Terve,
Muutettiin kesällä 1948 rakennettuun taloon ja edessä on remonttia toisen perään. Ensimmäinen isompi on lämmitysjärjestelmän uusiminen öljystä todennäköisesti maalämpöön. Tarvittaisiinkin hieman kättä pidempää, jotta voisi arvioida myyntimiehien puheita, kun tulevat naksuttelemaan kyniään. Kaipaisin siis vinkkejä mitoitukseen, pumpputyypin ja varaajien valintaan.
Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia.
• Espoo
Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
• 1948. Kyllä, toinen pääty kellarista lähes kokonaan maanpinnan alla, toinen pääty vain vähän, sivut 50/50
Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen.
• noin 4000 l/a. Aivan tarkkaa tietoa ei ole. Edelliset asukkaat pitäneet talvella sisällä asuinkerroksissa n. +19 C, kellarissa noin puolet alasta lämmitettynä. Kattila vuodelta 1974.
Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?
• Yksilehtiset patterit asuinkerroksissa, kellarissa muutama kaksilehtinen
Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
• Painovoimainen
Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
• Perusrunko 10 * 8,5m. Tämän lisäksi sivukuisti 2 * 3m (alakerta, kellariosa maanpinnan alapuolella lähes kokonaan) sekä erkkeri 1,5 * 5m (alakerta, kellariosa maanpinnan yläpuolella)
Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
• Korkkipuru, 100 mm. Ulkoseinien kokonaispaksuus n. 200mm (sisältä ulos 12mm huokolevy, vaakalaudoitus, paperi, korkkipuru, paperi, vinolaudoitus, kalkkirappaus). Kellarikerroksessa perusmuuri ja rivinteeraus, välissä tuskin eristettä.
Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
• 3, kellari, alakerta ja yläkerta
Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
• kellari: n.45, loput n.45 jää puolilämpimäksi, alakerta: n.90 yläkerta: n.80
Huonekorkeudet kerroksittain?
• alakerta ja yläkerta 2,6 m kellari 2,2 m
Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
• maanvarainen, oletettavasti eristämätön. Joskus, kun kellaria remontoidaan, tulee lämpimiin tiloihin eritys ja lattialämmitys
Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
• Sahanpuru, vähintään 200mm, paikoin enemmän
Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
• 2-lasiset alkuperäiset ikkunat, ei ole tarkoitus uusia.
Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
• Ei
Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
• Kellarin puolilämmin osa tarkoitus pitää talvella plussan puolella olemassa olevin patterein. Näitä tiloja tuskin lisäeristetään.
Muuta:
Lämmitä käyttövettä tulee kulumaan varmasti enemmän kuin edellisillä asukkailla, vaikka pääluku (3) pysyykin samana. Tarve kahdelle samanaikaiselle suihkulle.
Asuinkerrosten patterit vaihdettaneen aikanaan kaksilehtisiin, lattialämmitystä ei ole suunnitteilla kuin kellariin.
Pannuhuoneessa on hyvin tilaa.
Erittäin suotuisassa paikassa lähellä teknistä tilaa on vanha käytöstä poistettu porakaivo 57m. Onko näitä oikeasti joskus hyödynnetty syventämällä? Pikaisella haulla löytyy lähinnä vain syitä, miksi niiden hyödyntäminen on vaikeaa. Vaakakeruupiirille saattaisi olla tilaa, mutta samalla menetettäisiin tontilta rakennuspaikka ja kanttarellit, joten se ei ole vaihtoehto.
Kiitoksia jo etukäteen!