Mitoitus omakotitaloon Vantaalla

[koccola]

Ensikeväänä olisi tarkoitus alkaa remontoimaan meidän taloa.
Talon ensimmäinen osa on tehty jo 30-luvun lopulla ja sitä on laajennettu monien omistajien toimesta 6 kertaa.
Varsinaista talon rakentamisvuotta kuitenkin voidaan pitää 2000 vuotta kun taloon on tehty mittava remontti ja kaikki on uusittu sisältä.
Seinien eristepaksuudet kuitenkin vaihtelee ja ihan varmaa tietoa niistä ei ole.

Tarkoitus on siis tehdä mittava remontti ja uusia kaikki sisältä päin. Ulkoseinät avataan ja paksunnetaan eristystä 175mm asti sekä asennetaan höyrynsulkumuovi. Yläpohjaan puhallisvillaa mahdollisuuksien mukaan 5-600mm. Yläkerran osalla käytetään todennäköisesti spu eristettä.

Kaikkiin kerroksiin tulee kipsivalulattia ja nestekiertoinen lattialämmitys. Lattiat tulevat laatasta paitsi makuuhuoneen ja olohuoneen osalta.

Lisäksi tarkoitus on myöhemmässä vaiheessa rakentaa talon jatkeeksi autotalli noin 50 neliötä. Tarkoitus pitää siellä noin 15 asteen lämpötilaa. Tämä tulee joskus 5 vuotta myöhemmin.

Maalämpöpumpuksi olen harkinnut Niben invertteriä ja siihen yhteyteen 300-500 litran varaajaa. Mahdollisuuksien mukaan hybridivaraajaa jos budjetti kestää ja saan pari aurinkokeräintä katolle.

Remonttia suunniteltiin jo 2 vuotta sitten ja pari tarjoustakin kerettiin pyytämään. Tuolloin ei autotallista ollut hajua ja muutenkin lähtötiedot oli huterat. Alempana tarjouksien koneita ja kaivoja.





- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Vantaa

- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? Kallion päällä. Kellari louhittuna kallioon.

- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen.
Listaus alempana kulutuksista vuodesta 2007 alkaen

- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? Nykyinen lattialämmitys sähköllä

- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? Huippuimurilla poisto

- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. Ei ole mitattu

- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Vanhoista piirustuksista tulkiten noin puolet talosta 175mm villa ja puolet 125mm.

- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 3 kerrosta. kellari 42 neliötä 3/4 osaa maan alla. Harkkoseinä (190mm)

- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? Kellari 42,4m2 keskikerros 125m2 ja yläkerta 44,4

- Huonekorkeudet kerroksittain?

- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? 1/4 keskikerroksesta kylmän kellarin päällä. 1/4 maanvarainen laatta ja 2/4 kellarikerroksen päällä. Kellari maanvarainen laatta. Eristyksestä ei tietoa.

- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Puinen yläpohja. Villaa arviolta 250mm

- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? Ikkunat 3 lasiset 2000 luvulta

- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? Ei autotallia vielä. Tulevaisuudessa varaus 50 neliöiselle tallille

- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) kaikissa normaalilämpö noin 21 astetta

-Talossa on nyt takka joka ei ole mikään hyvin varaava. Takka on kellarikerroksessa tiilestä muurattu. Vuodessa poltettu ehken 2 pinokuutiota puuta.



Kulutustietoutta.
21.12.2007-10.12.20118
päivä 12 817 kWh
yö 18 484 kWh
 
10.12.2008-2.12.2009
päivä 13 419 kWh
yö 18 887 kWh
 
29.12.2009-31.12.2010
päivä 16 173 kWh
yö 22 275 kWh
 
31.12.2010-31.12.2011
päivä 13 348 kWh
yö 18 619 kWh
 
31.12.2011-31.12.2012
päivä 12 359 kWh
yö 18 077 kWh
 
31.12.2012-31.12.2013
päivä 11 489 kWh
yö 17 175 kWh

Näinä vuosina talossa on asunut 2 henkilöä

Seuraavina vuosina 2 aikuista ja 2 lasta
31.12.2013 - 31.12.2014
Kulutus yhteensä: 27613 kWh.

31.12.2014 - 31.12.2015
Kulutus yhteensä: 27928 kWh.

31.12.2015 - 29.7.2016
Kulutus yhteensä: 17059 kWh.


Alla vanhoja mitoituspyyntöjä 3 kpl.

Oilon Geopro GT 13 Compact (13,3 kW)
1 x 222m

Nibe 1245-10 (10,0 kW)
1x230m

BOSCH COMPRESS LW/M 9 230 L VARAAJALLA
1x175M


Kiitos etukäteen kaikille mitoittajille ja muille auttajille!

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Olen varmasti laittanut laskelmaan virheellisiäkin lähtötietoja, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa on huomioitu tuleva autotalli. Oletin, että lämmönsiirtokanaalia ei tarvita.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo   ”koccola”   VANTAA   
Lämmitettävää   262 m2   624 m3
Vuotuinen lämmitystarve:         
- Kiinteistö      28 961 kWh
- Lämmin käyttövesi   4 800 kWh
- Yhteensä      33 761 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   11,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   11,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -28,2 C
▪ Maasta kerätään    ( 4,4 COP)   8,5 kW   25 407 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   8 354 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
Tarvitaan yksi 235 aktiivimetrin syvyinen porakaivo tai          
Vaakakeruupiiri    KOSTEA  SAVI 563 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Kpa]

Moi,
Itse kanssa Vantaalla asustelen ja päädyin tuohon Niben 1155-12kw pumppuun ja erilliseen 300l varaajaan. Lisäksi tuli 100l puskirivaraaja, kun on pattereitakin vielä talossa. Ei kyllä ole vielä paljon käytännön kokemuksia itsellä antaa vielä, mutta lisäksi otin tuon viilennyssysteemin samalla, kun kerran remontti tuli aloitettua.

[koccola]

Kerrotko lisää järjestelmästäsi ja talon kokoa yms? 
Oletko ollut pumppuun tyytyväinen?

Sen verran ulapalla vielä kaikista asioista niin kerroppa mikä on puskurivaraajan ja tuon 300 litrasen varaajan ero? Tai siis miksi kaksi?
Mietinnässä siis itsellä olisi että 1255 tai 1155 jonka lisäksi varaaja 300-500 litraa...
On vaan hankala päättää etä pumppu varaajalla vai ilman ja mikä puskurivaraaja...

Iso kiitos Tomppelille mitoituksesta!

[Kpa]

Talo on 3 kerroksinen ja pohjan ala on 120m^2. Yläkerta vähän pienempi eli siellä on vain 78m^2. Öljyä mennyt semmoiset 3200-3600l/v ja talossa patterilämmitys pl. alakerta, jonne pusasin vesikiertoisen lattialämmityksen noin vuosi sitten. Tarkoitus olisi pikkuhiljaa muihinkin kerroksiin tuo lattilämmitys tehdä. Talo on 1980 rakennettu (2 kerrosta) ja 2006 tein jyrkän harjakaton, jolloin tuli yksi kerros lisää.

100l puskurivaraaja on lämmityspuolella sitä varten, että on riittävästi lämmitysjärjestelmässä vettä. Patteriverkkon vesimäärä jäisi muuten liian pieneksi ja se ei olisi kovin tehokasta pumpun käytön kannalta kun tulee enemmän pätkäkäyntiä.

300l varaaja on taas lämpimän käytttöveden riittävyyden takia, kun oli pienoinen amme suunniteltu tuonne yläkertaan ja tuo 1255 sisäinen varaaja on vähä pieni siihen tarkoitukseen. 1255 sisältää 180l sisäisen varaaja ja se ei välttämättä tarvitse ulkoista varaajaa. 1155 ei sisällä itse varaajaa ja jos tuon valitsee niin pitää olla erillinen lämpimän käyttöveden varaaja. Muuta eroa noilla pumpuille ei juuri ole.

Viilennyssysteemin kytkentä on perjantaina, jonka jälkeen kaikki kilkkeet pitäisi olla kytkettynä

Kauhesti käyttökokemuksia en osaa vielä antaa kun pumppu startattiin vasta  26.7.2016. Kannattaa konsultoida jotain laitetoimittajaa asian tiimoilta niin ehdottelevat eri kokoonpanoja ja antavat tarjouksia.

[Kpa]

Niin ja jos epäilyttää aihe niin toki joku tutustumiskäynti on kohtuu helppo järjestää kun kerran samoilla alueilla elellään.

[koccola]

Suunnitelu etenee.
Olen vakavasti harkinnut, että hajautan maalämmön monelle eri toimittajalle. Minulla on tuttu putkimies joka on kytkenyt maalämpökoneita ja sanoi ettei ole mikään ongelma laittaa sellainen käyttöön.

Eli mitä on raati mieltä, että uskaltaako itse kasailla osista koko kompleksin?

Pumpuksi on valikoitumassa niben invertteri malli, todennäköisesti Nibe 1155-16kw malli vai kannattaisiko ottaa pykälää pienempi 12kw?

1 kaivo 240m.

Käyttövesivaraajaksi 300 litrainen Nibe VPB 300
Lattialämmityspiiriin puskurivaraaja joko UKV 100 tai 200. Hintaeroahan näillä ei juuri ole. Kumman valitsisitte?
Lisäksi varmaan tarve vielä paljulle uima-allas lämmitin NIBE POOL 40

Mitä vielä puuttuu?

[tomppeli]

Uskaltaa, kunhan sopii ns. urakkarajat, eli kuka tekee nämä:
- Poraus - keruuputkitus - viinat putkiin.
- Kaivon ja pumpun välisten putkien liittäminen / toimittaminen.
- Kuka tekee keruuputkien eristykset.
- Kaivuutyöt peittämiset.
- Pumppuasentaja yleensä tekee kaikki putkityöt.
- Putkieristykset
- Sovitaan sähkötyöt ja kuka sopii asennuksen ajankohdat, että ei tule viivästyskorvauksia.
- Käyttöön otto, yleensä sen tekee putkiasentaja.
- Käyttöopastus.

[jm82]

Suunnitelu etenee.
Olen vakavasti harkinnut, että hajautan maalämmön monelle eri toimittajalle. Minulla on tuttu putkimies joka on kytkenyt maalämpökoneita ja sanoi ettei ole mikään ongelma laittaa sellainen käyttöön.

Eli mitä on raati mieltä, että uskaltaako itse kasailla osista koko kompleksin?

Pumpuksi on valikoitumassa niben invertteri malli, todennäköisesti Nibe 1155-16kw malli vai kannattaisiko ottaa pykälää pienempi 12kw?

1 kaivo 240m.

Käyttövesivaraajaksi 300 litrainen Nibe VPB 300
Lattialämmityspiiriin puskurivaraaja joko UKV 100 tai 200. Hintaeroahan näillä ei juuri ole. Kumman valitsisitte?
Lisäksi varmaan tarve vielä paljulle uima-allas lämmitin NIBE POOL 40

Mitä vielä puuttuu?

Kyllä pitäisi uskaltaa jaotella kompleksi useisiin osiin. Putkimiehelle ei pitäisi olla yhtään vaikeaa tuo kytkeminen ja muut jutut. Onnistui ihan maallikoltakin asentaminen ja isä oli tekemässä niitä putkikytkentöjä vaikka ei olekaan putkimies. Ja isä laittoi myös sähköt vaikka ei sähkömieskään ole. Tavallinen joku koneinsinööri vain.

-16kW voisi olla parempi koska siinä olisi sitten enemmän varaa teille. Tai nyt katsoin että kyllä tuo 12kW saattaisi myös riittää. Se 200 L säiliö tuskin haittaa mitään ja tosiaan hinta taitaa olla lähes sama. Lisäksi varmaan saisi ostaa myös Nibe keruupiirin täyttöryhmä KBR32 joka näyttää maksavan 150€.

Täällä koska pumppu tuli kellariin, niin tuli vielä kaivoon kalvopaisuntasäiliö ja painemittari. Ehkä painemittari olisi ihan hyvä olla. Mittari maksaa varmaa 10€. Pumpun mukana tulee kyllä sellainen tasopaisunta-astia eli se kalvopaisuntasäiliö ei ole ihan välttämätön. Ne kaikki kaivon putket tulee eristää armafleksillä tai jollain muulla että kondenssiveden kanssa ei tule ongelmia. Vielä puuttuu niitä tarvittavia putkiosia ja muita.

Täällä kaivon poraukseen kuului myös ne eristetyt vaakaputket ja niiden kytkentä. 50€ oli seinään pari reikää timanttiporalla. Itse kaivoin ojan ja myöhemmin täytin sen ojan ja kaivon kohdan. Putket tuli siis sisälle taloon ja kaivo oli täytetty sillä liuoksella. Putkimies jotain sanoi että yleensä maalämpöpumppu olisi kytketty ja toimintakunnossa yhdessä päivässä. Eli mitenkään älyttömän paljon siinä ei olisi työtä kait. Sähköjen kytkentäkään ei pitäisi olla kauhean aikaavievää jos on sopiva sähkökeskus josta voi sähköt ottaa. Yksi riittävän paksu johto menee pumpulle.
Itse täytin vaakaputket 700W kastelupumpulla ja kahdella pesukoneen vesijohdolla. Kuulemma voisi onnistua vaikka kastelukannulla ja ilman mitään pumppua, mutta ulkoisella pumpulla tuli parempi. Eli vaakaputket täytteen ja kahden ilmauksen kautta ilmaa pois. Liuksen kierrätys täyttöastiassa ja muutaman tunnin päästä kaivon paineustus sillä ulkoisella pumpulla. Paineistus saattaa onnistua myös maalämpöpumpun liuospumpulla, mutta itsellä ei ollut silloin vielä sähköjohtoa kytketty. Ilmauksen aikana oli apulainen laittamassa pumppua välillä pois päältä.

[Roori]

Suunnitelu etenee.
Olen vakavasti harkinnut, että hajautan maalämmön monelle eri toimittajalle. Minulla on tuttu putkimies joka on kytkenyt maalämpökoneita ja sanoi ettei ole mikään ongelma laittaa sellainen käyttöön.

Eli mitä on raati mieltä, että uskaltaako itse kasailla osista koko kompleksin?

Pumpuksi on valikoitumassa niben invertteri malli, todennäköisesti Nibe 1155-16kw malli vai kannattaisiko ottaa pykälää pienempi 12kw?

1 kaivo 240m.

Käyttövesivaraajaksi 300 litrainen Nibe VPB 300
Lattialämmityspiiriin puskurivaraaja joko UKV 100 tai 200. Hintaeroahan näillä ei juuri ole. Kumman valitsisitte?
Lisäksi varmaan tarve vielä paljulle uima-allas lämmitin NIBE POOL 40

Mitä vielä puuttuu?

Erikseen vain, on niin selvät rajat tommosessa, ja vaikka reiän kairaus tälle vuodelle ja muut ensi vuodelle....näin tehtiin täällä!?

F1255 (180L) Sanotaan tuottavan sopivaa käyttövettä 240L, F1155+VPB300 tuolla kaavaa olis sitten 400L sopivaa käyttövettä...
F1255 + GTV500 Sanotaan tuplaavan käyttövesisaannon, eli olis siten 2*240L=480L sopivaa käyttövettä...

Tuohon GTV500 versioon on helpohko sovellella muutakin ympärille, esmes aurinkoa ja paljua sun muuta...taidat tarvita jotain shunttaustakin ja sekin tuohon istuu...

[Kpa]

Suunnitelu etenee.
Olen vakavasti harkinnut, että hajautan maalämmön monelle eri toimittajalle. Minulla on tuttu putkimies joka on kytkenyt maalämpökoneita ja sanoi ettei ole mikään ongelma laittaa sellainen käyttöön.

Eli mitä on raati mieltä, että uskaltaako itse kasailla osista koko kompleksin?

Pumpuksi on valikoitumassa niben invertteri malli, todennäköisesti Nibe 1155-16kw malli vai kannattaisiko ottaa pykälää pienempi 12kw?

1 kaivo 240m.

Käyttövesivaraajaksi 300 litrainen Nibe VPB 300
Lattialämmityspiiriin puskurivaraaja joko UKV 100 tai 200. Hintaeroahan näillä ei juuri ole. Kumman valitsisitte?
Lisäksi varmaan tarve vielä paljulle uima-allas lämmitin NIBE POOL 40

Mitä vielä puuttuu?

Tokihan tuon voi pilkkoa osiin. Itselläni painoi kuitenkin aika paljon vaakakupissa se, että koko toimitukselle tuli 5 vuoden takuu. Kerran jo pumppu pysähtyi ja ei lähtenyt käyntiin omin voimin. Ongelma oli että keruupiirissä oli ilmaa, joten pumpussa ei itsessään mitään vikaa ollut. Itselläni juuri settinä aika sama mitä olet hommaamassa eli 1155-12kw+VPB 300+UKV 100

[koccola]

Hommat etenee.

Meillä on siis täysi purkutyö käynnissä ja pumpun valinta lähenee... ajatuksia kevään aikana on tullut lisää jamitä mieltä olette jos kuitenkin ottaisin tuon pienemmän (3-12kw) mallin ihan vaan siksi ettei tulisi liian tehokas kone ja täten kevät jäisi pätkäkäynnille?
Ja kun tuo kevät aurinko jo kovasti lämmittää niin jos laittaisin paneelit katolle niin saako tuon lämmön myös lämmityspuolelle vai jääkö tämä hyöty vain käyttöveden puolelle. Pahoittelut jos kysymys on typerä mutta kun ei ihan ole auennut tuo varaajan toimintaperiaate.
Olisiko tuohon lämminvesivaraajaan suosituksia muita kuin tuo niben vpb 300. Siihen ilmeisesti saisi aurinkopaneelit kiinni...? Vai saako?

[tomppeli]

Laskelman mukaan noin 11 kW riittäisi maksimitehoksi.

[Täystiili]

Aiemmin kyselit puskurin kokoa ja vaikka sinulle tulee lattialämmitys kipsivaluina ja pääosin laatalla, niin kosteiden tilojen kesäaikaisen lämmityksen vuoksi puskurivaraaja on edelleen hyvin hyödyllinen ja edelleen mielestäni pätee "isompi parempi" jopa 400 litraan asti. Suunnittelet myös altaan/paljun lämmitystä maalämmöllä, joka sekin kuluttaa energiaa, joten kaivoa saisi olla jopa 250 metriä. Muista ehdottomasti ottaa 45 mm keräin kaivoon, kun mennään reilusti yli 200m joka tapauksessa.

Pumpussa kallistuisin 1155-16 malliin, jonka senkin nimellinen (50Hz) anto lämmitysteho 0/35 EN14511 on vain 8,89 kW, kun 1155-12 jää vain 5,06 kW. Niben speksit sivulla 67 http://www.nibe.fi/nibedocuments/19616/331345-3.pdf

Tälöin saat lämmintä käyttövettä tarvittaessa nopeammin ja pumppu käy kylmimpään aikaankin järkevillä kierroksilla eikä koko ajan ylärekisterissä, lattalämmityksen vuoksi ei pelkoa pätkäkäynnistä ja jos puskurukin olisi 300 litrainen, niin ei vaivaa edes kesällä, kaikki edellä mainitut pidentävät kompressorin elinikää joka tapauksessa. Säätyvänä invertterikoneena ei synny mitään "yliteho-ongelmia" tapauksessasi ja vuosihyötysuhde pysyy edelleen erinomaisena, kunhan kaivo on riittävän syvä niin myös vuosien jälkeenkin lämpötilat pysyvät plussalla ympäri vuoden. Suunnittelit rakentavasi tallin muutamien vuosien kuluttua ja siihenkin isommasta pumpusta saat enemmän vapauasteita lämmitytehon joustaessa ylöspäin tarvittaessa.

[jm82]

Hommat etenee.

Meillä on siis täysi purkutyö käynnissä ja pumpun valinta lähenee... ajatuksia kevään aikana on tullut lisää jamitä mieltä olette jos kuitenkin ottaisin tuon pienemmän (3-12kw) mallin ihan vaan siksi ettei tulisi liian tehokas kone ja täten kevät jäisi pätkäkäynnille?
Ja kun tuo kevät aurinko jo kovasti lämmittää niin jos laittaisin paneelit katolle niin saako tuon lämmön myös lämmityspuolelle vai jääkö tämä hyöty vain käyttöveden puolelle. Pahoittelut jos kysymys on typerä mutta kun ei ihan ole auennut tuo varaajan toimintaperiaate.
Olisiko tuohon lämminvesivaraajaan suosituksia muita kuin tuo niben vpb 300. Siihen ilmeisesti saisi aurinkopaneelit kiinni...? Vai saako?

Noiden tietojen mukaan riittäisi nibe 1155 3-12kW ja noin 235 metriä kaivoa.

Ilmeisesti vpb 300 malliin ei saa aurinkopaneelia kiinni, mutta hinta on vähän halvempi.

Tuohon vpbs 300 malliin ilmeisesti saisi aurinkokerääjän, mutta lämpö menisi vain käyttöveteen, ei talon lämmitykseen. VPB 300 on 660 € halvempi. On tuolla myös Haato VLP 500 R lämminvesivaraaja, mutta siihenkään ei saa aurinkoa.

VPB/VPBS lämminvesivaraajia voidaan käyttää yhdessä lämpöpumppujen, aurinkokerääjien (VPBS) sekä kaasu- ja öljykattiloiden kanssa.

http://www.maalampotukku.fi/product/172/nibe-vpbs-300-lamminvesivaraaja

Itse ehkä jättäisin sen aurinkokeräimen kokonaan pois? Toki sitä isompaa 4-16kW malliakin voi vielä miettiä, jos sille tulee vielä joskus käyttöä?

Halvimmasta päästä taitaisi olla 1255-12 tai 1255-16, eli niissä on vain se integroitu (vähän pienempi) käyttövesivaraaja.

[koccola]

Haluan pelata varman päälle ja varautua perheen lisäykseen ja valita tuon ilman integroitua varaajaa.
Lisää varaaja vaihtoehtoja. Kävisikö tuo jäspi gtv 500 hybrid?
Ilmeisesti aurinkokierukka ja tilavuuttakin alkaisi olla riittävästi.
Saako tuotakaan sitten hyödynnettyä aurinkopuolta vain käyttövedelle?...?
No eipä se aurinkopuoli mikään pakollinen ole.

Kaivon poraukset olen kilpailuttanut nimenomaan 2*45mm keräimillä ja syvyyttä 250 metriä.
Vaihtoehtoisesti on ollut 2*50 mutta ei ole vielä sellaista poraria ilmoittautunut joka uskaltaisi laittaa pieneen 115mm kaivoon.

Pumppu vielä mietityttää... tänään eri mieltä kun eilen :/

[tomppeli]

Vaihtoehtoisesti on ollut 2*50 mutta ei ole vielä sellaista poraria ilmoittautunut joka uskaltaisi laittaa pieneen 115mm kaivoon.

Tämä kollektori menee siihen kaivoon.

[koccola]

Onko heittää kuka mahtaisi käyttää pk seudun porareista?

Puskurivaraajapuolelle löytyisi nibeltä ukvs 230 johon saisi paneelit kiinni. Tämä ilmeisesti saisi talonkon lämpenemään... se että onko kannattavaa niin... mutta olisi tulevaisuutta varten valmiina.

[jm82]

Jäspi gtv 500 hybrid ei ole oikein hyvä käyttövedelle. Mutta puskurivaraajaksi sopisi paremmin ja käyttövesivaraaja sitten erikseen. Tuo GTV on toimintaperiaatteeltaan erilainen.

[Large]

GTV Hybrid 500 on nimenomaan energiavaraaja, ei käyttövesivaraaja. Se lienee suunniteltu max. 3bar verkostopaineelle kun käyttövesiputkissa paine voi olla jopa 10bar.

[koccola]

Kiitos. Unohdamme siis sen...
Eli vkäyttövesiaraajaksi tulee varmaankin sitten se vpb 300.

Puskurivaraaja puoli sitten vielä auki.
Käykö tuo ukvs 230 siihen? Täten olisi myöhemmässä vaiheessa mahdollisuus lisätä paneelit katolle vai unohdanko koko homman...? Pitääkö silti olla tuo ukv300 varaaja vai korvaako nuo tuotteet toisensa?

Huonosti vastaillaan tällähetkellä näköjään poraus tarjouspyyntöihin. Pitänee alkaa soitella perään kun ei aähköpostit riitä.

[koccola]

Ja vielä jatkan. Mites tuon maalämpököneen pumpun riittävyys noin syvälle kaivolle (250m)?
Ilmeisesti isompi kollektori (45mm) jeesaa mutta mennäänkö silti aika rajoilla?
Onko suosituksia pumpusta jos sellainen pitää hankkia?

[seppaant]

Ja vielä jatkan. Mites tuon maalämpököneen pumpun riittävyys noin syvälle kaivolle (250m)?
Ilmeisesti isompi kollektori (45mm) jeesaa mutta mennäänkö silti aika rajoilla?
Onko suosituksia pumpusta jos sellainen pitää hankkia?

Löydätkö pumpun dokumenteista mikä on keruupiirin suurin sallittu ulkoinen painehäviö (virtausvastus)?

ATS

[koccola]

Eipä kyllä löytänyt  kstään noita lukemia :/

[koccola]

Viimehetken kyselyitä:

Kalvopaisuntasäiliön joutuu laittamaan järjestelmään mikäli aikoo maakylmää hyödyntää.
Minkähän kokoinen/ mallinen pitäisi olla?

Maakylmäjärjestelmäksi ajattelin ostaa siis NIBE PCS 44 maakylmä järjestelmän.
Tähän lisäilen joskus 2 kpl konvektoreita. Voiko laittaa minkä merkin konvektorit tahansa vai pitääkö olla niben omat että osaa kommunikoida pumpun kanssa oikein?

[Kaltzu]

Itselläni on tuo Niben paketti ja se sisältää Sabianan konvektorin ja toimisi muiden konvektorien kanssa myös. Pumppu ei välitä minkälainen konvektori tuvassa pöhisee. Nyt tekisin toisin ja laittaisin vain konvektorin omalla liuospumpulla viinapiiriin kiinni ilman magneetti- tai 3-tieventtiiliä tai Niben ohjauksella. En ole nähnyt tuon rahallisen sijoituksen vaatimaa lisäarvoa omassa järjestelmässä.

[Kimmo_L]

Nyt tekisin toisin ja laittaisin vain konvektorin omalla liuospumpulla viinapiiriin kiinni ilman magneetti- tai 3-tieventtiiliä tai Niben ohjauksella. En ole nähnyt tuon rahallisen sijoituksen vaatimaa lisäarvoa omassa järjestelmässä.

Jos jättää tuon venttiilin pois, eikö siitä tule ongelmia, että maalämpöpumpun keruupumppu saa osan nesteestä kiertämään konvektorin kautta MLP:n kompressorin käydessä. Kun konvektorissa kiertää neste ilman puhaltimen pyörimistä, se taitaa kondensoida aika reippaasti.

Sille venttiilille lienee kuitenkin ihan oikeaa käyttöä.

[koccola]

Voisikohan tuon niben kohtuu kalliin pumppuryhmän ja venttiilin kotvata jonkun muun valmistajan edullisemmalla tuotteella?
Täten varmaan maalämpöpumppu ei saa tietoa että taloa viilennetään mutta onko väliäkään?

Lisäksi ilmanvaihtokoneen etulämmitin tarvinnee oman pumppuyksikön?
Koneeksi tulee todennäköisesti enerventin pandion. Eikös enerventillä ole myynnissä ihan sarja joka sisältää nestepatterin, pumput ja pelit?

[Kaltzu]

Jos jättää tuon venttiilin pois, eikö siitä tule ongelmia, että maalämpöpumpun keruupumppu saa osan nesteestä kiertämään konvektorin kautta MLP:n kompressorin käydessä. Kun konvektorissa kiertää neste ilman puhaltimen pyörimistä, se taitaa kondensoida aika reippaasti.

Sille venttiilille lienee kuitenkin ihan oikeaa käyttöä.

Olisi pitänyt tarkentaa eli kaikista yksinkertaisimmillaan tuolla on konvektorin piirin t-haaroissa sulut, jotka sitten viilennyskauden jälkeen suljetaan. Tällöin piiri on kiinni eikä pumppu liikuta konvektorin kautta alkoholia. Käyttäjäystävällisemmän vehkeestä saa lisäämällä tuon magneettiventtiiliin piiriin, joka on suljettuna jos konvektorin pumppu ei ole päällä. Eihän tuo magneettiventtiilii paljoa kustanna.

[Kimmo_L]

Olisi pitänyt tarkentaa eli kaikista yksinkertaisimmillaan tuolla on konvektorin piirin t-haaroissa sulut, jotka sitten viilennyskauden jälkeen suljetaan.

Joo, tottakai nuo sulut on. Mietin lähinnä käyttöveden lämmitysjaksoja välikausilla, kun viilennyskin on välillä päällä mutta ei aina.

[koccola]

Kiitoksia kaikille auttaneille!

Rojut on nyt pihassa ja ehken kuukauden - parin päästä käytössä.

Eli seuraavanlainen kombo tuli pihaan:

1155 pumppu
vpb300 varaaja
ukv200 puskurivaraaja

Kaivo 250m 45mm kollektoreilla (ei vielä porattu)

Palailen sitten tuonne maakylmäketjuun kun sen aika koittaa

Kiitos vielä kaikille

[Roori]

Kiitoksia kaikille auttaneille!

Rojut on nyt pihassa ja ehken kuukauden - parin päästä käytössä.

Eli seuraavanlainen kombo tuli pihaan:

1155 pumppu
vpb300 varaaja
ukv200 puskurivaraaja

Kaivo 250m 45mm kollektoreilla (ei vielä porattu)

Palailen sitten tuonne maakylmäketjuun kun sen aika koittaa

Kiitos vielä kaikille

Et tarvii maakylmä putkee?
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7539.0

Aika tarkkaan tuo valitsemasi setti on saman hintainen kuin olisi ollut Nibe F1255+Jäspi GTV500, ero lieneen muutamissa kympeissä...

[koccola]

No nyt on kaivo porattu vihdoin ja viimein. Lopulliseksi syvyydeksi tuli 249m ja 2*45mm turbo kollectorilla.
Ensi viikolla alkaa sitten asennukset teknisessä tilassa. Muutamia tarkentavia kysymyksiä.

Ostin lk520 täyttöryhmän jossa on ilmeisesti mukana mutasihti. Eli koneen mukana tullutta mutasihtiä ei tarvita? Käykö tuo lämpöpumpun mukana tullut mutasihti lämmityspiirin mutasihdiksi?

Pitääkö laittaa sulut ennen ja jälkeen tuon lk täyttöryhmän kohdalle huoltoa varten (mutasihdin putsaus) varten vai ei?

[Roori]

Jos siinä on sulut ympärillä jo valmiiksi (kuten omassa) niin sitten saa putsattua jo niiden kanssa...

[koccola]

Nappaan kuvan vielä huomenna. Noita tuntu olevan niin paljon erilaisia samalla mallimerkinnällä...

Kuinkas iso kalvopaisuntasäiliö pitäisi järjeslemään laittaa? Ja keruupuolelle ainakin painemittari?
Muita hyviä vinkkejä?

[koccola]

Eli tuollainen versio minulla. Yksi sulku keskellä joka veikkaan kylläkin toimivan niin että pyöräyttää molemmille puolille sulut eli tuo mutasihti on puttsattavissa?

[Roori]

http://www.cerbos.ee/img/cms/lk-armatur/521/maakutte-taiteseade-lk-521-multifill-juhend.pdf

[koccola]

Soitin lk:lle suoraan ja ei kuulema tarvitse erillisiä sulkuja vaan tuo sulkee mudanerottimen molemmin puolin

[Roori]

Niin tekee...