IVT HQ C10 säätäminen

[Mettis]

Terve foorumilaiset!

Paljon tullut foorumia seurattua ja luettua mutta vasta nyt sain aikaseksi kirjautua. Keväällä vaihtui meillekin maalämpö lämmitysmuodoksi ja siihen liittyen kaipaisin neuvoja asiasta enemmän tietäviltä.
Laitteet tosiaan olleet käytössä toukokuun alkupuolelta muttan kaiken kiireen keskeltä vasta nyt päässy perehtyyn laitteisiin.

Meille tuli tuollanen otsikon mukainen pumppu ja 100l työsäiliöllä.
IVT ei ollut se mieluisin vaihtoehto mm. sen manttelin takia mutta kokonaispaketti ratkaisi meillä valinnan nyt tähän.
Pikkasen harmittaa mutta näillä mennään nyt

Ajattelin aloittaa tuosta käyttöveden säädöstä, koska pattereiden lämmittämisestä ei ole vielä mitään kokemuksia.
Sain foorumilta selvitettyä miten tuon asentajavalikon saa auki ja sitä vähän tutkinut.
Meillä pumppu lähtee tekemään lämmintä käyttövettä 45 asteessa ja lopetus 63,5. Aloitus vissiiin ihan ok mutta lopetusasetus aika korkea? Se veden lämpö laskeen muutenki nopeasti tuosta 63 asteesta mittauksen mukaan niin kait aika turhaa lämmittää noin kuumaksi?
Tuossa ongelma on nyt se, että löydä mistään kohtaa mistä noita asetuksia voisi muuttaa?

Laitoin myös käyttövedelle ohjelman päälle 00-06 ei tee lämmintä, kun ei ole kulutustakaan.

Toukokuun 13.päivä lähtien käynnistyksiä on tullut 479. Aika lyhyitä pätkiä on nuo perus käyttöveden lämmitysjaksot, reilusti alle 10min.

Edit,
Äsken kävin katsomassa taas asetuksia ja nyt lopetuslämpö olikin 60 astetta. Itestään muuttunu yön jälkeen??

[naur1s]

Menu->Käyttövesi->Käyttövesikäyttö->Säästökäyttö/Säästö/Mukavuus.

Säästökäyttö antaa T3 anturin lämmön laskea muistaakseni 30 ja lämmittää käyttövettä kunnes varaajasta palaava lämmitysvesi on vajaa 60 asteista.

Eli T3 anturi antaa tiedon koska pitää alkaa lämmittämään käyttövettä, mutta lämmityksen pysäytyksestä vastaa T9 anturi.

[Mettis]

Menu->Käyttövesi->Käyttövesikäyttö->Säästökäyttö/Säästö/Mukavuus.

Säästökäyttö antaa T3 anturin lämmön laskea muistaakseni 30 ja lämmittää käyttövettä kunnes varaajasta palaava lämmitysvesi on vajaa 60 asteista.

Eli T3 anturi antaa tiedon koska pitää alkaa lämmittämään käyttövettä, mutta lämmityksen pysäytyksestä vastaa T9 anturi.

Kiitos vinkistä. Muutin tuon nyt mukavuus asennosta ensin säästölle ja seuraan miten pelittää. Nyt lähtö ois 38 ja lopetus 58.
Onko siinä mitään perää, että tuo alhaisempi max käyttöveden lämpötila asetus säästäisi kompressoria?

[naur1s]

Kiitos vinkistä. Muutin tuon nyt mukavuus asennosta ensin säästölle ja seuraan miten pelittää. Nyt lähtö ois 38 ja lopetus 58.
Onko siinä mitään perää, että tuo alhaisempi max käyttöveden lämpötila asetus säästäisi kompressoria?

Käyttöveden tekemisen hyötysuhde heikkenee mitä kuumemmaksi kompuran pitää vesi tehdä. Ei se muuten haitaksi ole. Mutta jos käynnistyksen ja pysäytyksen ero on pieni, tulee enemmän käynnistyksiä. Ja se kuluttaa kompuraa.

[Mettis]

Nyt näyttäisi käynnistykset käyttöveden osalta asettuneen noin 4 krt vrk, riippuen toki vähän kuinka aktiivisesti perhe suihkuttelee. Syksyllä sitten lämmityksen kimppuun, kun ilmat kylmenee.

[Mettis]

Mulle ei oikein välillä aukene mitä tuo ivt oikein hommaa. Saunomisen jälkeen oli tietty käyttöveden lämmitys päällä. Katkaisi lämmityksen jossain 58 asteen paikkeilla. Vähän ajan päästä kävelin pumpun ohi niin taas lämmitti käyttövettä ja minkäänlaista kulutusta ei ollut välissä. 

[tomppeli]

Käyttöveden tekemisen hyötysuhde heikkenee mitä kuumemmaksi kompuran pitää vesi tehdä. Ei se muuten haitaksi ole. Mutta jos käynnistyksen ja pysäytyksen ero on pieni, tulee enemmän käynnistyksiä. Ja se kuluttaa kompuraa.

Käynnistykset kuluttavat kompressori, koska käyntiinlähdön hetkellä kompressorin voitelu ei vielä toimi.

Normaali käyntikin kuluttaa kompressoria ja varsinkin kompressorin käyminen korkealla vastapaineella.
Kuumemman tuottaminen lisää kompressorin vastapainetta ja lisää kompressorin kulumista.

On ilmeistä, että lattialämmityskohteissa kompressori elinikä on vähän korkeampi, kuin patterilämmitteisissä.
Patterilämmitteisissä tarvitaan kuumempaa kiertovettä, joka aiheuttaa korkeamman vastapaineen kompressorille.
Korkeampi vastapaine lisää kitkaa kompressorissa. Niin pumppuosa, kuin laakeritkin kuluvat enemmän.
Tilanne on sama, jos tuotetaan kuumempaa käyttövettä.
On mahdollista, että kompressorien valmistajilla on tutkimustietoakin asiasta, mutta taitavat olla haluttomia julkistamaan sellaista.
 

[naur1s]

Joo tomppeli puhut varmasti asiaa. Vähän liikaa yksinkertaistin ja kärjistin asiaa.

Mulle ei oikein välillä aukene mitä tuo ivt oikein hommaa. Saunomisen jälkeen oli tietty käyttöveden lämmitys päällä. Katkaisi lämmityksen jossain 58 asteen paikkeilla. Vähän ajan päästä kävelin pumpun ohi niin taas lämmitti käyttövettä ja minkäänlaista kulutusta ei ollut välissä. 

Voisiko olla legionellan tappo ajastettu juuri tuohon aikaan kun oli uudestaan lähtenyt käyntiin?

[peki]

Mulle ei oikein välillä aukene mitä tuo ivt oikein hommaa. Saunomisen jälkeen oli tietty käyttöveden lämmitys päällä. Katkaisi lämmityksen jossain 58 asteen paikkeilla. Vähän ajan päästä kävelin pumpun ohi niin taas lämmitti käyttövettä ja minkäänlaista kulutusta ei ollut välissä.

Jos manttelin luovutuskyky olisi 7kw mitä se ei ole niin kertalämmitys riittäisi.
Pumppu lataa useammin manttelia jos ihan tyhjäksi varaaja pääsee.
Toiminta on ihan normaalia.

[Mettis]

Jos manttelin luovutuskyky olisi 7kw mitä se ei ole niin kertalämmitys riittäisi.
Pumppu lataa useammin manttelia jos ihan tyhjäksi varaaja pääsee.
Toiminta on ihan normaalia.

No tämä selventää asiaa. Vaimo oli varmaan perinteisesti laskenu reippaasti kuumaa vettä Se on ihmehomma noilla naisilla, kun suihku on joku spa tai lämmittelypaikka minne mennään asumaan kymmeniä minuutteja.

Naur1s, ei ollu legionella ajo päällä, eri päivälle ajastettu.

[naur1s]

Itellä kierukkavaraaja niin en tuota mantelivaraajan ominaisuutta tiennyt.

[Mettis]

Taas kaivattaisiin apuja.
Koitin netistä tutkia asiaa mutta vielä jäi vähän epäselväksi.
Tuossa lämmityspiirin säädössä, kun se kytkentäero(hystereesi)?

Nyt mulla on Suurin arvo 25k, pienin 4k ja aikakerroin 20.

Tuo pienin arvohan ja tässä tapauksessa 4k ilmeisesti tarkoittaa sitä, että milloin lämmitys lähtee päälle, kun lämpötila laskee 2 astetta alle sen hetkisen kierron tavoitelämpötilan? Oonko ymmärtäny ihan väärin?
Entä tuo suurin arvo?
Aikakertoimen säätö, mitähän tuo kannattaisi olla? Asentajan ohjekirja ei antanut mitään apua näihin.
Patteritalo  kyseessä ja puskurina on vaan tuommoinen pikkunen 100l tynnyri.

 

[naur1s]

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6724.0

Tuossa ketjussa avattu noita kytkentäeroja ym. Olikos sulla patteri- vai lattialämmitys? Se vaikuttaa millaisia säätöjä laittaa.

[Mettis]

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6724.0

Tuossa ketjussa avattu noita kytkentäeroja ym. Olikos sulla patteri- vai lattialämmitys? Se vaikuttaa millaisia säätöjä laittaa.

Tuollahan asiaa oli selvennetty. Kiitos linkistä.
 
Meillä on patterit. Perhana, kun harmittaa etten älynnyt silloin vaatia isompaa puskuria. Kaikki tarjosivat noin 100l puskuria ja sanoivat, että riittää. No voihan tuon vaihtaa tulevaisuudessa isommaksi jos ei riitä.

[tomppeli]

... harmittaa etten älynnyt silloin vaatia isompaa puskuria...

Hyvin monelle on myyty patterilämmitteiseen kohteeseen vaihtoventtiilikone ihan ilman puskuria ja heillekin on väitetty, että puskuria ei tarvita.
On toki myöskin tapauksia, joissa puskuria on tarjottu, mutta asiakas on halunnut säästää ja jättänyt puskurivaraajan pois.
Olisi hyvä, jos meillä olisi edes jonkinlainen AAA:n auttava puhelin maalämpöä suunnitteleville.
Nyt ei ole olemassa mitään asiallista tietolähdettä lämmityksen saneerausta suunnitteleville.
Kunnallinen rakennusvalvonta ei auta, eikä edes osaa auttaa asiassa, vaikkakin se lähinnä heille kuuluisikin.
Kuitenkin on kyse rakennusalaan ja energiatalouteen liittyvästä hyvinkin tärkeästä ja suuria rahoja liikuttelevasta toiminnasta.

Saneerausrakentamista ja energiaremontteja ei ohjaa eikä opasta kukaan, kyttää vain!
Lukisikohan tätä joku ympäristöministeriön virkamies,
joka voisi ottaa asiasta kopin ja alkaisi miettimään, miten saneerausrakentamista ohjattaisiin ja opastettaisiin.

[Mettis]

Hyvin monelle on myyty patterilämmitteiseen kohteeseen vaihtoventtiilikone ihan ilman puskuria ja heillekin on väitetty, että puskuria ei tarvita.
On toki myöskin tapauksia, joissa puskuria on tarjottu, mutta asiakas on halunnut säästää ja jättänyt puskurivaraajan pois.
Olisi hyvä, jos meillä olisi edes jonkinlainen AAA:n auttava puhelin maalämpöä suunnitteleville.
Nyt ei ole olemassa mitään asiallista tietolähdettä lämmityksen saneerausta suunnitteleville.
Kunnallinen rakennusvalvonta ei auta, eikä edes osaa auttaa asiassa, vaikkakin se lähinnä heille kuuluisikin.
Kuitenkin on kyse rakennusalaan ja energiatalouteen liittyvästä hyvinkin tärkeästä ja suuria rahoja liikuttelevasta toiminnasta.

Saneerausrakentamista ja energiaremontteja ei ohjaa eikä opasta kukaan, kyttää vain!
Lukisikohan tätä joku ympäristöministeriön virkamies,
joka voisi ottaa asiasta kopin ja alkaisi miettimään, miten saneerausrakentamista ohjattaisiin ja opastettaisiin.

Ehdottomasti tähän suunnittelupuoleen pitäisi saada joku selkeä ohjeistus ja osasto sitä hoitamaan ja valvomaan. Minusta tuo mitoitus/suunnittelu voitaisiin ulkoistaa pois yrityksiltä niin vähenisi tuo rahastamisen mahdollisuus. Toki ensin pitäisi olla se virasto/taho jolla olisi edellytykset hoitaa se.
Ei lähellekään kaikki osaa , jaksa ja ymmärrä alkaa selvittämään asioita vaan luotetaan firmojen juttuihin.
Itsellä eniten harmittaa se, kun yleensä olen se henkilö joka kaivaa kaiken tiedon netistä mutta tällä kertaa se jäi tekemättä.

Hitto mulla tekis mieli antaa meidän talon tiedot niin voisit laskea mitä sen kaivon olisi meilläkin pitänyt olla mutta en taida viittiä menettää enempää yöunia tämän takia, kun niin harmittaa jo valmiiksi.

[tomppeli]

...tekis mieli antaa meidän talon tiedot niin voisit laskea mitä sen kaivon olisi meilläkin pitänyt olla mutta en taida viittiä menettää enempää yöunia tämän takia, kun niin harmittaa jo valmiiksi.

Lasken kyllä, jos haluat niin.
Kaivosta tulevan ja sinne menevän keruunesteen lämpötiloista kevättalven pakkasilla voi päätellä myöskin kaivon mitoituksen onnistumista.
Jos kaivosta tulee 2 - 3 astetta pakkaselle menevää keruunestettä, on kaivo kyseenalaisen pieni.
Jos tulevan kiertonesteen lämpötila laskee alimmillaan -4 C -asteeseen, on syytä heti alkaa miettimään tilanteen korjaamista.
Kaivo on silloin todennäköisesti jäässä, ainakin yläosastaan.

Suomessa on paljon lämpökaivoja, jotka ovat vähän liian pieniä mitoitukseltaan.
Jos kaivo menee kovin kylmäksi kannattaa suunnitella lisäkaivon tekemistä.

[Mettis]

Olen tässä seurannut tuota pumpun toimintaa lähinnä lämmitys käytössä niin ihmetyttää tuo iso heitto lämmityksen ohjearvosta.
Jos mulla pitäis vaikka nyt lämpökäyrän mukaan tulla 29 asteista vettä niin, kun pumppu lämmittää patterikiertoa saattaa lämpötila heilua silloin vaikka 35 asteen huiteilla.
En oikein ymmärrä tätä pumpun logiikkaa, että jos mulla sopivan matala lämpötila käyrällä niin heittoa noin paljon ylöspäin.

Onko tämä nyt taas tämmösen vaihtoventtiilikoneen ominaisuus? 
Vai voiko tuota jotenki säätää ajamaan lähempänä ohjearvoa, kun eihän tuolla lämpökäyrän tarkalla säätämisellä ole juurikaan merkitystä?
Nyt tuo pumppu lämmittää reilusti lämpimämpää vettä mitä tarvisi ja sitten jostain arvosta lopettaa mikähän sekin mahtaa olla?   

[peki]

Olen tässä seurannut tuota pumpun toimintaa lähinnä lämmitys käytössä niin ihmetyttää tuo iso heitto lämmityksen ohjearvosta.
Jos mulla pitäis vaikka nyt lämpökäyrän mukaan tulla 29 asteista vettä niin, kun pumppu lämmittää patterikiertoa saattaa lämpötila heilua silloin vaikka 35 asteen huiteilla.
En oikein ymmärrä tätä pumpun logiikkaa, että jos mulla sopivan matala lämpötila käyrällä niin heittoa noin paljon ylöspäin.
http://www.maalampofoorumi.fi/Themes/Inno_2/images/bbc/sup.gif
Onko tämä nyt taas tämmösen vaihtoventtiilikoneen ominaisuus? 
Vai voiko tuota jotenki säätää ajamaan lähempänä ohjearvoa, kun eihän tuolla lämpökäyrän tarkalla säätämisellä ole juurikaan merkitystä?
Nyt tuo pumppu lämmittää reilusti lämpimämpää vettä mitä tarvisi ja sitten jostain arvosta lopettaa mikähän sekin mahtaa olla?

Sinulla on varmaan ulkoinen pumppu kierrättämässä patterikiertoa?
Tällöin pumpun oma lauhduttimen pumppu ottaa vain osan litkusta lämmitettäväksi ja tällöin pumpulta lähtevän nesteen lämpötila kuuluukin olla hiukan koholla.
Muutaman asteen saat säädettyä sitä säätämällä lauhduttimen sisäisen pumpun nopeutta, mutta
ei tuo 35C mitenkään paha ole.
Pumppu sammuu kun lauhduttimelle palaava vesi on katkaisulämmöissä.
Esim pyynti 28 ja kolmen asteen kytkentäero niin pumppu strattaa kun paluu on 26,5 ja sammuu kun litku on 29,5C.

[Mettis]

Sinulla on varmaan ulkoinen pumppu kierrättämässä patterikiertoa?
Tällöin pumpun oma lauhduttimen pumppu ottaa vain osan litkusta lämmitettäväksi ja tällöin pumpulta lähtevän nesteen lämpötila kuuluukin olla hiukan koholla.
Muutaman asteen saat säädettyä sitä säätämällä lauhduttimen sisäisen pumpun nopeutta, mutta
ei tuo 35C mitenkään paha ole.
Pumppu sammuu kun lauhduttimelle palaava vesi on katkaisulämmöissä.
Esim pyynti 28 ja kolmen asteen kytkentäero niin pumppu strattaa kun paluu on 26,5 ja sammuu kun litku on 29,5C.

On ulkoinen pumppu kierrättämässä.
No hyvä tietää ettei ihan metsässä olla tuon kanssa.
On kyllä vaan opettelua tämän uuden järjestelmän kanssa, kun vanha oli perinteisellä käsishuntilla säädettävä valtava varaaja, jossa ei paljon säätöjä tarvinnut miettiä.
Niin ei ole oikein päässyt vielä tämän uuden pumpun sielun elämään kiinni
No jatketaan opettelua.

[Mettis]

Alkanu tuntuu, että kyllähän nuo pumpun tiedot pitäis etänä saada koneelle, kun kuluu kohta pannuhuoneen lattia puhki tuosta pumpun luona ravaamisesta

Jos hommaan tuon Husdatan niin onko se vaikea kytkeä pumppuun? Joku piuha siinä kuvassa näytti boksista tulevan pumpulle, onkohan siinä selkeät ohjeet mihin se kytketään?

[Mettis]

Tulihan niitä pakkasia niin pääsi ihmetteleen miten se uusi lämmitys toimii. Meillä on siis vanhat putket mutta kaikki patterit saunaa lukuunottamatta uusittu vuoden sisään kaksilehtisiksi c21-22.

Muutaman huomion tehnyt. Tuo 100litran puskuri on aivan liian pieni niin kuin täällä monessa yhteydessä eri ketjuissa on todettu.
Huomasi heti, kun on pakkasta vähänki enemmän ja käyttövesitarve on iso ei tuo pikkunen puskuri riitä mihinkää. Muutenki tauot meinaa jäädä vähän lyhyiksi tuon takia.
No tuon vaihdan jossain vaiheessa isommaksi.

Keruun tulolämpö tippu pidemmillä lämmitysjaksoilla (pakkasta -11-13) jo lähelle nollaa. Pitääköhän tässä huolestua tuosta kaivon riittävyydestä?

Muuten olen saanut uudet patterit ja lämmityskierron pelittää ihan ok. Kaikki termarit on pois ja lämpökäyrää on säädetty sopivaksi.
Aika tasainen 21,6-22 on huoneissa. Kiertovesipumppu on 3:lla, kun muuten ei saa kunnolla lämpiään olohuoneen kahta pitkää patteria jotka on sarjassa. Noin 4-5 astetta on patterikierron meno ja paluun lämpötilaero. Vissiin ihan ok?

Mutta yksi ongelma on edelleen, jonka kanssa menee kohta hermot eli sitä ilmaa tulee edelleenkin järjestelmään. Olen ilmannut manttelin lukuisia kertoja viimeksi tänää ja myös puskuriin kertyy vähän. Järjestelmän paine ei laske, patterit ei lorise lukuunottamatta yhtä josta kuuluu vähän aikaa pientä lorinaa,kun venttiilin esisäätöä käyttää isommalla mutta ilmaa patterista ei kuitenkaa tule.

Mikähän ihme tässä nyt mättää? Oisko kellää antaa mitää vinkkiä?

[peki]

Tulihan niitä pakkasia niin pääsi ihmetteleen miten se uusi lämmitys toimii. Meillä on siis vanhat putket mutta kaikki patterit saunaa lukuunottamatta uusittu vuoden sisään kaksilehtisiksi c21-22.

Muutaman huomion tehnyt. Tuo 100litran puskuri on aivan liian pieni niin kuin täällä monessa yhteydessä eri ketjuissa on todettu.
Huomasi heti, kun on pakkasta vähänki enemmän ja käyttövesitarve on iso ei tuo pikkunen puskuri riitä mihinkää. Muutenki tauot meinaa jäädä vähän lyhyiksi tuon takia.
No tuon vaihdan jossain vaiheessa isommaksi.

Keruun tulolämpö tippu pidemmillä lämmitysjaksoilla (pakkasta -11-13) jo lähelle nollaa. Pitääköhän tässä huolestua tuosta kaivon riittävyydestä?

Muuten olen saanut uudet patterit ja lämmityskierron pelittää ihan ok. Kaikki termarit on pois ja lämpökäyrää on säädetty sopivaksi.
Aika tasainen 21,6-22 on huoneissa. Kiertovesipumppu on 3:lla, kun muuten ei saa kunnolla lämpiään olohuoneen kahta pitkää patteria jotka on sarjassa. Noin 4-5 astetta on patterikierron meno ja paluun lämpötilaero. Vissiin ihan ok?

Mutta yksi ongelma on edelleen, jonka kanssa menee kohta hermot eli sitä ilmaa tulee edelleenkin järjestelmään. Olen ilmannut manttelin lukuisia kertoja viimeksi tänää ja myös puskuriin kertyy vähän. Järjestelmän paine ei laske, patterit ei lorise lukuunottamatta yhtä josta kuuluu vähän aikaa pientä lorinaa,kun venttiilin esisäätöä käyttää isommalla mutta ilmaa patterista ei kuitenkaa tule.

Mikähän ihme tässä nyt mättää? Oisko kellää antaa mitää vinkkiä?

Ilmaa se mantteli pumpun käydessä.

[tomppeli]

...Keruun tulolämpö tippu pidemmillä lämmitysjaksoilla (pakkasta -11-13) jo lähelle nollaa. Pitääköhän tässä huolestua tuosta kaivon riittävyydestä?..

Seuraa kaivosta tulevan ja kaivoon menevän liuoksen lämpötiloja.
Useimmat pumput menevät vikatilaan, jos kaivolle menevän lämpötila laskee -9 C -lämpötilaan.

[Mettis]

Ilmaa se mantteli pumpun käydessä.

Tuotapa ei ole tullu kokeiltua, aina sammuttanut ennen manttelin ilmausta.

[J.Kaija]

itsellä 2003 asennettu pumppu ja tuota manttelin ilmausta sai melkein pari vuotta harrastaa silloin alussa, enää ei juurikaan tule ilmaa.

[fraatti]

Muutaman huomion tehnyt. Tuo 100litran puskuri on aivan liian pieni niin kuin täällä monessa yhteydessä eri ketjuissa on todettu.
Huomasi heti, kun on pakkasta vähänki enemmän ja käyttövesitarve on iso ei tuo pikkunen puskuri riitä mihinkää. Muutenki tauot meinaa jäädä vähän lyhyiksi tuon takia.
No tuon vaihdan jossain vaiheessa isommaksi.

Tätä oon koittanut foorumilla paasata että mielellään 10kw koneen kanssa 400l, 6lle 200l ja 8lle jompikumpi, mieluiten suurempi. Mutta se täytyy myös muistaa että puskuri on puskuri eikä varaaja. Ihmeisiin tuo 400l ei pysty. Oon tehnyt tännw jonnekin laskurin millä tuon vaikutusta voi laskeskella...

[Mettis]

itsellä 2003 asennettu pumppu ja tuota manttelin ilmausta sai melkein pari vuotta harrastaa silloin alussa, enää ei juurikaan tule ilmaa.

Lohdullista kuulla, että tuota on ollu muillakin. Alkanu jo ottaa hermoon tuo homma.. Ilmattu on joka paikasta pumppu päällä ja ei. Aina tahtoo ilmaa tulla vähän. Useamman päivän kun odottaa tulee manttelista aina ilmaa.
No ei auta, kun jatkaa ilmauksia ja toivoa, että ilman tulo loppuisi joskus.

[Mettis]

Tätä oon koittanut foorumilla paasata että mielellään 10kw koneen kanssa 400l, 6lle 200l ja 8lle jompikumpi, mieluiten suurempi. Mutta se täytyy myös muistaa että puskuri on puskuri eikä varaaja. Ihmeisiin tuo 400l ei pysty. Oon tehnyt tännw jonnekin laskurin millä tuon vaikutusta voi laskeskella...

On se harmi, kun noissakaan säiliöissä ei edes isoja eroja ole hinnoissa niin noistaki pitää yrityksen nipistää. Olisivat edes tarjonneet isompaa ja selittäneet miksi niin varmasti olisin ottanut, kun en silloin noista vielä tarpeeksi ymmärtänyt.

[fraatti]

On se harmi, kun noissakaan säiliöissä ei edes isoja eroja ole hinnoissa niin noistaki pitää yrityksen nipistää. Olisivat edes tarjonneet isompaa ja selittäneet miksi niin varmasti olisin ottanut, kun en silloin noista vielä tarpeeksi ymmärtänyt.

Kait se alin hinta merkkaa eniten kun kaikki eivät muuta ymmärrä kuin laskusumman. Tarina kertoo että hiljaisina aikoina on putkikannakkeetkin alkaneet vähenemään asennuksissa... 

[Mettis]

Tätä oon koittanut foorumilla paasata että mielellään 10kw koneen kanssa 400l, 6lle 200l ja 8lle jompikumpi, mieluiten suurempi. Mutta se täytyy myös muistaa että puskuri on puskuri eikä varaaja. Ihmeisiin tuo 400l ei pysty. Oon tehnyt tännw jonnekin laskurin millä tuon vaikutusta voi laskeskella...

Jos tuon 100litrasen vaihtaisi vaikka 300litraan niin oiskohan se järkevä päivitys?
Onkohan se tekemäsi laskuri vielä jossain tallessa?

[fraatti]

Jos tuon 100litrasen vaihtaisi vaikka 300litraan niin oiskohan se järkevä päivitys?
Onkohan se tekemäsi laskuri vielä jossain tallessa?

Järkevyydestä en osaa sanoa juuta enkä jaata kun aina jälkikäteen asioita on ilkeä korjailla kun kustannuksia tulee x2. Tässä on kuitenkin laskuri ja tuolla on jotain muutakin höpinää puskureista. Varaajahan tuollainen pikkupönttö ei tosiaan ole....

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6139.msg75934#msg75934

Oliko Ivt:lle joku spesiaali kytkentä tuota puskuria varten vai muistanko väärin?

[Mettis]

Järkevyydestä en osaa sanoa juuta enkä jaata kun aina jälkikäteen asioita on ilkeä korjailla kun kustannuksia tulee x2. Tässä on kuitenkin laskuri ja tuolla on jotain muutakin höpinää puskureista. Varaajahan tuollainen pikkupönttö ei tosiaan ole....

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6139.msg75934#msg75934

Oliko Ivt:lle joku spesiaali kytkentä tuota puskuria varten vai muistanko väärin?

Niin eihän tässä järkevyyden kanssa ole enää mitään tekemistä,kun tilausvaiheessa tuommonen isompi pytty olisi maksanut ehkä 200€ enemmän. Nyt asennuksineen varmaan tonnin..
Plus, että pannuhuone on nyt täynnä kaikkea kaappia, tavaraa yms ja pitäisi järjestää uudestaan tilaa isommalle säiliölle.
Mutta kyllä tuo vaihtoon menee viimeistään ens kesänä,kun en ole tyytyväinen tuohon ollenkaan.

Tuossa oli äsken vaimon kans puhetta ja siitä, että kun kuulemma lämminvesi aina loppuu kesken plus, että perheessä on kolme tyttöä niin pitää alkaa harkitsemaan, että oisko semmonen iso yhdistelmä varaaja meille sittenki oikea päivitys.
Jos tuo käyttövesi meinaa nyt loppua niin entä sitten, kun tytöt kasvaa

Ois pitäny uhrata ajatusta tälle hommalle enemmän silllo aikoinaan eikä sokeana uskoa kaikkea.

Normi neliputkinen kytkentä kait tuon on. Maalämpökoneelta tulo ja paluu ja varaajasta kiertovesipumpun kautta verkostoon ja paluu varaajaan.

[Mettis]

Tässä seurannut ja verrannut talon sähkönkulutusta ennen ja nyt maalämmön kanssa niin ehkä tätä investointia olisi pitänyt harkita tarkemmin.
Meillä oli entuudestaan jo kaksi ilmalämpöpumppua joiden avulla kulutusta oli saatu laskettua aika paljon niin tällä hetkellä tuleva säästö tarkoittaa kyllä aika pitkää takaisinmaksu aikaa.

Jos olisi heti talon ostettua älynnyt uusia patterit tehokkaampiin ja laittaa Oumanin säätämään patterikiertoa ja lisäksi sitten nuo pumput ei tätä maalämpöä olisi ehkä ollut edes järkevää enää laittaa.
Pitää nyt seurata minkälainen kulutus muodostuu kokonaisen vuoden jälkeen mutta tämän hetken laskujen mukaan vuosittainen säästö olisi noin 9000-10000kwh lämmityssähkössä.
Tulispa oikein kylmä talvi niin saisi hyvin vertailupohjaa heti alkuun.

[Roori]

Jauhaako ne sinun ILP:t edelleen maalämmön lisäksi?

[sam68]

Puskurivaraajan tärkein tehtävä on tasoittaa vaihtoventtiilikoneen lämpöpiikit eli estää pattereiden napsuminen. Kompuran käyttöikään tuolla ei välttämättä ole hirveästi merkitystä jos mitoitus ja säädöt on kunnossa.
Käyttöveden riittävyyteen ei mitään merkitystä vaikka olis 500L. Pieniäkin varaajia kierukalla saa nykyään aika edullisesti ja tuo kytkettynä käyttöveden  esilämmitykseen on jo hyvä apu käyttöveden riittävyyteen. Sellaiselle löytyy usein tilaakin pannuhuoneesta. Usein se on niin ahdas että satasellekin joutuu miettimään sijoituspaikkaa.

[Roori]

Tuolla 500L:lla olisi jo merkitystä puskurointiin ja käyttöveteen, veikkauksia on ollut liikkeellä että se ~tuplaa tommosen tavallisen VV koneen ~180L käyttövesi tuoton:
http://www.kaukora.fi/energiavaraajat/jaspi-gtv-hybrid-500

-- Kapea, matala ja neliön mallinen - mitat vain 1821 x 665 x 675 mm

Kaivoa se sentään ei syvennä...

Ja halpahan tuo on ~1500€, mutta tottakai näin jälkiasenteisena maksaa sitten jo toisen mokoman lisää...

[Mettis]

Jauhaako ne sinun ILP:t edelleen maalämmön lisäksi?

Menin tyhmyyksissäni ne myymään pois, kun ajattelin,että niille ei ole enää käyttöä.

Kyllähän se 100l tasaa ne pattereiden lämpöpiikit mutta kyllähän sillä käyntiajat/ tauot lyhyeksi jää ja siitä ei pääse mihinkään.
Kyllähän sillä isommalla varaajalla sais merkittävästi käynnistyksiä vähemmäksi vrt pikkunen puskuri.
Tuo toki mutua mutta oishan sillä varmasti kompuran kestävyyteen parantava vaikutus vrt nykyiseen tilanteeseen.
Säädöt pitäisi olla kunnossa..

Tuommonen Jäspin varaaja ois varmaan kyllä hyvä parannus mutta vaikka rahat saisikin siihen kaivettua, kovin homma olisi järjestää tila tuommoiselle jälkikäteen, ehkä jopa mahdoton homma..
Silloin asennusvaiheessa tilaa olisi ollut..
Joku tuon tyylinen varaaja se ois alunperin pitäny älytä laittaa.
Sitä käyttöveden esilämmitystä voisi kans harkita.

sam68: Osaatko yhtään antaa arviota mitä tuommoinen vanhan puskurin vaihto/kytkentä uuteen mahtaisi kustantaa?

No pitää tässä talven yli kehitellä ajatusta, jotain on kuitenki tehtävä, koska tuohon nykyiseen en ole tyytyväinen ja tuohon käyttöveden riittävyyteen.

[Mettis]

Jos nyt oikein seurasin niin kolme kertaa latas vielä manttelin perheen saunaillan jälkeen. Tämä siis suihkuttelujen jo loputtua.

Toimiiko kierukkavaraajat kovan kulutuksen jälkeen samalla tavalla?
Vai onko tämä nyt sitä manttelin hidasta lämmön siirtymistä?
Tuon setin päälle vielä pattereiden lämmitys niin keruun tulo +0,2/paluu -3,2 ja ulkona pakkasta -4

[jm82]

tupla