Mä huomasin tuon yläkerran laatoituksen jälkeen, että kun tuli se 130 neliötä lisää porssi laattaa, jonka alla on alumiinipelti lähes koko alalla, niin tuo viilennys ilppi on melkein työtön, ihan kaikkein kuuminta hehkutusta lukuunottamatta. Mullahan on talossa vähintään 250 neliötä kovaa laattaa ja pesutilat on sitä nunnauunin kiveä. On parkettia vielä jäljellä muutama kymmenen neliötä ja laminaattiakin verrokiksi. Sauvaparkettia löytyy vieläkin n. 40 neliötä, joka sivumennen sanoen on miellyttävintä jalalle noista lattioista siinä tilanteessa, kun lämmitys on ollut poissa vähintään 2 vk. Se, mitä ei ole enää jäljellä, on patterilämmitys, tai lautaparketti. Eli koko 350 neliötä on nyt lattialämmityksellä, josta löytyy siis myös montaa eri toteutusta. On massan sisään valua, uivaa laattaa ja remontti asennusta. Tää on melkein sellainen koti-laboratorio tuon lattialämmityksen suhteen ja mulla on tietysti varaa joustaa monien tutkimusten ja lopputöiden osalta runsaastikin, mutta omasta kokemisesta en paljon viitti alkaa tinkaamaan. Ainakaan siihen suuntaan, että mun kokemus täytyisi olla väärä tutkimukseen tai lopputyöhön vedoten. Nykyinen systeemi on oikeestaan jättänyt sellaisen harmittavan aukon tuohon empiiriseen osaan, että tuossa mun lämmitysvaraajassa on aurinkolämpö. Jos ei olisi, niin tuolla käyttöveden esilämmityksen vrk teholla saisin kokeiltua, että paljonko saisi omasta porakaivo vedestä otettua viilennystehoa yläkertaan. Ja olisiko se jo riittävä tuon Ultimaten kosteuden poiston tilalle, ei pysty tietämään. Nythän mulla on vasta ilmainen kesälämpö pesutiloihin. Ne joilla on siis lämmityksessä varaaja, jossa on esilämmityskierukka, pystyvät tietysti ottamaan tuon kesäviilennyksen käyttöön tekemättä yhtään mitään. Käytetyn kuuman veden määrä ja tulevan kylmän veden lämpö määrää saatavan kylmätehon. 1-2 astettakin voi olla arvokas lisä rajoilla liikuttaessa. Ja koskee tietysti vain niitä, joilla on oma porakaivovesi ja lämmityksessä varaaja, jossa esilämmityskierukka. Aurinkolämpöilijät on luusereita tässä hommassa. Ja tuossa tutkimuksessa mainittu optimaalinen lattian lämpö 25°C on aika haastava homma. Meinaan siitä poikkeaminen tuo yhä enemmän haastetta siihen lämpövastuksen osuuteen viilentämisessä. Eli mitä miellyttävämpänä pyritään pitämään tuo lattia, niin sitä huonompaa lämmönjohtumista tarvittaisiin. Eli jalasta lattiaan pitää olla huono johtuvuus. Noh tiukka laatta on hyvä lämmönjohtuvuudeltaan, mutta kun se lämpömäärä ratkaisee. Tuollaisella kivellä on aivan tajuton ominaislämpökapasiteetti verrattuna esim umpipuuhun, niin se aika on vain yhden askeleen mittainen, kun puulla menee monta minuuttia.
Edit: Anteeksi. Insinöörin työnäytteessä, eikä tutkimuksessa mainittu. Tutkimuksessa oli todettu 25°C miellyttäväksi.
