 – 185 W:n keruupumppu ( Grunfoss magna geo 25-100 pwm). F1255-16:lle on ilmoitettu 20 – 180 W pumppu. Eli olisi teholtaan pienempi kuin tuo vakiotehomallin pumppu. Tuskin tuo kuitenkaan kovin paljoa voi olla hyötysuhteeltaan parempi.

Eli tuolle inverterillekään ei kovin mahdottomia kaivoja kannata laittaa, jos täydet tehot aikoo ottaa. Inverterillä on sitten vielä ongelma, että mahdollinen ulkoinen lisäpumppu tarvitsee käytännössä teho-ohjauksen, että saa toimimaan myös pienimmillä keruutehoilla. Tuota ei kyllä "virallisesti" Nibestä ulos saa.

Joo tuon 250 metrisen kaivon (40 mm) voi laittaa vain patterilämmiteiseen taloon koska silloin hyötysuhde on huonompi ja kaivosta otetaan vähemmän lämpöä = liuoksen virtaus ei tarvitse olla aivan niin iso. Muistaakseni jollain oli lattialämmitystalossa 240m kaivo ja sekin toimi hyvin viime talvena.

16 mallin 20-180W pumppu riittää sen takia vähän paremmin että melko harvoin tarvitaan yli 12 kW tehoa käyttöön. Tai jos tarvitaan yli 12 kW tehoa, niin tarvitsee samalla tehdä todella kuumaa lämmitysvettä, eli kaivosta otetaan vähemmän lämpöä. Toki tuolloin ei ollut 45mm keruuputkea vielä olemassa. Eli tuolla vähän isommalla putkella pystyy tehdä taas vähän syvemmän kaivon.

Täällä on vähän vanhemmassa 10 kW pumpussa Grundfos 25-80. Myös jossain muun merkkisissä 10kW pumpuissa on vain 80, mutta nibessä onneksi 100. Eli 10m nostokorkeus.

Arvelen tai muistelen että 1.5-6 invertterissä olisi ollut Grundfos 85, tai joku sinne suuntaan oleva?

edit:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5292.msg63669#msg63669
Tuolla näkyy 1255 mallin liuospumput. Jotenkin epäilen että -6 ja -16 mallit vaan olisi menneet ristiin?

[k113635]

Arvelen tai muistelen että 1.5-6 invertterissä olisi ollut Grundfos 85, tai joku sinne suuntaan oleva?

Tuollainen löytyy täällä Nibestä kun kurkkasin pellin alle:


Olen tänään kirjoitellut ihan mitä sattuu, työpäivät ottaa koville 10 viikon saikun jälkeen. Tässä kuitenkin edellisen vuorokauden käyrää, delta ei tosiaan 'auto' asetuksella pysy ihan kolmessa.

Tuo brine power on lineaariapproksimaatio keruupumpun kulutuksessa, virhe voi olla +- 10%.

[jm82]

Tuollainen löytyy täällä Nibestä kun kurkkasin pellin alle:


Olen tänään kirjoitellut ihan mitä sattuu, työpäivät ottaa koville 10 viikon saikun jälkeen. Tässä kuitenkin edellisen vuorokauden käyrää, delta ei tosiaan 'auto' asetuksella pysy ihan kolmessa.


Tuo brine power on lineaariapproksimaatio keruupumpun kulutuksessa, virhe voi olla +- 10%.

Näyttää todella hyvältä tuo 1.5-6[8] mallin liuospumppu. Tohtisin epäillä että se kyllä riittäisi 210 kaivoon (40 mm), jos vaakaputket ei ole kovin pitkät. Pumpun maksimiteho on 8kW, eli mitään älyttömän nopeaa keruuliuksen kiertoa kompressori ei vaadi. Automaatilla tuo brine dT näyttää vaihtelevan 3.44-3.7 C, eli noin 3.5 ja pyöristettynä jopa 4 C. 4C nyt on muutenkin ihan hyvä lukema vielä.

8 vuotta vanhassa 10kW pupussa oli aavistuksen tehottomampi liuospumppu vaikka tehoa on 2kW enemmän. Vanha pumppu näyttää täällä ihan samalta paitsi moottorin halkaisija on isompi.

Nibe F1255 1.5-6kW Grundfos UPMGEO 25-85 180 5-87W
Nibe F1217 10kW Grundfos UPS 25-80 180 140-245W, IP 42, TF 110, Class F, Max 1.0MPa, ikä 8v

Ottotehon ero 158 W
Vaikka maalämpöpumppu on melko antiikkinen, niin hyötysuhde on silti ihan hyvä ilman kiertovesipumppuja. 10kW/2.2kW = Cop 0/35 4.55.

[fraatti]

Ei nyt sentään. Lisäpumpulla selvitään: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7117.0
Omalla kohdalla n. 350 euron lisälasku

Noissa F1245 tehokkaimmissa Nibeissä on nuo liospumput hiukan hassusti. 10 kW ja 12 kW malleissa on sama pumppu. Isompi mlp tarvitsee oletusarvoisesti syvemmän kaivon ja siten tehokkaamman pumpun. Toisaalta tehokkaampi mylly tarvitsee myös isomman virtauksen, että kerättävää energiaa on riittävästi tarjolla. Eli tarvittavan kiertovesipumpun teho ei mene lineaarisesti vaan pikemminkin eksponentiaalisesti, jos lämmönkeruuputkiston rakenne on sama.

Omalla 220 m:n kaivolla (+siirtoputket n.14 m suuntaansa) olisi siis 10kW:n pumppu varmasti toiminut OK, mutta 12kW:n pumpulla delta jäi n. 5 asteeseen. Tuskimpa tuotakaan mikään maalämpöfirma olisi lähtenyt korjaamaan, mutta omat asennukset pitää saada tietysti täydellisesti toimimaan 

Ainut mikä jäi harmittamaan on, että en ottanut 250 m kaivoa. 

Lisäpumppu ei ole mikään autuus ja muistaakseni tuolta stiebel osiosta löytyy eräs tapaus jossa on kyseinen herra on tehnyt jotain tutkimusta lisäpumpun vaikutuksesta hyötysuhteeseen. Jossainkohtaa tulee raja vastaan koska pumppausenergia kasvaa enemmän kuin kuin mitä silla saavutettava etu antotehossa on. Esim jos mlp hyötysuhde on 4 ja lisäpumppu vie 140W sähköä, täytyis lisäpumpun antama etu tehossa olla vähintään 140w * 4 = 560W jotta hyötysuhde pysyy samana eikä laske. 10kW tehoiseen maalämpöpumppuun tämä tarkoittaisi noin 5,6% lisäystä antotehoon tai vastaavasti laskua ottotehosta. Ei tule ikipäivänä toteutumaan....

Stibeli juttu löytyy täältä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6497.0
Täällä on pohdintaa liuospuolen kierrosta ja lämpötilaerosta ja hyötysuhteesta: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5381.0

Itsellä olisi tuossa kanssa suurempi liuospumppu odottamassa testejä kun vain jaksaisi ruuvata sen kiinni.

Syvä kaivo suurella painehäviöllä on pumppauksen kannalta vähän kuin auto jossa on käsijarru päällä. Ostaako isompi moottori vai panostaa siihen että auto rullaa kevysti. Panostaisin aina siihen ehdottomasti että kaivossa liuos virtaisi mahdollisimman jouheasti ja pienellä pumppausenergialla. Nykyään kun on vielä saatavilla suuremmalla halkaisijoilla olevia kollektoreitakin tarvittaessa.

Valmistajilla on usein minimit keruun virtauksille mutta se ei välttämättä tarkoita sitä etteikö pumppu toimisi pienemmälläkin virtauksella. Itse tiedän että on koneita joissa liuospuolen dT on kymmenkin astetta ja kone toimii silti. Hyötysuhteen päällehän tuo käy varmasti melko kovastikin...

[tume]

Kyselin taas vaihteeksi Nibeltä keruuputken paksuuksista ja pumpun rajoituksista 200m kaivolle 40mm keräimellä. Kyselin myös miksi suositellaan 3K lämpötilaeroa keruunesteellä, näin vastattiin

"Jos käytätte Muovitecin 45mm turbocollectoria niin toimii 220m reiän kanssa.

Isompi lämpötilaero vaikuttaa negatiivisesti hyötysuhteeseen, ehkä noin 2-3% / K.
Invertteri lämpöpumpulla tämä tilanne on harvinainen koska huipputehoa tarvitaan hyvin harvoin".

Sain tarjouksen Tec Heat firmalta, (poraajana Rototec) tarjouksessa oli pyynnöstäni lisähinta 45mm keräimelle. "Keruuputki 40mm norm. 45mm +1,32e/m lisää."

Joten jos kaivosta tulee vaikka tuo 220m niin lisähinta olisi vaakavetoineen n.10m, 1,32x230m=303,6e ei paha. Mitähän maksaisi 50mm keräin, tuo 50mm olisi varmasti vielä parempi pienemmällä pumppaushäviöllä.

[jm82]

Kyselin taas vaihteeksi Nibeltä keruuputken paksuuksista ja pumpun rajoituksista 200m kaivolle 40mm keräimellä. Kyselin myös miksi suositellaan 3K lämpötilaeroa keruunesteellä, näin vastattiin

"Jos käytätte Muovitecin 45mm turbocollectoria niin toimii 220m reiän kanssa.

Isompi lämpötilaero vaikuttaa negatiivisesti hyötysuhteeseen, ehkä noin 2-3% / K.
Invertteri lämpöpumpulla tämä tilanne on harvinainen koska huipputehoa tarvitaan hyvin harvoin".

Sain tarjouksen Tec Heat firmalta, (poraajana Rototec) tarjouksessa oli pyynnöstäni lisähinta 45mm keräimelle. "Keruuputki 40mm norm. 45mm +1,32e/m lisää."

Joten jos kaivosta tulee vaikka tuo 220m niin lisähinta olisi vaakavetoineen n.10m, 1,32x230m=303,6e ei paha. Mitähän maksaisi 50mm keräin, tuo 50mm olisi varmasti vielä parempi pienemmällä pumppaushäviöllä.

Ihan hyvin nibe taisi selostaa tuon suurin piirtein ymmärrettävästi. Eli jos kaivon syvyys menisi yli 200 metrin, niin hyötysuhde laskee 2-3% per yksi (1 C aste). Eli jos lämpötilaero kasvaisi "sopivasta" 3K:sta -> 4K, niin järjestelmä kyllä toimii mutta "Isompi lämpötilaero vaikuttaa negatiivisesti hyötysuhteeseen, ehkä noin 2-3%".

Koska täällä on vain 8m nostokorkeuden liuospumppu, niin K = 4K. Eli siitä laskettuna hyötysuhde on 2 tai 3 % huonompi. Eli ei kumminkaan kovin paljoa.

Toisaalta plussana että kaivosta tulee +6C ensimmäisen 17 minuutin ajan joka taas nostaa hyötysuhdetta vähä. 1h käyntijaksolla tulo tippuu ensin +5 ja sitten lopuksi on +4C. Paluu on siis silloin 0C.

Täällä jollain on "suositusten vastaisesti" 210 metrinen kaivo ja mitään vikaa siinä ei ole. Eli 210 metriä vielä pitäisi mennä "toleranssiin". 5% ylimääräistä on niin vähän.

220 m saattaa olla riskirajoilla, jos pumppu ei sitten ole invertteri malli. Eli kaikkein halvin ja hyvin ehkä olisi 210 metriä 40mm turbolla tai ilman turboa. Täällä on muovitechin sileäputkinen, kun en tiennyt että turbokin olisi ollut keksitty. Toki turbo olisi varmaan ollut vähän kalliimpi. Jotkut laittaa turbon samaan hintaan.

303 € silti ole paljoa koska siitä ehkä saa vielä kotitalousvähennyksen vähennettyä? Täällä kaivo oli 5200. Työn osuus 80% ja kotitalousvähennys 45%. Lisäksi porasivat 50 eurolla keruuputkille reijät betoniseinään, mutta se ei ollut vähennyksissä, vaikka laskulla oli.

50mm voi olla jo turhankin virtaava. 45mm menee vielä siihen 110mm porakaivoon oikein hyvin.


Ehkä  tuo 45mm kannattaisi ottaa. Itsekin ottaisin. On niin pieni ero hinnassa.
Lähes sama hinta taitaa tulla. 220x1.32 /100 x80 =232 /100 *45 =104 220*1,32-104 =186€
Aivan mitätön hintaero. 186 euroa.

[kWh]

50mm voi olla jo turhankin virtaava. 45mm menee vielä siihen 110mm porakaivoon oikein hyvin.

Mitä pienempi virtausvastus sen parempi. Jos virtaa liikaa pumppua pienemmälle. Tiedän 310m/115mm kaivon jossa 50mm turbo collector-keräin. Saattaa toki olla että rikkonaiseen kallioon menee 45mm keräin varmemmin.

[jm82]

Joo tuo 50mm olisi kaikkein paras. 110mm kaivoon menee varmasti 40mm tai 45mm. Ja voi mennä myös 50mm.
Vielä kun liuospumppu yleensä säätää nopeutta välillä 1-100%, niin liian isosta putkesta ei voi olla koskaan haittaa.

Foorumin syvin kaivo taisi olla juuri jotain 310 mertiä ja 50mm putkella.

[tume]

Mitä pienempi virtausvastus sen parempi. Jos virtaa liikaa pumppua pienemmälle. Tiedän 310m/115mm kaivon jossa 50mm turbo collector-keräin. Saattaa toki olla että rikkonaiseen kallioon menee 45mm keräin varmemmin.

Poraako Rototec 115mm vai millä? Eli hyötysuhteen huonontuminen johtuu siitä, että, pumppu ei saa tarpeeksi lämmintä keruuliosta ja hyötysuhde laskee. Suurempi keräin=mahtuu enemmän energiaa per putkimetri. Olenko nyt yhtään kartalla?

[jm82]

Poraako Rototec 115mm vai millä? Eli hyötysuhteen huonontuminen johtuu siitä, että, pumppu ei saa tarpeeksi lämmintä keruuliosta ja hyötysuhde laskee. Suurempi keräin=mahtuu enemmän energiaa per putkimetri. Olenko nyt yhtään kartalla?

Nykyiset taitaa porata 115mm koska se on vähän halvempi ja kalliosta saa kerättyä aavistuksen enemmän lämpöä. Täällä on myös tuo pienin 115mm.

Energiaa saa kerättyä noilla 40, 45 ja 50 saa kerättyä saman määrän.

Cop ei onneksi kovin paljon laske vaikka virtausvastusta olisikin aavistus liikaa.
Jos cop olisi 5, =3K. 4K siihen 2-3% lasku olisi 4,9-4,85

[kWh]

Samalla virtauksella litra keruunestettä viipyy kauemmin kaivossa lämpenemässä 50mm keräimellä kuin pienemmällä. Isommalla keräimellä on myös suurempi pinta-ala johtamassa lämpöä, tosin kaivometrillä on myös enemmän keruunestettä. Kaivossa suuremman keräimen ympärille mahtuu vähemmän vettä, jonka myös pitäisi parantaa lämmön johtumista. Keruunestettä on isommassa keräimessä halvempi pumpata samalla virtauksella.

Kalliometriltä saisi ottaa saman määrän energiaa pitkällä aikavälillä keräimestä riippumatta, mutta isommalla keräimellä on helpompi kuormittaa kaivoa ja hetkellisesti saa enemmän energiaa kerättyä, eli huipputehoa.

Rototec poraa halkaisijaltaan115mm kaivoja, ehkä isompiakin, en tiedä sitä. Mutta jos kerran 50mm keräin menee 115mm kaivoon, miksi porata muilla.

[tomppeli]

Rototec poraa halkaisijaltaan115mm kaivoja, ehkä isompiakin, en tiedä sitä. Mutta jos kerran 50mm keräin menee 115mm kaivoon, miksi porata muilla.

Tämä kollektori vastaa virtausvastukseltaan 50 mm keräintä, mutta mahtuu hyvin 115 mm porareikään.
Toimii yli 300 metrisilläkin kaivoilla.


Klikkaa kuvaa!

[jm82]

Etsin nuo pari juttua 45mm ja 50mm putkista.

42 KPL 50MM 340M TURBOKOLLEKTOREJA.
http://www.muovitech.fi/?page=news&id=342

Vihdoin ratkaisu syvempien energiakaivojen painehäviö- sekä virtausongelmiin.
Mittausten mukaan samalla kiertopumpun nostokorkeudella 45mm Turbo-kollektoriin saadaan 33 % suurempi virtaama, kuin 40 mm sileään kollektoriin.
Huomattavasti helpompi asentaa 115 mm energiakaivoon kuin 50 mm kollektori.
45 mm Turbo-kollektori toimitetaan yhdelle kiepille rullattuna jopa 400 m syvään kaivoon.
http://www.muovitech.fi/default.asp?page=news&id=337

HUOMATTAVASTI MATALAMPI PAINEHÄVIÖ SEKÄ HIEMAN MATALAMPI LÄMMÖNVASTUS (50mm).
http://www.muovitech.fi/default.asp?page=news&id=269

[fraatti]

Sain tarjouksen Tec Heat firmalta, (poraajana Rototec) tarjouksessa oli pyynnöstäni lisähinta 45mm keräimelle. "Keruuputki 40mm norm. 45mm +1,32e/m lisää."

Joten jos kaivosta tulee vaikka tuo 220m niin lisähinta olisi vaakavetoineen n.10m, 1,32x230m=303,6e ei paha.

No nyt tulee asiaa! Ääni tälle 45mm putkelle.

Itse suhtautuisin hiukan skeptisesti tuohon 50mm jöötiin. Tai ainakin ottaisin selvää siitä mitä muovitechiltä/(tai esim rototeciltä) suosittelevat. Tuo taitaa paremminkin olla putki niitä ~300m reikiä varten. Hinta taitaa myös "pompsahtaa".

Itsellä mieleen tulee lähinnä sellainen skenaario että virtaus kulkee suuressa putkessa laminaarisesti sekä kulkee osittain "ohi" putken seinämistä. Tästä saattaa olla haittaa lämmönkeruuseen. Röpöt seinämissä toki sekoittavat virtausta. Lisäksi lämmön siirtymistä tapahtuu myös putkien välissä huomattavia määriä varsinkin kaivon yläpäässä ja siihen vaikuttaa negatiivisesti putkien läheisyys toisiinsa nähden.

Tässä oli esite tuosta 45mm keruuputkesta: http://www.muovitech.fi/PDF/muovitech_turbocollector_45_A4_FI_print.pdf

[jm82]

Joo. Tuo 45mm turbo putki vaikuttaa hyvälle keksinnölle. Jo 200 metriseen kaivoonkin tuo isompi putki olisi ihan hyvä. Ja voihan sen vielä matalempaankin laittaa. Jos vain hintaero 40mm putkeen ei kasva liian suureksi.

"PIENEMPI LÄMPÖVASTUS
45 mm Turbo-Kollektorilla 115 mm maalämpökaivossa on
keskimäärin noin 11 % pienempi lämpövastus, kuin 40 mm
kollektorilla. Käytännössä lämpöpumpulle tuleva keruuneste
on noin 0,3-0,4 °C lämpimämpää 45 mm Turbokollektorilla,
kuin 40 mm kollektorilla."

ESIMERKKI:
60 kW maalämpöpumput vaativat yleensä nimellisvirtaamaa
noin 3 l/s. Oletetaan, että kaivotarve on 1200 m.
Yhteen kaivoon 40 mm kollektoreilla saadaan järkevästi
enintään 0,6 l/s virtaama, joten kaivoja tulisi olla vähintään
5 kpl. Kaivotarve olisi siis 5x240 m. Mikäli kohde
toteutetaan 4x300 m kaivoilla, saavutetaan enää 2,4 l/s
kokonaisvirtaama (painehäviö noin 145 kPa). 45 mm Turbokollektoreilla
saavutetaan 3 l/s nimellisvirtaama helposti.
(painehäviö noin 120 kPa)

Lämpöpumppujen ns. vakio kiertopumpuilla saa kaivokentän
maksimi painehäviö olla yleensä 70-90 kPa. Mikäli
käytetään 40 mm kollektoreita ja halutaan saavuttaa nimellisvirtaama,
tulisi kaivojen olla alle 180 m syviä. Tonttien
pienuuden ja porauskustannusten vuoksi on usein kuitenkin
järkevämpää porata määrällisesti vähemmän mutta
syvempiä kaivoja.
Kiertopumppu voidaan vaihtaa suurempaan, mutta silloin
kasvaa pumpun energiankulutus. Yli 250 m kaivoilla saavutetaan
harvoin nimellisvirtaama, vaikka kiertopumppu
vaihdettaisiinkin.
45 mm Turbo-kollektorille voidaan porata syviäkin kaivoja
virtausnopeudesta tinkimättä.

[seppaant]

Mistä yllä olevat lainaukset ovat?
Laittaisitko linkin.

ATS

[tomppeli]

Mistä yllä olevat lainaukset ovat?..

Näyttäisi olevan tästä: http://www.muovitech.fi/PDF/muovitech_turbocollector_45_A4_FI_print.pdf

[fraatti]

Mistä yllä olevat lainaukset ovat?
Laittaisitko linkin.

ATS

Laittakaas joku sähköpostia tai soittakaa muovitechille ja kysykää millaiset painehäviöt heidän 40, 45 ja 50mm keräimillään on eri virtauksilla..... Vai laitanko minä? 

[seppaant]

Laittakaas joku sähköpostia tai soittakaa muovitechille ja kysykää millaiset painehäviöt heidän 40, 45 ja 50mm keräimillään on eri virtauksilla..... Vai laitanko minä? 

Laita sinä vaan.

Lisäksi pitäisi olla vertailun vuoksi sileä 40mm keräin.
Pitää myös tietää millä nesteellä mittaukset on tehty.

ATS

[jm82]

Joo. Linkki oli siitä Fraattin laittamasta pdf esitteestä.
Oli vähän hankalasti selostettu se mainos ja nuo painehäviöt.

[Mise]

Mitä pienempi virtausvastus sen parempi. Jos virtaa liikaa pumppua pienemmälle. Tiedän 310m/115mm kaivon jossa 50mm turbo collector-keräin. Saattaa toki olla että rikkonaiseen kallioon menee 45mm keräin varmemmin.

Minulla eivät suostuneet tekemään 115 mm reikää 50 mm kollektorille, kuulemma herkkä juurikin rikkonaisuuksille kalliossa. Muovitechin mukaan heillä on 50 mm turboon kahta eri alapäätä joista tiukempimutkainen on nimenomaan tarkoitettu 115 reikään. Porattiin sitten 140 mm. Oli ihan umpikiveä (kuiva reikä 250 m asti) joten varmaan olisi mennyt pienempäänkin. Haluavat tietysti tehdä varman päälle.

[Nakke vaan]

Paljonko tuota keruun painehäviöö helpottaa kun nuo kaivon putket tulee yhtämittaisena koneen viereen asti? Eli tuo muovihitsaus 90-kulma jätettiin pois ja kaivon kansi parin metrin syvyyteen josta sitten loivalla mutkalla ,r luokkaa 100cm, kohti pannuhuonetta. Montaako metriä putken painehäviöö vastaa nuo pari muovi mutkaa, kyseessä 40mm putki?

[seppaant]

Montaako metriä putken painehäviöö vastaa nuo pari muovi mutkaa, kyseessä 40mm putki?

Noin 2,2 metriä.

ATS

[HS]

21m teräsputkea, Ks geoenergi tarjoukseen kuului 6m loput 45e/m. Kallista tuo teräs

Osaatko sanoa injektoitiinko se putki sinne kallioon. Jos siinä on luistettu, onko olemassa riski pintavesien valumisesta reikään.

Vanha aihe, mutta nostetaan uudelleen.

Epäilen että injektointia ei ole tehty. Meille KS Geoenergi porasi kaivon viimeviikolla. Kun teräsputki oli juntattu kallioon, kysyin porarilta injektoinnista. Sain vastauksen että ei me täällä pohjanmaalla koskaan tehdä injektointia. Vain pääkaupunkiseudulla, jossa on tarkempaa, injektoidaan kaivot. Ajattelin että se on sitten varmaan ok, kun ei kuitenkaan mikään aivan pieni yritys ole kyseessä.

Kuitenkin porausraportissa lukee että pintavesieristetty injektoimalla. Soitin myyjälle ja hän meni vähän vaikeaksi ja vastasi että he tekevät pintavesieristyksen aina. Ja että porarit muka ovat saaneet vain väärää tietoa. Hinta ei tippunut, sillä myyjän mukaan injektointia ei ole lisätty erikseen hintaan. Tarjouksessa luki että injektointi kuuluu automaattisesti joka poraukseen.

Muuten porauksesta ei ole moitittavaa, mutta jäi vähän huono maku tuon injektoinnin suhteen. Vaikuttaa siltä että se jätetään tietoisesti pois. Kuitenkaan 90% maalämmön hankkivista ei tiedä että injektointi tulisi tehdä. Ja loput jotka tietävät, ylipuhutaan että ei sitä yleensä tehdä.

[Gobi]

Miten injektionti tehdään, liittyykö siihen jotain säkkitavaraa ja paino? Meillä tekivät jotain kyseisillä värkeillä täällä Keski-Suomessa, juuriki KS Geoenergi.

[HS]

En ole itsekään aivan perillä siitä miten se tehdään, mutta arvelisin että suunnilleen tähän tapaan:

Terve, uusi maalämmittäjä tässä. Katselin koko porausoperaation alusta loppuun saakka kun olin silloin vapailla. Rototec kävi poraamassa meille reijän ja kuorma-autossa oli Atlas Copcon laite jonka arvot oli porarin mukaan noin 500-600l/s tuottoa @ 35bar ja nätisti sillä syntyi 210m poraus ja olisi tullut vielä enemmänkin. Vettä ei tulvinut ulos kaivosta, parin päivän päästä vedenpinta oli noussut maanpinnasta 2.8m päähän.

Tämä kun on pohjavesialuetta niin toimenpideluvan kanssa tuli ohjeet miten pitää porata ja tiivistää. Mm. että teräsputken pitää mennä vähintään 2m ehjään kallioon ja se tulee tiivistää betonoimalla. Betonointi tapahtui kippaamalla putkeen muovipussillinen betonia mihin sotkettiin ensin vesi ja sen jälkeen perään semmoinen leca-harkon näköisestä tavarasta oleva porareijän halkaisijaltaan oleva pyöreä kakku joka oli jokin kiihdytinaine mikä kovettaa betonin 15-20min ajassa. Jos käsitin oikein niin putkea juntattiin siihen reijän pohjalla olevaan betonisotkuun jonkun matkaa ja sitten odotettiin että betoni kuivahti jonka jälkeen jatkettiin poraamista.

[mikko964]

Ketjussa on aiemmin sivuttu liuospumppujen riittävyyttä erilaisten konfiguraatioiden kanssa joten esitän kysymyksen tänne. Onnisella on tällä viikolla tarjouksessa Gebwell Aries 6 invertteri maalämpöpumppu ja nyt olen pienellä kiireellä selvittämässä olisiko pumppu sopiva itselle.

Kaivo on 220 metriä syvä 45mm turbolla, etäisyys rakennuksesta n. 3 metriä ja MLP on heti rakennuksen ulkoseinällä.

Liuospumppuna tuossa Gebwellissä on Grundfos UPM GEO 25-85. Mille kuulostaa, riittääkö liuospumppu em. kaivon ja 7,5kW invertteri MLP:n kanssa? Kysyin asiaa valmistajan edustajalta. Hän sanoi ettei heidän laskentaohjelmassa ole 45mm turboa, mutta arveli liuospumpun riittävän. Eli haen tässä toista mielipidettä vielä arvon foorumilaisilta Aiemmista vastauksista jäi sellainen mielikuva, mikäli niitä yhtään ymmärsin, että liuospumpun pitäisi riittää.

[Tipi]

Asiaan vaikuttaa myös talon lämmönjako, eli onko kyseessä lattia- vai patterilämmitys? 7.5 kW max. teholla (COP 4,8), tarvittaisiin virtaamaa kaivossa 1,75 m3/h. Tuolla virtaamalla kaivon painehäviö vakio putkella 40x2,4 (220m) on laskelmani mukaan 56,1 kPa eli 0,56 bar, Dt=3K.

UPM GEO 25-85 kykenisi pumppukäyrän mukaan tuottoon 0,4 bar / 1,7 m3/h. Laskelmani mukaan keruun dT nousisi 3 =>3,6K pumpun max. teholla. Eli pumppu toimisi hyvin jopa 40 mm keräimellä / lattialämmityksellä. 45 mm turbon painehäviö on pienempi, eli tästä voisi päätellä pumpun toimivan hyvin.

Tomppeli voisi mahdollisesti laatia tarkemman laskelman..

[jmaja]

Asennusohjeen mukaan keruupiirin ulkoinen painehäviö saa olla n. 70 kPa 1,7 m3/h virtaamalla:
https://gebwell.fi/wp-content/uploads/2019/07/Aries-asennusohje-v2-0-1.pdf

Varmasti toimii hienosti tuolla kaivolla, vaikka täyttöryhmästä jne. tulee helposti n. 10 kPa lisää painehäviötä.

Millainen tarjous tuosta Arieksesta on? Onko myös 12 kW mallista tarjous?

[mikko964]

Kohteessa on lattialämmitys (sori, en muistanut mainita) ja tomppeli on laatinut laskelmankin aiemmin

Kaivon painehäviö 0,45 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K 51 kPa (0,51 bar)
Kaivon painehäviö 0,45 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K 30 kPa (0,3 bar)

Osuisi tomppelin 40mm laskelma ainakin samalle hehtaarille Tipin laskelman kanssa. EDIT: Pieni ajatusvirhe itseltä. Tomppelin laskelmat on 210m kaivolle, minulle tuli tosiaan 220m kaivo. Ei taida kuitenkaan merkittävästi muuttaa lopputulosta.

Kiitoksia kovasti Tipille että jmajalle vastauksista. Ongelma tässä itselläni oli se, että vaikka tarvittavat tiedot liuospumpun ja maalämpöpumpun spekseistä löytyvätkin niin oma osaaminen ei riitä hyödyntämään niitä. Molempien vastaus antoi nyt luottamuksen siihen että liuospumppu on varmasti riittävä.

Millainen tarjous tuosta Arieksesta on? Onko myös 12 kW mallista tarjous?

Aries 6:n verollinen hinta pitäisi jäädä n. 6 tonniin. Myös 12kW on tarjouksessa, mutta sen hintaa minulla ei ole tiedossa.