Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Maalämpöä satavuotiaalle hirsitalolle  (Luettu 8991 kertaa)

Poissa hekuli

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 38
  • Maalämpöfoorumi
Maalämpöä satavuotiaalle hirsitalolle
« : 22.02.16 - klo:19:52 »
Tervehdys!  :)

Täällä on kyselty maalämpöpumppujen ja -kaivojen mitoituksista saneerauskohteista. Myös mua saa neuvoa, olen ihan noviisi näissä.  ;D

Meillä olis vm. 1910 hirsitalo. Talo on vanha maatilan päärakennus, eli kokoakin löytyy, noin 250 m² (ulkomitat n. 11x22m). Huonekorkeuden ollessa 3,25 m tulee lämmitettäviksi kuutioiksi reilut 800 m³.
Hirsirunko on noin 6" paksu, sisäpuolella pinkopahvia erinäisiä kerroksia tapettien kera, ulkopuolella alkuperäinen panelointi suoraan hirressä kiinni.
Alapohja on alkuperäinen rossipohja, eristeenä n. 250-300 mm kaikkea mitä ennen on käytetty (olkea, sammalta, kutterinlastua tms.). Yläpohjassa on noin puolen talon osalta eristeenä kutterinlastua n. 200-300 mm, toisen puolikkaan osalta n. 300-400 mm selluvillaa
Lämmitysjärjestelmänä on tällä hetkellä uunit (käytössä 7 kpl), lisänä kaksi ilp:piä ja muutamia sähköpattereita sekä käyttöveden lämmitykseen lämminvesivaraaja. Vuotuinen sähkönkulutus on nyt talvesta riippuen n. 20000-23000 kWh. Talossa asuu 4-5 henkilöä.
Talo sijaitsee satakunnassa, noin kolmen kilometrin päässä meren rannasta. Maasto on todella kivistä, uskoakseni kallio olisi melko lähellä maanpintaa.

Eli eli, minkäslaista yhdistelmää meille keksittäis? Lämmitysjärjestelmän uusinta (tai käytännössä sen rakentaminen, sitä kun ei periaatteessa ole  :D ) tulee varmasti lähiaikoina ajankohtaiseksi. Periaatteessa tonttia/peltoa vois olla sen verran että vois maapiirinkin kaivaa, mutta tosiaan uskoakseni kallio olisi aika lähellä maanpintaa, joten kuinka syvä kaivon/kaivojen tarttisi olla?
Entäs pumppu itsessään? Kuinka tehokkaan vaatisi?
Sitten on tuo lämmönjakotapa. Talossa kun ei ole patteriverkostoa niin sellainenkin tarvitsisi tehdä. Lattialämmitys varmasti olisi paras vaihtoehto, mutta ei tule kyseeseen.
Monesta paikkaa olen lukenut että patteriverkosto kannattaisi tehdä vanhaan tapaan mustasta rautaputkesta. Vieläkö näitä tehdään ja mitä muita vaihtoehtoja olisi? Putket tulevat siis pinta-asennuksin.
Sitten on vielä patterit. Vanhaan taloon sopisi tietysti tyyliltään vanhat valurautaiset. Onko näistä kenelläkään kokemuksia ja onko ajatuksessa vanhoista pattereista järkeä?
Osaako kukaan arvioida/laskea jonkun näköistä arviota hinnasta (maalämpöpumppu + kaivo[t], patteriputkisto + patterit)? Entäs pystyykö yhtään arvioimaan tulevaa sähkönkulutusta? Tarkoituksena ei ole lyödä hutkia uuneja maan tasalle uuden lämmitysjärjestelmän hankinnan jälkeenkään, vaan tarkoitus on kyllä pitää ne tukevana lämmitysmuotona maalämmön rinnalla.

Huh, tulipas siihen paljon tekstiä ja vielä enemmän vaikeita kysymyksiä. Toivottavasti edes joku jaksaa lukea loppuun asti ja kenties jotain vastatakin.  :)
« Viimeksi muokattu: 23.02.16 - klo:08:48 kirjoittanut tomppeli »
Satakunta, hirsitalo vm. 1910. 250 m², huonekorkeus 3,2 m. Ns. perinnetalo.
Nibe F1255 4-16 kW, patterilämmitys (patterit 2-/3-lehtisiä, LVI-suunnitelman mukaan), puskurivaraaja Nibe UKV 100. Kaivot 2 x 150 m.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: Maalämpöä satavuotiaalle hirsitalolle
« Vastaus #1 : 23.02.16 - klo:09:14 »
... Meillä olis vm. 1910 hirsitalo. Talo on vanha maatilan päärakennus, eli kokoakin löytyy, noin 250 m² (ulkomitat n. 11x22m). Huonekorkeuden ollessa 3,25 m tulee lämmitettäviksi kuutioiksi reilut 800 m³.
Hirsirunko on noin 6" paksu, sisäpuolella pinkopahvia erinäisiä kerroksia tapettien kera, ulkopuolella alkuperäinen panelointi suoraan hirressä kiinni.
Alapohja on alkuperäinen rossipohja, eristeenä n. 250-300 mm kaikkea mitä ennen on käytetty (olkea, sammalta, kutterinlastua tms.). Yläpohjassa on noin puolen talon osalta eristeenä kutterinlastua n. 200-300 mm, toisen puolikkaan osalta n. 300-400 mm selluvillaa
Lämmitysjärjestelmänä on tällä hetkellä uunit (käytössä 7 kpl), lisänä kaksi ilp:piä ja muutamia sähköpattereita sekä käyttöveden lämmitykseen lämminvesivaraaja. Vuotuinen sähkönkulutus on nyt talvesta riippuen n. 20000-23000 kWh. Talossa asuu 4-5 henkilöä.
Talo sijaitsee Satakunnassa, noin kolmen kilometrin päässä meren rannasta. Maasto on todella kivistä, uskoakseni kallio olisi melko lähellä maanpintaa....

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.

Iäkäs perinnetalo tarvitsee aika paljon lämpöenergiaa.
Jos katsot rakennuksen lämmitystarve-erittelyn sivua laskelmassa,
huomaat, että kaikki ulkovaipan osuudet vievät aika paljon lämpöenergiaa ja
niiden yhteinen kokonaiskulutus on aika iso, noin 55.000 kWh/a.
Ovien ja ikkunoiden uusiminen toisi lämmitystarpeeseen vähennystä noin 5.500 kWh/a.
Yläpohjan lisäeristämisellä saataisiin noin 4.500 kWh/a vähennys lämmitystarpeeseen.

Ilmanvaihdon uusiminen nykyaikaiseen lämmöntalteenotolla varustettuun laitteeseen ei perinnetalossa ole ihan yksinkertainen asia.
Iäkkäässä rakennuksessa on oma ilmanvaihtonsa koko ulkovaipan kautta.
Koneellinen iv talteenotolla edellyttäisi kohtalaista ilmatiiviyttä rakennukselta ja sitä ei perinnetalossa oikein ole.
Epäonnistunut toteutus saattaisi aiheuttaa talon rakenteiden tuhoutumista.

Jos rakennuksessa tehtäisiin ovien ja ikkunoiden uusiminen, sekä lisäeristettäisiin yläpohja,
riittäisi pumpun lämmitystehoksi 16 kW ja lämpökaivoiksi 2 x 203 metriä.

Laskelmassa oleva lämpöpumpun antoteho, 20 kW (= lämmitysteho)
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Lämpökaivoiksi laskelma antoi 2 x 234 metriä. Kaivojen keskinäisen etäisyyden pitää olla vähintään 25 metriä.
Jos kaivot tehdään pienemmällä etäisyydellä, on kaivoihin porattava lisää syvyyttä,
koska kaivot kuormittavat yhteistä kalliomassaa kaivojen välisellä alueella ja vievät toisiltaan lämpöenergiaa.

...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Poissa erkka

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 51
  • Thermia Diplomat Optimum Duo 12kW / 220m kaivoa
Vs: Maalämpöä satavuotiaalle hirsitalolle
« Vastaus #2 : 23.02.16 - klo:10:11 »
Tuo B0W50-55 ei ole pakollinen omasta mielestä, kun kerran rakennetaan uusi patteriverkosto. Itse mitoitin oman uuden patteriverkoston DUT W40, eli patterit ovat suurehkot, mutta maasta revitään enemmän tehoa.
"Perinnepatterit" voi myös olla esim Purmo Delta Laserline jaeradiaattorit, joita voi mitoittaa paksuuden ja jaemäärän mukaan. Noilla sekä perinteisillä C22 pattereilla saadaan kiertovesi tarpeeksi alas, toki kaivon syvyys kasvaa.

Poissa hekuli

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 38
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöä satavuotiaalle hirsitalolle
« Vastaus #3 : 23.02.16 - klo:12:21 »
Kiitos laskelmasta ja vastauksista!  :)

Vanha perinnetalo taitaa olla melko hankala tapaus näissä energiaremonteissa. Juuri kuten tomppeli mainitsikin tuon ilmanvaihdon osalta. Rakennus on kuitenkin suunniteltu toimimaan ja jo sen sata vuotta hyvin toiminut painovoimaisella ilmanvaihdolla joka osaksi perustuu uunien lämmittämiseen. On aika hankalaa jos ei jopa mahdotonta muuttaa ilmanvaihtoa koneelliseksi, niinkuin itsekin sanoit, rakennus ei mistään kohtaa ole tiivis.  :D Joten ilmanvaihdolle ei ole tarkoitus tehdä mitään.

Osaksi rakennus on tosiaan yläpohjan osalta lisäeristetty, tarkoitus on lisäeristää loppuosa talon yläpohjasta selluvillalla. Talossa on kolme ulko-ovea, joista yksi on uusittu, toisen uusimista on harkittu (nämä ovet johtavat kylmään kuistiin, jos sillä mitään merkitystä).
Ikkunoiden uusimisessa en oikeastaan järkeä näe. Ikkunat ovat hyväkuntoiset (ottaen huomioon niiden sadan vuoden ikä), kaksipuitteiset. Ikkunoita on tarpeen mukaan maalailtu ja tiivistetty paperilla. Lisäksi kun puhutaan "perinne"talosta, niin omaan silmään ei niihin sovi uudet ikkunat.

Mitäs tuon patteriverkoston rakentaminen vaatii? Eroaako jotenkin öljylämmityksen verkostosta (putkikoot yms.)?
Satakunta, hirsitalo vm. 1910. 250 m², huonekorkeus 3,2 m. Ns. perinnetalo.
Nibe F1255 4-16 kW, patterilämmitys (patterit 2-/3-lehtisiä, LVI-suunnitelman mukaan), puskurivaraaja Nibe UKV 100. Kaivot 2 x 150 m.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: Maalämpöä satavuotiaalle hirsitalolle
« Vastaus #4 : 23.02.16 - klo:12:54 »
Patterilämmitys on maalämmöllä ihan samanlainen, kuin öljylämmitykselläkin.
Maalämmöllä pitää muistaa, että patterilämmitys suunnitellaan korkeintaan +50 C patterikierron menovedelle.
Tämä tarkoittaa, että lämpöpattereiden pitää olla vähän isommat maalämmölle, kuin öljylämmitykselle.
Olisi hyvä, jos ottaisit jonkun RAK / LVI -alan suunnittelijan laatimaan lämmityksen mitoituksen.

Poissa hekuli

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 38
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöä satavuotiaalle hirsitalolle
« Vastaus #5 : 23.02.16 - klo:13:27 »
Juu, suunnittelija pitää ottaa toki mukaan. Tässä tilanteessa varmasti helpompi suunnitella suoraan maalämpökäytölle mitoitettu putkitus ja patterit.

Onkos kenelläkään kokemuksia mahdollisista energia-avustuksista? Museovirastosta mahdollista saada korjaus- ja kunnossapitoavustuksia vanhojen (suojeltujen) talojen remontteihin ja kunnossapitoihin, mutta ei lämmitysjärjestelmien rakentamisiin. Onko kokemuksia esim. ara:n myöntämistä harkinnanvaraisista energia-avustuksista? Onko kukaan sellaista saanut maalämpöön ja onko ihan mahdoton prosessi?
Satakunta, hirsitalo vm. 1910. 250 m², huonekorkeus 3,2 m. Ns. perinnetalo.
Nibe F1255 4-16 kW, patterilämmitys (patterit 2-/3-lehtisiä, LVI-suunnitelman mukaan), puskurivaraaja Nibe UKV 100. Kaivot 2 x 150 m.

Poissa hekuli

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 38
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöä satavuotiaalle hirsitalolle
« Vastaus #6 : 29.11.17 - klo:14:52 »
Terve taas! Projekti ei ole vielä alkanut, mutta maalämpö on edelleen tiukasti harkinnassa. Tuota mitoitusraporttia olen yrittänyt kuumeisesti tulkita ja sen mukaan täystehoinen pumppu olisi 20 kW. Perustamiskustannukset ovat melko suuret noin isolla pumpulla. Mietinnässä on ollut jos kuitenkin toteuttaisi osateholla, onko tässä järkeä? Meillä tullaan kuitenkin puita polttamaan jonkun verran aina, niin miten MLP ottaa tämän "huomioon"? Tarkoitan, että mittaako pumppu vain ulkoilman lämpötilaa, ja jos pumppu mitoitettu riittämään esim. -20 °C, niin alkaako sähkövastus/-vastukset tuon lämpötilan alapuolella heti tohottaa vai haisteleeko MLP sisäilman lämpötilasta sen lämmitystarpeen? Eli jos kylmempään aikaan polttaisi sitten enemmän puuta, niin voiko tällä korvata sähkövastuksen käytön kokonaan?
Satakunta, hirsitalo vm. 1910. 250 m², huonekorkeus 3,2 m. Ns. perinnetalo.
Nibe F1255 4-16 kW, patterilämmitys (patterit 2-/3-lehtisiä, LVI-suunnitelman mukaan), puskurivaraaja Nibe UKV 100. Kaivot 2 x 150 m.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: Maalämpöä satavuotiaalle hirsitalolle
« Vastaus #7 : 29.11.17 - klo:15:55 »
Maalämpöpumppu mittaa ulkolämpötilaa ja hakee lämmityksen säätökäyrältä lämmitystiedon.
Siinä se toimii pelkästään ulkolämpötilan perusteella.
Pumppuun voidaan liittää myöskin sisäanturi, jonka avulla pumppu lämmittää niin, että sisälle saadaan haluttu lämpötila.
Isossa rakennuksessa huoneanturin lämpötilatieto tulee kuitenkin vain siitä tilasta, jossa anturi sijaitsee.
Muu osa rakennuksesta saa tyytyä tuon anturi ohjaustietoon.

Parempi vaihtoehto isossa kohteessa olisi laittaa iso, lämpöeristetty varaajatankki, 2000 - 5000 litraa.
Tätä samaa tankkia lämmitetään sekä keskuslämpökattilalla, että lämpöpumpulla.
Jos tankki on lämmitetty lämpökattilalla tarpeeksi korkeaan lämpötilaan, pysähtyy lämpöpumppu, kunnes tankin lämpötila on laskenut alle käynnistysrajan.
Pumppu käy tämän jälkeen niin kauan, että saavutetaan pysäytysraja.
Tankista jaetaan normaaliin tapaan lämmintä kiertovettä patteriverkostoon kolmitiesekoittajan avulla.

Lämpöpumpussa olevien sähkövastusten käyttö on estettävissä, mutta silloin ne eivät toimi myöskään pumpun vikatilanteessa.

Poissa hekuli

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 38
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöä satavuotiaalle hirsitalolle
« Vastaus #8 : 29.11.17 - klo:22:27 »
Eli jos käytetään sisäilma-anturia, niin pumppu lämmittää koko talon yhden anturin tiedon perusteella? Mitään huonekohtaista säätöä ei pysty toteuttamaan tai patteriventtiileillä säätämään? Ja mikäli valitsisi täystehoisen, niin jos haluaisi myös lämmittää puilla silloin tällöin vanhoja tulisijoja, niin "huomaako" pumppu tätä lainkaan vai lämmittääkö se samaan malliin tulisijan tuottamasta lämmöstä huolimatta?

Tuollaisessa keskuslämmityskattilan rinnalle asennuksessa perustamiskustannukset nousevat selvästi jo yli järkevän rajan, koska sellaista ei ole ennestään eikä asuinrakennukseen ole mahdollista edes sijoittaa sitä. Eli sille pitäisi tehdä uudisrakennus tontille tai sijoittaa se johonkin vanhoista talousrakennuksista ja kaivaa melko pitkä lämpökanaali talolle.

Yksi asia mikä myös askarruttaa on se, että joutuisiko pääsulakekokoa suurentamaan. Tästäkin olen kuullut kahta mielipidettä. Meillä pääsulakekoko 25 A. Täystehomitoitukseksi (täällä) laskettu 20 kW pumppu. Riittääkö sulakekoko? Itse olen ymmärtänyt sen niin, että täystehomitoituksella on laskettu niin, että pumppu riittää (tässä tapauksessa -26 pakkasasteeseen) ja hyötysuhteella 3 scop ottaa silloin sähköverkosta sen 6-7 kW ja loppu tulee maasta. Eikä suinkaan 20 kW:tä sähköverkosta. Meneekö se näin? Silloinhan 25 A sulakkeet riittäisivät, ainakin saman kokoinen kiuas toimii... Entäs sitten kun tuleekin (kerran kymmenessä vuodessa, jos enää niinkään usein täällä rannikolla) se -30 astetta pakkasta, kuinka isot sähkövastukset tuon kokoisessa pumpussa on ja riittääkö enää silloin pääsulakekoko? Vai olisiko silloin viisainta kun sääennusteissa luvataan hirmupakkasia (jotka saattaa mennä yli täystehomitoituksen) kytkeä sähkövastukset pois päältä ja antaa pumpun tehdä se lämpö mihin kykenee ja lisätä puita tulisijoihin?
Satakunta, hirsitalo vm. 1910. 250 m², huonekorkeus 3,2 m. Ns. perinnetalo.
Nibe F1255 4-16 kW, patterilämmitys (patterit 2-/3-lehtisiä, LVI-suunnitelman mukaan), puskurivaraaja Nibe UKV 100. Kaivot 2 x 150 m.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: Maalämpöä satavuotiaalle hirsitalolle
« Vastaus #9 : 30.11.17 - klo:08:38 »
Huonetermostaatti tosiaan mittaa vain yhden tilan lämpötilaa ja ohjaa sen perusteella lämmitystä.
Se huomioi toki siinä tilassa olevan takan tai uunin lämmitysvaikutuksen ja vähentää patteriverkostoon lähtevän kiertoveden lämpötilaa.
Lämmitys vähenee silloin muissakin tiloissa.
Patteritermostaatteja voi toki käyttää, mutta niiden käyttö huonontaa maalämpöpumpun hyötysuhdetta,
koska silloin joudutaan syöttämään patterikiertoon vähän kuumempaa kiertovettä, jotta tarmostaateille jää säätövaraa.

Tuolla aikaisemmin jo ehdottelin jonkinlaista energiaremonttia talolle.
Olisiko talossasi mitenkään mahdollista vähetää lämmitystarvetta jollain energiaremontilla, esimerkiksi laittamalla ullakolle puhallusvillaa.
Silloin  riittäisi esim 16 kW tehoinen lämpöpumppu ja matalemmat lämpökaivot?

3 x 25 A syöttö riittä 20 kW tehoiselle maalämpöpumpulle, mikäli pumppu ei käytä ollenkaan lämmitysvastuksia.
Jopa 3 x 16 A riittää 16 kW tehoiselle ilman lämmitysvastuksia.
Jos lämmitysvastukset tulevat käyttöön, tarvitsee 20 kW tehoinen lämpöpumppu 3 x 35 A liitännän.

Poissa hekuli

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 38
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöä satavuotiaalle hirsitalolle
« Vastaus #10 : 30.11.17 - klo:11:32 »
Huonetermostaatti tosiaan mittaa vain yhden tilan lämpötilaa ja ohjaa sen perusteella lämmitystä.
Se huomioi toki siinä tilassa olevan takan tai uunin lämmitysvaikutuksen ja vähentää patteriverkostoon lähtevän kiertoveden lämpötilaa.
Lämmitys vähenee silloin muissakin tiloissa.
Patteritermostaatteja voi toki käyttää, mutta niiden käyttö huonontaa maalämpöpumpun hyötysuhdetta,
koska silloin joudutaan syöttämään patterikiertoon vähän kuumempaa kiertovettä, jotta tarmostaateille jää säätövaraa.

Tuolla aikaisemmin jo ehdottelin jonkinlaista energiaremonttia talolle.
Olisiko talossasi mitenkään mahdollista vähetää lämmitystarvetta jollain energiaremontilla, esimerkiksi laittamalla ullakolle puhallusvillaa.
Silloin  riittäisi esim 16 kW tehoinen lämpöpumppu ja matalemmat lämpökaivot?

3 x 25 A syöttö riittä 20 kW tehoiselle maalämpöpumpulle, mikäli pumppu ei käytä ollenkaan lämmitysvastuksia.
Jopa 3 x 16 A riittää 16 kW tehoiselle ilman lämmitysvastuksia.
Jos lämmitysvastukset tulevat käyttöön, tarvitsee 20 kW tehoinen lämpöpumppu 3 x 35 A liitännän.

Mitään sen suurempaa energiaremonttia ei olla tekemässä (ikkunoiden tai ovien vaihtoa, seinien lisälämmöneristystä), mutta yläpohjan eristystä on tarkoitus parantaa lisäämällä puhallusvillaa. Noin puolen talon alueella yläpohjassa on n. 10 cm alkuperäistä eristettä (sammal, olki yms.) ja tähän päälle on jo puhallettu n. 30 cm selluvillaa. Toisessa päässä taloa on joskus 1970-luvulla alkuperäisen eristeen päälle lisätty n. 15-20 cm kutterinlastua ja tähän olisi tarkoitus puhaltaa n. 20 cm selluvillaa. Saadaanko tällä toimenpiteellä pudotettua energiatarvetta niin paljon, että pumpputehoa voi vähentää jopa 4 kW?

Onko tällä vaikutusta porakaivoihin? 20 kW kun vaatisi kaksi +230 m kaivoa, selviääkö pienemmän pumpun kanssa yhdellä kaivolla?

Riittääkö 16 kW pumpulle 3 x 25 A sulakkeet, mikäli joutuu käyttämään lämmitysvastuksia?
Satakunta, hirsitalo vm. 1910. 250 m², huonekorkeus 3,2 m. Ns. perinnetalo.
Nibe F1255 4-16 kW, patterilämmitys (patterit 2-/3-lehtisiä, LVI-suunnitelman mukaan), puskurivaraaja Nibe UKV 100. Kaivot 2 x 150 m.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: Maalämpöä satavuotiaalle hirsitalolle
« Vastaus #11 : 30.11.17 - klo:13:10 »
Mitään sen suurempaa energiaremonttia ei olla tekemässä (ikkunoiden tai ovien vaihtoa, seinien lisälämmöneristystä), mutta yläpohjan eristystä on tarkoitus parantaa lisäämällä puhallusvillaa. Noin puolen talon alueella yläpohjassa on n. 10 cm alkuperäistä eristettä (sammal, olki yms.) ja tähän päälle on jo puhallettu n. 30 cm selluvillaa. Toisessa päässä taloa on joskus 1970-luvulla alkuperäisen eristeen päälle lisätty n. 15-20 cm kutterinlastua ja tähän olisi tarkoitus puhaltaa n. 20 cm selluvillaa. Saadaanko tällä toimenpiteellä pudotettua energiatarvetta niin paljon, että pumpputehoa voi vähentää jopa 4 kW?

Onko tällä vaikutusta porakaivoihin? 20 kW kun vaatisi kaksi +230 m kaivoa, selviääkö pienemmän pumpun kanssa yhdellä kaivolla?

Riittääkö 16 kW pumpulle 3 x 25 A sulakkeet, mikäli joutuu käyttämään lämmitysvastuksia?

Valitettavasti tietoni talon rakenteista on vähäninen.
Viilailin arvoja, varsinkin yläpohjan kohdalla ja sain ehkäpä vähän optimisesti tehdyn, uuden mitoituksen:
Talo  ”hekuli”   LUVIA      (Satakunta)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ   
- Talo: Patterilämmitys, 21 C, 229 m2,      15,94 kW   47 769 kWh
YHTEENSÄ      15,9 kW   47 769 kWh
- Josta johtumisvuodot      11,94 kW   36 929 kWh
- Josta ilmanvaihdot      2,65 kW   7 168 kWh
- Josta vuotoilmat      1,36 kW   3 672 kWh
- Josta lämmönsiirtokanaali      0,00 kW   0 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( Patterilämmitys +55 C max )   
• Kiinteistö,  242 m2,  744 m3    3,2 COP   15,9 kW   47 769 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,71 kW   5 000 kWh
- Yhteensä      16,65 kW   52 769 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 016 kWh   0,0 kW   51 753 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,0 kW   51 753 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         20 kWh
  Maalämpöpumpulla tuotetaan      16,0 kW   51 733 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         16,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )         16,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka         -27 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,2 COP)   11,0 kW   35 341 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         16 392 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  20 kwh)         16 412 kWh
Tarvitaan 309 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,82 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,82 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K         2,51 bar (251 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,82 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,3 K         1,4 bar (140 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,82 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,3 K         0,8 bar (80 kPa)

Vaihtoehtoisesti kahdella kaivolla:
Tarvitaan 2 x 186 m = 372 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,82 l/s.         
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille kaivoa kohden:         
• Kaivon painehäviö 0,41 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K         0,36 bar (36 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,41 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,3 K         0,2 bar (20 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,41 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,3 K         0,12 bar (12 kPa)

Tai vaakakeruupiiri, keruu: kostea savi, upotussyvyys vähintään 1 m         836 m

Suuri kaivon aktiivisyvyys, yli 300 metriä nostaa suurella keräinputkiläpimitallakin,
50 mm, keruun vastapaineen aika suureksi, 80 kPa, johon eivät läheskään kaikki maalämpöpumput pysty.
Tämä laskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus!

Poissa hekuli

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 38
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöä satavuotiaalle hirsitalolle
« Vastaus #12 : 30.11.17 - klo:13:34 »
Mitä rakennetietoja tarvitset?

Eli tuo reilu 300 m porakaivoa alkaa olemaan jo liian paljon yhdelle reiälle ja vaatisi kaksi kaivoa? Vaakakeruupiiri olisi varmasti kustannustehokkain ratkaisu, mutta tontti ja pikemminkin maaperän laatu ei oikein ole optimaalinen siihen.
Satakunta, hirsitalo vm. 1910. 250 m², huonekorkeus 3,2 m. Ns. perinnetalo.
Nibe F1255 4-16 kW, patterilämmitys (patterit 2-/3-lehtisiä, LVI-suunnitelman mukaan), puskurivaraaja Nibe UKV 100. Kaivot 2 x 150 m.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: Maalämpöä satavuotiaalle hirsitalolle
« Vastaus #13 : 30.11.17 - klo:14:09 »
Rakennuksen piirustukset, jos on tai ainakin jonkinlainen valokuva talosta. Näkyykö google street view :ssä?
Millaiset ikkunat ja mikä ikkunoiden ala?
Millaiset ovet, ja mikä lukumäärä tai ala?
Onko tuuletukseen jotain varustusta?
jne...
Jos sinulla on jotain lisätietoa, voit laittaa niitä tavalliseen sähköpostiinikin.

Tällä keräinputkella ilmeisesti olisi 300 metrinen kaivo mahdollinen.

Poissa hekuli

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 38
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöä satavuotiaalle hirsitalolle
« Vastaus #14 : 30.11.17 - klo:15:01 »
Rakennuksen piirustukset, jos on tai ainakin jonkinlainen valokuva talosta. Näkyykö google street view :ssä?
Millaiset ikkunat ja mikä ikkunoiden ala?
Millaiset ovet, ja mikä lukumäärä tai ala?
Onko tuuletukseen jotain varustusta?
jne...
Jos sinulla on jotain lisätietoa, voit laittaa niitä tavalliseen sähköpostiinikin.

Tällä keräinputkella ilmeisesti olisi 300 metrinen kaivo mahdollinen.

Piirustuksia ei ole, mutta jotain tietoja voin sulle laittaa. Annatko sähköpostiosoitteesi...
Satakunta, hirsitalo vm. 1910. 250 m², huonekorkeus 3,2 m. Ns. perinnetalo.
Nibe F1255 4-16 kW, patterilämmitys (patterit 2-/3-lehtisiä, LVI-suunnitelman mukaan), puskurivaraaja Nibe UKV 100. Kaivot 2 x 150 m.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: Maalämpöä satavuotiaalle hirsitalolle
« Vastaus #15 : 30.11.17 - klo:15:16 »
..Annatko sähköpostiosoitteesi...
Laitoin sinulle yksityisviestin..