Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)  (Luettu 45559 kertaa)

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä

Nibe F1245-10kW vaihtoventtiilikone vanhan patteriverkotolla olevan talon eteisessä. Maalämpöpumpun jälkeen on 100 litrainen puskurivaraaja (ylhäällä kaksi kytkentää, jossa toinen tulo pumpulta ja toinen lähtee patteriverkolle). Puskurivaraajan jälkeen on heti alasunttaus talon pesuhuoneelle (ECS 40), jonka jälkeen on parin metrin päässä myös toinen alasunttaus kanaalille, joka menee erilliseen autotalliin. Tämän jälkeen menoputki kiertää talon patteriverkoston.

Kun patteriverkosto tulee takaisin pumpulle, niin siinä on pumpun kanssa samassa tilassa patteriverkoston erillinen kiertovesipumppu, JONKA JÄLKEEN vasta tulee paluuputki kanaalilta sekä paluuputki talon pesuhuoneen lattialämmitykseltä. Tämä kaikki paluuvesi menee sitten puskurivaraajan alaosaan ja sieltä varaajan alaosan toisesta liitännästä menee paluuputki maalämpökoneelle.

Tämä kytkentä on varamasti väärin (vedet menee ihan sekaisin, sekoittaa varmaan menopuolellekin paluuvettä), koska eilen talon pattereille piti mennä noin 45 asteien vesi, mutta menikin vaan 30-35 asteinen vesi. Vastus on vähän väliä päällä, vaikka todellisuudessa tarvetta ei olisi. Mulle kerrottiin, että kaikki alasunttauksen paluut pitäisi olla kytkettynä ENNEN patterilinjan erillistä kiertovesipumppua. Oletteko samaa mieltä?

Ja mitä olette mieltä, kannattaako paluuvesi patteriverkosta ajaa suoraan yksistään maalämpökoneelle, vai laittaa vielä lisäksi paluuputkesta T-haaralla liitäntä puskurivaraajan alaosaan?

Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 211
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #1 : 20.01.16 - klo:12:07 »
Meneekö suntattuihin piireihin sen lämpöistä vettä kuin niihin halutaan ja
palaako niistä järkevän lämpötilaista vettä ?

Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #2 : 20.01.16 - klo:12:16 »
Meneekö suntattuihin piireihin sen lämpöistä vettä kuin niihin halutaan ja
palaako niistä järkevän lämpötilaista vettä ?

Ongelma on se, että puskurivaraajan jälkeen on patteriverkon menoputkessa BT25-anturi ja se näyttää ok (esim eilen 45-astetta), mutta sen jälkeen on haaroitettu meno autotallin lattialämmitykselle ja tuon haaroituksen jälkeen menee itse patteriverkkoon enää 30-35 asteinen vesi (vaikka autotallin haaroituksessa on vielä ennen kanaalia kolmitie-suntti joka on säädetty todella pienelle). Joku sekaa tätä hommaa. Vaikka laitan autotalliin menevän suntin kiinni, niin edelleenkään ei patteriverkon lämpö nouse niin korkealle kuin se ennen autotallin haaroitusta on.
Niin kuin patteriverkkoon menisi jostain esimerkiksi autotallin paluuvettä???

Autotallissa on oma jakotukki ja kiertovesipumppu...
Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 211
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #3 : 20.01.16 - klo:12:27 »
Ongelma on se, että puskurivaraajan jälkeen on patteriverkon menoputkessa BT25-anturi ja se näyttää ok (esim eilen 45-astetta), mutta sen jälkeen on haaroitettu meno autotallin lattialämmitykselle ja tuon haaroituksen jälkeen menee itse patteriverkkoon enää 30-35 asteinen vesi (vaikka autotallin haaroituksessa on vielä ennen kanaalia kolmitie-suntti joka on säädetty todella pienelle). Joku sekaa tätä hommaa. Vaikka laitan autotalliin menevän suntin kiinni, niin edelleenkään ei patteriverkon lämpö nouse niin korkealle kuin se ennen autotallin haaroitusta on.
Niin kuin patteriverkkoon menisi jostain esimerkiksi autotallin paluuvettä???

Autotallissa on oma jakotukki ja kiertovesipumppu...

Joo ei tunnu toimivan, joku kiertää väärään suuntaan.
Eikö tuo ennen toiminut ?

Kuvauksesi oli hyvä, mutta piirtäisitkö kuvan kytkennästä. Väärinymmärtämisen vaara pienenee.
Mitä täydellisempi, se parempi.

Onkä käytettavissäsi IR mittari?

Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #4 : 20.01.16 - klo:12:58 »
Joo ei tunnu toimivan, joku kiertää väärään suuntaan.
Eikö tuo ennen toiminut ?

Kuvauksesi oli hyvä, mutta piirtäisitkö kuvan kytkennästä. Väärinymmärtämisen vaara pienenee.
Mitä täydellisempi, se parempi.

Onkä käytettavissäsi IR mittari?

Jos kone käy tauotta niin se tarkoittaa että johonkin tuo lämpö silti menee. Tässätapauksessa jonkun tilan olisi lämmettävä enemmän kuin pitäisi. Jos lämpövajausta on syntynyt jos pitkän aikaa niin niin shuntit voivat olla tällöin "levällään" ja ajaa kaiken lämmön suoraan betoniin.

Ja juu ilman kuvaa on melko hankala ymmärtää kytketää aivan varmasti oikein.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #5 : 20.01.16 - klo:13:03 »
Joo ei tunnu toimivan, joku kiertää väärään suuntaan.
Eikö tuo ennen toiminut ?

Kuvauksesi oli hyvä, mutta piirtäisitkö kuvan kytkennästä. Väärinymmärtämisen vaara pienenee.
Mitä täydellisempi, se parempi.

Onkä käytettavissäsi IR mittari?

Autotalli on kytketty kanaaleineen tuohon järjestelmään vasta loppuvuodesta 2015, eli uudet kytkennät. Eikö tuo sillä selviäisi, että jos laitan autotallin omasta suntista (joka sijaitsee pumpun vieressä teknisessä tilassa) hanan kiinni ja sammutan tallin oman kiertovesipumpun, niin eikö sitten pattereille menevä vesi pitäisi olla sama kuin BT25:sen arvo?
Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 211
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #6 : 20.01.16 - klo:13:09 »
Autotalli on kytketty kanaaleineen tuohon järjestelmään vasta loppuvuodesta 2015, eli uudet kytkennät. Eikö tuo sillä selviäisi, että jos laitan autotallin omasta suntista (joka sijaitsee pumpun vieressä teknisessä tilassa) hanan kiinni ja sammutan tallin oman kiertovesipumpun, niin eikö sitten pattereille menevä vesi pitäisi olla sama kuin BT25:sen arvo?

Tuo kannattaa kokeilla... ainakin aiemmin shunttiventtiilit eivät olleet 100% pitäviä.... mutta muutoksen varmaan huomaa noinkin.  (tää saattaa olla vanhaa hapatusta).

Ovatko molemmat shuntatut piirit Niben ohjauksessa ?
Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #7 : 20.01.16 - klo:13:16 »
Tuo kannattaa kokeilla... ainakin aiemmin shunttiventtiilit eivät olleet 100% pitäviä.... mutta muutoksen varmaan huomaa noinkin.  (tää saattaa olla vanhaa hapatusta).

Ovatko molemmat shuntatut piirit Niben ohjauksessa ?

Talon pesuhuoneen pieni lattialämmityspiiri on Niben (ECS 40) ohjauksessa, mutta tuosta "autotallihässäkästä" ei Nibellä ole mitään tietoa.
Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #8 : 20.01.16 - klo:13:19 »
Ainiin. Kun shuntit ll-piireistä ovat auki niin tällöin niidenkin kierto menee enenevässä määrin puskurin läpi. Tämä näkyy laskevana menoveden lämpönä. Syy tässäkin on siinä että kierrossa ei ole lämpöä tarpeeksi tarjolla. Tuollaista järjestelmää ei paranisi päästää kovin jäähtymään...
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #9 : 20.01.16 - klo:13:34 »
Pystyisikö varaajasta lähtevän veden sekoittumista vähentämään jotenkin?

Esim. pienentämällä ll-piirien pumppujen virtauksia tai isontamalla mlp:n latauspumpun virtausta?
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #10 : 20.01.16 - klo:13:41 »
Jos kytkentä on oheisen kuvan mukainen, niin pisteessä B on suurempi paine kuin pisteessä A.
Tällöin vesi kiertää pesuhuoneessa väärin päin ja sekoittuu suntin A jälkeen päävirtaukseen jäähdyttäen sitä.
Pumpun oikea paikka on kohdassa C.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #11 : 20.01.16 - klo:13:45 »
Jatkoa edelliseen:
Shuntin A jälkeen pesuhuoneen linjassa pitäisi olla sama lämpötila kuin mitä on BT25.
Onko? Ellei niin vesi kiertää väärään suuntaan.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #12 : 20.01.16 - klo:14:35 »
Pystyisikö varaajasta lähtevän veden sekoittumista vähentämään jotenkin?

Esim. pienentämällä ll-piirien pumppujen virtauksia tai isontamalla mlp:n latauspumpun virtausta?

Niben teknisestä tuesta kerrottiin, että jos haluaa välttää paluupuolen veden lämpenemisen (tai jopa väärinpäinkierron), niin patteriverkoston kiertovesipumppu pitää ehdottomasti siirtää paluupuolelta menopuolelle (eli alasunttausten jälkeen heti pumppu siihen). Kertoivat että tällä tavalla ko tapahtuma saadaan estettyä... latauspumppu mulla taitaa olla automaatilla.

ps. ja hyvä idea Tomppelilta, että kun patteriverkosto on mullakin pääverkosto ja lämpinin "verkostoista", niin voihan noita alasunttausten lähtöjä vielä hieman kuristaa.

Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #13 : 20.01.16 - klo:14:40 »
Jatkoa edelliseen:
Shuntin A jälkeen pesuhuoneen linjassa pitäisi olla sama lämpötila kuin mitä on BT25.
Onko? Ellei niin vesi kiertää väärään suuntaan.

ATS

Itse asiassa pesuhuoneen sunttaus on ihan heti UKV:n varaajan jälkeen ja sen jälkeen on vasta tuo BT25 patteriverkoston menoputkessa. Haittaako?
Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300

Poissa Nibetys

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 103
  • Nibe F 1245-10kW
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #14 : 20.01.16 - klo:15:15 »
Jos kytkentä on tuollainen kuin sepaant on piirtänyt, niin eihän se voi toimia, vai?
Miten tuonne patterilinjaan saadaan lämminvesi?
Miten nuo shuntatut piirit toimivat?

Tyhmä ei ymmärrä  ::)

Voisiko aloittaja piirtää itse kuvan kytkennästä?
Nibe1245 10kW+UKV100, kaivo 200m, ECS-41+ RMU40. 2 asuink. n.150m2 lattial.(läm.luovutusl.+lamin./laatta), kellarik. vesip.  9kpl. Talo vm.1961 ikkun. 3-kert. yläp. 200 puru+350 selluv.

Poissa sumu

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 65
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #15 : 20.01.16 - klo:15:45 »
On samantyyppinen järjestelmä mutta shunttaus vain lattialämmölle ja ohjattu erikseen (ei Niben kautta). Asennettaessa oli ongelma virtausten ja siten myös lämpötilojen kanssa. Kiertovesipumput pitää olla menopuolella ja vielä siten että haaroitus lattiapiirille otetaan varaajalta lähtevästä menoputkesta patterikierron kv-pumpun jälkeen. Sitten on lattiapiirillä oma kv-pumppu shunttauksensa jälkeen.
Molempien piirien paluut suoraan Nibelle, ei siis puskurivaraajaan. Varaajassa siis vain tulo Nibeltä ja lähtö piireille. Toimii hyvin, ja lattialämpö säätyy oman huonetermarinsa kanssa (+käyrä Oumanissa).

Poissa Nibetys

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 103
  • Nibe F 1245-10kW
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #16 : 20.01.16 - klo:16:57 »
.................
Tyhmä ei ymmärrä  ::)
......................


Tuo tarkoitti minua eikä ketään muuta.
Tämä vaan ettei tule väärinkäsityksiä.
Nibe1245 10kW+UKV100, kaivo 200m, ECS-41+ RMU40. 2 asuink. n.150m2 lattial.(läm.luovutusl.+lamin./laatta), kellarik. vesip.  9kpl. Talo vm.1961 ikkun. 3-kert. yläp. 200 puru+350 selluv.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #17 : 20.01.16 - klo:17:32 »
Onko se sitten kytketty näin?
Jos lämpötilat ovat tosiaan näin, niin silloin ei ole muuta mahdollisuutta kuin että autotallissa vesi menee väärään suuntaan.
Onko autotallin pumppu väärin päin?
Lämmönjaon pumppu on joka tapauksessa väärässä paikassa.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #18 : 20.01.16 - klo:17:37 »
Mittaa lämpötilat kuvaan piirretyistä kohdista (1-10)

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #19 : 20.01.16 - klo:18:50 »
Onko se sitten kytketty näin?
Jos lämpötilat ovat tosiaan näin, niin silloin ei ole muuta mahdollisuutta kuin että autotallissa vesi menee väärään suuntaan.
Onko autotallin pumppu väärin päin?
Lämmönjaon pumppu on joka tapauksessa väärässä paikassa.

ATS

Kyllä on kytketty juuri näin. Autotallin pumppu on oikein päin. Juu, putkimies kävi äsken ja ensi viikolla laitetaan pumppu samaan kohtaan, mutta menopuolelle kahden alasunttauksen jälkeen.
Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #20 : 20.01.16 - klo:18:53 »
Mittaa lämpötilat kuvaan piirretyistä kohdista (1-10)

ATS

Mittaustulukset ovat sinnepäin, koska joka kerta antaa eri tuloksen (kokeiltu kahta eri mittaria). Mustaa tarraa kupariputkissa mittauskohdissa.

1. = 43 astetta
2. = 44 astetta
3. = 32 astetta
4. = 29 astetta
5. = 14 astetta
6. = 24 astetta
7. = 19 astetta
8. = 18 astetta
9. = 24 astetta
10. = 28 astetta
Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #21 : 20.01.16 - klo:18:58 »
Ja tässä vielä liitteenä valokuva tältä päivää Niben teknisestä tuesta, kun kysyin että miten alasunttaukset pitää olla mun tapauksessa liitettynä ja minne tulee patterikierron kiertovesipumppu (ja siis kerroin että ongelma on että kone tekee lämpöä, mutta en saa sitä kaikkea pattereille)?

Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300

Poissa bergvärme

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 150
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #22 : 20.01.16 - klo:22:45 »
Jos kytkentä on oheisen kuvan mukainen, niin pisteessä B on suurempi paine kuin pisteessä A.
Tällöin vesi kiertää pesuhuoneessa väärin päin ja sekoittuu suntin A jälkeen päävirtaukseen jäähdyttäen sitä.
Pumpun oikea paikka on kohdassa C.

ATS
perskatti en saanut seppaantin kuvaa tähän, mutta sehän on ATS viestiin liitetty. (Nyt äkkiä siihenkin onkin ilmestynyt pumppu Nibe-tuen versiossa, kuin lisätty pumppu patteriverkostolle.)

Joo, mutta tuo Nibe kuva on minusta parempi koska siihen myös pesuhuoneen shunttipiiriin piirretty pumppu. Sitten tietty piirien säätö..

Ja tässä vielä liitteenä valokuva tältä päivää Niben teknisestä tuesta, kun kysyin että miten alasunttaukset pitää olla mun tapauksessa liitettynä ja minne tulee patterikierron kiertovesipumppu (ja siis kerroin että ongelma on että kone tekee lämpöä, mutta en saa sitä kaikkea pattereille)?



Tuntuu varmemmalta, vai oliko jhh:lla pumppu jo siinä?, vaikkei eka kaaviossa näkynyt

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #23 : 21.01.16 - klo:01:01 »
Jos roiskin kuvaan seppaantin pyytämistä lämpötiloista kaikki oikein niin tämä kyllä näyttäsi vahvasti sille että jäähtyminen tapahtuu mittauspisteiden 10 ja 5 välissä joka taitaa olla autotalli...  mittauspisteiden 9 ja 6 välissä taitaa olla myös oma kiertovesipumppu... Ymmärtaisin myös että nibe kuvaan nyt ainoa ero on se että patteripiirin pumppu on tällähetkellä pattereiden jälkeen ja niben kuvassa se on pattereita ennen...

Mahtaako sitten olla kyse muusta kuin tehon puutteesta? Oman käsitykseni mukaan jos pumpusta loppuu ryki kesken niin ensimmäisenä kärsijäksi joutuu patteriverkosto ja sen lämpötila koska muualla shuntit aukeavat vain lisää ja rohmuavat lisää lämpöä. Tämä on omaa mutua ja saattaa olla että olen väärässäkin.  ::)
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #24 : 21.01.16 - klo:07:11 »
Onkos tuossa nyt mitään eroa jos pumppu on pattierien jälkeen tai ennen pattereita?

Noissa shuntti piireissä täytyy tosiaan pumput olla.

Eipä tuossa muuta eroa taida olla. Ensi viikolla putkimiehen kanssa vaihdetaan patterilinjan kiertovesipumppu menopuolelle. Ja toinen asia mikä samalla tehdään, niin vaihdetaan puskurivaraajan alalähdöt T-malliseksi, eli pattariverkoston paluu suoraan maalämpökoneelle ja puskurivaraajan alaosasta vaan haara tähän paluuseen.

ps. ajattelin fiksata vielä puskurivaraajan alaosan siten, että laitamme tuohon puskrivaraajalta tulevaan haaraan venttiilin, että testausmielessä voin sitten testata että mitä eroa on jos (laitan venttiilin kiinni ja patteriverkoston kiertovesipumpun pois päältä) ja ajan patteriverkoston paluun suoraan maalämpökoneelle (eli käytän konetta ilman hullunkiertoa). Näkisi ainakin että onko mitään eroa tai alkaako patterit kylmenemään tai alkaako patterit napsumaan. Vai onko väliä vaikka siinä tapauksessa lähdöt jääkin ainoastaan puskurivaraajan yläosaan (pumpulta tulo ja pattereille meno)?
Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #25 : 21.01.16 - klo:07:34 »
Jos roiskin kuvaan seppaantin pyytämistä lämpötiloista kaikki oikein niin tämä kyllä näyttäsi vahvasti sille että jäähtyminen tapahtuu mittauspisteiden 10 ja 5 välissä joka taitaa olla autotalli...  mittauspisteiden 9 ja 6 välissä taitaa olla myös oma kiertovesipumppu... Ymmärtaisin myös että nibe kuvaan nyt ainoa ero on se että patteripiirin pumppu on tällähetkellä pattereiden jälkeen ja niben kuvassa se on pattereita ennen...

Mahtaako sitten olla kyse muusta kuin tehon puutteesta? Oman käsitykseni mukaan jos pumpusta loppuu ryki kesken niin ensimmäisenä kärsijäksi joutuu patteriverkosto ja sen lämpötila koska muualla shuntit aukeavat vain lisää ja rohmuavat lisää lämpöä. Tämä on omaa mutua ja saattaa olla että olen väärässäkin.  ::)


Sekin on totta, että ko koneeni on osatehoinen ja "vähän kintaalla" nyt näihin kasvaneisiin lämmitysmääriin, mutta eikö tässä nyt kumminkin mun kannata ainakin ensin laittaa ko järjestelmä toimimaan kuten sen pitäisikin toimia ja katsoa sen jälkeen kuinka huonosti lämmöt riittää? Nimittäin kierron kanssa on ollut ongelmaa jo ennen autotallia ja autotallin liittämistä tähän järjestelmään. Eli vaikka olen säätänyt viime vuosina maalämpökoneesta käyrää suuremmaksi, niin pattereiden menoläpötila ei ole muuttunut oikeastaan radikaalisti mihinkään.

Ja talon noin 20 neliönlattialämmityspiiri (lämmityspiiri 2) on säädetty ympäri vuoden 39 asteelle. Ja tuo autotallin suntti on käsisäätöinen (ensin maalämpökoneen vierestä on kanaalille meno suntattu alhaisemmaksi kuin pattereille meno ja sitten on vielä autotallin päässä jakotukissa käsisäätöinen suntti millä tehdään vielä lopullinen säätö)
Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 211
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #26 : 21.01.16 - klo:07:49 »
Jos roiskin kuvaan seppaantin pyytämistä lämpötiloista kaikki oikein niin ....


JHH:
Onko kuva varmasti oikein ? Kaikkine yksityskohtineen.
Olisi parempi että itse piirtäisit sen ! Näe se vaiva. Skitsi riittää.
Nyt on ristiriitaa Niben - kuvan ja seppaant - kuvan välillä, ainakin yhden pumpun verran.

Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 211
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #27 : 21.01.16 - klo:08:06 »
Eikös BT25 paikka pitäisi olla heti UKV:n jälkeen?

Paikka ei vaikuta tähän virtauscaseen, mutta kesäaikaiseen veden tekemiseen lattioille.
Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #28 : 21.01.16 - klo:08:35 »

JHH:
Onko kuva varmasti oikein ? Kaikkine yksityskohtineen.
Olisi parempi että itse piirtäisit sen ! Näe se vaiva. Skitsi riittää.
Nyt on ristiriitaa Niben - kuvan ja seppaant - kuvan välillä, ainakin yhden pumpun verran.

Tässä itse piirtämäni periaatekuva järjestelmästäni. Yritin ainakin. =)

Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300

Poissa tk-

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 887
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #29 : 21.01.16 - klo:08:36 »
Itseä tuossa ihmetyttää, että miten tilanne muuttuu jos pumppu siirretään tuolla shunttien takana toiseen kohtaan? Samallalailla se imee noiden shunttipiirien kautta puskurin ohi tavaraa uudelle kierrokselle. Laitan tähän liitteeksi Niben dynaamisesta kytkentäkaaviosta. F1245 ei ole tuollaista useamman shuntin kytkentäkaavioa, mutta kiinteistöpuolella on. Tuo kolmeputkinen kytkentä UKV:ssa lienee käytännössä sama kuin neljäputkinen virtauksien kannalta. Tuon perusteella pumppu olisi heti UKV:n jälkeen, mikä äkkiseltään itsestä tuntuisi järkevälle ajatukselle.

Olisiko ulkoisen menoanturin järkevin jälkimmäisen shunttilähdön jälkeen? Olettaen, että sinne tarvitaan lämpöisin menovesi. Tuolloin lämmitys säätyisi todellisen pattereihin menevän veden mukaan, shuntit ottaa sitten omansa ensin. Tuossa kiinteistöpuolen kaaviossa sitä ei ole, kun jostain syystä on tuossa jo ennen puskuria, saa sen säätämällä varmasti toimimaan niinkin? Mutta informatiivisin olisi tuolla patterimenossa niin tietäisi millainen vesi todellisuudessa menee lämmitykseen.

Tässä vielä linkki noihin kytkentöihin. Itse käytin tuota F1345 dynaamista.

http://www.nibe.fi/Jalleenmyyjillemme/Kytkentakaaviot/

Keski-Suomi, omakotitalo 2019, vesikiertoinen lattialämmitys
Nibe F1145-8 + Jäspi GTV500, kaivo 178m
142m2 (690m3) + varasto 21m2 + pihasauna 18m2 (lämpökanaali n. 10m)

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #30 : 21.01.16 - klo:08:39 »
Eikös BT25 paikka pitäisi olla heti UKV:n jälkeen?

Paikka ei vaikuta tähän virtauscaseen, mutta kesäaikaiseen veden tekemiseen lattioille.

Ja anteeksi, kuvasta jäi pois BT25, joka sijaitsee talon pesuhuoneen ja autotallin alasunttausten välissä.
Sen takia olen laittanut BT25:sen vasta kun pesuhuonesunttauksen jälkeen, koska pesuhuonesunttaus lähtee ihan heti UKV:n jälkeen ja siinä ei ollut oikein tilaa anturille (jos ei sitten olisi laittanut heti UKV:n pattereille menevän lähtöputken ulostuloon).
Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #31 : 21.01.16 - klo:09:31 »
Jokin tässä yhtälössä mättää pahemman kerran.

Sekä minun että jhh:n kuvissa shuntti ei ole shuntti.
Shuntti on kolmitieventtiili, jossa sekoitetaan kaksi eri lämpöistä virtausta keskenään ja saadaan kolmatta lämpötilaa olevaa vettä.
jhh: Kuinka monta putkiyhdettä on näissä shunteissa ? kaksi vai kolme?

Näissä kaavioissa ainoastaan säädetään sivuhaaraan menevää virtausta, jolloin sekä tulevan että kahden lähtevän virtauksen lämpötilojen tulee olla samat. Mittausten mukaan näin ei ole.
Jokin mättää, mitaustekniikka? kytkentä on jotain muuta kuin kuvissa?

Jos lämpötiloja mitataan IR-mittarilla tulee putkien pinnalle kaikkiin mittauskohtiin laittaa samanlainen tumma ohut teippi jotta mittaukset ovat vertailukelpoisia.

Kiertovesipumpulla on kaksi virtausteknisesti samanarvoista paikkaa.
-UKV:n ja pesuhuoneen shuntin välissä
-Pesuhuoneen paluulinjan ja UKV:n välissä

ATS

L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 211
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #32 : 21.01.16 - klo:09:50 »
Ja anteeksi, kuvasta jäi pois BT25, joka sijaitsee talon pesuhuoneen ja autotallin alasunttausten välissä.
Sen takia olen laittanut BT25:sen vasta kun pesuhuonesunttauksen jälkeen, koska pesuhuonesunttaus lähtee ihan heti UKV:n jälkeen ja siinä ei ollut oikein tilaa anturille (jos ei sitten olisi laittanut heti UKV:n pattereille menevän lähtöputken ulostuloon).

Suosittelen siirtämään anturin BT25:n sinne UKV:n "ulostuloon".
Sen pitää mitata lämmitysjärjestelmille lähtevän veden lämpötilaa, jotta osaa startata ja pysäyttää pumpun.
Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #33 : 21.01.16 - klo:09:54 »
Jokin tässä yhtälössä mättää pahemman kerran.

Sekä minun että jhh:n kuvissa shuntti ei ole shuntti.
Shuntti on kolmitieventtiili, jossa sekoitetaan kaksi eri lämpöistä virtausta keskenään ja saadaan kolmatta lämpötilaa olevaa vettä.
jhh: Kuinka monta putkiyhdettä on näissä shunteissa ? kaksi vai kolme?

Näissä kaavioissa ainoastaan säädetään sivuhaaraan menevää virtausta, jolloin sekä tulevan että kahden lähtevän virtauksen lämpötilojen tulee olla samat. Mittausten mukaan näin ei ole.
Jokin mättää, mitaustekniikka? kytkentä on jotain muuta kuin kuvissa?

Jos lämpötiloja mitataan IR-mittarilla tulee putkien pinnalle kaikkiin mittauskohtiin laittaa samanlainen tumma ohut teippi jotta mittaukset ovat vertailukelpoisia.

Kiertovesipumpulla on kaksi virtausteknisesti samanarvoista paikkaa.
-UKV:n ja pesuhuoneen shuntin välissä
-Pesuhuoneen paluulinjan ja UKV:n välissä

ATS

Pääsen vasta taas illasta taas mittailemaan, eli noissa paikoissa jossa virtausteknisesti saman arvoiset paikat, niin niissäkö pitäisi mennä samanasteinen vesi?

1. Talon lattialämmityksessä on tuo laite http://www.nibe.fi/Documents/haato_fi/ECS%2040%20FI%201006-1.pdf. Eli vissiinkin kolmitie shuntti.

2. Autotallissa on ja jakotukki, jossa menolinjassa enne jakotukkia normaali huonetermostaatti (eli 2-tie).

3. Ja maalämpökoneessa ennen kanaalia lähtevä shuntti on kolmitie, eli tämäkö sekaa koko hässäkän? Päästää väärään suuntaan vettä patterilinjan menopuolelle? Voi helvata.

ps. anteeksi kun en osannut piirtää mikä on "huonetermostaatti" ja mikä "suntti"



Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 211
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #34 : 21.01.16 - klo:10:00 »
Valokuvatkin voisivat auttaa tilanteen selvittämisessä. Helppo ottaa ja jakaa.
Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa Nibetys

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 103
  • Nibe F 1245-10kW
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #35 : 21.01.16 - klo:10:06 »
jhh, yksi kysymys noista lämmöistä?
Kuinka korkea on ollut korkein lämpö jonka olet Nibeltä saanut kiertoon?
Nyt tai joskus aikaisemmin.

Itse painiskelen hiukan samanlaisen ongelman kanssa, josta olen kirjoittanut toisaalla.
Tuo maksimi lämpö kiinnostaa, koska itsellä taitaa olla n.40 astetta suurin mitä onnistun verkostoon ajamaan.
Tuo lämpö ei riitä patteriverkostossa.

Kytkentä itsellä samanlainen mutta yksi shunttauspiiri lattiakiertoon.
Bt-25 on heti ukv:n jälkeen ja sen jälkeen on pumppu (patteriverkosto).
Pumpun jälkeen haara lattiapiirille jossa shunttaus.

Mielestäni tuo patteripiirin pumppu pitäisi ollla juurikin tämän (lattiapiirin) haaran jälkeen.
Aivan kuten tuossa Niben teknisentuen kuvassa.

Sitä en tiedä vaikuttaako pumpun sijainti lämpöihin vaiko tuo ukv:n kytkentä.
Itsellä ukv kytketty niin, että Nibeltä tulee lämminvesi alas ukv:lle ja verkoston paluu t-haaralla alas.
Ylhäältä lähtee putki lämmönjakoverkostoon ja toisessa yläyhteessä on kalvopaisunta-astia.

Tällä kytkennällä ei lämpöjä tosiaankaan saa nousemaan yli 40 asteen.

Elikkä ne max. lämmöt mitä olet pystynyt pumpulla verkkoon ajamaan?

Pitkä sepustus, mutta liittyy kuitenkin aiheeseen.
Nibe1245 10kW+UKV100, kaivo 200m, ECS-41+ RMU40. 2 asuink. n.150m2 lattial.(läm.luovutusl.+lamin./laatta), kellarik. vesip.  9kpl. Talo vm.1961 ikkun. 3-kert. yläp. 200 puru+350 selluv.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #36 : 21.01.16 - klo:10:45 »
Heitetään välillä ilmoille sellainen kysymys että oletetaan että järjestelmän lämmöntuotto jää vajavaiseksi mutta muuten toimisi normaalisti. Mikä lämmitys tällöin kärsii? Onko se 45 asteinen patteriverkosto, 40 asteinen lattialämmitys vai 15 asteinen talli?

Mielestäni tuossa voi käydä niin että lopulta lämpöä ei enää riitä kuin talliin jos siellä on vaikka ovi selällään.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa arijuki

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 55
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #37 : 21.01.16 - klo:11:03 »
Sitä en tiedä vaikuttaako pumpun sijainti lämpöihin vaiko tuo ukv:n kytkentä.
Itsellä ukv kytketty niin, että Nibeltä tulee lämminvesi alas ukv:lle ja verkoston paluu t-haaralla alas.
Ylhäältä lähtee putki lämmönjakoverkostoon ja toisessa yläyhteessä on kalvopaisunta-astia.
Meillä on kytkentänä puskurissa ns. läpivirtauskytkentä eli puskuri on menopuolella, ylhäältä sisään ja alhaalta pattereille. Helposti ajetaan +60 C pattereille jolloin paluu on n. 50 C. Eikös tule "monimutkaisempi" puskurin kytkentä tarkoita että siellä aina sekoittuu pumpulta tuleva ja pattereilta palaava vesi --> ei saada millään maksimilämpöistä vettä pattereille?
-----------------------------------------------------
NIBE F1255 4-16 kW + UKV200, 250 m kaivo
Omakotitalo, Vantaa, rv. 1968, 2. kerrosta, brutto 264 m2, patterilämmitys

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #38 : 21.01.16 - klo:11:17 »
ps. anteeksi kun en osannut piirtää mikä on "huonetermostaatti" ja mikä "suntti"

Onko kuva nyt oikein?

Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa jhh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 224
  • Kiinnostunut maalämmöstä
Vs: Patteriverkkotalo, jossa kaksi alasunttausta (ei toimi)
« Vastaus #39 : 21.01.16 - klo:11:24 »
Onko kuva nyt oikein?



Kyllä. Maalämpökoneen kummassakin alasunttauksessa on kolmitieventtiilit. Ja autotallissa sisällä olevassa jakotukissa on vielä menopuolella 2-tie huonetermostaatti kuristamassa virtausta (jos haluaa vielä tuollakin päässä säätää).
Nibe F1245-10R (sw:9172R2) + UKV100 + ECS40, rossipohjainen 1800-luvun pohjalaistalo pattereilla lämpimänä nyt 220 m² (450 m³), 2015 tehty talli 90 m² (400m³), kanaalia rakennusten välissä 15m, keruupiiri 2x300