Pelletistä - maalämpöön 194m2 vm.57 mitoitusta?

[Mico]

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia.
Oulun pohjoisosa
- Rakentamisvuosi?  Onko rinnetalo?
1957
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen.
8000-9000kg pellettiä
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?
patterit 160m2 ja 30m2 lattialämmitys
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
painovoimainen
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
noin 48m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
100mm muha
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
kellari, alakerta ja yläkerta
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
- Huonekorkeudet kerroksittain?
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
rossipohja 60m2 ekovilla 400mm
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
muha 0,5 - 1m
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
3 - lasiset normaali kokoiset ikkunat
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)

[Mico]

No tässäpä tulis tarkennuksia,
-kellari kerros 37m2 lämmintä tilaa, ulkoseinää 18m x 2.2m = 40m2
-keskikerros 120 m2 , ulkoseinää 48m x 2.5m = 120 m2
-yläkerta 53m2
rossipohja on talon toisessa puoliskossa ja kellari toisessa puolessa, veden lotraajia löytyy 7 henkeä.
Oisko mitään järkeä käyttää vanhaa kattilaa (240 l) puskuri varaajana?

https://drive.google.com/file/d/0B7HSWYcWH-nvVGFsSEtIY1ZJYVU/view?p
https://drive.google.com/open?id=0B7HSWYcWH-nvSmdQSXRHd1g3cFU
https://drive.google.com/open?id=0B7HSWYcWH-nvZ011NFhpa04wdW8

[tomppeli]

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia.
Oulun pohjoisosa
- Rakentamisvuosi?  Onko rinnetalo?
1957
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen.
8000-9000kg pellettiä
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?
patterit 160m2 ja 30m2 lattialämmitys
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
painovoimainen
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
noin 48m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
100mm muha
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
kellari, alakerta ja yläkerta
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
- Huonekorkeudet kerroksittain?
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
rossipohja 60m2 ekovilla 400mm
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
muha 0,5 - 1m
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
3 - lasiset normaali kokoiset ikkunat...
'

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Rakennuksen mitat olivat käytettävissä.
Rakennusta on ilmeisesti tehty vaiheittain ja eristämisen taso ei ollut täysin tiedossa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 10 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä.

Yhteenveto laskelmasta:
Talo   ”Mico”      KIIMINKI   
Lämmitettävää      201 m2   476 m3
Vuotuinen lämmitystarve         
- Kiinteistö         26 106 kWh
- Lämmin käyttövesi   7 000 kWh
- Yhteensä         33 106 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      10,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho      10,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -34,8 C
Maasta kerätään         21 604 kWh
Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   11 481 kWh
Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         21 kWh
Tarvitaan yksi 256 aktiivimetrin syvyinen porakaivo         
      

...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Mico]

http://www.lampopumppu.fi/wp-content/uploads/2015/12/Bosch-Compress-7000-LWM-151111.pdf

Tämmöistä kampetta tarjottiin, onko kokemuksia?

[Mico]

10kW konetta ne ns.ammattilaisetkin on nyt tarjonnu. näistä kolmesta pumpusta kait se pitäs tehä valinta
-Bosch compress 7000 3-12kW halvin
-Nibe f1245 10kw
-Nibe f1255 3-12kW kallein

[tomppeli]

Tässä kannattaisi myöskin pyytää Lämpöässältä Vsi tai Vmi pumpun tarjous.
Niissä on valmiiksi sisään rakennettuna tekniikka kahdelle lämmönjaolle, patteripiirille ja lattiapiirille.
Ei tarvita myöskään mitään lisävaraajaa, kun kiertovedellekin on varaaja peruspumpun kaapissa sisällä.

[euroshopperi]

Tuo Vmi esim 11 on jo aikas hieno peli. Ja sitähän joku kertoi saaneensa siis n. 10 k€ hintaan. Siinä on tuo varaaja jo suht mallillaan. Erillislaitteisto on myös aika hyvä vaihtoehto. Eli pumppu erikseen ja varaajat ihan maun mukaan. Käyttövedelle voi ottaa sellaisen alle 500 L ja lämmitykselle ihan vaikka minkä haarukassa 500-1500 L käy hyvin. Voi ottaa tulistavan, tai vaihtoventtiilin. Erillislaitteisto on mielestäni jopa parempi vaihtoehto, kuin kaappimallinen yhdistelmä. Tilaa jos on, niin ilman muuta kannattaa kysyä erillislaitteita. Ittellekin tuli vähän niinku vahingossa otettja, kun oli jo aurinkovaraaja valmiina. 2 kauppiasta kehtasi siitä huolimatta yrittää viedä mua kaappiloukkuun. Pannuhuoneessakin kun oli tilaa yli 10 neliötä, niin ei ole tilan takia tarve tinkiä. Mulla oli muutenkin kyllä jo valmiiksi päätettynä, että käyttövettä saa sitten olla vaikkapa varmuudella riittävästi. Shunttauksen pakko tuon aurinkolämmön takia on ainoa miinus omasta mielestä itsellä. Ja ittellä on siis 3 lämmityspiiriä haittaamassa ajattelua.

[Mico]

Tilaa meillä on kyllä pannuhuoneessa,mutta haukkuuko nuo varaajat silti 4000€ hinta erotusta koskaan takasi?

[euroshopperi]

En oo kyllä miettinyt noita hintojen takaisinmaksuja ollenkaan. Kattelin esim ison toimittajankin asennuksiin ihan sen takia, että jakuvuus olisi hallussa. Ne ehdotti ensin hintaa 21 500€ josta sanoin, että maksan 21 000 tasan. Sen jälkeen otinkin isomman vehkeen ja kaivoja tuli 80 m lisää ja hinta nousi lopulta 24 500 €:oon. Sehän on ihan ittessään, jos laittaa erillislaitteet. Ne vain toimivat loistavasti ja sillä hyvä. Muutkin kompromissit saa toimimaan riittävästi ja se yhtä lailla, sillä hyvä.

[Roori]

Oisko mitään järkeä käyttää vanhaa kattilaa (240 l) puskuri varaajana?

En kyllä harkitsisi tuota vaihtoehtoa ollenkaan, vanha on vanha ja vielä kattila isoine häviöineen...
Laittaisin Jämän sen uuden 500L puskurin joka maksaa ~1500€ ja sitten katsoisin tuota Bossia tarkemmin olisko se yhtä hyvä tai parempi kuin F1255...

http://www.kaukora.fi/energiavaraajat/jaspi-gtv-hybrid-500

[euroshopperi]

Tilaa meillä on kyllä pannuhuoneessa,mutta haukkuuko nuo varaajat silti 4000€ hinta erotusta koskaan takasi?

Miten tuohon tulee 4000 € hintaeroa? Tuo lämpöässä on kyllä aika kompakti paketti ja vissiin lähes putket kiinni periaatteella. Muissa erillisvehkeissä voisi olla pari tuhatta erona. Mulle esimerkiksi ei riitä alkuunkaan sellainen kauppiaan tarjoama perusmallin kaappikone sellaisenaan. Haluan lämmintä vettä runsaasti ja mitään eroa käyttömukavuuteen sen suhteen en hyväksy. Ainoa vaihtoehto entisen runsaan lämmön tilalle on järjestää sitä määrältään paljon. Maalämpöpumppu ei pysty lähellekkään öljyajan  nopeuksia, puhumattakaan lämmöistä, kun mulla sattui olemaan sellainen suoralämmitys liekillä priimaamassa 60 asteista vettä lisää. Joten ensin otin 400 L käyttövesisäiliön ja lämmitysvaraajasta vielä esilämmityksen. Puskurivaraajista ei ole esilämmitykseen ollenkaan, jos ei laita kierukkaa sinne. Pieneen puskuriin taas ei ole mieltä laittaa kierukkaa, kun isomman oikean varaajan hinta jo on melkein sama. Mulle esim joku 180 L yhdistetty käyttövesisäiliö taas on vähän niinku huumori juttuja, kun on 8 h porukka. Nää maalämmöt on vähän kuin auton osto. Jos ostaa vain auton, niin voi siis saada ihan mitä tahansa. Autokin kannattaa ensin valita ja maksaa vasta sitten. Monenlaista ja monella tasolla toimivaa laitetta on tarjolla.

[Mico]

Jos tuosta lämpöässästä joutuu maksaan noin. 10t€ ja nuo muut ois 6t€ paikkeilla, sitten jos puskurin joutuu laittaan ni se vähän kapenee. Miksi pitää käyttövedelle olla noin älyttömät varaajat? muutamia Niben kaappimallin pumppuja asentanu ja kyselly käyttäjiltä jälkeenpäin veden riittävyydestä, ni kaikki meinannu, että ei oo koskaan lämmin vesi loppunu kesken. Vaikka yhdessä kiinteistössäki tais olla 12 henkilöä vettä käyttämässä.

[tomppeli]

Harvapa meistä haluaa tunnustaa tehneensä väärän valinnan.
Niinhän se on autojenkin kanssa.

[Roori]

.... Miksi pitää käyttövedelle olla noin älyttömät varaajat? ...

Täytyy nyt kysyä, mihin tuolla viittaat/tarkoitat?
Menee helposti väärinymmärryksen puolelle, mitä-missä-kenellä-koska... on 'älytön varaaja'.

[Mico]

No nyt ois kesälomat vietetty ja pitäs jatkaa suunnittelua Tuossa ylempänä joku kirjoitti että 400litran käyttövesivaraaja sitä vähän pidin suurena. Erillislaitteet ne taitaa joutua laittamaanki tuonne, kun kovin isoja laitteita tuonne kellariin on hankala saada vietyä. Nyt ois yks vaihtoehto Nibe 1155 3-12kw ja jäspi GTV 500l hybrid varaaja?

[kWh]

Heitänpä tähän käyttöveden riittävyyteen liittyen, sattui joku päivä ukkostamaan ja laitoin pumpun virrattomaksi. Siinä ilta elettiin, lapset suihkuteltiin ja kaksi aikuista kävi pesulla. Vasta illalla myöhään muistin pumpun olevan yhä pois päältä. Eipä silti päästy kokemaan lämpimän käyttöveden loppumista. Meillä on siis pieni integroitu 170l lkv-säiliö asetuslämmössä 49C ilman esilämmityskikkoja. Jos omalla työllään maksaa vesilaskut en oikein ymmärrä vaatimuksia 400l lkv-varaajasta pois lukien suurperheet ja ison ammeen harrastajat. Meillä ainakin vuoden vedet (140m3) maksaa enemmän kuin maalämpöpumpun vuoden sähköt.

[euroshopperi]

Mitkä ihmeen vesilaskut? Ja tuolla naapurissa on sellainen 300 L boileri, joka lämpiää 80 asteeseen ja se on joskus vähän kortillakin ollut. Mulla olisi kyllä takuulla jatkuvaa valitusta, jos pitäisi 170 L riittää. Eikä tuo nyt mikään laki ole noitten varaajienkaan kanssa, mutta aika turha luulo on, että tuollainen yhdistelmä laite vastaisi edes tuota 300 L vakio boileria. Lisäksi täytyy huomauttaa, että esim 17 kW koneella tuo 400 L on aivan minimi. Muutoin tulee turhaan pätkäkäyntiä. Samaten tuollainen 170 L pienoisvaraaja on kompuralle myrkkyä, jos teholuokka on esim yli 10 kW. Eikä noita yhdistelmiä taideta tehdäkkään yli 10 kW luokassa. No onhan se Niben invertteri kyllä, mutta siinäkin on täytynyt kuristaa tehoa kuumanveden tekoon. Eli tuollainen 400 on ihan normikokoinen käyttövesivaraaja, joka sopii kaiken kokoisille pumpuille. Mullahan on vielä aurinkokennot tuossa lämmitysvaraajassa, niin saa sieltä kesällä lämmöt pesutilojen lattioille ja esilämmityskierukkahan hoitaa homman niin, että lämmintä vettä saa sitten tuplasti tarvittaessa. Tai vaihtoehtoisesti jää joka toinen kuumavesi käynnistys pois ja muuttuu lämmityskäynniksi. Tämä nyt on tietysti ihan Hattuteoriaa, mutta periaate selvinnee. Mulla menee sähköä tuolla maalämpöpumpulla n. 8300 kWh vuodessa, joten en nyt kyllä ole ainakaan huomannut energiaa hukkaantuvan varaajilla. Sanoisin, että runsas lämminvesi on ollut erittäin miellyttävä ominaisuus, kun ei ole tullut edes havaittua rajaa tuolle saannille. No on tosin kyllä yksi raskas pettymys takana, muttei omalla kohdalla. Lähdin nimittäin asioille ja kakarat keksi, että ne täyttää 9000 L kahluualtaan sopivan lämpöisellä vedellä, niin on mukava sitten temmeltää. No ei se kyllä onnistunut ja pannuhuonekkin lainehti kondenssivedestä, kun oli jokainen mahdollinen putki ja metallipinta kylmänä.

[kWh]

Auringon hyödyntäminen ja riittävän lauhdutuksen varmistaminen ovat ihan valideja pointteja ison lkv-varaajan valintaan. Varsinaisesti ne eivät kuitenkaan liity käyttöveden riittävyyteen jota yritin itseni yllättäneellä kokemuksella kuvata.

Sinällään itsellekin kelpaisi ns. ilmainen vesi, en siltikään pystyisi perustelemaan itselleni veden tuhlaamisen olevan mitenkään tavoiteltava asia. En usko olevani ainoa maalämmön valinnut jolla on valinnan taustalla muutakin kuin säästyvät eurot. Tosin nyt kun tuosta 140 kuutiostakin joutuu maksamaan meillä melkein 700€ vuodessa, ei haittaisi vaikka kulutus vähän pienenisikin.

Ensimmäinen täysin puhdas maalämpö vuosi 2014

28 004,39 kWh, josta siis erillisen mittarin mukaan 8160 kWh meni maalämpöpumpulle.

Kun moneen ketjuun mainitset maalämpöpumpun kulutustasi, olisi mielestäni asiaan liittyvää mainita myös suurehkosta käyttösähköosuudesta. Tuosta suoran sähkölämmityksen osuus lienee melkoinen vaikkei se lämmitysjärjestelmän vastuksessa kuluisikaan.

[fraatti]

Meillä ainakin vuoden vedet (140m3) maksaa enemmän kuin maalämpöpumpun vuoden sähköt.

Hyvä huomio.
– Kymmenen vuoden takaiseen tasoon verrattuna hinnat ovat nouseeet noin 60 prosenttia ja edelleenkin suuntaus jatkuu nousevana, Rontu toteaa.


Tästähän oli juuri juttukin ylellä/lehdessä:

Talousveden maksuissa jopa tonnin ero vuodessa – katso missä vesi halvinta ja kalleinta
http://yle.fi/uutiset/talousveden_maksuissa_jopa_tonnin_ero_vuodessa__katso_missa_vesi_halvinta_ja_kalleinta/9105359

Omakotitalon vesimaksuissa jopa 500 euron ero – Vertailu paljastaa eri kuntien hinnat
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/omakotitalon-vesimaksuissa-jopa-500-euron-ero-vertailu-paljastaa-eri-kuntien-hinnat/

[jm82]

No nyt ois kesälomat vietetty ja pitäs jatkaa suunnittelua Tuossa ylempänä joku kirjoitti että 400litran käyttövesivaraaja sitä vähän pidin suurena. Erillislaitteet ne taitaa joutua laittamaanki tuonne, kun kovin isoja laitteita tuonne kellariin on hankala saada vietyä. Nyt ois yks vaihtoehto Nibe 1155 3-12kw ja jäspi GTV 500l hybrid varaaja?

Itse varmaan laittaisin sen 1255 3-12 mallin jossa on käyttövesivaraaja samassa. Joku kun kirjoitti että tuosta jäspi GTV 500l hybrid varaajasta ei saisi kauhean paljon lämmintä käyttövettä.

[Roori]

No nyt ois kesälomat vietetty ja pitäs jatkaa suunnittelua Tuossa ylempänä joku kirjoitti että 400litran käyttövesivaraaja sitä vähän pidin suurena. Erillislaitteet ne taitaa joutua laittamaanki tuonne, kun kovin isoja laitteita tuonne kellariin on hankala saada vietyä. Nyt ois yks vaihtoehto Nibe 1155 3-12kw ja jäspi GTV 500l hybrid varaaja?

GTV:ssä on 'vain' LK35 kierukat että en luottais niiden tuottokykyyn muuta kuin esilämmitys asioissa maalämmön kanssa,  tai no voihan se riittääkkin jos pitää yläosaa kuumempana. F1255 + GTV kuitenkin minun valintani...

[euroshopperi]

Saattaisi loppupeleissä tulla tuo LÄ VMi 11kW ehkä jopa edulliseksi laitteeksi. Jos tulevaisuudessa ei ole lattialämmitys remonttia, niin tuossa VMi:ssähän olisi köntti valmiina varaajineen. Muussa tapauksessa laittaisin isolle perheelle kaappimallin kaveriksi vähintään sen 500 L lämmitysvaraajan, jossa esilämmityskierukka. Lämmintä vettä tulee huomattava lisä siihen kaappimallin n. 200 L:aan. Sanoisin, että patteritalossa tulee enemmän, kuin tuplana. Lämminvesi myös tuotetaan hieman halvemmalla. Säästöä saattaa tulla yli 1€ vuodessa, eli 10 000 vuodessa laite maksaa itsensä takaisin.

[Mico]

Tuota lämpöäsää ei  saa taipumaan meidän kellariin millään, siksi tuota 1155 olin suunnitellu ois aika paljon helpompi saada sisälle ehyenä tuo matala malli. Onko tietoa tollasesta Nibe VPB 300 R varaajasta? Tuon perään ilmeisesti tarvis vielä puskurivaraajan. Kylmä vesi ei onneksi meillä maksa mitään, mutta jos lämmitys kustannukset sais pysymään samassa maalämmöllä kuin pelletillä niin se ois hyvä.2015 vuosi 1880€.

[euroshopperi]

Eiköhän 1255 ja siihen se 500 L GTV olisi ihan paras ratkaisu. Kesällä tosin lämpimän veden tuotto jää melkein kokonaan sen 200 L varaan, joka kuulemma kuitenkin riittää ihan mainiosti.

[Roori]

Eiköhän 1255 ja siihen se 500 L GTV olisi ihan paras ratkaisu. Kesällä tosin lämpimän veden tuotto jää melkein kokonaan sen 200 L varaan, joka kuulemma kuitenkin riittää ihan mainiosti.

mikä estää lämmittämästä GTV tä kesälläkin....jos siis sitä kuumaavettä kaivataan enemmän?

[Mico]

Niin kyllä kait sen saa tuon korkiamman mallinki laskettua tuonne "monttuun", säästyishän siinä putkituksilta vähän. Elikkä huomenna sitten tarjouskierros ottaa noista...1255 3-12kw tai 1245 10kw ja jäspi gtv 500l. Oliko tuohon pakettiin jo jollain valmiiksi hyväksi todettu kytkentä?

[Mico]

Mikähän tuossa on ideana, että laitetaan tuo lisä shuntti sarja vaikka ei ole kuin yks lämmityspiiri?