Korkea paluuveden lämpötila ?

[JuSu++]

Minulla on vuonna 2012 valmistunut talo lattialämmityksellä ja lämmönlähteenä Geopro GT11 +750l varaaja maapiirillä.

Kone toimii  hyvin ja sähkönkulutuskin on varsin maltillista. Lämmitettävää ilmatilaa mulla on talli 200m3  lämpö 16 astetta  ja talo 550m3 lämpö 21 astetta, kokonaisuudessaan sähkönkulutus 2014 sekä 2015  oli 11600kWh

Nyt kuitenkin pihinä miehenä kiinnostuin tutkimaan koneen asetuksia  ja seurasin käyntiä viikon jakson ulkolämpötilan ollessa +1 tuntumassa.

Kiinnitin huomiota korkeaan?  Paluuveden lämpötilaan sekä yli asetuksen nousevaan käyttöveden lämpötilaan.
 Mikä näihin vaikuttaa ja eikö tuo varaajan alaosa pitäisi olla viileämpi ?

Seuraavaksi laitan anturien lämpötilatiedot silloin kun kompura käynnistyy sekä  käyntijakson jälkeen:
Anturi.....käyntiin......stoppi
Menovesi lämmityspiiri 1: B1.....26.....26
Varaajan yläosa: B3.....54.9......55.2
Lauhdutin:B71.....48......52.8
Kuumakaasu: B81.....53......101.5
Varaajan alaosa:BX1.....49.......54.8
BX21??.....17......17


BX1 on ilmeisesti B4 anturi eli varaajan alaosan lämpötila ja olisiko BX21 lämmityspiiri 2 eli tallin menovesi.

Käyntijakso tässä oli 12 minuuttia.

- rivi 1610 Käyttövesi on 50
- rivi 1614 käyttövesi max 52

Mikä on tuo kohta LISÄVARAAJA?  Eli mikä se oikeasti on?
Sieltä löytyy:
-rivi 4750  maksimi lämpötila = 55 .  Vaikuttaako tämä nyt sinne varaajan alaosaan ja paluuveteen?
-rivi 4724 lisävaraaja min.lämm.käytössä = 50



Kyseleepi Jussi

[Hambula]

Kompressorin käydessä seuraa lämpötiloja seuraavassa järjestyksessä Käyttövesi 1(B3) -> Lisävaraaja 1(BX1) -> Lämpöpumpun paluuvesi(B71).
Käyttövesi 1 on varaajan yläosan anturi ja Lisävaraaja 1 on varaajan alaosan anturi. Lämpöpumpun paluuvesi on varaajalto koneelle palaavan veden lämpötila. Näiden järjestys pitää siis olla latauksen aikana Käyttövesi 1 on kuumin, Lisävaraaja 1 on seuraavaksi kuumin ja Lämpöpumpun paluuvesi viilein. Optimaalinen ero Käyttövesi 1 -> Lämpöpumpun paluuvesi on n. 5-7C. Tämän saa säädettyä laudepumpun nopeutta pienentämällä.
Eli käyntijakson jälkeen näkyy olevan Käyttövesi 1: 55,2 -> Lisävaraaja 1:54,8 -> Lämpöpumpun paluuvesi 52,8 = 2,4K lämpötilaero.

Muuta 4724: 35-40 (Riippuen mikä on lauhduttimen lämpötilaero) Teillä tämä arvo on jätetty korkeaksi nähtävästi käyttöveden takia
Lisävaraaja 4721:3 (määrää paljonko ajetaan yli asetusarvon)
Lisävaraaja 4722:-3 (määrää paljonko annetaan tippua alle asetusarvon ennen käynnistyspyyntiä)

[JuSu++]

Kiitoksia.
Laskin tuon 4724 arvon nyt 40 asteeseen.  Testaillaan nyt tuleeko ongelmia kuuman käyttöveden riittävyyden kanssa.
Vai sitäkö meinasit että minulla se on siksi ollut 50 astetta?
4721 oli 0   laitoin nyt 3
4722 oli -1 laitoin nyt -3


Katsotaan nyt mihin tuo käyttövesi-paluuvesi ero asettuu.
Kuinka lauhdepumpun nopeutta säädetään? Parametrilla vai suoraan pumpusta?

[Hambula]

Kiertopumpussa itsessään on säätö.
Ei se kuuma vesi lopu, mutta voi käydä hieman viileänä. Mikäli varaajan alaosan päästää esim.30c:n niin latauksen alkaessa työtää yläosaan 32,4 asteista (nykyisellä kiertopumpun nopeudella) ja sen voi tosiaan jo huomata suihkussa.

[Dr.Fell]

Minulla on vuonna 2012 valmistunut talo lattialämmityksellä ja lämmönlähteenä Geopro GT11 +750l varaaja maapiirillä.

Kone toimii  hyvin ja sähkönkulutuskin on varsin maltillista. Lämmitettävää ilmatilaa mulla on talli 200m3  lämpö 16 astetta  ja talo 550m3 lämpö 21 astetta, kokonaisuudessaan sähkönkulutus 2014 sekä 2015  oli 11600kWh

Nyt kuitenkin pihinä miehenä kiinnostuin tutkimaan koneen asetuksia  ja seurasin käyntiä viikon jakson ulkolämpötilan ollessa +1 tuntumassa.

Kiinnitin huomiota korkeaan?  Paluuveden lämpötilaan sekä yli asetuksen nousevaan käyttöveden lämpötilaan.
 Mikä näihin vaikuttaa ja eikö tuo varaajan alaosa pitäisi olla viileämpi ?

Seuraavaksi laitan anturien lämpötilatiedot silloin kun kompura käynnistyy sekä  käyntijakson jälkeen:
Anturi.....käyntiin......stoppi
Menovesi lämmityspiiri 1: B1.....26.....26
Varaajan yläosa: B3.....54.9......55.2
Lauhdutin:B71.....48......52.8
Kuumakaasu: B81.....53......101.5
Varaajan alaosa:BX1.....49.......54.8
BX21??.....17......17


BX1 on ilmeisesti B4 anturi eli varaajan alaosan lämpötila ja olisiko BX21 lämmityspiiri 2 eli tallin menovesi.

Käyntijakso tässä oli 12 minuuttia.

- rivi 1610 Käyttövesi on 50
- rivi 1614 käyttövesi max 52

Mikä on tuo kohta LISÄVARAAJA?  Eli mikä se oikeasti on?
Sieltä löytyy:
-rivi 4750  maksimi lämpötila = 55 .  Vaikuttaako tämä nyt sinne varaajan alaosaan ja paluuveteen?
-rivi 4724 lisävaraaja min.lämm.käytössä = 50



Kyseleepi Jussi

Nämä eivät vaikuta jollei pakkolataus ole päällä.

[JuSu++]

Nämä eivät vaikuta jollei pakkolataus ole päällä.

Onko todella näin ?

 Koska eilen ei  muuta kuuman kv:n käyttöä ollut kuin minun ottamani suihku illalla ja sen 5 min mitä suihkuttelin ehti vesi jäähtyä.... ei nyt ihan viileäksi mutta varmaankin se asettamani rivin 4724  40 astetta sieltä vain tuli.
Aika nopeasti tuoa lämpö tuntuu romahtavan.  Jokuhan tämän aiheuttaa mutta mikä ?

[Hambula]

Onko todella näin ?

 Koska eilen ei  muuta kuuman kv:n käyttöä ollut kuin minun ottamani suihku illalla ja sen 5 min mitä suihkuttelin ehti vesi jäähtyä.... ei nyt ihan viileäksi mutta varmaankin se asettamani rivin 4724  40 astetta sieltä vain tuli.
Aika nopeasti tuoa lämpö tuntuu romahtavan.  Jokuhan tämän aiheuttaa mutta mikä ?

Pakkolatauksella tarkoitetaan eri asiaa.
4709 Lämm. min.  pakkolat.as.arvo
4710 Lämm. maks. pakkolat.as.arvo
Pakkolataus voidaan aktivoida joko alhaisen tariffin tulosta E5 tai ohjausrivin "Pakko-latauksen ajankohta" (4711) asetuksella.

4724 lisävaraaja min.lämm.käytössä
4750 maksimi lämpötila = 55 (ylilämpösuojaus)

Minimilämpötilan laskeminen (4724) ei auta käyttöveden riittävyyteen. Tuohon laitetaan yhden varaajan ratkaisussa sen takia korkea arvo, että latauksen alkaessa ei laske varaajan yläosan lämpötilaa alle siedettävän suihkun lämpötilan. Tästä johtuen lauhdepumpun nopeudella on merkitystä.
Esim.4724:40 ja 4722:-3, niin B4-anturilta tulee latauspyyntö lämpötilan ollessa 37°c alaosassa. 2,4K:n lämpötilaerolla alkaa työntämään varaajan yläosaan 39,4°c lämpöistä vettä. Käyttöveden nimellinen asetusarvo on esim.55 ja kytkentäero (5024) 5. B3 anturilla lämpötilan laskiessa 50°c tulee pyynti ladata käyttövettä. Varaajan lämmitys käynnistyy alaosan pyynnillä aiheuttaen yläosan pyynnin ja varaajan lämmitys pysähtyy yläosan saavuttaessa 55°c lämpötilan ja alaosa on n.53°c.

Eli lauhdepumpun nopeus pitää säätää niin, että lauhduttimen lämpötilaeroksi saa 5-7K.
Hyvää hyötysuhdetta haettaessa olisi parempi ajaa vaihtoventtiilillä suoraan lattialämmitykseen ja jättää varaaja pelkästään käyttöveden tuottamiseen. Tai lisää lämmitys puolelle esim ukv100:n varaajan ja vie lisävaraajan anturin siihen.
Kaivo on tosin voitu mitoittaa huonommalle hyötysuhteelle ja jäänyt lyhyeksi.

[JuSu++]

Vaikuttaa että Hambula on varsin hyvin perillä näiden vehkeiden sielunelämästä. Kiitoksia paljon rautalangan väännöstä,  jospa se minunkin ymmärrys tästä kasvaisi. 

Ymmärsin kyllä että 4724 arvon laskeminen ei auta kuuman veden riittämiseen.  Tarkoitus olikin tuota hyötysuhdetta optimoida paremmaksi pudottamalla tuota varaajan alaosan lämpötilaa sekä saada sitä paluuveden lämpötilaa alemmas.
Nähtävästi kuitenkin tuo 50->40  pudotus rivillä 4724 oli niin raju että se suihkun vesi oli minulle turhan hailakkaa.  Tänään kuuma riitti hyvin kolmen henkilön suihkuttelua kun asetus oli vanha 50.

Sitten tullaankin siihen lauhdepumpun nopeuden säätöön.  Eli sitä säätämälläkö pystyisin myös varaajan alalämpöä pudottamaan X astetta niin ettei kuumanveden riittävyys häiriinny?   Tähän jos voisin saada sinulta "for dummies" ohjeen ?

Lämpökaivoahan minulla ei ole vaan savimaassa maapiiri. Muistaakseni 2×400 metriä.

[Hambula]

Löytyy laitteen sisältä oikealta takaa. Etuseinä ja oikea alempi sivuseinä irti. Olettaen että teillä on se matala malli GT:stä.
Kuitenkin siellä laitteen sisällä on kaksi pumppua ja toinen on maakeruupumppu, joten lauhdepumppu pitäisi sieltä löytyä ihan päättelemällä. Vanhemmissa on jäykkä pumppu kolmella nopeudella ja vähän uudemmissa 1-7 ja 1-6 nopeudet.
Ihan uusissa malleissa se on jo automatiikasta ohjattava, eli voisi sanoa kehitystä tapahtuneen.

5-7 dt:llä voit tiputtaa minimilämpötilan n.35-38 jolloin yläosaan menee n.42 minimissään, eikä sitä pitäisi huomata suihkussa.

Re,GT,SH,Geocube ja MH pumpuissa on sama äly. Tehtaalla on vain parametroitu kullekin pumpulle sopivaksi se. Esim. GT:stä voit halutessaan tehdä vaihtoventtiilipumpun ja laittaa sen ajamaan pumppupiirillä suoraan lattiaan.
Jokuhan voisi näppärästi laskea paljonko hyötysuhteen parantumisella säästäisit vuodessa.

[JuSu++]

No niin. Minulla näytti olevan tuollainen kolminopeuksinen pumppu joka pyöri täydellä teholla. 
Pudotin nopeuden kakkoselle ja  laskin varaajan alaosan lämmön (rivi 4724)  38 asteeseen.

Nyt arvot on seuraavanlaiset heti koneen käyntijakson loputtua.
Käyttövesi 1(B3) -> 50.1
Lisävaraaja 1(BX1) -> 47.7
Lämpöpumpun paluuvesi(B71)-> 45.9

Tuli siis pieni parannus lämpötila eroa ajatellen.

Pudotanko vielä nopeudelle 1 vai  kuinka olisi paras menetellä?

Pumpun käyntijakso piteni huomattavasti aiempaan verrattuna. Näillä asetuksilla se kesti n.25 minuuttia, aikaisemman 10-12 minuutin sijaan. Ulkolämpötilan ollessa samalla tasolla.

Mitä mieltä seuraavista arvoista ja mikä on niiden vaikutus?
5020 = 3
5021 = 8
5022= B3:lla

[Hambula]

Testaa vielä nopeudella 1. Onko paluulinjassa MLP:n ja varaajan välissä roskasihtiä? Mikäli sellainen on asennettu, puhdista se.
Sellaisia parametreja, mihin ei tarvitse koskea.
5022 on oikein, kun on käyttövedelle vain yksi anturi.
5020 määrää paljonko korotetaan lämmöntuottajalle pyyntiä suhteessa käyttöveden asetusarvoon. Tarkoittaa sitä arvoa mikä tulee aina käynnistyessä lämpöpumpun paluuvedelle asetusarvoksi.

Eli 2-nopeudella käyntijakso piteni, todennäköisesti myös lepojakso.

[JuSu++]

Eipä näyttänyt sihtiä olevan tuolla välillä.
Ja kyllä.  Myös lepojakso tosiaan piteni.

Aiemmin mulla on ollut  50 käynnistyskertaa vuorokaudessa. Nyt 2 ja 1 nopeuksilla 43 käynnistyskertaa.
Vuorokauden keskiarvo käyntiaika ennen oli 9.6minuuttia. Nyt  12.5 minuuttia.
Ulkolämpötilan ja vedenkäytön ollessa varsin samat.

Nyt myös 1-nopeus on testattu.
Lämmöt heti stopattua.
B3  47.8
B71 43.6

Eli lämpötilaero sama 4.2 kuin nopeudella kaksi, mutta yläosan lämpö jäi minun 50 asteen pyynnistä 2.2 astetta alle ?

Millaisia johtopäätöksiä tästä voi vetää ?

[Hambula]

Eli 1-nopeudelle voi jättää.
Pyynti tuli varaajan alaosan anturista. Tämän näkee infosta Käyttöveden tila/Lisävaraajan tila kohdasta, kumpi on lataus akviivinen/lämpötilan pyynti.

Edelleen lyhyttä käyntijaksoa.

Mietin että pitäisi kokeilla vanhempien pumpussa aikaohjelmaa käyttövedelle. Yöksi käyttöveden lataus pois päältä ja koko varaaja lämmityskäytössä, sitten aamuksi takaisin käyttöveden lämmitys päälle.

[JuSu++]

Ok.  Jätetään 1. Nopeudelle.

Onko muita arvoja joita olisi syytä optimoinnin nimissä tarkistaa/säätää?
 

Itselläkin ollut mielessä tuo käyttöveden lämmityksen poistamista yöksi sekä muutenkin noiden aikaohjelmien ottaminen käyttöön. Pörssisähkön asiakkaana kun voisin varmasti jollakin tapaa hyödyntää noita yön edullisia tunteja lämmitykseen.
Pitäisi vaan tietää millaisella syklillä noita ajastuksia lähtisi testaamaan.

[Hambula]

Tein 11.3.2016 muutoksia asetuksiin.
Käyttövesi 1620:24h/vrk -> Aikaohjelma 4/käyttövesi
Aikaohjelma 4:n jaksot: ma-su
Jakso 1 On 5:30
Jakso 1 Off 9:30
Jakso 2 On 14:30
Jakso 2 Off 23:00

8425 on säilynyt 6,5°C, mihin vuosi taaksepäin säädin.
8450:9253h
8451:18053krt

Mielenkiintoinen havainto, eli koko ajasta suurin osa 'ladattu' käyttövettä. Käyttöveden nimellinen as.arvo 52°C ja hystereesi 6.
8840:7234h käyttövedenlataus.
8841:12254krt

Aika näyttää miten muutokset alkaa vaikuttaa.