Lämpökaivon poraus

[tume]

Kuulin, että eräällä tyypillä oli Kokkolassa lämpökaivon poraus jouduttu keskeyttämään. Kaivosta piti ilmeisesti tulla n.170-180m, mutta kaivosta oli tullut todella runsaasti vettä, ja poraus oli lopetettu.

Porari oli sanonut, ettei uskalla porata tämän syvemmälle n.155m. Ei ollut aiemmin törmännyt niin valtavaan veden tuloon. Itsellä heräs ajatus, että oliko syynä liian heikko kompura. Tällä foorumilla on ainakin keskusteltu joidenkin porarien heikoista kompuroista.
Eli onko näin, että heikko kompura em.tilanteessa ei jaksa painaa/nostaa kiveä ja vettä ylös reiästä. Vai olenko käsittänyt nyt jotain väärin.

Minkälaisia ajatuksia teillä on?
 

[tomppeli]

Porakaivo tehdään uppoporavasaralla, joka etenee alaspäin kaivon pohjalla putkimaisten poratankojen alapäässä.
Paineilma viedään vasaralle onton poratangon sisällä kaivon pohjalle.

Kompressorin tehon pitää olla niin suuri, että se pystyy viemään paineilman kaivoon muodostuvan vesikerroksen alle.
Painetta tarvitaan noin 1 bar jokaista 10 metrin korkuista vesipatjaa kohden.
Jos kompressori on heikko, ei se pysty painamaan riittävän suurta käyttöpainetta esimerkiksi 150 metrisen vesikerroksen alle.
150 metriin hukkuu paineesta noin 15 bar 'ia painetta.
Vanhoilla kompressoreilla saatiin vasaralle riittävästi ilman tuottoa vain noin 20 bar paineisiin.

Kompressorin ilmantuotto tarvittavan korkealla paineella ei ehkä ole riittänyt suuren vedentulon takia.
Poraus hidastuu kovasti suuren vesimäärän takia ja työ tulee kalliiksi porarille, joka on tarjonnut työn kiinteällä metrihinnalla.
Runsas veden tulo kaivoon on kovasti haittana porarille.

[Dowser]

Kuulin, että eräällä tyypillä oli Kokkolassa lämpökaivon poraus jouduttu keskeyttämään. Kaivosta piti ilmeisesti tulla n.170-180m, mutta kaivosta oli tullut todella runsaasti vettä, ja poraus oli lopetettu.

Porari oli sanonut, ettei uskalla porata tämän syvemmälle n.155m. Ei ollut aiemmin törmännyt niin valtavaan veden tuloon. Itsellä heräs ajatus, että oliko syynä liian heikko kompura. Tällä foorumilla on ainakin keskusteltu joidenkin porarien heikoista kompuroista.
Eli onko näin, että heikko kompura em.tilanteessa ei jaksa painaa/nostaa kiveä ja vettä ylös reiästä. Vai olenko käsittänyt nyt jotain väärin.

Minkälaisia ajatuksia teillä on?

Vaikka kompura, sen tehot ja tuotot vaikuttavatkin poraustyöhön oleellisesti niin veikkaan että lopulta vähän on sellaisia paikkoja missä suhteellisen nykyaikaisilla kompressoreilla (~25bar..35bar) tulee suuria eroja saavutettavassa poraussyvyydessä nimenomaan vedentulon takia. Kun vettä tulee valtavasti, hyytyy se suuritehoisempikin kompura aika nopeasti verrattuna "heikolla kompuralla" saavutettuun syvyyteen. Vastaavasti hyvässä paikassa pystyy poraamaan syviäkin kaivoja "heikollakin kompuralla", toki isommalla työ on aina nopeampi ja helpompi suorittaa.

Mutta jos tuollainen suhtellisen nykyaikainen kompura alkaa hyytymään vedentulon vuoksi ~150 metrissä, niin vettä todennäköisesti tulee jo todella reippaasti. Niin paljon, että olisi yhtälailla ongelmissa sen veden kanssa maan pinnalla isommallakin kompuralla.

[MLP_kauppias]

Lämpökaivon suuri vedentuotto on poratessa aina ongelmallinen!

Ei ole mitenkään superharvinaista, että porauksen joutuu keskeyttämään suuren vedentuoton takia ennen tavoiteltua poraussyvyyttä. Silloin täytyy tehdä toinen lämpökaivo, jotta saavutetaan tavoiteltu aktiivinen syvyys. Porausurakoitsijat yleensä ottavat toisesta porakaivosta aiheutuvat lisäkustannukset omaan piikkinsä asiakastyytyväisyyden säilyttämiseksi. Tämän asia kannattaa myös sopia kirjallisesti.

Jos kaivosta tulee vettä > 8-12m3/h, niin poravasara iskee kaivossa enempi "veden pintaan" eikä niinkään kallioon ja tästä syystä poraaminen hidastuu tai se on pakko keskeyttää. Vaikka ilmamäärää / painetta kasvattaisi suuremmalla kompressorilla, niin sen vaikutus ei ole kovinkaan suuri, varsinkin jos poraussyvyys on alle 200m. Pienemmällä porakruunalla (4,5") ongelma on suurempi kuin suuremmalla porakruunulla (5,5-6,5")  Tällä hetkellä lähes kaikki porausurakoitsijat käyttävät 4" kruunukokoa kallioporauksessa. Poratek normilämpökaivon ohjeissa määritellään, että lämpökaivon minimihalkaisija on oltava 140mm (5,5"), mutta en tiedä kuin yhden Poratek kaivonporausurakoitsijan, joka noudattaa heidän itsensä laatimia ohjeistusta....

Porauksen yhteydessä jos kaivon vedentuottokyky on suuri, niin se ei välttämättä tarkoita sitä, että kalliopohjavesien virtaama on suuri. Mitoitettu aktiivinen syvyys täytyy siis ehdottomasti saavuttaa!  Suuri vedentuottokyky ei myöskään tarkoita paineellista kalliopohjavettä eli sitä, että viime jääkauden aikana jääpeite on painanut peruskalliota alaspäin ja sinne on syntynyt paine joka pulputtaa vettä lämpökaivosta maanpinnalle saakka.

Minä en hyväksyisi iomalle tontileni porausyksikköä jossa ei ole 35 bar kompuraa kyydissä. Suurempi paine & ilmamäärä auttaa aina kuitenkin jotain. Varsinkin jos lämpökaivon syvyys on yli 200m, niin suuremmalla paineella alkaa olemaan iso merkitys.

Porausurakoitsijaa valitessa kiinnittäisin huomiota myös pinta-ja maapohjavesien eristämisestä kalliopohjavesiin. Osa urakoitsijoista ei tee minkäänlaista tiivistystä teräsputken ja kallion väliin. Tätä en itse hyväksy, sillä jos kalliopohjavesi pääsee jostakin syystä saastumaan, niin sen puhdistus on mahdotonta. Luotettavin eristys saadaan betonoimalla. Toinen mahdollisuus on manklaaminen, mutta se ei ole yhtä luotettava kuin betonointi.

[rsaarela]

Minä en hyväksyisi iomalle tontileni porausyksikköä jossa ei ole 35 bar kompuraa kyydissä. Suurempi paine & ilmamäärä auttaa aina kuitenkin jotain. Varsinkin jos lämpökaivon syvyys on yli 200m, niin suuremmalla paineella alkaa olemaan iso merkitys.

Porausurakoitsijaa valitessa kiinnittäisin huomiota myös pinta-ja maapohjavesien eristämisestä kalliopohjavesiin. Osa urakoitsijoista ei tee minkäänlaista tiivistystä teräsputken ja kallion väliin. Tätä en itse hyväksy, sillä jos kalliopohjavesi pääsee jostakin syystä saastumaan, niin sen puhdistus on mahdotonta. Luotettavin eristys saadaan betonoimalla. Toinen mahdollisuus on manklaaminen, mutta se ei ole yhtä luotettava kuin betonointi.

Meillä oli käytettävä paine 60 bar ja max. syvyys 252 metriä. Hyvin toimi. 8 reikää tuli loppuun asti, pari kolme pakko jättää kesken, kun "murkula" pyöri jossain 50 metrissä, eikä pora saanut otetta. Kuulemma normaalia, kun maata on paljon päällä. Silloin siellä voi olla saven seassa isojakin irtolohkareita, jotka alkaa "pyöriä". Porarien riski, sanoivat.

Kerro tuosta eristyksestä lisää?
Kallio löytyi noin 50 -60m. syvyydestä, ja teräsputki jämähtää siis siihen, mentyään 3-6 metriä kallion sisään.
Mihin, miten, mitä eristys tarkoittaa, ja millä se sinne laitetaan?

[MLP_kauppias]

Meillä oli käytettävä paine 60 bar

Vahvasti kyllä epäilen 60 bar kompuraa lämpökaivon porauksessa....

[rsaarela]

Vahvasti kyllä epäilen 60 bar kompuraa lämpökaivon porauksessa....

Niin, osaan kyllä lukea painemittaria kompuran ohjauspaneelissa.....

Mutta kerro siitä eristyksestä ennemmin?

[MLP_kauppias]

Mutta kerro siitä eristyksestä ennemmin?

Pintavesi = sade- yms. vedet jotka ovat maakerroksen pintakerroksessa eli ns. suodattomia vesiä
Maapohjavesi = maakerroksen suodatettuvesi, jota esim. rengaskaivoissa on
Kalliopohjavesi = kallioperän ruhjeissa oleva vesi

Ns. "pintavesieristys" tehdään teräsputkituksen loppuosassa ja sen tarkoituksena on, ettei pinta- ja maapohjavesi pääse valumaan kalliopohjaveteen. Tämä on erityisen tärkeätä porakaivoissa, joita siis käytetään talousvesikaivona! Mikäli vesieristystä ei tehdä, niin pinta- ja maapohjavedet pääsevät valumaan sekä saastuttamaan kalliopohjavesiä teräsputken ulkopintaa pitkin. Tämän valumisen estämiseksi teräsputki voidaan manklaamalla kiristää kalliioon. Tällöin maaporauksen jälkeen lasketaan eräänlainen terä jossa on paineilmalla laajenevia kuulia ja sitä pyöritetään teräsputkessa usemmasta kohdasta jolloin teräsputki laajenee kallioseinää vasten. Toinen vaihtoehto pintavesieristykselle on käyttää tätä tarkoitusta varten suunniteltua massaa, joka on kemiallisesti nopeasti kuivuvaa betoniitin tapaista massaa.

[MLP_kauppias]

Niin, osaan kyllä lukea painemittaria kompuran ohjauspaneelissa.....

Onkohan ko. mittari näyttänyt esikammion painetta 6,0 bar tai jotain muuta lukemaa...

Yhdelläkään kaivonporausurakoitsijalla ei ole käytössä 60 bar kompuraa! 35 bar kompuroita löytyy nykyisin jo aika yleisesti, mutta ei suurempia. Poravasarat ja -kruunut eivät edes kestäisi kyseistä painetta puhumattakaan letkuista.

[Mettis]

Pintavesi = sade- yms. vedet jotka ovat maakerroksen pintakerroksessa eli ns. suodattomia vesiä
Maapohjavesi = maakerroksen suodatettuvesi, jota esim. rengaskaivoissa on
Kalliopohjavesi = kallioperän ruhjeissa oleva vesi

Ns. "pintavesieristys" tehdään teräsputkituksen loppuosassa ja sen tarkoituksena on, ettei pinta- ja maapohjavesi pääse valumaan kalliopohjaveteen. Tämä on erityisen tärkeätä porakaivoissa, joita siis käytetään talousvesikaivona! Mikäli vesieristystä ei tehdä, niin pinta- ja maapohjavedet pääsevät valumaan sekä saastuttamaan kalliopohjavesiä teräsputken ulkopintaa pitkin. Tämän valumisen estämiseksi teräsputki voidaan manklaamalla kiristää kalliioon. Tällöin maaporauksen jälkeen lasketaan eräänlainen terä jossa on paineilmalla laajenevia kuulia ja sitä pyöritetään teräsputkessa usemmasta kohdasta jolloin teräsputki laajenee kallioseinää vasten. Toinen vaihtoehto pintavesieristykselle on käyttää tätä tarkoitusta varten suunniteltua massaa, joka on kemiallisesti nopeasti kuivuvaa betoniitin tapaista massaa.

Nämä on taas kyllä semmosia juttuja, että eihän normi tavan tallaaja voi ikinä osata vaatia ja tietää näitä.. 

[fraatti]

Nämä on taas kyllä semmosia juttuja, että eihän normi tavan tallaaja voi ikinä osata vaatia ja tietää näitä..

Sen ainakin tiedän että rotatecin poraamissa kaivoissa tuo on kunnossa ja on tehty jollain massalla joka nakataan reikään maaporauksen jälkeen.

[rsaarela]

Sen ainakin tiedän että rotatecin poraamissa kaivoissa tuo on kunnossa ja on tehty jollain massalla joka nakataan reikään maaporauksen jälkeen.

Manglaus on tuttua, sitä ei ole tehty. Eikä voisikkaan tehdä, koska kallio on rikkonaista. Ei tulisi pitämään koskaan.

Tuosta massan heitosta en ole kuullutkaan, eikä sitäkään käsittääkseni ole tehty.

Aika outoja juttuja ns. tav.ihmiselle nuo.

[MLP_kauppias]

Teräsputkitusta ei kuulu lopettaa siinä vaiheessa kun saavutetaan kallio vaan vasta sitten, kun on saavutettu ehjä peruskallio.

Nim. rsaarela on täysin oikeassa, että pintavesieristystä ei voi tehdä jos kallioperä on haurasta. Kivituhkasta on helppo päätellä millainen kallioperä on: jos kivituhkan seassa on paljon rakeita tai sokerinpalan kokoisia kappaleita, niin kallio perä on siinä kohden haurasta. Sitten kun kivituhkan koostumus on hienojakoista ja tasaista, niin poraus on ehjässä kiintokalliossa ja tähän kohtaan voi tehdä pintavesieristyksen luotettavalla tavalla.

Valitettavan usein teräsputkitus lopetetaan heti kun on saavutettu kallio ja pintavesieristys jätetään tekemättä kustannussäästöjen takia. Harvoin teräsputkea tarvitsee porata yli 6m kallioon, jotta sieltä löytyy kohta, jossa kallio on ehyttä pintavesieristykseen.

[rsaarela]

Teräsputkitusta ei kuulu lopettaa siinä vaiheessa kun saavutetaan kallio vaan vasta sitten, kun on saavutettu ehjä peruskallio.

Nim. rsaarela on täysin oikeassa, että pintavesieristystä ei voi tehdä jos kallioperä on haurasta. Kivituhkasta on helppo päätellä millainen kallioperä on: jos kivituhkan seassa on paljon rakeita tai sokerinpalan kokoisia kappaleita, niin kallio perä on siinä kohden haurasta. Sitten kun kivituhkan koostumus on hienojakoista ja tasaista, niin poraus on ehjässä kiintokalliossa ja tähän kohtaan voi tehdä pintavesieristyksen luotettavalla tavalla.

Valitettavan usein teräsputkitus lopetetaan heti kun on saavutettu kallio ja pintavesieristys jätetään tekemättä kustannussäästöjen takia. Harvoin teräsputkea tarvitsee porata yli 6m kallioon, jotta sieltä löytyy kohta, jossa kallio on ehyttä pintavesieristykseen.

No meidän tapauksessa sitä ehjää kalliota ei oikein löytynyt.
Siksi poraus oli vain todettava putkituksen osalta jossain kohtaa riittäväksi.
Ehkä jostain reiästä todellinen ehjä graniittikallio löytyikin, jossain 100 - 200 metrin paikkeilla....
vanhaa merenpohjaa kun on tämä paikkakunta.
Mutta vedentulo kaivoista oli kuitenkin paikoin melkoinen,  kaikki kaivot "jäi" vuotamaan vettä maanpinnalle,
ennen letkujen laittoa ja kaivojen sulkemista. Ilmeisesti rikkonaisessa kalliossa pohjavesi virtailee kuitenkin paremmin.
Samoin lämpöä niistä saadaan sopivasti, ehkäpä 1 kaivo olisi saanut olla vielä lisää, aika näyttä.

[tume]

Mitenkäs tämä nyt menee, kun niben suunnitteluohjeessa on maininta "Maksimi putkipituus yhdessä lenkissä on 400m, eli kaivon syvyys maksimissaan
200m. Yli 400 m keruuputkisto on jaettava useampaan lenkkiin.

" Tä, taloni vaatii tomppelin laskelman mukaan kaivoille aktiivi 204m eli todellisuudessa kaivo tulee olemaan lähemmäs 230m. Eli eikö joku pumppu jaksa pumpata, joudunko porauttamaan 2 kaivoa?

[fraatti]

Mitenkäs tämä nyt menee, kun niben suunnitteluohjeessa on maininta "Maksimi putkipituus yhdessä lenkissä on 400m, eli kaivon syvyys maksimissaan
200m. Yli 400 m keruuputkisto on jaettava useampaan lenkkiin.

" Tä, taloni vaatii tomppelin laskelman mukaan kaivoille aktiivi 204m eli todellisuudessa kaivo tulee olemaan lähemmäs 230m. Eli eikö joku pumppu jaksa pumpata, joudunko porauttamaan 2 kaivoa?

Nykyään on tullut markkinoille myös 45mm keräimiä joiden kanssa kaivon syvyys ei ole samalla tavalla ongelmallinen kaivon suuren painehäviön takia.

[Korruptio]

Terve, uusi maalämmittäjä tässä. Katselin koko porausoperaation alusta loppuun saakka kun olin silloin vapailla. Rototec kävi poraamassa meille reijän ja kuorma-autossa oli Atlas Copcon laite jonka arvot oli porarin mukaan noin 500-600l/s tuottoa @ 35bar ja nätisti sillä syntyi 210m poraus ja olisi tullut vielä enemmänkin. Vettä ei tulvinut ulos kaivosta, parin päivän päästä vedenpinta oli noussut maanpinnasta 2.8m päähän.

Tämä kun on pohjavesialuetta niin toimenpideluvan kanssa tuli ohjeet miten pitää porata ja tiivistää. Mm. että teräsputken pitää mennä vähintään 2m ehjään kallioon ja se tulee tiivistää betonoimalla. Betonointi tapahtui kippaamalla putkeen muovipussillinen betonia mihin sotkettiin ensin vesi ja sen jälkeen perään semmoinen leca-harkon näköisestä tavarasta oleva porareijän halkaisijaltaan oleva pyöreä kakku joka oli jokin kiihdytinaine mikä kovettaa betonin 15-20min ajassa. Jos käsitin oikein niin putkea juntattiin siihen reijän pohjalla olevaan betonisotkuun jonkun matkaa ja sitten odotettiin että betoni kuivahti jonka jälkeen jatkettiin poraamista.

[fraatti]

Terve, uusi maalämmittäjä tässä. Katselin koko porausoperaation alusta loppuun saakka kun olin silloin vapailla. Rototec kävi poraamassa meille reijän ja kuorma-autossa oli Atlas Copcon laite jonka arvot oli porarin mukaan noin 500-600l/s tuottoa @ 35bar ja nätisti sillä syntyi 210m poraus ja olisi tullut vielä enemmänkin. Vettä ei tulvinut ulos kaivosta, parin päivän päästä vedenpinta oli noussut maanpinnasta 2.8m päähän.

Tämä kun on pohjavesialuetta niin toimenpideluvan kanssa tuli ohjeet miten pitää porata ja tiivistää. Mm. että teräsputken pitää mennä vähintään 2m ehjään kallioon ja se tulee tiivistää betonoimalla. Betonointi tapahtui kippaamalla putkeen muovipussillinen betonia mihin sotkettiin ensin vesi ja sen jälkeen perään semmoinen leca-harkon näköisestä tavarasta oleva porareijän halkaisijaltaan oleva pyöreä kakku joka oli jokin kiihdytinaine mikä kovettaa betonin 15-20min ajassa. Jos käsitin oikein niin putkea juntattiin siihen reijän pohjalla olevaan betonisotkuun jonkun matkaa ja sitten odotettiin että betoni kuivahti jonka jälkeen jatkettiin poraamista.

Täysin samalla tavalla se meni silloin kun näin itse tuon betonoinnin...

Syy miksi tuota ei aina tehdä löytynee tästä kuvasta. Sinänsä tuollaiseksi yllättävän arvokas.

[rsaarela]

Täysin samalla tavalla se meni silloin kun näin itse tuon betonoinnin...

Syy miksi tuota ei aina tehdä löytynee tästä kuvasta. Sinänsä tuollaiseksi yllättävän arvokas.

No siinähän se syy onkin, 8 reikää = 1400e lisäkustannusta....hoh hoooo

[fraatti]

No siinähän se syy onkin, 8 reikää = 1400e lisäkustannusta....hoh hoooo

Hoohoo vaan. Yrittäjä jolla on vaihtoehtona työntää tuo satanen yhteen maalämpökaivoon niin ettei omistaja edes välttämättä tiedä koko asiasta mitään tai vastaavasti haudata tuo satanen lompakkoon ja lompakko takataskuun niin arvaa kumpi houkuttelee enemmän. Ja kuten tuolla alalla on ollut paljon konkursseja yms niin kilpailu urakoista on veristä. Ja onpa poratekin läpysköissäkin puhuttu "hintojen polkemisesta". Ja saman osoittaa myös se että kaivoihin täytteeksi on tarvinnut lorotella epämääräistä lämmönsiirtonestettä joka sattuikin olemaan metanolia etanolin sijasta. Epäilen että metanolin ja etanolin hintaero ei liene yhtä peruskaivoa kohden paljon sen kummempi kuin mitä tuo betonointisatsi maksaa.

[MLP_kauppias]

Huoltokaivossa teräsputken päähän tulevan kannen on myös oltava vedenpitävä, ettei esim. keväällä sulamisvedet pääse saastuttamaan kalliopohjavesiä. Tässäkin näkee erittäin useasti lipsumisia ja teräsputken päähän on laitettu vain nk. hiiren pitävä muovikansi, joka ei eristä pintavesiä millään tavoin. Kuten Fraatti edellä totesikin, niin hyvän lämpökaivon tekeminen on kustannuskysymys ja porausurakoitsijat lipsuvat näistä kokemukseni mukaan melkoisen paljon.

En halua tietoisesti alkaa "paljastamaan" porausurakoitsijoita, joilta itse en koskaan tilaisi metriäkään kaivoa. Tässä topicissa jo mainittu kaivonporausurakoitsija hoitaa kyllä asiansa niin kuin pitääkin.

[tume]

Yritän tässä vertailla muutamaa tarjousta, onko kuinka tärkeä tämä teräsputken tiivistys kallioon. Kyseessä energiakaivo, jos  kaivosta olisi tarkoitus nostaa vettä, niin tämä on ymmärettävää.
Tarjouksesta poimittua, - teräsputki injektoidaan betonilla kiinteään kallioon 2m. Muovihitsaus putkiliitoksissa, onko tämä muovihitsaus jotenkin varmempi. Onko vaihtoehto esim. Putkiklemmari?

[tomppeli]

Muovihitsaus keräimen putkissa on varmin liitostapa.
Ei vuoda ja kestää aikaa. Ei ole avattavissa jälkeenpäin.

[jm82]

Yritän tässä vertailla muutamaa tarjousta, onko kuinka tärkeä tämä teräsputken tiivistys kallioon. Kyseessä energiakaivo, jos  kaivosta olisi tarkoitus nostaa vettä, niin tämä on ymmärettävää.
Tarjouksesta poimittua, - teräsputki injektoidaan betonilla kiinteään kallioon 2m. Muovihitsaus putkiliitoksissa, onko tämä muovihitsaus jotenkin varmempi. Onko vaihtoehto esim. Putkiklemmari?

Ite en osaa sanoa että onko tiivistys pakollinen vai ei. Jollain lailla ne ainakin "junttasi" sen teräsputken sinne että on pohjassa ja pysyisi paikallaan. Kallio oli 13m kohdalla. 18m asti oli vähän rikkonaista ja loppu pätkä 3 metriä oli kokonaan kiinteää. Eli 21 metriä tuli teräsputkea.

Ilmeisesti yleensä tehdään juuri muovihitsaamalla ne liitokset. Liitokset voi vaikka peittääkin koska ne ei vuoda. Ja täällä tuli sellainen paineenkestävä korkki siihen kaivoon. Ks geoenergi porasi. Ei ole valittamista yhtään poraamisesta. Muovitechin keräin ja kaikki muutkin osat oli sieltä muovitechistä. 40mm sileäputkinen keräin. Nyt on uudempia myös jotka on 45mm tai 50mm.

[fraatti]

Tarjouksesta poimittua, - teräsputki injektoidaan betonilla kiinteään kallioon 2m.

Sittenhän pintavesieristys on kunnossa. Jotkut pitävät tuota tärkeänä myös energiakaivoon. Ja tietysti ne vähättelevät jotka jättävät sen tekemättä. Tällä tietämyksellä mitä itsellä on asian tiimoilta niin vaatisin sen. Kaivon pintavesieristyksestä löytyy mm googlella lisää.

[tume]

Ite en osaa sanoa että onko tiivistys pakollinen vai ei. Jollain lailla ne ainakin "junttasi" sen teräsputken sinne että on pohjassa ja pysyisi paikallaan. Kallio oli 13m kohdalla. 18m asti oli vähän rikkonaista ja loppu pätkä 3 metriä oli kokonaan kiinteää. Eli 21 metriä tuli teräsputkea.

Ilmeisesti yleensä tehdään juuri muovihitsaamalla ne liitokset. Liitokset voi vaikka peittääkin koska ne ei vuoda. Ja täällä tuli sellainen paineenkestävä korkki siihen kaivoon. Ks geoenergi porasi. Ei ole valittamista yhtään poraamisesta. Muovitechin keräin ja kaikki muutkin osat oli sieltä muovitechistä. 40mm sileäputkinen keräin. Nyt on uudempia myös jotka on 45mm tai 50mm.

21m teräsputkea, Ks geoenergi tarjoukseen kuului 6m loput 45e/m. Kallista tuo teräs

Osaatko sanoa injektoitiinko se putki sinne kallioon. Jos siinä on luistettu, onko olemassa riski pintavesien valumisesta reikään.

[jm82]

21m teräsputkea, Ks geoenergi tarjoukseen kuului 6m loput 45e/m. Kallista tuo teräs

Osaatko sanoa injektoitiinko se putki sinne kallioon. Jos siinä on luistettu, onko olemassa riski pintavesien valumisesta reikään.

Seurasin kyllä sitä porausta ja tarkoitus oli laittaa ainakin 3 metrin tanko kiinteään kallioon mutta sitä tuli varman päälle 6 metriä. Jotenkin epäilen että ei olisi injektoitu. Jotain ne kyllä siinä teki kun koneella painettiin se teräsputki juttu syvemmälle. Sinne varmaan täytyisi soittaa ja kysyä että injektoivatko ja jos eivät, niin saako ne senkin vaikka lisähinnasta tehtyä. En tiedä sitten mistä vesi tulee, mutta kaivosta valui parin päivän päästä vähän vettä jo ylikin painekorkin välistä.

Silloin poraus oli 26e/m ja talviporaus olisi ollut 25e/m. Hintaan kuului eristetyt vaakaputket ilman kaivamista. Kaksi reikää seinään timanttiporalla oli 50€. Silloin siihen hintaan sisältyi vielä 18 metriä teräsputkea ja eivät jostain syystä laskuttaneet 21 metristä yhtään lisää Lisäksi sovin että poraavat 201 metriä ja laskuun tuli se sovittu 200 metriä. 200 metrin keruuputki vielä käy tuohon metriä syvempään eli palikoita porattiin 67x3m. Lasku oli siis kokonaisuudessaan 5250€ ja siitä pois se kotitalousvähennys. Nykyhinnalla tuo 15 metriä "ylimääräistä" teräsputkea olisi näköjään 675 euroa.
Tiedossa oli että 20 metrin luokkaa joutuu lyödä rautaa. Eli varmaankin olisi mennyt keruupiiri pihaan paremmaksi tai sitten piiri tuohon jokeen ja painoja.

Niin joo kaivon vieressä on pari likakaivoa josta sitten pintavedet valuu lähellä olevaan syvään ojaan. Ainakin sateella taitaa tulla likakaivojen purkuputkesta vettä. Talossa on kellari ja kellarissakin toimii viemärit ihan ok vaikka kaivot ei ole mitkään kauhean syvät. Tässä lähiaikoina ne kai tekee kunnallistekniikan ja kävivätkin jollain gps:llä mittailemassa korkeuksia. Varmaan joku shitpumppu tulee että saa viemäröinnin toimimaan Mutta siitä ei tosin ole mitään käsitystä itsellä.


Joo kyllä kai ne pintavedet voi kaivoon valua jos on injektoimatta tai jotain muita reikiä löytyy sen teräsputken alapuolelta. Niin ja porari vähän siirsi porauspaikkaa että muut kaivot tai viemäriputki ei pääsisi vaurioitumaan. Vesiputki kuulemma meni talon ali toiselle puolelle, mutta mitään täyttä varmuutta sille ei ollut.

[tume]

Kaivossa pitäisi olla aktiivisyvyyttä 204m. Kuinka paljon syvempi kaivo pitää porata, että saadaan kompensoitua kaivon jäähtyminen ennen lämpötilan stabiloitumista. Lämpökaivot tuppaavat ilmeisesti jäähtyä sen 6-7v.

Tomppeli teki laskelman josta otin tuon 204m. Onko kaava niin fiksu, että osaa huomioida tuon?

[tomppeli]

Tomppeli teki laskelman josta otin tuon 204m. Onko kaava niin fiksu, että osaa huomioida tuon?

Olen verrannut joitakin Bergheatilla ja EED :llä tehtyjä laskelmia ja ne päätyvät suunnilleen samoihin mitoituksiin.
Lämpökaivosta ei kuitenkaan koskaan voi mennä takuuseen,
koska emme tiedä sitä, millaiset ovat porakaivoa ympäröivän kallioperän rakenne on ominaisuudet.
Energiakaivon, eli kansanomaisesti lämpökaivon mitoituslaskelma on siis aina arvaus.
Mitoituslaskelma laskee suunnilleen sellaisen syvyyden kaivolle, että se turvaisi lämpöenergian saannin ainakin 20 vuodeksi.

Jotkut lämpöpumpputoimittajat tarjoavat huikean pieniä lämpökaivoja.
Motiivina tähän on saada tarjoushinta alas ja kauppa kotiin.
Missä on myyjän vastuu silloin, kun lämpökaivo menee liian kylmäksi?
Valitettavasti kuluttajasuoja ei koske maalämpökauppoja.
Tilaaja on saattanut antaa puutteellisia tai liian optimistisia tietoja kohteestaan.
Asia jää ostajan vastuulle!

[tume]

Onkos täällä kalliolämmittäjiä jotka ovat havainneet kaivon jäähtymisen esim. 5 käyttövuoden jälkeen. Olisi kiva tietää paljonko kaivo näin yleensä jäähtyy. Jos kaivosta saadaan aluksi kerättyä 3c lämpöistä liuosta, ei ole kovin toivottavaa jos läpötila putoaa käytössä vaikka 3c.

Erittäin paheksuttaavaa ja hävytöntä toimintaa, mitoittaa kaivo tarjouksissa juuri ja juuri riittäväksi.

Jos kuluttajansuoja ei päde näihin keisseihin, niin alahan on kuin villilänsi

[Korruptio]

Tervetuloa reaalimaailmaan, kaikki saneeraukset, LVIS ja rakennusalan hommat on villiä länttä ja voi niitä raukkoja joilla ei ole omaa osaamista tai ketään keneltä kysyä ja sattuvat jonkun kunnon saalistajan uhreiksi.

[seppaant]

Onkos täällä kalliolämmittäjiä jotka ovat havainneet kaivon jäähtymisen esim. 5 käyttövuoden jälkeen. Olisi kiva tietää paljonko kaivo näin yleensä jäähtyy.

Minulla on ollut kaivo käytössä reilut yhdeksän vuotta.
Oheisen kuvan mukaan ensimmäisen parin kuukauden jälkeen ei ole havaittavissa mitään pitkän ajan jäähtymistä.
Keruupiirissä olevan Kamstrup-energiamittarin mukaan viimeisen viiden vuoden keskikuormitus on ollut
- 12800 kWh/v
- 83 kWh/(m*v)

"Tomppeli" minkälaisille kuormituksille sinä lasket kaivot?

Olisi hyvä saada mittausdataa alimitoitetusta kaivosta, löytyykö keltään?

ATS

[tomppeli]

Hei Antti.!
Laskentaohjelma antaa eri paikkakunnille erilaisia arvoja.
Ero johtuu paikkakunnan sijainnista ja sen sääoloista.

Porvoo,  kaivo josta otetaan vuodessa 12800 kWh lämpöenergiaa.
Ohjelma antaa 140 aktiivimetrien kaivon ja vuosikuormaksi 91,4 kWh/aktiivimetri.

Kaivosi on kevyemmin kuormitettu, kuin laskentaohjelmani antama mitoitus.
Hyvä, että kaivossa on riittävästi syvyyttä.
Nyt on nähtävissä, että kaivossa riittää lämpöä kauan. Lämpötila ei ole laskenut.

[tume]

Kyselin GTK:lta minkälaista kallioperä on osoitteessani, sain tämän vastauksen.

 "Kallion lämmönjohtavuus oli yli 3,0 W/(mK), joten kivi johtaa hyvin lämpöä. Kallion keskimääräinen lämpötila maanpinnan ja 180 m välillä oli n. 6,6 degC. Näiden ominaisuuksien perusteella lämpökaivo on järkevä vaihtoehto."

Miltäs vaikuttaa nuo arvot, vaikuttaako nuo tomppelin tekemän laskelman kaivon syvyyteen?

[tomppeli]

Kyselin GTK:lta minkälaista kallioperä on osoitteessani, sain tämän vastauksen.

 "Kallion lämmönjohtavuus oli yli 3,0 W/(mK), joten kivi johtaa hyvin lämpöä. Kallion keskimääräinen lämpötila maanpinnan ja 180 m välillä oli n. 6,6 degC. Näiden ominaisuuksien perusteella lämpökaivo on järkevä vaihtoehto."

Miltäs vaikuttaa nuo arvot, vaikuttaako nuo tomppelin tekemän laskelman kaivon syvyyteen?

Katsoin sinulle tekemäni laskelman.
Siinä on kallioperän lämmönjohtolukuna 3,0 ja porakaivon keskilämpötila 6,08 C.

Kun muutin kaivon keskilämpötilaksi 6,6 C, tuli lämpökaivon aktiivisyvyydeksi 188 metriä.
Laskelmassa oli alunperin 204 metriä aktiivisyvyyttä.

Haluan korostaa kovasti sitä, että energiakaivon syvyydestä ei kannata tinkiä.
Koskaan ei voi tietää ennen kaivon käyttöön ottoa sitä, millainen kaivosta tulee.
Liian matala kaivo tulee omistajalleen kalliiksi.

[tume]

Katsoin sinulle tekemäni laskelman.
Siinä on kallioperän lämmönjohtolukuna 3,0 ja porakaivon keskilämpötila 6,08 C.

Kun muutin kaivon keskilämpötilaksi 6,6 C, tuli lämpökaivon aktiivisyvyydeksi 188 metriä.
Laskelmassa oli alunperin 204 metriä aktiivisyvyyttä.

Haluan korostaa kovasti sitä, että energiakaivon syvyydestä ei kannata tinkiä.
Koskaan ei voi tietää ennen kaivon käyttöön ottoa sitä, millainen kaivosta tulee.
Liian matala kaivo tulee omistajalleen kalliiksi.

Tarkoitus oli kyllä teettää kaivosta tuo n.200m tai mahdollisesti syvempikin. Harmittaa vaan tuo Niben maksimisyvys 200m, toki paksumpi keräin korjaa tuon ongelman. Lisäkustannuksia tiedossa keräimen osalta jos porautan päälle 200m. Ilmeisesti 45mm keräintä käyttäessä kaivo voi olla vaikka ~250m.

[tomppeli]

Jopa enemmänkin...

[jm82]

Tarkoitus oli kyllä teettää kaivosta tuo n.200m tai mahdollisesti syvempikin. Harmittaa vaan tuo Niben maksimisyvys 200m, toki paksumpi keräin korjaa tuon ongelman. Lisäkustannuksia tiedossa keräimen osalta jos porautan päälle 200m. Ilmeisesti 45mm keräintä käyttäessä kaivo voi olla vaikka ~250m.

GTK:n tietojen mukaan voisin epäillä että 190 metrinen kaivo voisi riittää jos kaivon vedenpinta asettuisi 188m tasoon. Koska 190 metriä on niin lähellä 200 metriä, niin itse porauttaisin samalla tuon tasalukeman. Aika useat kaivot on jotain 180 metrin luokkaa ja nekin toimii silti täydellisesti (kai).
Ainakin täällä 201 metrin aktiivisyvyydeltä jo saa aika "valtavasti" lämpöä. Kaivon tulon saa näillä keleillä laskemaan +3 ja paluu 0. Arvioisin että täällä myös kallio on 6,6 degC luokkaa eli "riittävän hyvä".

Esim 180m ja 203m on vain 12.7% vajaus joka ei kumminkaan ole kovin paljoa. Eli missään tapauksessa ei voi mennä pahasti pieleen.

laskelman linkki
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7139.0


Kyllä keruupumppu venyy vähän yli 200 metrin. Esim invertteri nibe on jossain täällä foorumilla ja tavallinen 40mm keräin sekä 240 metrin kaivo. Tai toinen oli 40mm keräin ja 250m kaivo mutta patterilämmitys. Eli 45mm keräintä tarvitsisi jos aikoo porauttaa yli 240 metriä lattialämmitystaloon. 50mm keräin sitten kävisi 300 metriseen kaivoon ainakin hyvin.

Täällä on vanha 10kW nibe jossa on myös vanha liuospumppu. Uudemmissa nibe:issä on tehokkaampi liuospumppu (vanhassa 8m nostokorkeus). Täälläkin raja oli ohjekirjassa silti sama 400 metriä, mutta uudempi ja parempi liuospumppu auttaa ja ehkä toimisi jopa 480 metrin lenkissä, ainakin tuo invertteri malli.

Aivan hyvin toimii ainakin 210 metrisessä kaivossa. Tai vaikkapa 220 metrisessä.


Yksi vähän erikoisempi esimerkki. 1.5-6 invertteri ja 190 metrin kaivo. 1.5kW minimiteholla liuospumpun tarvitsee pyöriä 1% nopeudella (dt 3C) ja liuospumppu kuluttaa 10W sähköä. Toki (paljon) isommalla teholla liuospumppukin pyörii täyttä nopeutta.

[tume]

GTK:n tietojen mukaan voisin epäillä että 190 metrinen kaivo voisi riittää jos kaivon vedenpinta asettuisi 188m tasoon. Koska 190 metriä on niin lähellä 200 metriä, niin itse porauttaisin samalla tuon tasalukeman. Aika useat kaivot on jotain 180 metrin luokkaa ja nekin toimii silti täydellisesti (kai).
Ainakin täällä 201 metrin aktiivisyvyydeltä jo saa aika "valtavasti" lämpöä. Kaivon tulon saa näillä keleillä laskemaan +3 ja paluu 0. Arvioisin että täällä myös kallio on 6,6 degC luokkaa eli "riittävän hyvä".

Esim 180m ja 203m on vain 12.7% vajaus joka ei kumminkaan ole kovin paljoa. Eli missään tapauksessa ei voi mennä pahasti pieleen.

laskelman linkki
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7139.0


Kyllä keruupumppu venyy vähän yli 200 metrin. Esim invertteri nibe on jossain täällä foorumilla ja tavallinen 40mm keräin sekä 240 metrin kaivo. Tai toinen oli 40mm keräin ja 250m kaivo mutta patterilämmitys. Eli 45mm keräintä tarvitsisi jos aikoo porauttaa yli 240 metriä lattialämmitystaloon. 50mm keräin sitten kävisi 300 metriseen kaivoon ainakin hyvin.

Täällä on vanha 10kW nibe jossa on myös vanha liuospumppu. Uudemmissa nibe:issä on tehokkaampi liuospumppu (vanhassa 8m nostokorkeus). Täälläkin raja oli ohjekirjassa silti sama 400 metriä, mutta uudempi ja parempi liuospumppu auttaa ja ehkä toimisi jopa 480 metrin lenkissä, ainakin tuo invertteri malli.

Aivan hyvin toimii ainakin 210 metrisessä kaivossa. Tai vaikkapa 220 metrisessä.


Yksi vähän erikoisempi esimerkki. 1.5-6 invertteri ja 190 metrin kaivo. 1.5kW minimiteholla liuospumpun tarvitsee pyöriä 1% nopeudella (dt 3C) ja liuospumppu kuluttaa 10W sähköä. Toki (paljon) isommalla teholla liuospumppukin pyörii täyttä nopeutta.

Jos kaivosta tulisi vaikka 220m ja keräimenä perus 40mm. Onko pahin skenaario, että liuospumppu ei jaksa kierrättää nestettä. Onko ainoa korjaus tähän keräimen vaihto isommaksi, jaiks

[geo_lampoa]

Jos kaivosta tulisi vaikka 220m ja keräimenä perus 40mm. Onko pahin skenaario, että liuospumppu ei jaksa kierrättää nestettä. Onko ainoa korjaus tähän keräimen vaihto isommaksi, jaiks

Ei nyt sentään. Lisäpumpulla selvitään: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7117.0
Omalla kohdalla n. 350 euron lisälasku

Noissa F1245 tehokkaimmissa Nibeissä on nuo liospumput hiukan hassusti. 10 kW ja 12 kW malleissa on sama pumppu. Isompi mlp tarvitsee oletusarvoisesti syvemmän kaivon ja siten tehokkaamman pumpun. Toisaalta tehokkaampi mylly tarvitsee myös isomman virtauksen, että kerättävää energiaa on riittävästi tarjolla. Eli tarvittavan kiertovesipumpun teho ei mene lineaarisesti vaan pikemminkin eksponentiaalisesti, jos lämmönkeruuputkiston rakenne on sama.

Omalla 220 m:n kaivolla (+siirtoputket n.14 m suuntaansa) olisi siis 10kW:n pumppu varmasti toiminut OK, mutta 12kW:n pumpulla delta jäi n. 5 asteeseen. Tuskimpa tuotakaan mikään maalämpöfirma olisi lähtenyt korjaamaan, mutta omat asennukset pitää saada tietysti täydellisesti toimimaan 

Ainut mikä jäi harmittamaan on, että en ottanut 250 m kaivoa.