Mitään sen suurempaa energiaremonttia ei olla tekemässä (ikkunoiden tai ovien vaihtoa, seinien lisälämmöneristystä), mutta yläpohjan eristystä on tarkoitus parantaa lisäämällä puhallusvillaa. Noin puolen talon alueella yläpohjassa on n. 10 cm alkuperäistä eristettä (sammal, olki yms.) ja tähän päälle on jo puhallettu n. 30 cm selluvillaa. Toisessa päässä taloa on joskus 1970-luvulla alkuperäisen eristeen päälle lisätty n. 15-20 cm kutterinlastua ja tähän olisi tarkoitus puhaltaa n. 20 cm selluvillaa. Saadaanko tällä toimenpiteellä pudotettua energiatarvetta niin paljon, että pumpputehoa voi vähentää jopa 4 kW?
Onko tällä vaikutusta porakaivoihin? 20 kW kun vaatisi kaksi +230 m kaivoa, selviääkö pienemmän pumpun kanssa yhdellä kaivolla?
Riittääkö 16 kW pumpulle 3 x 25 A sulakkeet, mikäli joutuu käyttämään lämmitysvastuksia?
Valitettavasti tietoni talon rakenteista on vähäninen.
Viilailin arvoja, varsinkin yläpohjan kohdalla ja sain ehkäpä vähän optimisesti tehdyn, uuden mitoituksen:
Talo ”hekuli” LUVIA (Satakunta)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Talo: Patterilämmitys, 21 C, 229 m2, 15,94 kW 47 769 kWh
YHTEENSÄ 15,9 kW 47 769 kWh
- Josta johtumisvuodot 11,94 kW 36 929 kWh
- Josta ilmanvaihdot 2,65 kW 7 168 kWh
- Josta vuotoilmat 1,36 kW 3 672 kWh
- Josta lämmönsiirtokanaali 0,00 kW 0 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: ( Patterilämmitys +55 C max )
• Kiinteistö, 242 m2, 744 m3 3,2 COP 15,9 kW 47 769 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,6 COP 0,71 kW 5 000 kWh
- Yhteensä 16,65 kW 52 769 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 016 kWh 0,0 kW 51 753 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,0 kW 51 753 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 20 kWh
Maalämpöpumpulla tuotetaan 16,0 kW 51 733 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 16,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 16,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -27 C
▪ Maasta kerätään ( 3,2 COP) 11,0 kW 35 341 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 16 392 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 20 kwh) 16 412 kWh
Tarvitaan 309 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,82 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,82 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K 2,51 bar (251 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,82 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,3 K 1,4 bar (140 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,82 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,3 K 0,8 bar (80 kPa)Vaihtoehtoisesti kahdella kaivolla:Tarvitaan 2 x 186 m = 372 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,82 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille kaivoa kohden:
• Kaivon painehäviö 0,41 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K 0,36 bar (36 kPa)• Kaivon painehäviö 0,41 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,3 K 0,2 bar (20 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,41 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,3 K 0,12 bar (12 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, keruu: kostea savi, upotussyvyys vähintään 1 m 836 m
Suuri kaivon aktiivisyvyys, yli 300 metriä nostaa suurella keräinputkiläpimitallakin,
50 mm, keruun vastapaineen aika suureksi, 80 kPa, johon eivät läheskään kaikki maalämpöpumput pysty.
Tämä laskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus!