Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)  (Luettu 45754 kertaa)

Poissa bergvärme

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 150
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #40 : 21.01.16 - klo:11:33 »
Ensin jm82, pumppu paluu vai meno:
Molemmat toimii käytännössä. Itse henk.koht vain pidän enemmän että pumppu on menopuolella syynä että silloin jää enemmän painetta käytettäväksi verkon laitteille (esim. säätölaitteille) kuin että ne jäävät pumpun "imu"-puolelle.

Sitten ATS-skitsiin ja tarkasteluun. Siitä samaa mieltä.

Sitten maalämmittää ehdotukseen että tunteva menovesianturi pitäisi saada buffertin/varaajan jälkeen, sitäkin funtsin silloin ja olen samaa mieltä.

Sitten tuohon jhh:n skitsiin:
Näyttää siltä siis että vain eka piiri on varustettu shuntilla ja pumpulla. Oliko tämä nyt pesuhuone.
Toka piirissä ei siis ole shunttia?. Vissiin autotalli.
Kolmannessa pattereille pumppu on paluujohdossa pattereilta.
Voiko esim tuolla kytkennällä pesuhuoneen paluu kiertää varaajan kautta ja kylmentää sen vesi ja sen menovettä?

No. Minä sijoittaisin pumpun taas menoputkeen pesuhuone- ja autotallipiirin väliin, MIKÄLI autotallispiirissä ei ole omaa pumppua?
Joka tapauksessa yrittäisin saada menovesianturin siirrettyä varajasta lähtevään menovesiputkeen.
Mutta ennen kaikkea toivoisin että jhh voisi ehtiä skitsata sekä meno että paluuputket sekä pumput uuteen skistiin missä myös kaikki 3-tieventtiilit (josta siis lähtee 3 putkea) näkyy.
Muuten tämä on niin arvailua!
(Sekin tuntuu että autotallipiirissä voisi olla 3-tie, vaikka käsinshunttauksella ja lisäksi pumppu. Vaik eikö ole valiä minkä lämpöistä vettä menee putkille? (jos sinulla vaikka lattialämmitystä?

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 336
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #41 : 21.01.16 - klo:11:38 »
Kyllä. Maalämpökoneen kummassakin alasunttauksessa on kolmitieventtiilit. Ja autotallissa sisällä olevassa jakotukissa on vielä menopuolella 2-tie huonetermostaatti kuristamassa virtausta (jos haluaa vielä tuollakin päässä säätää).

Mikä ohjaa tallin lattialämmitykseen lähtevän menoveden käyrää? Onko käyrä kovinkin jyrkästi nouseva? Vai meneekö piiriin aina tasalämpöinen vesi?
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 212
  • L-Ässä V-7
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #42 : 21.01.16 - klo:11:43 »
Olisiko tämä nyt oikein?
Kuvassa on nuo eiliset lämpötilamittaukset, edelleenkään ne eivät ole loogisia.
Autotallin kytkentä:
Onko autotallin pumppu kuvan mukaisessa paikassa? ja muutenkin onko kytkentä näin?

Patteripiirin kiertovesipumppu No4 on väärässä paikassa.
Ennen pattereita No 3 kohta on yhtä huono.
No1 ja 8 ovat samanarvoiset ja oikeat paikat

ATS

L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #43 : 21.01.16 - klo:11:50 »
Olisiko tämä nyt oikein?
Kuvassa on nuo eiliset lämpötilamittaukset, edelleenkään ne eivät ole loogisia.
Autotallin kytkentä:
Onko autotallin pumppu kuvan mukaisessa paikassa? ja muutenkin onko kytkentä näin?

Patteripiirin kiertovesipumppu No4 on väärässä paikassa.
Ennen pattereita No 3 kohta on yhtä huono.
No1 ja 8 ovat samanarvoiset ja oikeat paikat

ATS

Se on juuri noin kytketty, mutta autotallissa on tuo 2-tie huonetermostaattityylinen-termotaatti menopuolella ENNEN jakotukkia, kiertovesipumppu on integroituna autotallin jakotukkiin (oli semmoinen paketti missä kaikki tuli samassa jakotukki-paketissa).
Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 336
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #44 : 21.01.16 - klo:12:01 »
Sitten tuodaan esille vielä yksi asia.

Autotallin lattia.

Noin 90m2 ja laatan vahvuus on kertomasi perusteella 20cm. Tällöin laatan tilavuus on 18m3. Massaa tuolle saadaan 39600kg. Yhden asteen lämpötilan muutos vaatii energiaa 29700kJ/K = 8,25kWh/K

Nyt jos oletetaan että koneen antoteho on vaikka 9kW ja siitä talo rohmuaa 6kW. Tällöin käytettäväksi jää 3kW lämmitystehoa josta siitäkin osa lähtee tallin/kanaalin lämpöhäviönä pois. Oletetaan tällöin että reserviksi jää tällöin 0,5kW lämmitystehoa. Nyt jos tuo laatta on kovastikin jäähtynyt tai käyrä haluaa sen lämpötilan muuttuvan niin tälläisellä yhtälöllä laatan energia lataaminen on tuskaisen hidasta. Jos käyrä olisi halunnut saada laatasta asteen lämpöisemmän niin kone joutuu puurtamaan pienellä energiaylijäämällään tuota satsia 16h.

Tällä halusin tuoda esiin sen että tuo tallin vahva valu on todella hidas reagoimaan mihinkään muuhun järjestelmässä olevaan osaan nähden ja jos ylimääräistä energiaa ei ole niin tällöin aikaa vaaditaan paljon jotta lämpötilassa voisi tapahtua muutoksia. Ja riippuen säädöistä jossain kohtaa shuntti saattaa ajatella että nyt mennään aivan liian viileillä vesillä jolloin se ryöstää tämän energian sitten talosta.

Ehkä shuntille voisi olla hyvä saada mahdollisimman tasainen käyrä ja muutenkin jotenkin rajoittaa virtausta paljonko talliin lämpöä voi mennä. Ajatuksia?
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #45 : 21.01.16 - klo:13:51 »
Mikä ohjaa tallin lattialämmitykseen lähtevän menoveden käyrää? Onko käyrä kovinkin jyrkästi nouseva? Vai meneekö piiriin aina tasalämpöinen vesi?

Autotalliin menee aina samanasteinen vesi (noin 20-25 asteinen). Eli se ei säädy minkään automatiikan kanssa.
Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #46 : 21.01.16 - klo:15:04 »
Elikkäs meinaan ensi viikolla putkimiehen kanssa tehdä muutoksen Seppaantin ohjeen mukaan (eli alasunttausten paluut yhdistetään ENNEN patterilinjan kiertovesipumppua).
Mulla BT25 anturin ja patterilinjan alkupään välillä (jossa Vikan mekaninen lämpömittari) on 1,5-2 metriä samassa teknisessä tilassa ja saattaa olla että lämpötilaero on tuolla matkalla noin 15 astetta. Mun mielestä vaikka pumppu ei riittäisikään ko rakennusten lämmitykseen, niin ei kait se voi noin pienellä matkaa noin paljoa pudota? Haluan epäillä edelleen että alasunttauksista sekoittuu kylmää paluuvettä patterilinjaan... Edes jonkin verran =)
Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 212
  • L-Ässä V-7
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #47 : 21.01.16 - klo:15:31 »
Piirtelin oheisiin kaavioihin systeemin eri kohdissa olevia paineita vaihdellen patteripiirin kiertovesipumpun paikkaa.
UKV:een on kytketty paisunta-astia, jossa on 1 bar paine.
Paineet eivät varmasti ole oikeita mutta paineiden käyttäytymisen pitäisi olla näin.

A nykyinen kytkentä
B Niben ehdottama pumpun paikka
C pumppu menojohdossa heti UKV:n jälkeen
D pumppu paluujohdossa heti ennen UKV:a.

Kytkennöissä A ja B on paluujohdossa suurempi paine kuin menojohdossa. Nämä ovat virtausteknisesti samanlaisia.
Tämä mahdollistaa kylmän paluuveden virtaamisen menojohtoon etenkin autotallipiirin kautta riippuen shuntin rakenteesta ja asennosta. Varsinkin silloin, jos virtausta on kuristettu paljon itse autotallissa.

Kytkennät C ja D ovat virtausteknisesti samanlaisia.
Näissä kytkennöissä on selvästi korkeampi paine menojohdossa kuin paluujohdossa. Näissä kytkennöissä ei ole mahdollista, että kylmä paluuvesi menisi nurinpäin menojohtoon.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa jm82

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 448
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #48 : 21.01.16 - klo:16:38 »
Elikkä koska kytkentä on noin, niin autotallin shuntin kautta tulee kylmää autotallin paluuvettä pattereille. Sen verran mitä putkistossa on paine-eroa. Autotallin pumppulla ei ole riittävää virtausta/tehoa ja shuntin kautta pääsee virtaamaan tuota autotallin sekä pattereiden paluuvettä uudelleen pattereille.

Shuntti päästää vettä kolmeen eri suuntaan, siinä ei mitään takaiskuja ole. Eli riippuu shuntin asennosta mihin vesi pääsee menemään. Ainoastaan jos shuntti on aivan kokokaan kiinni, tai aivan kokonaan auki, niin silloin on vain kaksi putkea käytössä ja kolmas putki kokonaan tukossa.

Esim täällä on shuntti aivan kokonaan auki, niin vesi ei pääse menemään tuota "hullunkieroputkea" pitkin. Jos shuntin pyöräyttää 90 astetta nurin niskoin, niin patterit ei lämpeä ollenkaan, vesi kiertää suoraan menoputkesta paluuputkeen.
Kolmas säätö jos shuntin laittaa aivan kokonaan kylmälle, silloin varaajasta ei mene yhtään vettä lämmitykseen, silloin pitää laittaa shuntin jälkeen oleva kiertovesipumppu päälle ja silloin vesi kiertää kehää pattereissa, mutta yhtään uutta lämmintä vettä ei tule tilalle.
Noissa väliasennoissa vesi voi mennä ihan mihin suuntaan tahansa paineista riippuen.

edit:
Otin kuvan tuosta täällä olevasta vanhasa esbe 3-tie shuntista. Kuuma menee etupuolella vasemmalle ja kylmä taaempana oikealla. Shuntti on asennossa 10 ja vesi ei pitäisi liikkua yhtään tuossa alaputkessa. Shuntti pyörii mihin suuntaan vaan, esim klo 9 on sellainen että vesi kiertää menoputkesta suoraan paluuputkeen. klo 3 eli shuntti aivan kylmällä pattereissa pyörii kylmä vesi, ei tule yhtään kuumaa vettä varaajasta. Tällöin pitää käynnistää tuo vanha punainen kiertovesipumppu. Kuvassa näkyy myös dt25 anturin eristeet ja teippaus :) Meno pattereille oli 49C ja paluu 44C.

Ne väliasennot välillä klo 3-9 on sellaisia että vesi pääsee menemään kolmeen eri suuntaan.

Esimerkkikuva netistä:





edit2:
Tuossa vielä Seppantin kuvaan laitettu mistä se vesi voisi kiertää? Periaatteessa toinen paikka voisi olla pesuhuoneen shuntti myös.

nibe 1217-10 vm2008, 200m kaivo, vanha 400 L (puskuri)varaaja esilämmityskierukalla. Itse asenneltu 24.11.2014. -73 120m (165).

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 580
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #49 : 21.01.16 - klo:18:32 »
Lainaus
Tuossa vielä Seppantin kuvaan laitettu mistä se vesi voisi kiertää?

Saa sen varmaan noinkin kiertämään jos shuntin luisti on väärin.
Yleensä shuntti kierrättää vettä säädettävässä piirissä ja siinä pitää olla oma kiertopumppu.
Kun tuohon piiriin tarvitaan lisää lämpöä niin shuntti ottaa menovesilinjasta sopivan määrän kuumaa vettä sekaan kiertoon ja vastaava määrä vettä menee paluuputkeen
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #50 : 22.01.16 - klo:07:25 »
Piirtelin oheisiin kaavioihin systeemin eri kohdissa olevia paineita vaihdellen patteripiirin kiertovesipumpun paikkaa.
UKV:een on kytketty paisunta-astia, jossa on 1 bar paine.
Paineet eivät varmasti ole oikeita mutta paineiden käyttäytymisen pitäisi olla näin.

A nykyinen kytkentä
B Niben ehdottama pumpun paikka
C pumppu menojohdossa heti UKV:n jälkeen
D pumppu paluujohdossa heti ennen UKV:a.

Kytkennöissä A ja B on paluujohdossa suurempi paine kuin menojohdossa. Nämä ovat virtausteknisesti samanlaisia.
Tämä mahdollistaa kylmän paluuveden virtaamisen menojohtoon etenkin autotallipiirin kautta riippuen shuntin rakenteesta ja asennosta. Varsinkin silloin, jos virtausta on kuristettu paljon itse autotallissa.

Kytkennät C ja D ovat virtausteknisesti samanlaisia.
Näissä kytkennöissä on selvästi korkeampi paine menojohdossa kuin paluujohdossa. Näissä kytkennöissä ei ole mahdollista, että kylmä paluuvesi menisi nurinpäin menojohtoon.

ATS

Kiitos Seppaant hyvistä piirroksista. Hieman lisäkysymystä ko kuviin liittyen:

1. Nyt kun mulla on vielä mahdollisuus vaikuttaa minne siirrän tuon patteriverkon kiertovesipumppuni, niin laitanko sen kohtaan C vaiko D? Vai laitanko sen vaan noista kahdesta siihen, mihin se on helpommin kytkettävissä? Eli onko käytännössä eroa?

2. Ja toinen kysymys vielä, kun samalla tekee muitakin muutoksia. Elikkäs kun laitan samalla puskurivaraajan alaosan T-haaralla, niin kannattaisiko samalla tehdä sellainenkin viritys puskurivaraajan kytkentään, että halutessani (testimielessä) voisin sulkea puskurivaraajan alaosasta tulevan haaran patteriverkosta maalämpökoneelle palaavaan linjaan. Ja maalämpökoneelta olisikin tällöin myös sellainen kytkentämahdollisuus, että hullunkiertoa ei olisi, vaan puskurivaraajan olisikin meno alhaalta ja paluu patteriverkostoon ylhääältä. Ajattelin vaan että tuollaista olisi mielenkiinnosta helppo joskus testata pelkästään irroittamalla patterilinjan ulkoisen kiertovesipumpun johto seinästä ja sulkemalla puskurivaraajalta kaksi venttiiliä ja avaamalla yhden?

Vai onko tässä mun järjestelmässä pakko olla aina pyörimässä tuo patteriverkoston kiertovesipumppu? Ja hullunkierto? Että tämä järjestelmä toimii kuten pitääkin...


Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 212
  • L-Ässä V-7
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #51 : 22.01.16 - klo:11:43 »
Ennen kuin tuon pumpun paikan päättää pitää miettiä UKV:n käyttötarkoitus ja kytkentä.

Tällaista säiliötä voidaan käyttää noin kolmeen eri tarkoitukseen.
1) Varaaja, säiliöön varataan energiaa myöhempää tarvetta varten. 100 litran säiliö on tähän tarkoitukseen aivan liian pieni.
2) Puskuri, puskurilla lisätään järjestelmän vesitilavuutta sekä tasataan lämpöpumpun käynnistymisen ja pysähtymisen aiheuttamia nopeita lämpötilatransientteja. Tällä vähennetään patterien mahdollista napsumista.
3) Hullunkierto, tällä hoidetaan se että lämpöpumpun tehdessä käyttövettä kierto ei pysähdy lämmönjakopiirissä. Samalla tasataan lämpötilatransientteja.

Kytkentä riippuu siitä mihin tarkoitukseen haluat UKV:ä käyttää.

Jos Nibessä on ulkoinen kiertovesipumppu, niin pysähtyykö vai jääkö sisäinen kiertovesipumppu käyntiin silloin kun Nibe ei käy?

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #52 : 22.01.16 - klo:12:15 »
Ennen kuin tuon pumpun paikan päättää pitää miettiä UKV:n käyttötarkoitus ja kytkentä.

Tällaista säiliötä voidaan käyttää noin kolmeen eri tarkoitukseen.
1) Varaaja, säiliöön varataan energiaa myöhempää tarvetta varten. 100 litran säiliö on tähän tarkoitukseen aivan liian pieni.
2) Puskuri, puskurilla lisätään järjestelmän vesitilavuutta sekä tasataan lämpöpumpun käynnistymisen ja pysähtymisen aiheuttamia nopeita lämpötilatransientteja. Tällä vähennetään patterien mahdollista napsumista.
3) Hullunkierto, tällä hoidetaan se että lämpöpumpun tehdessä käyttövettä kierto ei pysähdy lämmönjakopiirissä. Samalla tasataan lämpötilatransientteja.

Kytkentä riippuu siitä mihin tarkoitukseen haluat UKV:ä käyttää.

Jos Nibessä on ulkoinen kiertovesipumppu, niin pysähtyykö vai jääkö sisäinen kiertovesipumppu käyntiin silloin kun Nibe ei käy?

ATS

Tuo 100 litran puskurivaraaja on laitettu alunperin sitä varten, että että patterit eivät napsuisi ja että pattereiden lämpötilaero ei olisi liian iso (puskurivaraajan laittoon syy alunperin oli sekin, että kun yläkerta ei ole tehtynä, niin  varaajalla lisättiin vesikapasiteettia, ja talliakaan ei ollut alunperin). Eli kun tuo varaaja on noinkin pieni, niin mikä on nyt järkevin kytkentä?
Niben sisäinen kiertopumppu on muistaakseni automaatilla (sammuu silloin?) ja tuo patterilinjan ulkoinen kiertovesipumppu pyörii koko ajan. Myös nuo alasuntattujen piirien pumput pyörii koko ajan.
Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 336
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #53 : 22.01.16 - klo:12:23 »
Tuo 100 litran puskurivaraaja on laitettu alunperin sitä varten, että että patterit eivät napsuisi ja että pattereiden lämpötilaero ei olisi liian iso (puskurivaraajan laittoon syy alunperin oli sekin, että kun yläkerta ei ole tehtynä, niin  varaajalla lisättiin vesikapasiteettia, ja talliakaan ei ollut alunperin). Eli kun tuo varaaja on noinkin pieni, niin mikä on nyt järkevin kytkentä?
Niben sisäinen kiertopumppu on muistaakseni automaatilla ja tuo patterilinjan ulkoinen kiertovesipumppu pyörii koko ajan. Myös nuo alasuntattujen piirien pumput pyörii koko ajan.

Ainiin tähän liittyen. Kun sinulla ei aikaisemmin ollut BT25:sta asennettuna niin tällöin koneen sisäinen menoveden anturi hoiti laskennan lämmitystarpeesta. Siksi sisäisen pumpu piti pyöriä. Nyt kun sinulla on BT25 olemassa niin tällöin sisäisen pumpun ei tule pyöriä kun kone ei käy. Pyöriessään se vain sekoittaa varaajaa.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 212
  • L-Ässä V-7
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #54 : 22.01.16 - klo:13:41 »
Lainaus
1. Nyt kun mulla on vielä mahdollisuus vaikuttaa minne siirrän tuon patteriverkon kiertovesipumppuni, niin laitanko sen kohtaan C vaiko D? Vai laitanko sen vaan noista kahdesta siihen, mihin se on helpommin kytkettävissä? Eli onko käytännössä eroa?

2. Ja toinen kysymys vielä, kun samalla tekee muitakin muutoksia. Elikkäs kun laitan samalla puskurivaraajan alaosan T-haaralla, niin kannattaisiko samalla tehdä sellainenkin viritys puskurivaraajan kytkentään, että halutessani (testimielessä) voisin sulkea puskurivaraajan alaosasta tulevan haaran patteriverkosta maalämpökoneelle palaavaan linjaan. Ja maalämpökoneelta olisikin tällöin myös sellainen kytkentämahdollisuus, että hullunkiertoa ei olisi, vaan puskurivaraajan olisikin meno alhaalta ja paluu patteriverkostoon ylhääältä. Ajattelin vaan että tuollaista olisi mielenkiinnosta helppo joskus testata pelkästään irroittamalla patterilinjan ulkoisen kiertovesipumpun johto seinästä ja sulkemalla puskurivaraajalta kaksi venttiiliä ja avaamalla yhden?

Vai onko tässä mun järjestelmässä pakko olla aina pyörimässä tuo patteriverkoston kiertovesipumppu? Ja hullunkierto? Että tämä järjestelmä toimii kuten pitääkin...

Olen sitä mieltä että paikat C ja D ovat prosessiteknisesti samanarvoiset paikat pumpun uudeksi paikaksi.
Eli pumppu siihen mihin on helpompi asentaa.
Sinun ehdottamalla kytkennällä (sama oheisessa kuvassa) voidaan UKV:a käyttää sekä puskurina että hullunkiertoon.
Minun mielestä tuo läpivirtaus-puskuri on varmatoimisempi. Siinä voidaan ainakin kesäajaksi pysäyttää ulkoinen kiertovesipumppu.

Jotta hullunkiertokytkentä toimisi kunnolla:
-Hullunkierto-kytkennässä Niben käydessä pitää Niben sisäisen pumpun virtauksen olla suurempi kuin ulkoisen pumpun. Tämä virtausehto voi olla vaikea toteuttaa, koska shuntatut pesuhuone ja autotalli vaikuttavat ulkoisen piirin virtaukseen.
-Niben seistessä pitää sisäinen pumppu pysäyttää

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #55 : 22.01.16 - klo:13:57 »
Olen sitä mieltä että paikat C ja D ovat prosessiteknisesti samanarvoiset paikat pumpun uudeksi paikaksi.
Eli pumppu siihen mihin on helpompi asentaa.
Sinun ehdottamalla kytkennällä (sama oheisessa kuvassa) voidaan UKV:a käyttää sekä puskurina että hullunkiertoon.
Minun mielestä tuo läpivirtaus-puskuri on varmatoimisempi. Siinä voidaan ainakin kesäajaksi pysäyttää ulkoinen kiertovesipumppu.

Jotta hullunkiertokytkentä toimisi kunnolla:
-Hullunkierto-kytkennässä Niben käydessä pitää Niben sisäisen pumpun virtauksen olla suurempi kuin ulkoisen pumpun. Tämä virtausehto voi olla vaikea toteuttaa, koska shuntatut pesuhuone ja autotalli vaikuttavat ulkoisen piirin virtaukseen.
-Niben seistessä pitää sisäinen pumppu pysäyttää

ATS

Kiitos Seppaant. Eli jos kytketään tuolla läpivirtaus-kytkennällä tuo mun järjestelmä, eikä hullunkiertoa täten tule, niin:

1. Asetusta säädettävä siten, että Niben ollessa pysähdyksissä ei Niben sisäinen lämmönjakopumppu pyöri?

2. Saako patterilinjan ulkoinen kiertovesipumppu silti olla jatkuvasti päällä (24/7)? Minne se silloin pumppaa vettä jos ja kun Nibe ei tee mitään (tai jos se tekee käyttövettä)?

Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300

Poissa Nibetys

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 103
  • Nibe F 1245-10kW
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #56 : 22.01.16 - klo:14:36 »
http://www.nibe.fi/nibedocuments/15661/M10789fi-4.pdf

Täältä löytyy Niben malli 1245 kytkennöille.
Kuva  yhdelle lisäpiirille mutta toiset kytketään samanlailla kuin tuo ensimmäinenkin.
Myös UKV:n kaksi-ja kolmiputki kytkennät näkyvät.
Kaksiputki kytkennässä ei ole ulkoista pumppua patterikierrolle.
Kolmiputki kytkennässä ulkoinen pumppu on shunttauspiirin haaran jälkeen patteripuolen menoputkessa.
Nibe1245 10kW+UKV100, kaivo 200m, ECS-41+ RMU40. 2 asuink. n.150m2 lattial.(läm.luovutusl.+lamin./laatta), kellarik. vesip.  9kpl. Talo vm.1961 ikkun. 3-kert. yläp. 200 puru+350 selluv.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 212
  • L-Ässä V-7
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #57 : 22.01.16 - klo:15:02 »
Eli jos kytketään tuolla läpivirtaus-kytkennällä tuo mun järjestelmä, eikä hullunkiertoa täten tule, niin:
Kiertovesipumpun, sisäinen tai ulkoinen, ollessa käynnissä, pitää sillä aina olla avoin virtausreitti.

1. Asetusta säädettävä siten, että Niben ollessa pysähdyksissä ei Niben sisäinen lämmönjakopumppu pyöri?
Jomman kumman, sisäisen, ulkoisen tai molempien, tulee aina käydä muutenhan ei asteminuuttilaskenta toimi

2. Saako patterilinjan ulkoinen kiertovesipumppu silti olla jatkuvasti päällä (24/7)? Minne se silloin pumppaa vettä jos ja kun Nibe ei tee mitään (tai jos se tekee käyttövettä)?
Käyttövettä tehtäessä ulkoinen pumppu ei saa käydä
Nibeben ollessa seis ulkoinen pumppaa Niben läpi samaa reittiä kuin sisäinen

ATS

L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 215
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #58 : 22.01.16 - klo:16:29 »
Täällä käy suunnilleen samanlaisella kokoonpanolla (lataus ylhäältä ja patterille alhaalta):
1. Sisäinen lj-pumppu on automaatilla ja huilijaksolla minimillä (1%).
2. Ulkoinen pumppu käy koko ajan (lämmityskaudella II-lla ja kesällä  1-llä).
    Käyttövettä tehtäessä siis ulkoinen käy ja pitää virtauksen UKV - patterit - UKV käynnissä ja laskee asteminuutit.
Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #59 : 22.01.16 - klo:18:02 »
Täällä käy suunnilleen samanlaisella kokoonpanolla (lataus ylhäältä ja patterille alhaalta):
1. Sisäinen lj-pumppu on automaatilla ja huilijaksolla minimillä (1%).
2. Ulkoinen pumppu käy koko ajan (lämmityskaudella II-lla ja kesällä  1-llä).
    Käyttövettä tehtäessä siis ulkoinen käy ja pitää virtauksen UKV - patterit - UKV käynnissä ja laskee asteminuutit.

Miksi toisilla on Nibeltä UKV:lle meno ylhäältä ja pattereille alhaalta ja toisilla toisin päin. Kumpi parempi?
Ja toiseen alapäässä olevaan yhteeseenkö sulla on pattereilta paluu?
Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 212
  • L-Ässä V-7
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #60 : 22.01.16 - klo:19:57 »
Lainaus
Miksi toisilla on Nibeltä UKV:lle meno ylhäältä ja pattereille alhaalta ja toisilla toisin päin. Kumpi parempi?
Ja toiseen alapäässä olevaan yhteeseenkö sulla on pattereilta paluu?
Puskurisäiliön pääasiallisin tehtävä on lämpötransienttien vaimentaminen. 10 kW pumpulla vaihtuu 100 litran säiliön vesi kerran n. 5-6 minuutissa.

Kun lämmin vesi tulee ylhäältä ja lähtee pattereille alhaalta, on vaarana että vesi kerrostuu ja kun kylmän ja kuuman rajapinta saavuttaa säiliön pohjan (menoyhde pattereille) tapahtuu pattereille menevässä linjassa nopea lämpötilan nousu.

Kun lämmin vesi menee säiliöön alhaalta ja lähtee pattereille ylhäältä on kerrostuminen epätodennäköistä. Lämmin vesi sekoittuu koko säiliön kylmään veteen niin koko säiliön lämpötila nousee tasaisesti hitaammin kuin edellisessä tapauksessa. Pattereille lähtevän veden lämpötilan nousu tapahtuu n. 5-6 min aikana.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa bergvärme

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 150
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #61 : 22.01.16 - klo:20:18 »
Eli jos ...

1. ...
2. Saako patterilinjan ulkoinen kiertovesipumppu silti olla jatkuvasti päällä (24/7)? Minne se silloin pumppaa vettä jos ja kun Nibe ei tee mitään (tai jos se tekee käyttövettä)?
Käyttövettä tehtäessä ulkoinen pumppu ei saa käydä
Nibeben ollessa seis ulkoinen pumppaa Niben läpi samaa reittiä kuin sisäinen

ATS


Asiasta toiseen, voiko tuo 2. kohta olla noin? Olen ollut siinä luulossa että ainakin minun ulkoinen patteripumppu käy aina, ainakin niin halunnut. Jos kiertää MLP:ssä niin kiertää aika pienellä virtauksella sitten koska MLP:ssä sen verran putkivastuksia varaajaan nähden. (mutta minulla 4-putki, tai oikeastaan 5-putkikytkentä).

Lainaus jm82: ... "kun pumppu tekee käyttövettä niin virtaus pysähtyy kokonaan. Vaihtoventtiili tukkii virtausreitin"... Eikös tapahdu näin?

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 212
  • L-Ässä V-7
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #62 : 22.01.16 - klo:20:21 »
Tässä käsitellään puskurisäiliötä, jossa on 2-putkikytkentä.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa bergvärme

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 150
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #63 : 22.01.16 - klo:20:39 »
Jep. Noin siinä käy kun irroitan lauseita asiayhteydestä. (Patenttiratkaisuja ei ole.)  :o

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #64 : 22.01.16 - klo:20:48 »
Puskurisäiliön pääasiallisin tehtävä on lämpötransienttien vaimentaminen. 10 kW pumpulla vaihtuu 100 litran säiliön vesi kerran n. 5-6 minuutissa.

Kun lämmin vesi tulee ylhäältä ja lähtee pattereille alhaalta, on vaarana että vesi kerrostuu ja kun kylmän ja kuuman rajapinta saavuttaa säiliön pohjan (menoyhde pattereille) tapahtuu pattereille menevässä linjassa nopea lämpötilan nousu.

Kun lämmin vesi menee säiliöön alhaalta ja lähtee pattereille ylhäältä on kerrostuminen epätodennäköistä. Lämmin vesi sekoittuu koko säiliön kylmään veteen niin koko säiliön lämpötila nousee tasaisesti hitaammin kuin edellisessä tapauksessa. Pattereille lähtevän veden lämpötilan nousu tapahtuu n. 5-6 min aikana.

ATS

Seppaant, onkos se niin että jos testaan varaajaa läpivirtaavana esittämälläsi tavalla, niin:

1. Tuo mun järjestelmäkö ei voi toimia kahden alasunttauksen kanssa ilman tuota patteriverkoston kv-pumppua?

2. Eli se on vissiin niin, että kv-pumppu täytyy asentaa Nibeen siten, että Nibe ohjaa myös tuota ulkoista patteriverkon
    kv-pumppua? Eli kun hullunkiertoa ei ole, niin ulkoinen kv-pumppu täytyy pysähtyä silloin kun käyttövettä tehdään?
Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 215
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #65 : 23.01.16 - klo:08:12 »
Miksi toisilla on Nibeltä UKV:lle meno ylhäältä ja pattereille alhaalta ja toisilla toisin päin.
Kumpi parempi?
Ja toiseen alapäässä olevaan yhteeseenkö sulla on pattereilta paluu?

Epäilen että Niben ohjeet eivät ole täsmällisiä ja käyttötarkoituksia on useita, niin siitä asentaja sitten "arpoo".

Kaipa molemmat saa toimimaan, kannattaa kuitenkin valita ns. varmoja ratkaisuja.
Täällä pattereille lähtee 2C viileämpi vesi, kuin Nibestä lähtee. Sen verran UKV tasoittaa.
Liitteenä kuva lämmityssyklistä. Ei näyttäisi kerrostelevan.

Paluu pattereilta on ylös, takaisku estää ettei MLP ota puskurista.

Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 215
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #66 : 23.01.16 - klo:08:19 »
Seppaant osaa sanoa oikean vastauksen.

Mutta mielestäni.
1. Kyllä toimii ilman pumppua. Koska UKV100 olisi läpivirtaava, niin nibe pumppaa veden joka paikkaan. Samoin kuin tekisi se ulkoinen pumppu.

Toimii, mutta lämmityskierto pysähtyy, kun tehdään käyttövettä -> aiheuttaa "putkistohiljaisuuden" taloon.... ei hyvä,  kokemusta on.

Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 212
  • L-Ässä V-7
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #67 : 23.01.16 - klo:17:49 »
Seppaant, onkos se niin että jos testaan varaajaa läpivirtaavana esittämälläsi tavalla, niin:

1. Tuo mun järjestelmäkö ei voi toimia kahden alasunttauksen kanssa ilman tuota patteriverkoston kv-pumppua?

2. Eli se on vissiin niin, että kv-pumppu täytyy asentaa Nibeen siten, että Nibe ohjaa myös tuota ulkoista patteriverkon
    kv-pumppua? Eli kun hullunkiertoa ei ole, niin ulkoinen kv-pumppu täytyy pysähtyä silloin kun käyttövettä tehdään?
1. Kyllä järjestelmä toimii pelkällä Niben pumpulla ilman ulkoista pumppua.
Ajattelin vain onko siinä tarpeeksi tehoa riittävän virtauksen aikaansaamiseksi sekä pattereille, pesuhuoneeseen että autotalliin.

2. Juuri näin.

Napsuuko patterit nykyisellä kytkennällä? Jos napsuu, niin napsuuko häiritsevästi?

Minun mielestä kannattaa tehdä sellainen kytkentä, missä UKV:ä voidaan ajaa läpivirtaavana tai hullunkiertona.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #68 : 24.01.16 - klo:19:28 »
1. Kyllä järjestelmä toimii pelkällä Niben pumpulla ilman ulkoista pumppua.
Ajattelin vain onko siinä tarpeeksi tehoa riittävän virtauksen aikaansaamiseksi sekä pattereille, pesuhuoneeseen että autotalliin.

2. Juuri näin.

Napsuuko patterit nykyisellä kytkennällä? Jos napsuu, niin napsuuko häiritsevästi?

Minun mielestä kannattaa tehdä sellainen kytkentä, missä UKV:ä voidaan ajaa läpivirtaavana tai hullunkiertona.

ATS

Seppaant (ja muutkin), kiitos taas...

1. Eli mun kannattaa joka tapauksessa tehdä sellainen kytkentä puskurivaraajan (se mun aiemmin postaamani piirros), että saan vivuilla käännettyä sen puskurisäiliön läpivirtaavaksi jos haluan (ja siis toinen asento on se hullunkierto). Ja tällöin läpivirtaavana otan vaan pattereiden ulkoisen kiertovesipumpun sähköt pois seinästä (kiertovesipumppu ei ole kytketty Niben ohjaukseen)? Helppo testailla kummankin vaihtoehdon toimivuutta.

2. Ja eikös tuossa hullunkiertokytkennässä mun kannata laittaa puskurivaraan puskuri alapäähän (T-haaraan) sekä pattereille lähtevään ylälähtöön kunnolliset mittarit, että voin säätää järjestelmän siten, että varaajaan tulee saman lämpöistä vettä kuin sieltä lähtee? Tuollaisella IR-mittarilla ei saa kunnon tarkkoja tuloksia (antaa joka kerta eri lämpötilan)

3. Ja mitä haittaa on, jos siihen puskurivaraajan alaosan T-haaraan (joka menee varaajalle) niin laittaisi takaiskuventtiilin? Tällöin kait ei vettä menisi väärään suuntaan (eli ei menisi hullunkierron aikana puskurivaraajan lämmintä vettä Niben paluupuolelle)
« Viimeksi muokattu: 26.01.16 - klo:08:06 kirjoittanut jhh »
Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 336
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #69 : 24.01.16 - klo:19:33 »
Kun pakkaset laski niin lähtikö lämpötilat nousemaan ja pumppu huilimaan välillä vai mikä on nykyinen tilanne?
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 212
  • L-Ässä V-7
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #70 : 24.01.16 - klo:20:03 »
1. Eli mun kannattaa joka tapauksessa tehdä sellainen kytkentä puskurivaraajan (se mun aiemmin postaamani piirros), että saan vivuilla käännettyä sen puskurisäiliön läpivirtaavaksi jos haluan (ja siis toinen asento on se hullunkierto). Ja tällöin läpivirtaavana otan vaan pattereiden ulkoisen kiertovesipumpun sähköt pois seinästä (kiertovepumppu ei ole kytketty Niben ohjaukseen)? Helppo testailla kummankin vaihtoehdon toimivuutta.
Näin minä tekisin

2. Ja eikös tuossa hullunkiertokytkennässä mun kannata laittaa puskurivaraan puskuri alapäähän (T-haaraan) sekä pattereille lähtevään ylälähtöön kunnolliset mittarit, että voin säätää järjestelmän siten, että varaajaan tulee saman lämpöistä vettä kuin sieltä lähtee? Tuollaisella IR-mittarilla ei saa kunnon tarkkoja tuloksia (antaa joka kerta eri lämpötilan)
Mittauksia ei ole koskaan liikaa.
Eikö pattereille lähtevä ole sama kuin BT25?


3. Ja mitä haittaa on, jos siihen puskurivaraajan alaosan T-haaraan (joka menee varaajalle) niin laittaisi takaiskuventtiilin? Tällöin kait ei vettä menisi väärään suuntaan (eli ei menisi hullunkierron aikana puskurivaraajan lämmintä vettä Niben paluupuolelle)
Silloinhan säiliö ei enää toimi lainkaan varaajana koska Nibeltä tuleva kaikki vesi oikaisee suoraan lämmönjakoon.
Tätä hullunkiero-ominaisuutta tarvitaan vain silloin kun Nibe tekee käyttövettä.

ATS

L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #71 : 26.01.16 - klo:08:09 »
Kun pakkaset laski niin lähtikö lämpötilat nousemaan ja pumppu huilimaan välillä vai mikä on nykyinen tilanne?

Moi, edelleen vaikka välillä oli kelit melkein nollassa, niin patteriverkostoon menee 5-10 astetta viileämpää vettä kuin mitä BT25 näyttää. Eli kyllä  pahasti näyttää siltä että viileämpää vettä sekoittuu pattereien menoveteen... Juu ja nyt kun kelit on helpottuneet, niin pumppu kyllä huilailee välillä.
Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #72 : 26.01.16 - klo:08:20 »
1. Eli mun kannattaa joka tapauksessa tehdä sellainen kytkentä puskurivaraajan (se mun aiemmin postaamani piirros), että saan vivuilla käännettyä sen puskurisäiliön läpivirtaavaksi jos haluan (ja siis toinen asento on se hullunkierto). Ja tällöin läpivirtaavana otan vaan pattereiden ulkoisen kiertovesipumpun sähköt pois seinästä (kiertovepumppu ei ole kytketty Niben ohjaukseen)? Helppo testailla kummankin vaihtoehdon toimivuutta.
Näin minä tekisin

2. Ja eikös tuossa hullunkiertokytkennässä mun kannata laittaa puskurivaraan puskuri alapäähän (T-haaraan) sekä pattereille lähtevään ylälähtöön kunnolliset mittarit, että voin säätää järjestelmän siten, että varaajaan tulee saman lämpöistä vettä kuin sieltä lähtee? Tuollaisella IR-mittarilla ei saa kunnon tarkkoja tuloksia (antaa joka kerta eri lämpötilan)
Mittauksia ei ole koskaan liikaa.
Eikö pattereille lähtevä ole sama kuin BT25?


Joo kyllä pattereille meno on juuri tuo BT25, eli en tarvi mittaria kuin siihen T-haaran putkeen (joka menee UKV:n alaosaan). Siitä varmaan ei ole haittaa vaikka ennen BT25:sta on se haaroitus pesuhuoneen lattialämmitykselle? Kumminkin se kuumin vesi mikä menee patterilinjalle hullunkierron aikana pitää olla saman asteista kuin UKV:hen palaava vesi. Muullahan hullunkierron aikana ei ole merkitystä?

3. Ja mitä haittaa on, jos siihen puskurivaraajan alaosan T-haaraan (joka menee varaajalle) niin laittaisi takaiskuventtiilin? Tällöin kait ei vettä menisi väärään suuntaan (eli ei menisi hullunkierron aikana puskurivaraajan lämmintä vettä Niben paluupuolelle)
Silloinhan säiliö ei enää toimi lainkaan varaajana koska Nibeltä tuleva kaikki vesi oikaisee suoraan lämmönjakoon.
Tätä hullunkiero-ominaisuutta tarvitaan vain silloin kun Nibe tekee käyttövettä.

ATS

Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #73 : 27.01.16 - klo:08:43 »
Putkitusten muutostyöt tehty tässä viestiketjussa annettujen ohjeiden mukaan:

- kahden alasuntatun lattiapiirin (pesuhuone sekä autotalli) paluuvesien yhteet siirretty patteriverkoston kiertovsipumpun imupuolelle (Seppaantin ohjeistus ja laskelma)
- puskurivaraajan alaosasa nyt sulkuventtiilillä varustettu T-haara hullunkiertoa varten
- puskurivaraajan yläosassa meno Nibeltä sekä puskurivaraajan yläosaan tai vaihtoehtoisesti alaosaan (ventiileillä voi sulkea toisen)

Eilen puoliltaöin kun saatiin putkityöt tehtyä, niin laitoin järjestelmän siten, että patteriverkoston kiertovesipumppu on luonnollisesti paikoillaan, mutta pois päältä. Puskurivaraajan venttiilit on kytketty siten, että Nibeltä meno on puskurin alaosaan ja pattereille meno puskurin yläosasta. Pattereilta paluu on suoraan Nibelle eli se puskurivaraajan alaosan T-haara on suljettu venttiilillä puskurivaraajaan päin. Eli puskurivaraaja toimii nyt läpivirtavana. Ja patteriverkon vettä pyörittää ainoastaan Niben oma kiertovesipumppu. Pesuhuoneessa ja autotallissa tosin pyörii omat kiertovesipumput.

Ennen kuin alan vastamaan näihin muihin aiempiin kysymyksiin, niin miten ko järjestelmä olisi paras ilmata? Ilmaa on järjestelmässä aika lailla. Lorinaa kuuluu ja talon patteriverkoston kauimmaiset pattereit eivät lämpene. Pattereista ei tule ilmaa. Patterilinjat ovat siten. että pattereiden meno ja paluu "runkolinjat" menee katon rajassa ja siitä on vaan pudotukset pattereille.

- Pitääkö patteritermostaatit olla kiinni kun pattereita ilmataan?
- Pitääkö Nibe olla sammutettuna kun patteriverkostoa ilmataan?
- Pitääkö ulkoiset kiertovesipumput olla sammutettuna kun ilmataan?
-
Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 215
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #74 : 27.01.16 - klo:09:29 »
Kun olen ilmannut, niin en ole tehnyt mitään muutoksia.
Jos Nibe on sattunut käymään, niin on käynyt.

Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa Selvittäjä

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 233
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #75 : 27.01.16 - klo:09:59 »
Järjestelmän ylimmissä kohdissa (meno ja paluu) pitäisi olla ilmausventtiilit joiden kautta ilmaus onnistuu helpoiten. Olennaisen tärkeää on että sinulla on riittävästi vettä verkostossa eli painemittarista katsoen päästät sinne niin paljon että paine nousee lähelle sallittua maksimia, mikähän se sinulla on?  Meillä on -70 luvun talossa yksi pitkä patteri josta sanottiin että ei ehkä kestä yli 1.5 baria.
Oilon GT 20, puskuri Akvaterm 1500, KVV Akvaterm 500, kaivot 201 + 184 + 70 aktiivia 434m, patterilämmitys, vuodesta 2013. Reservissä Högfors 14 ÄSSÄ ja Oilon Junior.

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #76 : 27.01.16 - klo:10:15 »
Järjestelmän ylimmissä kohdissa (meno ja paluu) pitäisi olla ilmausventtiilit joiden kautta ilmaus onnistuu helpoiten. Olennaisen tärkeää on että sinulla on riittävästi vettä verkostossa eli painemittarista katsoen päästät sinne niin paljon että paine nousee lähelle sallittua maksimia, mikähän se sinulla on?  Meillä on -70 luvun talossa yksi pitkä patteri josta sanottiin että ei ehkä kestä yli 1.5 baria.

Kiitos tiedosta. Mulla on patterien "runkolinjassa" meno ja paluupuolella palloventtiilit T-haaralla, eli ne ovat luultavasti korkeimmalla kohtaa tällä hetkellä.
Painetta mulla on verkostossa tällä hetkellä noin 1,5 baria.

1. Pitääkö pesuhuoneen sekä autotallin piirit sulkea siksi aikaa kun patteriverkostoa ilmataan?

2. Ja vissiin kannattaa sammuttaa maalämpökone ennen ilmausta ja odotella 10-15 minuuttia, että ilma siirtyisi pattereista tuonne ylimpään kohtaan?

Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300

Poissa Selvittäjä

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 233
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #77 : 27.01.16 - klo:10:30 »
Lainaus käyttäjältä: jhh
1. Pitääkö pesuhuoneen sekä autotallin piirit sulkea siksi aikaa kun patteriverkostoa ilmataan?

2. Ja vissiin kannattaa sammuttaa maalämpökone ennen ilmausta ja odotella 10-15 minuuttia, että ilma siirtyisi pattereista tuonne ylimpään kohtaan?

Aloita ilmaus sulkematta muita piirejä. Jos tulee ongelmia niin sitten yrität ilmausta "yksi haara" kerrallaan. (Toivottavasti sinulla on riittävästi sulkuventtiilejä järjestelmässä).

Ilmauksen ajaksi kaikki kiertovesipumput seis, eli myös MLP. Pysäytyksen jälkeen odottelu on toki ok, mutta "kaikilla on kiire" ja "elämä on niin lyhyt" että 10 minuuttia on ihan liikaa :)  . Itsellä, syksyllä ilmatessa järjestelmää, kuului aina "kiva ääni" kun kiertovesipumpun sammuttamisen jälkeen ilmakuplat ryntäsivät putkissa järjestelmän korkeimpiin paikkoihin. Se tapahtui ihan puolessa minuutissa, arvioisin.  Tuon ilmauksen sai toistaa useita kertoja, ennen kuin putkisto hiljeni.
Oilon GT 20, puskuri Akvaterm 1500, KVV Akvaterm 500, kaivot 201 + 184 + 70 aktiivia 434m, patterilämmitys, vuodesta 2013. Reservissä Högfors 14 ÄSSÄ ja Oilon Junior.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 212
  • L-Ässä V-7
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #78 : 27.01.16 - klo:15:13 »
Lainaus
- Pitääkö patteritermostaatit olla kiinni kun pattereita ilmataan?
- Pitääkö Nibe olla sammutettuna kun patteriverkostoa ilmataan?
- Pitääkö ulkoiset kiertovesipumput olla sammutettuna kun ilmataan?
Minä ilmaisisin seuraavasti:

Yksi piiri kerrallaan, muut erotettuna.
-Patterit
-Pesuhuone
-Autotalli

Aluksi kierrätetään vettä suurella virtauksella Niben pumppu ja ulkoinen pumppu molemmat yhtä aikaa käynnissä.
Sitten pysäytetään molemmat pumput ja hetken päästä ilmataan.
Tämä toistetaan muutamaan kertaan ja vaihdetaan seuraavaan piiriin.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #79 : 29.01.16 - klo:08:05 »
Moi!

ISO KIITOS kaikille avustaneille. Nyt putkityö-muutosten jälkeen pattereille menee suurinpiirtin samanasteinen vesi kuin BT25-anturinkin kohdalla (1-2 astetta ehkä puuttuu, mutta voihan se olla mittarivirhekin). Nyt tosin on vain 6 astetta pakkasta, joten en tiedä vielä miten järjestelmä toimii sitten kovilla pakkasilla. Ja laiton UKV:n läpivirtaavaksi, eli Nibeltä menee vesi UKV:n alaosaan ja UKV:n yläosasta patterilinjaan. UKV:n alaosan T-haara sekä YKV:n yläosaan tulo Nibeltä ovat suljetut palloventtiileillä sekä patteriverkon ulkoinen KV-pumppu on pois päältä.

Jotenkin tuntuu, että tällä tyylillä tämä mun järjestelmä toimii ehkä parhaiten. Laitoimme kyllä UKV:n alaosan T-haaraan taskun ja mittarin, mutta jotenkin näyttää siltä että hullunkierrolla puskurivaraajaan menee paljon kylmempää vettä kuin sieltä lähtee, niin mun mielestä se ei ole tarkoitus ja vedet sekoittuu. Parempi mun mielestä antaa kylmän paluuveden mennä Nibelle ja antaa lämpimän menoveden mennä pattereille (ja lattiaan).

Vai mitä mieltä olette?

ps. vielä yksi patteri talossa (linjan viimeinen) on vielä kylmänä, sieltä pitäisi saada vielä ilmalukko pois
Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300