apua tarvitaan!!! mh9

[Charlie]

Oliko Anodi missä kunnossa ?
 olisi hyvä tarkistaa/vaihtaa. Yleensä varaaja valmistajat vaativat/suosittelevat anodin tarkistamista kerran vuodessa.

Onko tässä MH9-pumpussa sellaista? Jos on, niin mistä sen löytää? Käyttöohjeissa asiasta ei mainita sanallakaan...

[Alijohtaja]

On siellä anodi. Sijaitsee varaajan päällä sekoitusventtiilin oikealla puolella. Ei mahdu tulemaan ulos peltejä purkamatta. Varaaja on rst pönttö joten en tiedä onko anodi tarpeellinen.

[Charlie]

On siellä anodi. Sijaitsee varaajan päällä sekoitusventtiilin oikealla puolella. Ei mahdu tulemaan ulos peltejä purkamatta. Varaaja on rst pönttö joten en tiedä onko anodi tarpeellinen.

Ok, no sitten jää kyllä tarkistamatta koska ei ole edes tilaa tehdä tuota operaatiota, pannuhuone on sen verran matala.

[aeg]

On siellä anodi. Sijaitsee varaajan päällä sekoitusventtiilin oikealla puolella. Ei mahdu tulemaan ulos peltejä purkamatta. Varaaja on rst pönttö joten en tiedä onko anodi tarpeellinen.

Epäilen tuota rst:tä, eiköhän se ole jotain muuta materiaalia. Ainahan voit magneetilla tarkistaa.

[euroshopperi]

Magneetti ei vielä ole mikään rst mittari. On aika laajalti magneettisia rst teräksiä käytössä monilla aloilla. Pinnoituspelteinä on kyllä paljon ei magneettista tavaraa, mutta siitä ei pidä vetää suoraan johtopäätöstä rst:n yleisestä magneettisuus puutoksesta.

[Charlie]

Palaan taas tähän omaan ihmettelyyni viime kevättalvelta:

Käyttöveden lämmitysongelma on edelleen ratkaisematta, jonkinlaisena kompromissina käyttöveden pyynti on 49 astetta (kytkentäero 3 astetta) ja pumpulla käytössään kaksi yritystä lämmittää käyttövettä. Se lämpenee noilla kahdella jaksolla, molemmat päättyvät menoveden maksimilämpötilan saavuttamiseen. Kompressorin minimitauon pituudeksi olen asettanut 12 minuuttia aiemman 7 tai 8 minuutin sijaan. Olen silloin tällöin laskenut vettä varaajan pohjalta todetakseni että se on jonkin verran värjäytynyttä, mutta ei kuitenkaan mitenkään sakkaista. Varaajan pinnasta tulee ulos puhdasta vettä.

Patteriverkon lämmityskäyrä on näin pakkasten tultua nostettu arvoon 0,84. Edelleen meno- ja paluuveden lämpötilaero on vain n. 4,2 astetta. Sama juttu käyttöveden lämmityksessä, ero on jostain syystä hyvin samaa luokkaa, toki molempien lämpötilojen itseisarvo nousee kohti maksimia. Lauhdepumppu on alkuperäisellä nopeudella 3 ja kiertovesipumppu nopeudella 2. Erotukseen en ole koskaan saanut muutosta millään muulla tavalla kuin lauhdepumpun nopeutta muuttamalla.

Kysymyksiä joihin kaipaisin vielä vastauksia:

1) Mikä tulisi meno- ja paluuveden erotuksen olla kun lämmitetään käyttövettä "normaalisti" toimivassa MH-pumpussa? Kuuluisiko menoveden lämpötilan nousun ylipäänsä pysähtyä ennen 58 asteen saavuttamista? Optimitapauksessa se varmaan pysähtyisi jonnekin 57 asteen tienoille ja pumppu kävisi niin pitkään kunnes käyttöveden (maltillinen) pyyntilämpötila anturilla olisi saavutettu?

2) Miten MH:n käyttövesivaraajan voisi tyhjentää kokonaan? Varaajan alla olevasta poistohanasta ei tule mitään jos tuloventtiili ei ole auki eli varaajassa ei ole kylmävesiverkon painetta. Miten voisin muuten varmistaa että varaajassa ei ole ylimääräistä ainesta? Jos sitä ei tule poistohanan kautta, niin voiko olla varma ettei sitä ole muuallakaan kuin varaajan pohjalla? Osaako joku kertoa miten käyttöveden lämmityskierukka kulkee varaajassa ja millainen se on halkaisijaltaan yms.

3) Mitä arvoa pidätte sähkö-menoveden estoaikana (2881) minuutteina? Oletusarvo taitaa olla 60 minuuttia joka vaikuttaa aika hyvältä, koska olin pidentänyt sitä 120 minuuttiin eikä menovesi halunnut lämmetä kovin nopeasti pattereita lämmitettäessä. Lienee järkevää sallia sähkövastuksen kohtuullinen käyttö jotta kompressorin ylipitkät ajot vähenevät?

[Hambula]

Kysymyksiä joihin kaipaisin vielä vastauksia:

1) Mikä tulisi meno- ja paluuveden erotuksen olla kun lämmitetään käyttövettä "normaalisti" toimivassa MH-pumpussa? Kuuluisiko menoveden lämpötilan nousun ylipäänsä pysähtyä ennen 58 asteen saavuttamista? Optimitapauksessa se varmaan pysähtyisi jonnekin 57 asteen tienoille ja pumppu kävisi niin pitkään kunnes käyttöveden (maltillinen) pyyntilämpötila anturilla olisi saavutettu?

2) Miten MH:n käyttövesivaraajan voisi tyhjentää kokonaan? Varaajan alla olevasta poistohanasta ei tule mitään jos tuloventtiili ei ole auki eli varaajassa ei ole kylmävesiverkon painetta. Miten voisin muuten varmistaa että varaajassa ei ole ylimääräistä ainesta? Jos sitä ei tule poistohanan kautta, niin voiko olla varma ettei sitä ole muuallakaan kuin varaajan pohjalla? Osaako joku kertoa miten käyttöveden lämmityskierukka kulkee varaajassa ja millainen se on halkaisijaltaan yms.

3) Mitä arvoa pidätte sähkö-menoveden estoaikana (2881) minuutteina? Oletusarvo taitaa olla 60 minuuttia joka vaikuttaa aika hyvältä, koska olin pidentänyt sitä 120 minuuttiin eikä menovesi halunnut lämmetä kovin nopeasti pattereita lämmitettäessä. Lienee järkevää sallia sähkövastuksen kohtuullinen käyttö jotta kompressorin ylipitkät ajot vähenevät?

Järkevämpi laittaa yksi latausyritys lämpöpumpulle käyttöveden lataukseen. Minimi lepoajan pidentäminen vähentää aikaa lämmittää taloa. Käyttöveden tekoon on annettu esim.30min aikaa ja tästä ajasta laite on minimi lepoajan tekemättä mitään, kun on kaksi yritystä ja ensimmäisellä yrityksellä ei tule valmista. Huonoimmillaan ollaan tilanteessa, missä laite tekee 12h vuorokaudesta käyttövettä ja 12h vuorokaudesta lämmittää taloa.

1. Lauhdepumpussa on kolme nopeutta. Nopeutta muuttamalla pienemmäksi lämpötilaero lauhduttimen yli kasvaa kompressorin ollessa päällä. Lämmitysasennossa on lauhdepumppu ja lämmitysverkon pumppu yhtäaikaa päällä kompressorin käydessä. Käyttöveden teossa lauhdepumppu lataa käyttövettä ja lämmitysverkon pumppu kierrättää varaajan alakierukan läpi patteriverkostossa. Mh:ssa on ns. vaihtoventtiilin ohitus, minkä ajatus on ettei puskurivaraajaa tarvita patterilämmityksessä.
Tehokkain käyttöveden lataus on silloin, kun saavuttaa pyyntilämpötilan yhdellä latauksella ilman poiskytkentälämpötilaan pysähtymistä. nimellinen asetusarvo niin alas, että saavuttaa sen menoveden ollessa 57C.

2.Veden syöttö kiinni ja esim.varoventtiilin kautta ilmaa päästää ylhäältä samalla, kun alhaalta on sulku auki. Varaajassa on n.15m pitkä latauskierukka ja n.5m pitkä kierukka vaihtoventtiilin ohitusta varten.

3.Sähkö-menoveden estoajan lisäksi on vapautuksen integraali asteminuutteina. Lisäksi voi erikseen määrittää onko lämmitykselle, lämmitykselle ja käyttövedelle ja korvaava. 

[Charlie]

Järkevämpi laittaa yksi latausyritys lämpöpumpulle käyttöveden lataukseen. Minimi lepoajan pidentäminen vähentää aikaa lämmittää taloa. Käyttöveden tekoon on annettu esim.30min aikaa ja tästä ajasta laite on minimi lepoajan tekemättä mitään, kun on kaksi yritystä ja ensimmäisellä yrityksellä ei tule valmista. Huonoimmillaan ollaan tilanteessa, missä laite tekee 12h vuorokaudesta käyttövettä ja 12h vuorokaudesta lämmittää taloa.

1. Lauhdepumpussa on kolme nopeutta. Nopeutta muuttamalla pienemmäksi lämpötilaero lauhduttimen yli kasvaa kompressorin ollessa päällä. Lämmitysasennossa on lauhdepumppu ja lämmitysverkon pumppu yhtäaikaa päällä kompressorin käydessä. Käyttöveden teossa lauhdepumppu lataa käyttövettä ja lämmitysverkon pumppu kierrättää varaajan alakierukan läpi patteriverkostossa. Mh:ssa on ns. vaihtoventtiilin ohitus, minkä ajatus on ettei puskurivaraajaa tarvita patterilämmityksessä.
Tehokkain käyttöveden lataus on silloin, kun saavuttaa pyyntilämpötilan yhdellä latauksella ilman poiskytkentälämpötilaan pysähtymistä. nimellinen asetusarvo niin alas, että saavuttaa sen menoveden ollessa 57C.

2.Veden syöttö kiinni ja esim.varoventtiilin kautta ilmaa päästää ylhäältä samalla, kun alhaalta on sulku auki. Varaajassa on n.15m pitkä latauskierukka ja n.5m pitkä kierukka vaihtoventtiilin ohitusta varten.

3.Sähkö-menoveden estoajan lisäksi on vapautuksen integraali asteminuutteina. Lisäksi voi erikseen määrittää onko lämmitykselle, lämmitykselle ja käyttövedelle ja korvaava.

Kiitos nopeasta vastauksesta.

Voisin kokeilla laittaa tuon käyttöveden latausyritysten määrän yhteen ja lyhentää vähän minimitauon pituutta. Tokihan käyttöveden lämmitys aktivoituu aina kun kytkentäero tulee vastaan.

Käyttöveden lämmityksessä on vain se ongelma, että ei ole niin alhaista pyyntilämpötilaa jolla menoveden lämpötila pysyisi alle 58 asteessa pidempään. Pyynnissä tuota 49 astetta alemmas ei viitsi muuten kuin koemielessä mennä jotta esim. keittiössä on tarpeeksi lämmintä vettä hanasta käytössä. Tuossa on 9 astetta eroa, mutta se ei lähimainkaan riitä etteikö menovesi nousisi liian korkeaksi. Edelleen on epäselvää montako astetta normaalisti voi siirtyä MH:n varaajaan kun vesi matkaa kierukan läpi.

Joskus viime keväänä kokeilin lauhdepumpun nopeuden tiputtamista asentoon 2, mutta se ei mielestäni vaikuttanut oleellisesti käyttöveden lämmitykseen ja toisaalta jäi epäselväksi riittäisikö lauhdutuksen teho tuolloin talon lämmitykseen pakkasilla. Harmittavasti pumpulla on aina sama nopeus käyttötarpeesta riippumatta. Onko lauhdutuksen tehoa mahdollista mitenkään säätää ohjelmallisesti?

Käyttöveden lämmityksessä ei ole tilastojen mukaan ennenkään sähkövastusta juuri tarvittu, koska menovesi lämpenee turhankin paljon pelkän kompressorin voimalla. Kai se varaajakin on tyhjennettävä joku päivä täysin siltä varalta että se jotain auttaisi, hieman vaan epäilen että ei auta.

[Charlie]

Tuossa kv-lämmitysyritysten asettamisessa yhteen kertaan tuntuu olevan järkeä, koska tuolloinhan kierukkaan jää se (yli)kuumentunut menovesi pidemmäksi aikaa ja se ehtii varmuudella luovuttaa kaiken lämpönsä käyttöveteen. Toki jos käyttöveden asetusarvo saavutetaan ilman menoveden maksimilämpötilan kohtaamista, niin silloin lienee sama monellako yrityksellä sitä tehdään. Jos käyttöveden lämmitystä ei ole priorisoitu, niin pumppu voi kai lennosta vaihtaa talon lämmitykseen(?)

Tällä hetkellä pumppu saavuttaa menoveden maksimilämpötilan kaksi kertaa n. tunnin välein, sen jälkeen on useamman tunnin väli jolloin tuota ei tapahdu, ts. käyttövettä ei tarvitse edes lämmittää. Ja tuossa tunnin välissäkin ehtii lämmittää taloa välissä. Tämä lienee paras kompromissi kokonaisuudessaan ja minimoi menoveden maksilämpötilan saavuttamiset per vuorokausi.