Ilmaa lämmityspiirissä

[tomppeli]

Veden tilavuuden muutos lämpötilan funktiona ei ole mitenkään lineaarinen.

Jos haluaa käyttää jotain lineaarista kerrointa,
niin se voisi voisi olla lämpöpumpun toimintalämpötila-alueella noin 0,00063 /(lK) (litraa ja astetta kohden).

Jos vesitilavuus olisi 270 litraa ja lämpötilan vaihtelu maksimissaan noin 50 astetta,
voisi suurin mahdollinen tilavuuden muutos olla noin 0,00063 x 270 x 50 =  8,5 litraa.

Tämä on siis tilavuuden muutos, joka ei ole ollenkaan sama, kuin paisunta-astian tilavuus.
Paisarin tilavuus pitää olla huomattavasti suurempi, koska sen toiminnassa on huomattavan paljon ns. kuollutta tilavuutta.
Paisunta-astian tilavuuden tulee olla ainakin 3 kertaa suurempi, kuin tuo tilavuuden muutos.
Mieluummin sitäkin suurempi, koska paisunta-astia ei ole läheskään aina oikein paineistettu.

[metaboman]

Koska Stiebelin merkkihuolto ei yhteydenotoista huolimatta ole tänne asti ehtinyt, niin konsultoidaan foorumia, vikahan ei mihinkään ole itsestään kadonnut: Puskurivaraajaan ei ole enää kertynyt ilmaa, mutta aina kun käyttövettä lämmitetään niin lotina alkaa varaajasta. Samaten käyttöveden lämmityksen jälkeen varaajan putkissa on aina ilmaa, kuten olen aikaisemmin kuvaillut.

Pumppu ei pysty lämmittämään menovettä yli 44 asteen. Näillämain tulee aina kuumakaasuhälytys, (kaasun lämpötila nousee 130 asteeseen), ja kompressori pysähtyy. Tällöin myös vastukset menevät päälle.
a) Mistä kuumakaasun nousu 130 asteeseen näin matalalla menoveden lämpötilalla voi johtua?

Kun kompressori on pysähtynyt,vastukset eivät lämmitä vaan menovesi alkaa viiletä. Maalaisjärjellä kW tason lämmitys n. 40 asteisessa vedessä pitäisi näkyä jotenkin. Menovesi alkaa lämmetä vasta kun kompressori lähtee käyntiin, mutta lämmitys tyssää aina kuumakaasuhälytykseen kun menovesi on n. 44 asteista.
b) Pitäisikö vastusten vaikutus näkyä jotenkin edellämainitussa tilanteessa?

Ymmärrän, että paisuntasailiö vaikuttaa lämmitysverkoston paineenvaihteluihin tai on osasyyllinen niihin. Mutta:
c) Voiko paisuntasäiliön toimimattomuudella/väärällä mitoituksella olla mitään vaikutusta kohtiin a) ja b)?

Menovesimaksimi on asetettu 35 asteeseen, en ole kokeillut jaksaako pumppu lämmittää menovettä yli 44 asteen lämmityskäytössä.

[tomppeli]

...
a) Mistä kuumakaasun nousu 130 asteeseen näin matalalla menoveden lämpötilalla voi johtua?

Kun kompressori on pysähtynyt,vastukset eivät lämmitä vaan menovesi alkaa viiletä. Maalaisjärjellä kW tason lämmitys n. 40 asteisessa vedessä pitäisi näkyä jotenkin. Menovesi alkaa lämmetä vasta kun kompressori lähtee käyntiin, mutta lämmitys tyssää aina kuumakaasuhälytykseen kun menovesi on n. 44 asteista.
b) Pitäisikö vastusten vaikutus näkyä jotenkin edellämainitussa tilanteessa?

Ymmärrän, että paisuntasäiliö vaikuttaa lämmitysverkoston paineenvaihteluihin tai on osasyyllinen niihin. Mutta:
c) Voiko paisuntasäiliön toimimattomuudella/väärällä mitoituksella olla mitään vaikutusta kohtiin a) ja b)?

Menovesimaksimi on asetettu 35 asteeseen...

Kuumakaasun lämpötilan nousu voi kertoa kompressorin huonosta kunnosta tai liian vähäisestä kiertoveden virtauksesta lauhduttimen läpi.
Lauhdutinta ei siis jäähdytettäisi riittävästi, lämpötehoa ei siirry tarpeeksi hyvin lauhduttimelta lämmitysjärjestelmään.

Paisuntasäiliö ei vaikuta kuumakaasun lämpötilan nousuun, jos kuitenkin lauhduttimen läpi virtaa riittävästi kiertovettä, ettei lauhdutin pääse liian kuumaksi.

"Menovesimaksimi on asetettu 35 asteeseen"...  Onko tuossa kirjoitusvirhe, kyseessä on patterilämmitteinen kohde.

[metaboman]

Tomppeli: Ei tossa ollut kirjoitusvirhettä. Tosin menoveden säätö voi olla virheellinen, itse kun en lämmitysasioista juuri ymmärrä... Tarkoitus oli itse asiassa tästäkin asiasta kysyä, olen vain yrittänyt pitää kirjoittelun akuutimmassa ongelmassa. Mutta nyt kun kysyit:

Meillä on kellarissa n. 20 m^2 lattialämmitys, jossa olen pitänyt kesälläkin lämpöä. Pattereissa on termostaatit, jotka avasin kokonaan kuten jm82 ehdotteli. Patteripiirin paluun pyyntilämpötila on huomattavasti alle lattialämmityksen menon, koska kesäaikaan pattereilla ei ole käyttöä. Termostaattien avaamisesta seurasi se, että patterit alkoivat lämmetä. Tehdasasetuksena pumpulla taitaa olla menoveden maksimi 60 astetta. Nyt kun pumppu on alkanut reistailla tiputin menoveden maksimin 35 asteeseen, jotta pumppu ei olisi "niin kovilla" ja että patterit eivät lämpenisi tuhottomasti. Järjestelmähän kierrättää veden puskurista patteriverkkoon + lattialämmitykselle ja noiden paluu yhdistyy shunttiin + puskurin paluuseen. Olenko mennyt metsään näillä säädöillä? Toimiiko wpf niin, että se puskee aina menoveden asettettuun maksimiin?

Pumpun asetuksista ja toiminnasta olisi paljonkin kysyttävää, kannattaisiko niistä aloittaa uusi aihe?

[OilToSoil]

Pystytkö tarkistamaan, mikä on virtausnopeus (l/min), kun kone lämmittää vettä?
Jos se virtaus onkin vaikka liian pieni.
Sehän löytyy sieltä infon takaa.

[Mettis]

Täällä eri merkkinen pumppu mutta jossain määrin samoja ongelmia, kait.
Meillä on kans vaivannut ilma patterikierrossa viime keväästä asti siis siitä lähtien,kun uusi maalämpöjärjestelmä asennettiin ja syyksi löytyi liian alhainen verkoston paine. Jatkuvasti ilmasin mutta en älynnyt lisätä riittävästi vettä. 
Meillä oli isohko patteriremontti vähän aikaa sitten ja ajattelin, että nyt ilmavaivat helpotti, kun linjat täytettiin ja ilmattiin mutta ei. Taas ilmasin ja ilmasin pattereita mutta ei tullu mitään, aina ilmaa kerty.
Nyt paine nostettu nyt 0,7 --> 1,5 ja näyttäisi ilmavaivat helpottaneen tai ainaki toivon niin. Edelleen tosin kuuluu ihan pientä, suhahtelua kiertovesipumpusta, kun lämmittää patterivettä.
Ilmaa ei enää tule pattereista.
Miksihän sitä suhahtelua ei kuulu muuten?

Toinen mikä on vaivannu on se lorina kun käyttövettä lämmitetään, onko se normaalia?

[tomppeli]

Suhahdus voi johtua jäljellä olevista ilmakuplista.
Kiertopumppu saattaa myöskin kavitoida käynnistyshetkellä, josta voi aiheutua pieni suhahdus.

[Mettis]

Vielä tästä ilmaongelmasta.
Meillä on tosiaan ollut sitä ilmaongelmaa joka on jo melkein saatu pois. Silloin kun pelkkä patteriverkon pumppu on päällä ei ilmaa tunnu olevan mutta kun kompressori käynnistyy ja se lauhduttimen pumppu käynnistyy ja alkaa patteriverkon lämmitys niin alkaa kuuluu pikku suhahtelua patterikierron pumpussa/linjassa.

Olen koittanut ilmata mutta ilmaa ei pattereista tule.  Niissä pattereissa menoa on vähän kuristettu käyttää isommalla kuuluu hetkellisesti lorahtelua mutta ilmaa ei silti tule patterin ilmausventtiilistä. Mutta silti ilmaa tuntuu olevan liikkeellä..
Onko tuolle maalämpöpumpun sisäiselle kiertovesipumpulle joku oma ilmausjuttu??

[peki]

Vielä tästä ilmaongelmasta.
Meillä on tosiaan ollut sitä ilmaongelmaa joka on jo melkein saatu pois. Silloin kun pelkkä patteriverkon pumppu on päällä ei ilmaa tunnu olevan mutta kun kompressori käynnistyy ja se lauhduttimen pumppu käynnistyy ja alkaa patteriverkon lämmitys niin alkaa kuuluu pikku suhahtelua patterikierron pumpussa/linjassa.

Olen koittanut ilmata mutta ilmaa ei pattereista tule.  Niissä pattereissa menoa on vähän kuristettu käyttää isommalla kuuluu hetkellisesti lorahtelua mutta ilmaa ei silti tule patterin ilmausventtiilistä. Mutta silti ilmaa tuntuu olevan liikkeellä..
Onko tuolle maalämpöpumpun sisäiselle kiertovesipumpulle joku oma ilmausjuttu??

Oletko ilmannut manttelin, jos pumpussasi on sellainen?
Pumpun sisäiselle pumpulle ei omaa ilmausta ole. Korjatkaa jos väärä tieto.

[Mettis]

Oletko ilmannut manttelin, jos pumpussasi on sellainen?
Pumpun sisäiselle pumpulle ei omaa ilmausta ole. Korjatkaa jos väärä tieto.

En ole, en kyllä semmoisesta tiennytkään
Onko se vaikea homma? Vai pitäskö tuo laitteiston asentaja pyytää vielä käymään.

Nyt kun vielä asiaa tarkemmin mietin, tuossa saattaa olla ratkaisu ongelmaan. Minusta pumpusta kuuluu pientä lorinaa yms ääntä, käyttövettä lämmitetään. 

[seppaant]

Yleisenä ohjeena ilmaukseen on se että ilmattavan järjestelmän kiertopumppujen tulee seistä ilmattaessa.
Sekä ilmausta tehtäessä tulee kiertopumppua käynnistää ja pysäyttää muutaman kerran. Virtaussysäykset saavat ilman paremmin liikkeelle mutta ilmattaessa pumppu seis.

ATS

[peki]

En ole, en kyllä semmoisesta tiennytkään
Onko se vaikea homma? Vai pitäskö tuo laitteiston asentaja pyytää vielä käymään.

Nyt kun vielä asiaa tarkemmin mietin, tuossa saattaa olla ratkaisu ongelmaan. Minusta pumpusta kuuluu pientä lorinaa yms ääntä, käyttövettä lämmitetään.

Ei siinä huoltoa tarvitse. Manttelin yläosassa on messinkinen ruuvi josta ilmauksen voi suorittaa.

[Mettis]

Ei siinä huoltoa tarvitse. Manttelin yläosassa on messinkinen ruuvi josta ilmauksen voi suorittaa.

Voitko peki vääntää mulle vielä rautalangasta ohjeet
Löysin sen ruuvin siitä manttelin yläosasta ja ilmeisesti se on semmoine pyöritettävä?
Tarviiko mun nyt mitään muuta tehdä, kuin käyttää sitä auki ja tarkistaa tuleeko ilmaa vai?

[peki]

Pidät vaan sitä auki niin kauan että tulee vettä ruuvista. Taarkkaile painetta ja lisää tarvittaessa.
Tloimenpixde täytyy tehdä ehkä muuta mia kertoja.

[Mettis]

Pidät vaan sitä auki niin kauan että tulee vettä ruuvista. Taarkkaile painetta ja lisää tarvittaessa.
Tloimenpixde täytyy tehdä ehkä muuta mia kertoja.

Ilmaahan sieltä tuli. Muutaman kerran lisäsin vettä ja ilmasin. Toivotaan, että auttoi. Kiitos neuvosta!

Ei poistanut tuokaan vielä ongelmaa. Ilmasin vielä jokaisen patterin ja yhdestäkään ei tullut ilmaa mutta edellee, kun kuuntelee patterikierron kiertovesipumppua lämmityksen aikana, on ilmaa liikkeellä.
Ei nuo patterit enää ole napsuneet ja pitäneet ääntä mutta häiritsee tuo, että jossaki sitä ilmaa on ja enkä saa sitä pois.   

[metaboman]

Hei,

Nyt on toivottavasti tämän topikin alkuperäinen vika selvilla ja korjattu. Euroshopperi oli oikeassa: lauhdutin oli rikki ja sieltä kylmäainetta oli kulkeutunut lämmityspiiriin. Ilma/kaasu oli ilmeisesti aiheuttanut lämmitysvastusten releen laukeamisen, joten vastukset olivat pois päältä. Tänään saatiin uusi lauhdutin tilalle, aika näyttää loppuiko samalla kaasun muodostus. Hieman alkoi epätoivo iskeä, kun huoltoliikkeet eivät oikein tuntuneet tietävän missä vika. Asia selvisi, kun soitin maahantuojalle, sieltä osattiin jo puhelimessa sanoa missä vika (yritin soitella maahantuojalle jo vian ilmettyä, mutta ilmeisesti soittelin väärään numeroon kun en saanut aikaisemmin sieltä ketään kiinni).

Kiitos kaikille topikkiin vastanneille, teistä oli suuri apu vian määrityksen kannalta sekä henkisenä tukena!

Nyt kun pummppu taas toimii, niin nyt voi alkaa keskittyä pumpun toiminnan optimointiin... 

[fraatti]

Hei,

Nyt on toivottavasti tämän topikin alkuperäinen vika selvilla ja korjattu. Euroshopperi oli oikeassa: lauhdutin oli rikki ja sieltä kylmäainetta oli kulkeutunut lämmityspiiriin. Ilma/kaasu oli ilmeisesti aiheuttanut lämmitysvastusten releen laukeamisen, joten vastukset olivat pois päältä. Tänään saatiin uusi lauhdutin tilalle, aika näyttää loppuiko samalla kaasun muodostus. Hieman alkoi epätoivo iskeä, kun huoltoliikkeet eivät oikein tuntuneet tietävän missä vika. Asia selvisi, kun soitin maahantuojalle, sieltä osattiin jo puhelimessa sanoa missä vika (yritin soitella maahantuojalle jo vian ilmettyä, mutta ilmeisesti soittelin väärään numeroon kun en saanut aikaisemmin sieltä ketään kiinni).

Kiitos kaikille topikkiin vastanneille, teistä oli suuri apu vian määrityksen kannalta sekä henkisenä tukena!

Nyt kun pummppu taas toimii, niin nyt voi alkaa keskittyä pumpun toiminnan optimointiin...

Harmin paikka että 5v vanhasta koneesta poikii lauhdutin. Ihan mielenkiinnosta kysyn satuitko huomaamaan minkä merkkinen vanha lauhdutin oli, jos romu jäi sun roskikseen...? Yleensä niiden kyljessä lukee valmistaja. Oliko patteripuolella mitään muhjua (esim patterista irronnutta ruostetta) tms liikenteessä? Olikos patteripuolella mutasihtiä olemassa? Pohdin vain että voiko epäpuhtaudet olla aiheuttaneet vikaantumisen... 

Udellaan vielä hiukan lisää eli kustannuspuolta. Mitä remontti tuli maksamaan ilman vakuutusyhtiötä ja sitten vakuutuusyhtiön hyvityksen kanssa?

[Mettis]

Kirjoittelenpa tähän vielä, kun näyttää täälläkin ilmaongelma ratkenneen ja jos joku tästä saa vaikka apuja.
Eli meillä oli manttelivaraajassa ilmaa ja lopulta hoksasin tarkistaa myös puskurivaraajan ja myös sieltä tuli aika paljon ilmaa.
Nyt näyttäisi siltä, että ilmat on saatu pois.
   

[metaboman]

Tässä vastauksia/ihmettelyjä fraatin uteluihin.

1) Vanha lauhdutin oli Ruotsalainen Alfa Laval, kuten pumppuun vaihdettu uusikin.
2) En huomannut putkissa mujua, tosin en niitä sillä silmällä syynännyt. Asentaja ei ainakaan erikseen maininnut asiasta.
3) Pumpun sisällä on keruulle ja vesikierrolle sihdit, viimeeksi ne tarkastettiin n. 1,5 vuotta sitten. Tuolloin jommassa kummassa oli joku yksittäinen kökkäre, en vain muista kummassa...
4) Kustannuksista en vielä osaa sanoa, korjaajan perävalot kun katosivat mutkan taakse vasta kaksi päivää sitten... Mutta, Stiebelin maahantuoja lupasi lauhduttimen takuuna, työtä meni n. 4 tuntia, pumppuun vaihdettiin myös kylmäpiirin kosteudenkerääjä (jos nyt oikein ymmärsin tuon osan).

Tässä vielä muutamia huomioita pumpun toiminnasta.
1) Ennen korjausta lämmityksen COP oli n. 3, nyt kahtena päivänä se on ollut n. 4
2) Ennen korjausta alapaine oli luokkaa 4 bar, nyt luokkaa 7 bar. Matala alapaine on kuulemma indikaattori kylmäaineen vähyydestä. Myös kuumakaasu on pysynyt kurissa, ennen korjausta se huiteli yli 120 asteessa menovedellä 40 astetta, nyt samalla menovedellä ollaan reilusti alle sadan asteen.
3) Paluuneste maapiiriin on kylmempää. Ennen korjausta samoilla ulkolämpötiloilla kaivoon palasi n. +1 asteinen neste, nyt paluu on lähempänä -1 astetta. Ulkolämpötila on ollut öisin luokkaa 2 astetta ja päivisin n. 8 astetta.

Viimeisestä kohdasta haluaisinkin kysyä lisää viisaammilta. Näin maalaisjärjellä: pumppu siirtää nyt tehokkaammin lämmön kaivosta menoveteen. Kaivo on 140 m, josta kalliossa n. 138 m, vedenpinnan tasosta ei tietoa. Pumppu näyttää tyytyvän menoveden lämpötilaan n. 38 astetta. Keruun pumppu on Vilo, jossa säätövara 1-7, nyt näyttäisi olevan asennossa 3. Onko paluun lämpötila järkevä vai ei? Jos ei niin mitä kannattaa tehdä?

[tomppeli]

...Viimeisestä kohdasta haluaisinkin kysyä lisää...

Selailin kirjoituksiasi, joista ilmeni, että kyseessä on patterilämmitteinen rintamamiestalo, ilmeisesti Etelä-Suomessa.
Pumpun lämmitysteho, noin 7 kW vaikuttaa pieneltä rintamamiestalolle.
Tosin en tiedä, onko talon lämpöeristystä parannettu, ehkä huomattavastikin.
Myöskin lämpökaivon syvyys on pieni ja kaivo kuormittuu aika reippaasti ja
siksi kaivoon menevän ja sieltä tulevan keruunesteen lämpötila voi mennä aika alhaiseksi.

Maakiertopumpun teho olisi syytä nostaa isommaksi. Sillä saadaan parannettua lämmönkeruun tehokkuutta.
Maanesteen alentunut lämpötila kertoo pumpun hyötysuhteen paranemisesta korjauksen jälkeen.

[fraatti]

Tässä vastauksia/ihmettelyjä fraatin uteluihin.

1) Vanha lauhdutin oli Ruotsalainen Alfa Laval, kuten pumppuun vaihdettu uusikin.
2) En huomannut putkissa mujua, tosin en niitä sillä silmällä syynännyt. Asentaja ei ainakaan erikseen maininnut asiasta.
3) Pumpun sisällä on keruulle ja vesikierrolle sihdit, viimeeksi ne tarkastettiin n. 1,5 vuotta sitten. Tuolloin jommassa kummassa oli joku yksittäinen kökkäre, en vain muista kummassa...
4) Kustannuksista en vielä osaa sanoa, korjaajan perävalot kun katosivat mutkan taakse vasta kaksi päivää sitten... Mutta, Stiebelin maahantuoja lupasi lauhduttimen takuuna, työtä meni n. 4 tuntia, pumppuun vaihdettiin myös kylmäpiirin kosteudenkerääjä (jos nyt oikein ymmärsin tuon osan).

Tässä vielä muutamia huomioita pumpun toiminnasta.
1) Ennen korjausta lämmityksen COP oli n. 3, nyt kahtena päivänä se on ollut n. 4
2) Ennen korjausta alapaine oli luokkaa 4 bar, nyt luokkaa 7 bar. Matala alapaine on kuulemma indikaattori kylmäaineen vähyydestä. Myös kuumakaasu on pysynyt kurissa, ennen korjausta se huiteli yli 120 asteessa menovedellä 40 astetta, nyt samalla menovedellä ollaan reilusti alle sadan asteen.
3) Paluuneste maapiiriin on kylmempää. Ennen korjausta samoilla ulkolämpötiloilla kaivoon palasi n. +1 asteinen neste, nyt paluu on lähempänä -1 astetta. Ulkolämpötila on ollut öisin luokkaa 2 astetta ja päivisin n. 8 astetta.

Viimeisestä kohdasta haluaisinkin kysyä lisää viisaammilta. Näin maalaisjärjellä: pumppu siirtää nyt tehokkaammin lämmön kaivosta menoveteen. Kaivo on 140 m, josta kalliossa n. 138 m, vedenpinnan tasosta ei tietoa. Pumppu näyttää tyytyvän menoveden lämpötilaan n. 38 astetta. Keruun pumppu on Vilo, jossa säätövara 1-7, nyt näyttäisi olevan asennossa 3. Onko paluun lämpötila järkevä vai ei? Jos ei niin mitä kannattaa tehdä?

Millaiset on kaivosta tulevan ja palaavan nesteen lämpötilaero? Ehkä jossain 3 asteen korvilla voisi mahdollisesti olla hyvä kompromissi. Pumpun nopeutta sitten säädetään sen mukaan. Mitä kuumempaa vettä & viileämmästä kaivosta kone tekee sen huonompi on hyötysuhde -> tarkoittaa myös sitä että kun liuospumppu pyörii tasaisella nopeudella ja hyötysuhde laskee niin tällöin lämpötilaero myös laskee. Käyttövettä tehdessä lämpötila ero on yleensä pienempi kun kone tekee kuumempaa vettä kuin lämmitysverkkoon.

Jossain kohtaa menee myös käännekohta jolloin liiallinen pumppauteho alkaa jo laskemaan hyötysuhdetta.

[jm82]

3) Paluuneste maapiiriin on kylmempää. Ennen korjausta samoilla ulkolämpötiloilla kaivoon palasi n. +1 asteinen neste, nyt paluu on lähempänä -1 astetta. Ulkolämpötila on ollut öisin luokkaa 2 astetta ja päivisin n. 8 astetta.

Näin maalaisjärjellä: pumppu siirtää nyt tehokkaammin lämmön kaivosta menoveteen. Kaivo on 140 m, josta kalliossa n. 138 m, vedenpinnan tasosta ei tietoa. Pumppu näyttää tyytyvän menoveden lämpötilaan n. 38 astetta. Keruun pumppu on Vilo, jossa säätövara 1-7, nyt näyttäisi olevan asennossa 3. Onko paluun lämpötila järkevä vai ei? Jos ei niin mitä kannattaa tehdä?

Aivan arvaamalla liuospumpun nopeuden voisi noistaa 3 -> 5 nopeudelle. Koska 140 metrin kaivo ja patterilämmitys.

Tai sitten vaikka 6 tai 7 riippuen aivan siitä että minkä tehoinen tuo liuospumppu mahtaa olla? Täällä on 8 metrin nostokorkeudella oleva pumppu jonka teho on 245W. Täällä taitaa kaivosta tulla +6 ja kaivoon palata +2 näin kesän jälkeen.

[metaboman]

OK. Eli liuospumpun nopeutta säätämällä haetaan menon ja paluun lämpötilaeroksi 3 astetta. Kummin päin ero muuttuu, eli pieneneekö lämpötilaero kun nopeutta kasvatetaan? Mitenkäs käy absoluuttiselle lämpötilalle, laskeeko se kun nopeutta kasvatetaan?

Mitenkäs sitten lämmönjakopuolella? Olen ymmärtänyt, että meno- ja paluuveden optimi lämpötilaero olisi n. 5-7 astetta. Käyttäjä voi säätää lämpötilaeroa kiertovesipumpun nopeudella & patterien/lattialämmityksen termostaateilla/venttiileillä. Mistä kohtaa tuo meno-paluulämpötila pitäisi mitata? Meillä on kolme pumppua: yksi pumpulta puskurille, yksi patteriverkkoon & shuntille ja yksi shuntin jälkeen lattialämmitykselle. Pitäisikö nuo kaikki kolme säätää erikseen  5-7 asteen erolle? Patteri- ja lattialämmityksen paluut yhdistyvät puskurin paluuputkeen, jossa on myös laitteen oma paluuveden anturi. Noiden piirien välillä on luonnollisesti jonnin verran lämpötilaeroa, joten laitteen mittaama paluulämpötila on patteri-lattia -paluiden yhdistelmä.

[tomppeli]

OK. Eli liuospumpun nopeutta säätämällä haetaan menon ja paluun lämpötilaeroksi 3 astetta. Kummin päin ero muuttuu, eli pieneneekö lämpötilaero kun nopeutta kasvatetaan?

Näin se tekee. Kiertopumpun nopeuden lisääminen pienentää menon ja paluun lämpötilojen välistä eroa.
Noin 3 astetta on hyvä kompromissi maakierrätykselle.

[jm82]

OK. Eli liuospumpun nopeutta säätämällä haetaan menon ja paluun lämpötilaeroksi 3 astetta. Kummin päin ero muuttuu, eli pieneneekö lämpötilaero kun nopeutta kasvatetaan? Mitenkäs käy absoluuttiselle lämpötilalle, laskeeko se kun nopeutta kasvatetaan?

Mitenkäs sitten lämmönjakopuolella? Olen ymmärtänyt, että meno- ja paluuveden optimi lämpötilaero olisi n. 5-7 astetta. Käyttäjä voi säätää lämpötilaeroa kiertovesipumpun nopeudella & patterien/lattialämmityksen termostaateilla/venttiileillä. Mistä kohtaa tuo meno-paluulämpötila pitäisi mitata? Meillä on kolme pumppua: yksi pumpulta puskurille, yksi patteriverkkoon & shuntille ja yksi shuntin jälkeen lattialämmitykselle. Pitäisikö nuo kaikki kolme säätää erikseen  5-7 asteen erolle? Patteri- ja lattialämmityksen paluut yhdistyvät puskurin paluuputkeen, jossa on myös laitteen oma paluuveden anturi. Noiden piirien välillä on luonnollisesti jonnin verran lämpötilaeroa, joten laitteen mittaama paluulämpötila on patteri-lattia -paluiden yhdistelmä.

Täällä on vain yksi maalämpöpumpun sisäinen kiertovesipumppu lämmitykselle (patteri/pieni lattialämmitys). Pumpun nostokorkeus taitaa olla 6 metriä ja teho 90W III-nopeudella joka on talvella käytössä.

Samoin menee kuin liuospuolellakin. Eli lämmönjakopuolella lämpötilaero pienenee kun pumppua laittaa suuremmalle. Samalla pattereiden tehokkuus vähän nousee koska kiertovesi kiertää suurempaa nopeutta? Jos pattereiden kiertovesipumpun laittaa liian suurelle, niin pattereista voi alkaa kuulumaan häiritsevän kovaa kohinaa? Talvella (pakkasella) lämpötilaero on suurempi koska sisä- ja ulkolämpötilan ero on suurempi.

Täällä olen ottanut patteritermostaatit lähes kaikki pois. Eli lämmitysvesi pääsee virtaamaan mahdollisimmaan vapaasti. Tästä pitäisi seurata mahdollisimman hyvä maalämpöpumpun hyötysuhde.

Tuo 5-7 astetta on se maalämpöpumpun lämmittämän veden lämpötila. Täällä tuo patterivesi ei juurikaan viilene kun se kiertää yhden lenkin ja palaa takaisin kellariin. Eli patterit on tasaisesti lämpimät.

[metaboman]

Hei. Sain viriteltyä  jollakin tasolla toistettavat lämpötilamittaukset keruun menolle ja paluulle. Nyt näyttäisi siltä, että liuospumpun nopeudella 7 lämpötilaero on vain n. 2 astetta. Stiebelin manuaalin mukaan nolla asteisella keruun tulolla lämpötilaeron pitäisi olla n. 3.2 astetta. Tuohon lämpötilaan päästään, kun pumppu on asetuksella 3-4. Kaivolta tulo on edelleen matala, luokkaa 0...+1 astetta kun pumppu on käynyt pidemmän aikaa ( ulkolämpötiloilla +2astetta). Voisiko tuo.matala tulolämpötila johtua muusta kuin kaivon matalasta lämpötilasta? Entäpä miten liuospumppu tässä tapauksessa kannattaa asettaa?

[fraatti]

Jos tuohon aiemmin mainitaemaani 3 asteeseen tähtäät niin se lienee ok.

Pidemmän käyntijakson aikana liuoksen lämpötila laskee hiukan kaivon lämpötilaa alemmaksi ja se on ihan normaalia.

[tomppeli]

Kaivo on 140 m, josta kalliossa n. 138 m, vedenpinnan tasosta ei tietoa.

Lämpökaivo vaikuttaa vähän alimittaiselta.
Jos oletetaan, että 7 kW -tehoinen lämpöpumppu olisi Etelä-Suomalaisessa rintamamiestalossa täystehoinen,
tarvittaisiin noin 150 aktiivimetrin syvyinen lämpökaivo.
Rintamamiestaloon tarvitaan yleensä vähän isompitehoinen, kuin 7 kW tehoinen lämpöpumppu,
mutta talohan voi olla hyvin lisäeristetty.

[WPF]

Hei. Sain viriteltyä  jollakin tasolla toistettavat lämpötilamittaukset keruun menolle ja paluulle. Nyt näyttäisi siltä, että liuospumpun nopeudella 7 lämpötilaero on vain n. 2 astetta. Stiebelin manuaalin mukaan nolla asteisella keruun tulolla lämpötilaeron pitäisi olla n. 3.2 astetta. Tuohon lämpötilaan päästään, kun pumppu on asetuksella 3-4. Kaivolta tulo on edelleen matala, luokkaa 0...+1 astetta kun pumppu on käynyt pidemmän aikaa ( ulkolämpötiloilla +2astetta). Voisiko tuo.matala tulolämpötila johtua muusta kuin kaivon matalasta lämpötilasta? Entäpä miten liuospumppu tässä tapauksessa kannattaa asettaa?

Säädät niin että lämpötila ero on 3 - 3,5 astetta.

[jm82]

Hei. Sain viriteltyä  jollakin tasolla toistettavat lämpötilamittaukset keruun menolle ja paluulle. Nyt näyttäisi siltä, että liuospumpun nopeudella 7 lämpötilaero on vain n. 2 astetta. Stiebelin manuaalin mukaan nolla asteisella keruun tulolla lämpötilaeron pitäisi olla n. 3.2 astetta. Tuohon lämpötilaan päästään, kun pumppu on asetuksella 3-4. Kaivolta tulo on edelleen matala, luokkaa 0...+1 astetta kun pumppu on käynyt pidemmän aikaa ( ulkolämpötiloilla +2astetta). Voisiko tuo.matala tulolämpötila johtua muusta kuin kaivon matalasta lämpötilasta? Entäpä miten liuospumppu tässä tapauksessa kannattaa asettaa?

Varmaan 4 asetus on aika sopiva.

Tuo matalahto 0 +1 tulo varmaan vaan johtuu siitä kaivosta. Eli ei voi säädöillä sen kummemmin vaikuttaa.
Yleensä se kaivo menee sitä kylmemmäksi mitä pidempään käy. Eli kovimmilla pakkasilla jos pumppu käy jatkuvasti.

[metaboman]

Muistaakseni tuo 140 m oli syvin kaivo mitä eri toimittajat aikoinaan tarjosivat, yleensä syvyydet taisivat olla luokkaa 110-120 m. Useamman kylmänkin talven pumppu on toiminut, mutta nyt huomiota on kiinnittänyt juuri nyt maapiirin kylmyys. Tähän asti esim. patterien termostaatit ovat olleet kolmosella, eli ehkäpä lämpöäkään ei ole saatu siirrettyä nykyiseen malliin ja kaivo on pysynyt hitusen lämpimämpänä?

Hirveästi ei olla eristetty, sokkelissa ulkopuolinen 100 mm, yläpohjassa pientä lisäeristystä ja normaalia ikkunaremppaa. Tosin kovimmilla pakkasilla tulee takkaa polteltua.

Kertokaapa vielä pumppujaksoista,foorumin keskusteluista en oikein löytänyt punaista lankaa. Eli olisiko pumpun parempi käydä pitkä jakso kerrallaan ja huilata sitten pidempään, vai miten asia menee?

[jm82]

Muistaakseni tuo 140 m oli syvin kaivo mitä eri toimittajat aikoinaan tarjosivat, yleensä syvyydet taisivat olla luokkaa 110-120 m. Useamman kylmänkin talven pumppu on toiminut, mutta nyt huomiota on kiinnittänyt juuri nyt maapiirin kylmyys. Tähän asti esim. patterien termostaatit ovat olleet kolmosella, eli ehkäpä lämpöäkään ei ole saatu siirrettyä nykyiseen malliin ja kaivo on pysynyt hitusen lämpimämpänä?

Hirveästi ei olla eristetty, sokkelissa ulkopuolinen 100 mm, yläpohjassa pientä lisäeristystä ja normaalia ikkunaremppaa. Tosin kovimmilla pakkasilla tulee takkaa polteltua.

Kertokaapa vielä pumppujaksoista,foorumin keskusteluista en oikein löytänyt punaista lankaa. Eli olisiko pumpun parempi käydä pitkä jakso kerrallaan ja huilata sitten pidempään, vai miten asia menee?

Ei sillä taida olla juuri merkitystä käykö pitkä jakso kerrallaan vai lyhyt jakso kerrallaan. Koska kovalla pakkasella pumppu kumminkin melko varmasti käy jatkuvasti.

Täällä on ne patteritermostaatit täysillä tai paremminkin kokonaan irti. Ja lämpö on sitten säädetty pelkästään sen maalämpöpumpun lämpökäyrän perusteella. Ehkä sitä kautta voisi saada jotain pientä fiksausta tehtyä? Onko teillä pattereille ulkoinen kiertovesipumppu? Ja maalämpöpumpun kiertovesipumppu lämmittää sitä 100 L puskurivaraajaa? Täällä patterit lämpeää parhaiten kun pattereiden kiertovesipumppu on aika suurella nopeudella.

Esim sellainen 50 minuutin käyntijakso olisi siitä hyvä että pumpulle tulee silloin vähemmän käynnistyskertoja. Ja nuo käynnistyskerrat ilmeisesti vähän vaikuttaa siihen kompressorin kestoikään.