Maalämpöpumpun uusiminen

[mikil]

Hei!
18 vuotta palvelleen IVT Greenline Compact 8 (antoteho 7,5kW + 6kW sähkövastuksella) maalämpöpumpun uusimisen aika on koettanut. Alkoi kesällä oireilemaan kuumakaasun korkealla lämpötilalla ja nyt sitten jatkunut erilaisin anturivirhein. Lopputulos kuitenkin aina se, että kompressori pysähtyy ja lämmitys ja käyttöveden teko lakkaa kunnes virheen saa jollain konstilla nollattua. Koska pumppu on peräisin ajalta ennen kunnollista datan keruuta, ei pumpun sielunelämästä ja käyntijaksoista ole tietoa. Mutta siis kompura on alkuperäinen ja 18v suoritusta on ihan riittävä saavutus, nyt aika laittaa tuo uusiksi. Tätä foorumia on tullut ahkerasti sattuneesta syystä lueskeltua ja tietoa on tullut asiaan kovasti, kiitos vaan kaikille ahkerille foorumilaisille hyvistä kirjoituksista!

Kilpailutin muutaman firman tälle saneeraukselle ja olipahan muuten savotta. Aika erilaisia tarjouksia ja mitoituksia tuli pöytään. Hinta-ero halvimman ja kalleimman välillä oli n. 4000 €, mutta hieman oli kyllä sisällössäkin eroa. Mutta kuitenkin aika isoja eroja hinnassakin.

Pumppuvalintaa jumppasin aika pitkään, päädyin lopulta Nibe 1255-6 invertteriin, koska sen maksimiteho on samaa luokkaa vanhan pumpun kanssa ja jotenkin pidän ajatuksesta ajaa pumppua pienemmällä teholla tarpeen mukaan. Jotenkin on sellainen fiilis ollut, että nykynen pumppu on kenties ylimitoitettu tms. koska aika pätkäkäyntiä se on mielestäni tehnyt, eli käynyt usein ja lyhyitä aikoja kerrallaan. Säätövarat ja automatiikka vanhassa pumpussahan on aika alkukantaista, mutta onhan tuolla pärjätty. Vesikiertoinen lattialämmitys on talossa, lämmitysala n.153 m2. Porakaivo löytyy ja pituutta on 150m. Jäätymisestä ei havaintoja ja vastusta en ole huomannut käytettävän, mutta tästä ei faktaa koska ei mitään datalokia tuosta ole ulos saanut eli jos ei vieressä vahdi niin ei tiedäkään. Sähköä on mennyt koko taloudessa n. 16500 - 17000 kWh vuodessa, pitäen sisällään kaiken sähkönkulutuksen talossa. Nyt laitatan uudelle pumpulle oman mittarin, jotta saa hieman paremman kuvan lämmityksen osuudesta.

Remontti olisi siis edessä parin viikon päästä ja jännityksellä odotan miten uusi pumppu tulee tässä toimimaan ja saadaanko sillä sähkönkulutusta alaspäin. Tässä nyt kuitenkin siis yksi tähän saakka tyytyväinen maalämmittäjä ja siis voi ne pumput kestää hyvinkin sen parikymmentä vuotta ilman isompia pulmia!

[tomppeli]

Hyvin on pumppu kestänyt.
Uudemmat pumput toimivat vähän paremmalla hyötysuhteella, kuin nykyinen.
Se tarkoittaa sitä, että kaivosta otetaan vähän enemmän lämpöenergiaa.
Karkeasti laskin, että pumpulle olisi tarpeen noin 180 aktiivimetrin syvyinen lämpökaivo,
mikäli kohde on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja kyseessä olisi yksikerroksinen talo.

Kannattaa seurata maasta tulevan ja sinne palaavan keruunesteen lämpötiloja, kunhan uusi pumppu on tulilla.
Sähkön kulutus laskee jatkossa. Se sähkönsäästö otetaan uuteen pumppuun kalliosta.
Kulutuksen alenemasta näet viitettä siitä, kuinka paljon kalliosta otetaan nyt lisää,
mikäli sähkön käyttötottumuksenne pysyvät suunnilleen entisen laisina.

[mikil]

No niin, nyt on uusi pumppu asennettu ja käytössä. On kyllä hiljainen vekotin verrattuna entiseen, hyvä että edes huomaa kun käy. Entisen pumpun käynnin pystyi kuulemaan pannuhuoneesta autotallin seinän läpi makuuhuoneeseen 

Otin tuosta kuristuspannan pois päältä ja nyt menee kompura 120Hz saakka eli täydet tehot tarvittaessa käytössä. Alussa käyttikin pitkään tehoja kun lämmitti betonilaattaa takaisin normaalilämpöön asennuksesta johtuneen katkon takia. Sen jälkeen käynti ollut rauhallista. Toistaiseksi vaikuttaa hyvältä *kopkop*. Liuospiirin lämpöjä seuraillaan ja nyt jännäillään miten käy kun pakkaset alkaa. Sähkönkäytöstä ei vielä tietoja, koska mittarin asennus on vielä tekemättä.

[Roori]

No niin, nyt on uusi pumppu asennettu ja käytössä. On kyllä hiljainen vekotin verrattuna entiseen, hyvä että edes huomaa kun käy. Entisen pumpun käynnin pystyi kuulemaan pannuhuoneesta autotallin seinän läpi makuuhuoneeseen 

Otin tuosta kuristuspannan pois päältä ja nyt menee kompura 120Hz saakka eli täydet tehot tarvittaessa käytössä. Alussa käyttikin pitkään tehoja kun lämmitti betonilaattaa takaisin normaalilämpöön asennuksesta johtuneen katkon takia. Sen jälkeen käynti ollut rauhallista. Toistaiseksi vaikuttaa hyvältä *kopkop*. Liuospiirin lämpöjä seuraillaan ja nyt jännäillään miten käy kun pakkaset alkaa. Sähkönkäytöstä ei vielä tietoja, koska mittarin asennus on vielä tekemättä.

Tuota on nyt hyvä seurata verkkoyhtiön tunti/kk seurannoista kuinka sitä sähköä palaa vähemmän kuin ennen, todennäköisesti kulutuspalkit madaltuvat ja menevät tasaisemmiksi, siis tuon voi todeta niistä tuntipalkeista.
Oletko seurannut tuntitason kulutuksia, kai verkkoyhtiölläsi on semmonen tarjolla?

[k113635]

Onnittelut hyvästä valinnasta 

Onko pumpussasi virtausmittari ja energianmittaus? Olen ollut siinä uskossa että uusissa 1255:issa tulee myös Suomessa moinen vakiona. Tuolla näkee hienosti sekä käyttöveteen että lämmitykseen tuotetun energian. Omani on ajalta jolloin virtausmittaria ei vielä täällä myydyissä pumpuissa ollut, valitettavasti. Sitten kun saat oman sähkömittarin pumpulle voit ruveta arvioimaan hyötysuhdetta.

Niben Uplink palvelu on hyvä, eli jos vaan mahdollista niin pumpun verkkopiuha internettiin, jolloin kaikki tarpeellinen historiatieto tallettuu automaattisesti Niben servereille. Itse tallennus on ilmaista, mutta jos haluat itse seurata tuloksia tarkemmin niin Premium jäsenyys maksaa 24,90€/vuosi. Ainakin ensimmäiselle vuodelle voin suositella lämpimästi premium jäsenyyttä.

[mikil]

Onko pumpussasi virtausmittari ja energianmittaus? Olen ollut siinä uskossa että uusissa 1255:issa tulee myös Suomessa moinen vakiona. Tuolla näkee hienosti sekä käyttöveteen että lämmitykseen tuotetun energian. Omani on ajalta jolloin virtausmittaria ei vielä täällä myydyissä pumpuissa ollut, valitettavasti. Sitten kun saat oman sähkömittarin pumpulle voit ruveta arvioimaan hyötysuhdetta.

Niben Uplink palvelu on hyvä, eli jos vaan mahdollista niin pumpun verkkopiuha internettiin, jolloin kaikki tarpeellinen historiatieto tallettuu

Taitaa tuossa olla. Siellä on yksi näyttö jossa näkyy kompuralla sekä kompuralla + vastuksella tuotettu lämmitysenergia ja käyttövesienergia ja lisäksi näkyy virtaus. Valitettavasti verkkoon en pumppua saa kun verkkokaapeloinnit puuttuu talosta enkä viitsi alkaa vetelemään lakua. USB tikulle lokitusta menee parasta aikaa ja testit tuosta lokituksestakin kokeilin jo lokintutkija sovelluksella. 

[Timo Karhu]

Valitettavasti verkkoon en pumppua saa kun verkkokaapeloinnit puuttuu talosta enkä viitsi alkaa vetelemään lakua.

Melko vaivaton keino yo. ongelmaasi. Hieman joutuu katsomaan että palikat samassa vaiheessa (saman pääsulakkeen alla) mutta muuten "tökkää ja unohda".

[tk-]

Valitettavasti verkkoon en pumppua saa kun verkkokaapeloinnit puuttuu talosta enkä viitsi alkaa vetelemään lakua. USB tikulle lokitusta menee parasta aikaa ja testit tuosta lokituksestakin kokeilin jo lokintutkija sovelluksella. 

Tai vaihtoehtoisesti reititin sillaksi tuonne autotalliin mikä liittyy (todennäköisesti olemassa olevaan) talon langattomaan verkkoon ja siitä piuha pumpulle.

[UKK]

Mulla  TP- linkin verkkolaajennin toiminut hyvin. Ethernetkaapeli kiinni ja laajemmin pistorasiaan. Ottaa yhteyden modeemiin jos semmoinen on.

[mikil]

Nyt on lokiteltu tikulle muutama päivä. Ohessa mallia pumpun käynnistä. Tiputin yön ajaksi lämpöpyyntiä yhden pykälän ja samaten laitoin käyttöveden säästöasetukselle, poikkeuksena iltasuihkuaikaan normaali-tilaan. Lopputuloksena käyntiaika vuorokaudessa ~20.5h (josta käyttövesi ~3h, lämmitys 17.5h ja lepoaika 3.5h). Muutama puolen tunnin lepohetki näkyy siis tulevan yöllä.

Todettakoon että käyttöveden kiertopumppu on ajastimella 15 min on  / 15 min off päiväsaikaan, yöllä kokonaan off. Tuon vaikutus näkyy selvästi käyttöveden osalta (yöllä ei tarvitse tehdä käyttövettä).

Laskin kompuran käynnistys asteminuutteja hieman -60 --> -120. Katsotaan josko tuota öistä käynti- ja lepojaksottelua saisi kumpaakin siten pidennettyä.

[k113635]

Todettakoon että käyttöveden kiertopumppu on ajastimella 15 min on  / 15 min off päiväsaikaan, yöllä kokonaan off. Tuon vaikutus näkyy selvästi käyttöveden osalta (yöllä ei tarvitse tehdä käyttövettä).

Laskin kompuran käynnistys asteminuutteja hieman -60 --> -120. Katsotaan josko tuota öistä käynti- ja lepojaksottelua saisi kumpaakin siten pidennettyä.

Ihan hyvältähän tuo näyttää. Noita KV-rajoja voi tiputella hiljalleen alaspäin jos tuntuu ettei lämpimän veden riittävyyden kanssa ole ongelmaa.

-120 on osoittautunut ainakin täällä hyväksi käynnistysrajaksi. Pidempien lepotaukojen lisäksi se helpottaa pumpun siirtymistä jatkuvaan käyntiin, koska Niben
ohjauslogiikka pyrkii jatkuvan käynnin aikana pitämänään asteminuutit lähellä käynnistysrajaa, jolloin isommalla arvolla saadaan pelivaraa esim. tilanteisiin
jossa päivällä ulkolämpötila nousee hetkeksi yli jatkuvan käynnin rajan.

Jos kaivon riittäminen arveluttaa, niin tuo KV asetuksen 'suuri teho', joka sulla näyttäis olevan päällä eli KV:tä tehdään 90Hz:llä kuormittaa kaivoa näillä
keleillä huomattavasti enemmän kuin normaali 54-57Hz:n KV teko. Jos käyttötottumukset antaa periksi niin saattais olla kannattavaa ajaa ilman 'suuri teho' asetusta.
Kovemmilla pakkasilla ero pienenee ja toisaalta lyhempi KV-sykli sinällään on etu jottei lämmitykseen tule isoja pausseja.

edit. Tässä linkki tekemään 'suuri teho' päällä vs. pois testiin. Eroa kaivon kuormittavuudessa on, mutta se että onko tuo merkityksellistä jätetään lukijan päätettäväksi:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5402.msg93554#msg93554

[mikil]

Melko vaivaton keino yo. ongelmaasi. Hieman joutuu katsomaan että palikat samassa vaiheessa (saman pääsulakkeen alla) mutta muuten "tökkää ja unohda".

Kiitos vinkistä, laitoin vastaavan tilaukseen, katsotaan miten pelittää!

[mikil]

Ihan hyvältähän tuo näyttää. Noita KV-rajoja voi tiputella hiljalleen alaspäin jos tuntuu ettei lämpimän veden riittävyyden kanssa ole ongelmaa.

-120 on osoittautunut ainakin täällä hyväksi käynnistysrajaksi. Pidempien lepotaukojen lisäksi se helpottaa pumpun siirtymistä jatkuvaan käyntiin, koska Niben
ohjauslogiikka pyrkii jatkuvan käynnin aikana pitämänään asteminuutit lähellä käynnistysrajaa, jolloin isommalla arvolla saadaan pelivaraa esim. tilanteisiin
jossa päivällä ulkolämpötila nousee hetkeksi yli jatkuvan käynnin rajan.

Jos kaivon riittäminen arveluttaa, niin tuo KV asetuksen 'suuri teho', joka sulla näyttäis olevan päällä eli KV:tä tehdään 90Hz:llä kuormittaa kaivoa näillä
keleillä huomattavasti enemmän kuin normaali 54-57Hz:n KV teko. Jos käyttötottumukset antaa periksi niin saattais olla kannattavaa ajaa ilman 'suuri teho' asetusta.
Kovemmilla pakkasilla ero pienenee ja toisaalta lyhempi KV-sykli sinällään on etu jottei lämmitykseen tule isoja pausseja.

edit. Tässä linkki tekemään 'suuri teho' päällä vs. pois testiin. Eroa kaivon kuormittavuudessa on, mutta se että onko tuo merkityksellistä jätetään lukijan päätettäväksi:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5402.msg93554#msg93554

Tiputin kv käynnistysrajaa alemmaksi 44 --> 42.

-120 asterajalla yölliset kompuran pysähtelyt jäivät yhteen eli aikalailla jatkuvaan käyntiin aletaan päästä. Laitoin vielä kv lämmityksen suuri teho asetuksen pois päältä, katsotaan mikä on vaikutus. Aika hyvältä alkaa säädöt vaikuttaa näihin keleihin.

[k113635]

Tiputin yön ajaksi lämpöpyyntiä yhden pykälän ja samaten laitoin käyttöveden säästöasetukselle, poikkeuksena iltasuihkuaikaan normaali-tilaan.

Siis onko sulla joka yö tuo madallus lämmityspyynnille käytössä vai muutitko vain tuolloin asetuksia? Meillä on talo samaa ikäluokkaa ja sekä sisälämpötila että Niben käynti pysyvät mukavammin tasaisina kun mennään koko vuorokausi samalla käyrällä, kunhan on löytynyt sopiva käyrä. 3/0 todettu täällä toimivaksi.

[mikil]

Siis onko sulla joka yö tuo madallus lämmityspyynnille käytössä vai muutitko vain tuolloin asetuksia? Meillä on talo samaa ikäluokkaa ja sekä sisälämpötila että Niben käynti pysyvät mukavammin tasaisina kun mennään koko vuorokausi samalla käyrällä, kunhan on löytynyt sopiva käyrä. 3/0 todettu täällä toimivaksi.

Joo on joka yö tuo pudotus, en tiedä onko siitä mitään hyötyä, pitää seurailla. 3 käyrä on täälläkin normaalisti käytössä, sillä huonelämpö pysyy n. 21 asteen tuntumassa, mikä tuntuu sopivalta tässä talossa.

[k113635]

Joo on joka yö tuo pudotus, en tiedä onko siitä mitään hyötyä, pitää seurailla. 3 käyrä on täälläkin normaalisti käytössä, sillä huonelämpö pysyy n. 21 asteen tuntumassa, mikä tuntuu sopivalta tässä talossa.

Meillä tuollainen yöpudotus tekisi sen että aamulla olis vilu herätessä ja toisaalta illalla kuuma nukkumaan mennessä, ei menis hallitukselta läpi tuollainen pudottelu. Itse olen sellainen vilukissa, että 22-23 oleskelutiloissa ja 21-22 makkareissa on just passeli, ympäri vuoden.

[sailor]

Toivottavasti Mikil päivittää energiakulutuslukemia tänne foorumille. Näistä pumppujen uusimisista kun ei ole paljoa foorumilla kokemuksia.

[EsaV]

Tuota on nyt hyvä seurata verkkoyhtiön tunti/kk seurannoista kuinka sitä sähköä palaa vähemmän kuin ennen, todennäköisesti kulutuspalkit madaltuvat ja menevät tasaisemmiksi, siis tuon voi todeta niistä tuntipalkeista.
Oletko seurannut tuntitason kulutuksia, kai verkkoyhtiölläsi on semmonen tarjolla?

Täällä vaihtui 18 vuotta luotettavasti palvellut Lämpöässä 9V Niben F1255 3-12kW invertteripumppuun toukokuun alussa. Energiatehokkuuden paranemisesta ei vielä kannata liikoja johtopäätöksiä vetää, mutta vertailtaessa kulutuksia vuosina 2015-2016 näyttäisi tehokkuus parantuneen noin 20% (Liitteessä Elenian palvelusta kaapattu kulutusvertailu). Tosin keskilämpötila ollut matalampi vuonna 2015. Käyntijaksot ovat olleet varsin pitkiä Lämpöässään (täystehomitoitus) verrattuna. Nytkin mennään kolmatta päivää samalla startilla kompressorin taajuuden ollessa pääosin 20 Hz ja käyttöveden lämmitysvaiheessa vähän aikaa 50 Hz. Kunhan lämmityskausi kunnolla käynnistyy, täytyy noihin säätöihin paneutua systemaattisemmin. Nyt on lämmintä riittänyt ja lämmintä vettäkin on kolmen hengen taloudessamme ollut aina kun on tarvinnut.

Lämmöjakopiirejä on kaksi. LJ1 KHH+S+PH ja LJ2 asuintiloihin, varastoon ja autotalliin. Lämmitettävää pinta-alaa on autotalli ja varasto mukaan lukien 171 m2. Lämpö kaivetaan 165 m syvästä kaivosta (kaksi 40mm putkea alas, ja yhdellä 40 mm putkella ylös) . Nyt näyttäisi nousevan runsaat 3 asteisena ja sukeltaa takaisin kaivoon pumpun jälkeen 0-asteisena.

[mikil]

Kiitos vinkistä, laitoin vastaavan tilaukseen, katsotaan miten pelittää!

Tänään tuli paketti postissa ja hyvinhän tuo pelitti eli sähköverkon kautta onnistui pumpun liittäminen talon toisessa päässä olevaan reitittimeen ja sitä kautta Internettiin!

Väliaikatietona pumppu on toiminut hyvin, jätin pois tuon yöllisen lämpöpyynnin tiputuksen kun yöpakkaset tulivat, ei ollut hyvä. Ensimmäinen Legionella kuumennus on tehty ja mitään hälyjä ei siitä ole tullut. Maanpiirin lämpötiloja olen seuraillut ja pyöritään pääosin nollan molemmin puolin paluulämmöissä, tänään näkyi olevan -1.2 C. Tulopuolella n. 1-3 C. Sähkönkulutuksesta raportoin lisää kunhan vähän pidempi seurantajakso on kasassa.

[k113635]

Tänään tuli paketti postissa ja hyvinhän tuo pelitti eli sähköverkon kautta onnistui pumpun liittäminen talon toisessa päässä olevaan reitittimeen ja sitä kautta Internettiin!
...
Ensimmäinen Legionella kuumennus on tehty ja mitään hälyjä ei siitä ole tullut.

Toi Uplink on kyllä hyvä ja hetken kuluttua kun rupeaa säädöt löytymään ei tartte käydä pumpulla enää ollenkaan 

Ei täälläkään mitään lämmityksen pysäyttäviä hälytyksiä ole legionellatalkoiden yhteydessä tullut, mutta
uplinkin Historia->Infiviesti listalla näkyy "Korkea lauhduttimen menolämpötila." ilmoituksia. Klikkaamalla
viestin riviä saa lisätietoa. Nuo infoviestit eivät normaalisti aiheuta toimenpiteitä ja kuittaantuvat itsekseen,
mutta hyvä noita on aina silloin tällöin käydä kurkkaamssa.

[mikil]

Toivottavasti Mikil päivittää energiakulutuslukemia tänne foorumille. Näistä pumppujen uusimisista kun ei ole paljoa foorumilla kokemuksia.

Hei!

Eka vuosi maalämpöpumpun uusimisen jälkeen on nyt menty ja on aika hieman raportoida havainnoista.

Yhteenvetona voi todeta että sähkönkulutus on selvästi laskenut (vertailu tietysti hieman hankalaa kun vuodet ovat erilaisia, mutta joka kuukausi on mennyt vähemmän kuin ennen joten kyllä voidaan todeta että selkeä vaikutus on ollut), lämmintä vettä on riittänyt paremmin ja se on kuumempaa kuin aiemmalla pumpulla. Etäohjaus ja säätömahdollisuudet ja pumpun hämmästyttävä hiljaisuus ovat lisänneet asumismukavuutta. Lisäksi on ollut mielenkiintoista seurata ja optimoida pumpun toimintaa sovelluksen kautta. Kaiken kaikkiaan olemme olleet tyytyväisiä ja pumppu on tähän saakka toiminut moitteetta. Kaivokin on tainnut kestää kyydissä vaikka hieman matala onkin.

Kompurakäynnistyksiä tulee runsaasti pääosin käyttöveden kiertovesipumpun ansiosta, sen huomaa siitä kun kvpumppu on öisin pois päältä, jolloin käynnistyksiä ei tule.

Sähköyhtiön tiedot kulutuksesta per kuukausi verrattuna edelliseen vuoteen ja ko. Kuukauden kulutus (kWh):
Marraskuu -7.0% 1389
Joulukuu -18.8% 1434
Tammikuu -39,9%  1481
Helmikuu -17% 1327
Maaliskuu -20.9% 1289
Huhtikuu -15.6% 1116
Toukokuu -2.3% 1134
Kesäkuu -25.7% 881
Heinäkuu -18.5% 864
Elokuu -17.0% 1003
Syyskuu -10.3% 1038
Lokakuu -12.7% 1174

Erillisen sähkömittarin tiedot:
Pumpun sähkönkulutus 5002 kWh / kokonaissähkönkulutus 14130 kWh (aiemmin on menty n.17000kWh)

Niben itsemittaamat tiedot:
*Kompressorin käyntiaika: 7183h
*Kompressorin käyntiaika lv: 1648h
*Kompressorin käynnistykset: 1094
*Pumpun Lämmöntuotto: 14266 kWh
*Lämmin Vesi: 6837 kWh
*Vastuksen käyttö 3,7h (suurin osa vastuksen käytöstä tuli heti pumpun asennuksen jälkeen kun kuroi pumpun vaihdon aikana jäähtyneen betonilaatan lämmöt takaisin ja osa tammikuun ekojen kovien pakkasten aikaan kun piti lämpökäyrää hieman nostaa)

Taloudellisesti ei liene kauhean kannattavaa pumppua uusia, mutta asumismukavuus on lisääntynyt kyllä ja arvo se on silläkin eikä enää niin kauheasti jännitä että pumppu pettää vanhuuttaan tms.

[Roori]

Karkeesti 3MWh tiputusta eli ~350€/vuosi ja ~7 rahaa 20v....ei nyt tienaa itteään mutta pieneksi menee kumminkin investoinnin raha ja asumusmukavuus parempi jne...
Joten ihan järkevä temppu.

[maalämmittää]

..... Yhteenvetona voi todeta että sähkönkulutus on selvästi laskenut (vertailu tietysti hieman hankalaa kun vuodet ovat erilaisia, mutta joka kuukausi on mennyt vähemmän kuin ennen joten kyllä voidaan todeta että selkeä vaikutus on ollut)....

Vertailussa voi hyödyntää paikkaluntakohtaisia lämmitystarvelukuja (astepäiväluku).

[mikil]

Toinen vuosi takana uuden pumpun kanssa. Statistiikka vuodelle 2018 tässä:

Sähköyhtiön tiedot kokonaiskulutuksesta per kuukausi verrattuna edelliseen vuoteen ja ko. kuukauden kulutus (kWh):
Kuukausi   Muutos   kWh   
Marraskuu   -9,40%   1258   
Joulukuu    -0,10%   1433   
Tammikuu     2,80%   1522   
Helmikuu    18,80%   1577   
Maaliskuu    18,50%   1527   
Huhtikuu     6,40%   1234   
Toukokuu -13,40%   982   
Kesäkuu   -7,30%   817   
Heinäkuu   -2,00%   847   
Elokuu   -8,20%   921   
Syyskuu   -1,00%   1028   
Lokakuu   -7,40%   1130,3   
         

Niben itsemittaamat tiedot:
*Kompressorin käyntiaika:                  -20,1%    5742   h
*Kompressorin käyntiaika lv:              -8,80%    1503   h
*Kompressorin käynnistykset:             7,40%    1175   kpl
*Pumpun Lämmöntuotto:                 -13,60%   12324,5   kWh
*Lämmin Vesi tuotto                          -6,60%    6383,6   kWh
*Vastuksen käyttö:                          -70,30%         1,1   h

*Pumpun sähkönkulutus                  -2,30%   4888,86   kWh
*Kokonaissähkönkulutus                   1,00%   14276,3   kWh