apua tarvitaan!!! mh9

[Charlie]

Kiitos Matiakselle uudesta kuvasta, se auttoi ymmärtämään miten vesi pumpussa kulkee. Kiitokset myös muille selvityksistä.

Vaihtoventtiilin toimintaa ei ole vielä tarkistettu, tähän asti olen olettanut että kyseessä olisi säätöasia. Jos vaihtoventtiili ei kääntyisikään kunnolla tai ollenkaan, voisiko se aiheuttaa tuon menoveden lämpötilan nousun? Mikä mahtaa olla patteriverkon lämmönluovutuksen suhde varaajan lämmön vastaanottokykyyn? Menovesi ei kuitenkaan koskaan karkaa rajoittimelle kun pattereita lämmitetään.

Auttaisiko kokonaisuutta kiertovesipumpun Q2 nopeuden pienentäminen tai patteriverkon pieni kuristaminen? Lämmitysverkon paluuvesi taitaa virrata ainakin osittain aina myös varaajan läpi? Ainakaan kuvassa ei näy mitään mikä sen estäisi.

[Selvittäjä]

Vaihtoventtiilin / sen säätömoottorin takeltelu on varmaan yleisin vaihtoventtiilimaalämpöpumppujen yksittäinen ongelma (forumilta luettuna).

Alla olevassa kuvassa (meidän Oilon GT-20 :sen seurannasta) merkkasin nuolilla yhden käyttöveden lämmitysjakson, jossa pumppu tekee n. 57 asteista vettä, toinen nuoli osoittaa patteriverkon varaajan lämmitysjakson, jossa tehdään vain n. 42 asteista vettä.    Jos sinulla kone haluaa tehdä käyttövettä mutta se meneekin usein lämmitysputkiin niin tottahan lämmityksestä palaava vesi nousee jossain kohtaa yli sallitun rajan ja sinulle tulee häly. Ei tarvitse miettiä lämmönluovutuksen suhteita

[Charlie]

Meni vähän aikaa hahmottaa miten putket ja vesi pumpun sisällä kulkevat suhteessa noihin piirroksiin. Muutin nyt pumpun Q2 (alimpana pumpun sisällä kompressorin yläpuolella) asentoon 2, oli ollut asennossa 3. Pumppu Q20 eli patteriverkon kiertovesipumppu on edelleen asennossa 2. Maakierto on ollut koko ajan täysillä eli asennossa 10. Ilmeisesti näiden pumppujen nopeuksia muutetaan suoraan säätimestä eikä niille ole ohjelmallisia parametreja?

Patteriverkon säädöt eivät sinänsä auttaneet asiaa, menoveden maksimilämpötila saavutetaan edelleenkin n. 10 kertaa päivässä. Vaihtoventtiili on ilmeisesti se jonka päällä on harmaa muovilaatikko? Voiko sen toimintaa maallikko mitenkään tutkia?

[Charlie]

Ainakin sellainen vaikutus tuolla Q2:n nopeuden tiputtamisella heti oli, että meno-/paluuveden lämpötilaero kasvoi noin yhdellä asteella patteriverkon lämmitysjaksolla. Nähtäväksi jää mikä on vaikutus käyttöveden lämmitykseen.

Eikö nuo Q2 ja Q20 ole samassa virtauspiirissä silloin kun lämmitetään taloa, joten eikö niiden kuuluisi olla jotakuinkin samalla nopeudella ylipäänsä? Vai ohjaako Q2 myös sitä miten paljon patteriverkon paluuvettä virtaa kuumennettavaksi lauhduttimelle sen sijaan että se menisi vain varaajan alaosan läpi takaisin patteriverkkoon? Käsittääkseni osa paluuvedestä menee aina vain varaajan alaosan läpi eikä lauhduttimelle ollenkaan. Ja kun kompressori ja Q2 eivät ole käynnissä, niin kaikki vesi kiertää varaajan alaosan läpi Q20:n voimalla?

[Matias]

Eikö nuo Q2 ja Q20 ole samassa virtauspiirissä silloin kun lämmitetään taloa, joten eikö niiden kuuluisi olla jotakuinkin samalla nopeudella ylipäänsä?

On silloin samassa virtauspiirissä kun kompressori käy talon lämmitysjaksoa.Kun kompressori pysähtyy niin Q2 pysähtyy myös.
Käyttöveden lämmityksen aikana nuo Q2 ja Q 20 on sitten eri virtauspiireissä kun Q2 kierrättää käyttövesivaraajan lämmiltysvettä ja Q20 talon lämmityksen paluuvettä varaajan alaosan kierukan kautta lämmitysverkon menoveteen.

Sellainen käsitys on että Q2 (sisäinen) pitäisi pyöriä hitaammin kuin Q20(ulkoinen) kiertopumppu

Vai ohjaako Q2 myös sitä miten paljon patteriverkon paluuvettä virtaa kuumennettavaksi lauhduttimelle sen sijaan että se menisi vain varaajan alaosan läpi takaisin patteriverkkoon?

Aivan satavarmaksi en tätä tiedä mutta näyttäisi siltä että vaihtoventtiili Q3 määrää ainakin kompressorin käyntijakson aikana että kaikki lämmitysverkon paluuvesi menee lauhduttimen kautta.
Vaihtoventtiili Q3 pakottaa kaiken virtauksen auki olevan kanavan kautta lauhduttimelle.

Sitten kun kompressori ja kiertopumppu Q2 pysähtyvät ja lämmitysverkon paluuvirtausta hoitaa vain Q20 kiertopumppu niin vaikuttaisi että kaikki virtaus menisi käyttövesivaraajan alaosan kierukan läpi menovesiputkeen,käyttövesivaraajan alaosa toimisi siis puskurivaraajana lämmitysverkolle

[Charlie]

On silloin samassa virtauspiirissä kun kompressori käy talon lämmitysjaksoa.Kun kompressori pysähtyy niin Q2 pysähtyy myös.
Käyttöveden lämmityksen aikana nuo Q2 ja Q 20 on sitten eri virtauspiireissä kun Q2 kierrättää käyttövesivaraajan lämmiltysvettä ja Q20 talon lämmityksen paluuvettä varaajan alaosan kierukan kautta lämmitysverkon menoveteen.

Sellainen käsitys on että Q2 (sisäinen) pitäisi pyöriä hitaammin kuin Q20(ulkoinen) kiertopumppu

Aivan satavarmaksi en tätä tiedä mutta näyttäisi siltä että vaihtoventtiili Q3 määrää ainakin kompressorin käyntijakson aikana että kaikki lämmitysverkon paluuvesi menee lauhduttimen kautta.
Vaihtoventtiili Q3 pakottaa kaiken virtauksen auki olevan kanavan kautta lauhduttimelle.

Sitten kun kompressori ja kiertopumppu Q2 pysähtyvät ja lämmitysverkon paluuvirtausta hoitaa vain Q20 kiertopumppu niin vaikuttaisi että kaikki virtaus menisi käyttövesivaraajan alaosan kierukan läpi menovesiputkeen,käyttövesivaraajan alaosa toimisi siis puskurivaraajana lämmitysverkolle

Vaikka vaihtoventtiili olisikin auki lämmitysverkon suuntaan, mikään ei mielestäni estä paluuvettä virtaamasta myös silloin varaajan alaosan läpi, Q20:n jälkeen kun ei ainakaan tuossa kuvassa ole mitään venttiiliä joka estäisi veden menon varaajan läpi (kuvassa vihreä väri). Jos Q2 olisi täysillä ja Q20 minimissä, voisi Q2 kaiketi imeä suurimman osan paluuvedestä lauhduttimelle, mutta sekään tuskin on tarkoitus. Ainakaan itsellä tuo että Q2 on kovemmalla kuin Q20 ei näyttänyt toimivan optimaalisesti.

[Matias]

Vaikka vaihtoventtiili olisikin auki lämmitysverkon suuntaan, mikään ei mielestäni estä paluuvettä virtaamasta myös silloin varaajan alaosan läpi, Q20:n jälkeen kun ei ainakaan tuossa kuvassa ole mitään venttiiliä joka estäisi veden menon varaajan läpi (kuvassa vihreä väri). Jos Q2 olisi täysillä ja Q20 minimissä, voisi Q2 kaiketi imeä suurimman osan paluuvedestä lauhduttimelle, mutta sekään tuskin on tarkoitus. Ainakaan itsellä tuo että Q2 on kovemmalla kuin Q20 ei näyttänyt toimivan optimaalisesti.

Samansuuntainen ajatus itselläkin tuosta paluuveden virtauksesta.Ei se varmaankaan voi olla avoin yhteys kiertopumpulta Q20 kierukan läpi menoputkeen koska jos lauhdutinpumpun Q2 virtaus on suurempi kuin Q20 pumpun niin virtaus tosiaan oikaisee kierukan läpi takaisin lauhduttimelle eikä kierrä kunnolla lämmitysverkon kautta niinkuin voisi olettaa.

On kuitenkin aikaisemmilta vuosilta samantapainen(ohitusputki paluusta menoputkeen) putkikytkentä olemassa (hullunkierto) jossa sisäisen ja ulkoisen kiertopumpun virtauksia säätämällä siten että ulkoisen kiertopumpun virtaus on suurempi saadaan aikaiseksi tilanne josta osa paluuvedestä menee hullunkierto-ohitusputkea pitkin takaisin menoputkeen ja osa kiertää lauhduttimen kautta samaan menoputkeen.
Tällä konstilla pyrittiin alentamaan menoputken lämpötilavaihteluita kun osa paluuvedestä johdetaan menoputkeen niin sillä alennetaan menoveden lämpötilaa.

Yksi mahdollisuus estää väärään suuntaan virtaus on takaisku tms yksisuunta venttiili joka sallii MH:ssa virtauksen alemman kierukan läpi vain paluusta menoon mutta estää toiseen suuntaan virtauksen.
Tästä ei kuitenkaan ole kuin arvailuja,ehkä siellä on jokin toimilaiten tms jota ei näy periaatekuvassa.
Jos löydät takaiskuventtiilin tai jonkin muun tuosta alakierukan putkista niin kerro tännekin.

Näillä näkymin tosiaan ulkoisen Q20 kiertopumpun virtaus kannattaa pitää suuremmalla kuin sisäisen Q2 kiertopumpun.

Lisäksi tuohon alkuperäiseen ongelmaan saattaa auttaa jos sisäisen kiertopumpun virtaus on hitaammalla niin kierukassa virtaava vesi ehkä jäähtyy enemmän kun se menee varaajan läpi hitaammin.

[Charlie]

Eipä tuo Q2:n tiputtaminen nopeudelle 2 vielä auttanut menoveden lämpötilan liialliseen nousuun, taidan huomenna laittaa sen kokeeksi vielä ykköselle. Eikös noiden pumppujen nopeudet muutu suoraan säätökytkintä kääntämällä, ei tarvitse käyttää koko pumppua virrattomana tms?

[peki]

Eipä tuo Q2:n tiputtaminen nopeudelle 2 vielä auttanut menoveden lämpötilan liialliseen nousuun, taidan huomenna laittaa sen kokeeksi vielä ykköselle. Eikös noiden pumppujen nopeudet muutu suoraan säätökytkintä kääntämällä, ei tarvitse käyttää koko pumppua virrattomana tms?

Nopeutta tulisi muuttaa vain kun pumppu ei käy. Ei kai se rikki mene lennostakaan, mutta harmittaa jos kumminkin hajoo. Pumpun ei tarvitse olla virrraton, katso vain ettei pumppu pyöri kun säädät.

[Charlie]

Nopeutta tulisi muuttaa vain kun pumppu ei käy. Ei kai se rikki mene lennostakaan, mutta harmittaa jos kumminkin hajoo. Pumpun ei tarvitse olla virrraton, katso vain ettei pumppu pyöri kun säädät.

Joo, tein muutoksen kun pumppu ei ollut käynnissä ja tuntuihan se vaikuttavan, ei vaan valitettavasti siihen asiaan mihin halusin. Patteriverkon lämmitysjaksot ovat tuon muutoksen ansiosta pidentyneet havaittavasti ja meno-/paluuveden erotus on tällä hetkellä 5,4 astetta kun se aiemmin oli 4,2 astetta. Osaako joku muuten sanoa millä kriteerillä lämmitysverkon käyntijakso lopetetaan? Q2:n hidastaminen selvästikin laskee lauhdutuksen tehoa. On varmaan joku tapauskohtainen raja jota alemmas sitä ei voi laskea, muuten menovesi ja talo ei lämpene tarpeeksi.

Myös siitä vaihtoventtiilistä kaipaisin edelleen vinkkejä. Miten sitä voi tutkia? Jos oletetaan että se kääntyisi käyttöveden lämmityksessä vain esim. puoleen väliin, niin sekään ei mielestäni selitä menoveden lämpötilan nousua. Tuolloinhan puolet menovedestä kulkisi kierukan ja puolet lämmitysverkon kautta. Pattereiden lämmitysvaiheessa venttiili on selvästikin kokonaan patteriverkkoon auki eikä mitään ongelmia ole. Käyttövesi ei lämpene yhtään silloin kun lämmitetään pattereita, ja niinhän sen pitää tietysti ollakin.

[Charlie]

Joopajoo, Q2:n tiputtaminen nopeudelle 1 aiheuttaa sen, että menovesi karkaa maksimiinsa ennätysnopeasti ainakin käyttöveden lämmityksessä, virtaus lauhduttimella on siis auttamatta liian pieni. Nyt Q2 on taas nopeudella 2 (67W) kuten myös Q20. Molemmat pumput ovat samantehoisia. Alkaa taas kokeiltavien asioiden lista olla tyhjä. Löytyisikö ohjauslogiikasta vielä jotain rivejä jotka voisivat vaikuttaa asiaan?

Jotenkin vaikuttaa siltä että lauhduttimella on tehoa sen verran että sen siirtäminen menoveden kautta varaajaan on ongelma. Patteriverkossa tuo teho saadaan kyllä kulumaan. Ei puhettakaan että sähkövastusta edes tarvitsisi mihinkään.

[Charlie]

Mikäs tämä on? Käyttövesivaraaja 5022: B3:lla (Lataustapa)? Olisi myös vaihtoehto B3:lla ja B31:llä... Onko varaajankin sisällä oma vastus, B31?

[Dr.Fell]

B3 tarkoittaa varaajan anturia, eli eli sen tiedon mukaan suoritetaan lataus.

[Selvittäjä]

Mikäs tämä on? Käyttövesivaraaja 5022: B3:lla (Lataustapa)? Olisi myös vaihtoehto B3:lla ja B31:llä... Onko varaajankin sisällä oma vastus, B31?

Ulkoista varaajaa käytettäessä varaajan voi halutessaan varustaa kahdella anturilla, joista B31 on alempi tuon kuvan mukaan.

[Selvittäjä]

Myös siitä vaihtoventtiilistä kaipaisin edelleen vinkkejä. Miten sitä voi tutkia? Jos oletetaan että se kääntyisi käyttöveden lämmityksessä vain esim. puoleen väliin, niin sekään ei mielestäni selitä menoveden lämpötilan nousua.

Ehdotinkin jo aiemmin, että värkkäät jonkin logittavan lämpötilojen seurannan itsellesi, sellaisella ongelma olisi jo ratkennut. Työläämpi tapa tutkia asiaa ilman teknisiä laitteita voisi olla seuraava:
- odotat että vaimo menee suihkuun pesemään hiuksiaan, tai joku teini menee suihkuun
- menet maalämpöpumpun viereen odottamaan, että se alkaa tekemään lämmintä vettä
- etsit noin metrin päästä maalämpöpumpusta patteriverkoston MENOputken ja pidät siinä kättäsi eristämättömän kohdan päällä (mieluummin metatalliputkessa kuin muoviputkessa, en tiedä mistä verkostonne on tehty, itseltä löytyy kaikkea...). Jos tuo putken kohta alkaa lämpiämään kun lämmintä käyttövettä tehdään, niin silloin voisi päätellä että vaihtoventtiili ei toimi oikein.  Tuo metrin etäisyys tulee muuten siitä, että vaikka kaikki toimisi oikein, niin kyllähän ihan vaihtoventtiilin vieressä kaikki putket ovat aika kuumia johtumisen takia.

Jos joudut joskus vaihdattamaan vaihtoventtiilin moottorin, niin tämä meillä oleva LK Armaturin harmaa laite (EMV110-M 89i0 tms. lukee kyljessä) on siitä kiitollinen, että tuosta punaisesta pyörylästä näkee sen suunnan (A tai B), mihin se lykkää vettä kulloinkin. Eli virheen huomaa helposti.

[Hambula]

Rastilla merkityt olen nyt asetuksista tarkistanut, osa on muutettu, osa oli jo valmiiksi noin. Aiemmin olen jo laskenut lämmityskäyrän arvoksi 0,80.

Kiinnostaisi tietää onko lämmitysverkon toiminnalla mitään vaikutusta käyttöveden lämmitykseen edes epäsuorasti? Toisin sanoen liittyykö tämä ilmiö pelkästään käyttövesivaraajaan ja sen tai lämpöpumpun asetuksiin? Mikä on perussyy sille, että menoveden lämpötila karkaa maksimiin kun yritetään lämmittää käyttövettä?

Yksi parametri jota ei ole vielä mainittu on 1660: Käyttövesi, kiertovesipumpun vapautus. Mitä se tarkoittaa? Minulla on siinä asennuksen jäljiltä "Aikaohjelma 5". Mitä siinä kohtaa tarkoittaa "Käyttöveden vapautus"?

Tähän liittyen.
Siirrä irroittamasi lisävaraajan anturi varaajaan käyttövesianturin tuntumaan. Näet onko anturissa mittausheittoa. Esim.Geocubessa on kaksi anturia n.5cm välein.

Konfiguraatio 5930: Käyttövesianturi B31 [BX1]  (liitin t)
Konfiguraatio 6200: Kyllä [Tallenna anturit]

Q2 nopeudelle 2-3 ja Q20 nopeudelle 1-2. Käyttöveden latauskierukka on 15m pitkä ja alempi kierukka on 5m pitkä. Silloin kuin patteriverkostoa ei ladata, riittää pienempi kierto verkostossa. Perusongelma on tehokkaampi lataus käyttövedelle, mitä kierukan purkukyky. Laita niin alas nimellinen pyynti, että saa yhdellä latauksella tehtyä käyttöveden ilman poiskytkentälämpötilaa.
Myös käyttöveden latauksen aikana toimiva LKV-kiertopumppu lievittää tätä ongelmaa, koska varaajalle saadaan lisää kuormaa.

Käyttövesivaraaja 5024:4 (tämän arvon pienentäminen myös auttaa)

n.10min keskimääräisen käyntijakson saat myös pidemmäksi optimoimalla patteriverkoston. Kaikki termostaatit irti ja huolto/voitelu venttiilin tapille. Mahdolliset virtaussäädöt isommaksi. Paluupuolen sulkuventtiilin tarkastus, että ei ole sieltä säädetty virtauksia pienemmäksi. Näillä tomenpiteillä todennäköisesti saa lämmityskäyrää alemmaksi ja sitä kautta hyötysuhdetta paremmaksi.

Kaukosäätimen voi laittaa huoneanturiksi korvaamaan patteritermostaatit. Lämmityspiiri p 1360:--- ja Lämmityspiiri p 1350:20%

[Charlie]

Hieman yhteenvetoa tilanteesta:

Mitään ulkoista lisävaraajaa ei ole käytössä, ei myöskään asetusten mukaan anturia B31 (jos sellainen varaajassa ylipäänsä on). En ole myöskään etsinyt tai siirtänyt vielä mitään anturia.

Pumppujen nopeuden muuttamisella ei ratkaisua ole vielä löytynyt, kokeiltu on seuraavat yhdistelmät (Q2:Q20): 1:2, 2:2, 3:2, 2:3 ja 3:3. Vielä on kokeilussa 2:1, sillä on käyttöveden latausyritys vielä tekemättä.

Vaihtoventtiilistä: tilassa jossa poiskytkentälämpötilan maksimirajoitus on tullut vastaan, kääntäjän symboli osoittaa kohti A:ta (A<->AB). Patteriverkkoa lämmitettäessä (menovesi pysyy kurissa), symboli osoittaa kohti B:tä (B<->AB). Onko tämä oikein? Vaihtoventtiili on juuri tuota LK Armaturin mainittua mallia.

Kaikki mahdolliset patteritermostaatit ovat irti, vain ne ovat paikallaan joita on "pakko" käyttää (autotalli ja varastot). Patterien venttiilien esisäädöt ovat mahdollisimman isolla, kuitenkin niin, etteivät patterit kohise.

[Selvittäjä]

Vaihtoventtiilisi toimii samoin kuin meillä, ja ilmeisesti oikein.

Perusongelma on tehokkaampi lataus käyttövedelle, mitä kierukan purkukyky. Laita niin alas nimellinen pyynti, että saa yhdellä latauksella tehtyä käyttöveden ilman poiskytkentälämpötilaa.

Tästä minuakin varoitettiin kun olin hankkimassa liian pientä ulkoista lämminvesivaraajaa. Mikä sinulla on tällä hetkellä lämpimän veden pyynti? Aina kun tulee poiskytkentäilmoitus niin pudota pyyntiä 2 astetta. Jos ei 40:ssä lopu herjat niin vika on jossain muualla. Tuo 40 astetta on tietenkin älyttömän alhainen, mutta todellinen lämpö voi poiketa siitä paljonkin.

[Charlie]

Vaihtoventtiilisi toimii samoin kuin meillä, ja ilmeisesti oikein.
Tästä minuakin varoitettiin kun olin hankkimassa liian pientä ulkoista lämminvesivaraajaa. Mikä sinulla on tällä hetkellä lämpimän veden pyynti? Aina kun tulee poiskytkentäilmoitus niin pudota pyyntiä 2 astetta. Jos ei 40:ssä lopu herjat niin vika on jossain muualla. Tuo 40 astetta on tietenkin älyttömän alhainen, mutta todellinen lämpö voi poiketa siitä paljonkin.

Käyttöveden pyynti on tällä hetkellä 48 astetta. Aiemmin se oli pitkään 52 astetta ja sieltä on nyt tultu ongelman selvityksen aikana alaspäin. Tiputan sitä edelleen jos tämä nykyinen pumppujen nopeusasetus ei ratkaise ongelmaa. Ainakin patteriverkon osalta nykyiset nopeudet (Q2=2, Q20=1) tuntuvat toimivan hyvin. Vielä on toki liian aikaista sanoa riittääkö virtaus talon lämmitykseen pitkässä juoksussa. Meno-/paluuveden erotus patteriverkon käyntijaksolla on nyt tasaisesti n. 5,6 astetta. Käyntijaksot ovat selvästi pidentyneet (ja toivottavasti myös harventuneet), eli siinä mielessä on menty oikeaan suuntaan. Sähkönkulutuslukemia ei viime päiviltä valitettavasti ole saatavilla kun Carunan seurantapalvelu on pahasti jäljessä tällä hetkellä.

[Selvittäjä]

Meno-/paluuveden erotus patteriverkon käyntijaksolla on nyt tasaisesti n. 5,6 astetta.

Vaikuttaa hyvältä arvolta! Toki voisi olla vieläkin hiukan isompi, mutta kovemmat pakkaset, jos niitä vielä joskus tulee, auttanevat asiaa oikeaan suuntaan.

Sähkönkulutuslukemia ei viime päiviltä valitettavasti ole saatavilla kun Carunan seurantapalvelu on pahasti jäljessä tällä hetkellä.

Jep, Carunan nettisivuilla kerrotaan ongelmista. Meilläkin C. siirrossa, mutta kun energia tulee Lahti Energialta niin heillä on seuranta ajantasalla, mielenkiintoista.

[Charlie]

Ei valitettavasti vieläkään toivottua kerralla onnistumista käyttöveden lämmityksessä.

Käyntijakson lähtötilanne:
Käyttöveden lämpötila anturilla: 44,0 astetta
Käyttöveden asetusarvo: 48,0 astetta

Kompressorin ajoaika: n. 5 min (jolloin menoveden maksimilämpötila saavutetaan)
Meno-/paluuveden erotus: n. 6 astetta
Vaihtoventtiili: ohjainsymboli asennossa A

Käyntijakson lopputilanne:
Käyttöveden lämpötila: 44,5 astetta (käyntijakson jälkeen nousua vielä 46,0 asteeseen)

Johtopäätös: Pudotan käyttöveden asetusarvoa 46 asteeseen...

[Selvittäjä]

Mistä muuten olet hankkinut tämän pumpun? Joltain asennusfirmalta vai jostain tukusta? Tällaisissa tilanteissa olisi kiva kun olisi myyjä jota voisi kiusata asioilla ...

[Charlie]

Mistä muuten olet hankkinut tämän pumpun? Joltain asennusfirmalta vai jostain tukusta? Tällaisissa tilanteissa olisi kiva kun olisi myyjä jota voisi kiusata asioilla ...

Jälleenmyyjältä joka on tosin lopettanut jo toimintansa. Jälleenmyyjäketju on tosin edelleen olemassa ja toki valmistajakin. Molemmilta olen kysellyt jo apuja, mutta mitään konkreettista uutta ei sitä kautta ole ilmennyt.

[Alijohtaja]

Onko käyttövesi omasta kaivosta?

[Charlie]

Onko käyttövesi omasta kaivosta?

On kyllä, eli n. 6-asteista tulee porakaivosta.

[Alijohtaja]

Katso tuleeko kv-varaajan tyhjennyksestä sakkaa. Joskus ollut varaaja melkein täynnä hiekkaa.

[Charlie]

Katso tuleeko kv-varaajan tyhjennyksestä sakkaa. Joskus ollut varaaja melkein täynnä hiekkaa.

Pitääpä tarkistaa. Toinen teoria on sakkaa kierukassa joka on peräisin patteriverkosta. Se on sitten vähän hankalampi tutkittava.

[Selvittäjä]

Onko mahdollista että käyttövesivaraajan yläosassa olisi paljon ilmaa?

[Charlie]

Katso tuleeko kv-varaajan tyhjennyksestä sakkaa. Joskus ollut varaaja melkein täynnä hiekkaa.

No niin, tässäpä ensimmäinen hyvä osuma. Varaajan alla olevasta hanasta tuli reilusti ruskeaa vettä, välillä jopa niin että virtaus meinasi tukkeutua. Laskin vettä letkulla vessanpönttöön niin kauan että alkoi tulla kirkasta ja kylmää. Kaivoveden tulo varaajaan oli siis koko ajan auki. Mahtaakohan tuo tuloputki mennä suoraan varaajan sisällä pohjalle asti ja otto on vastaavasti ylhäältä? Käyttöveden anturi ei nimittäin juurikaan reagoinut tähän operaatioon. MLP oli pois päältä vedenvaihdon aikana ja nyt se lataa varaajaa vaihtoventtiilin asennossa A. Menoveden lämpötila ei ole ainakaan vielä karannut mihinkään, Q2 on nyt nopeudella 3 ja Q20 nopeudella 1. Meno-/paluuveden erotus on reilut 5 astetta.

[Hambula]

Tuo viimeisin oli hyvä huomio. Yhdessä tapauksessa suihkuvesi tuli varaajalle järvestä. Oli varaajan kierukan ympärillä runsaasti humusta kertynyt ja ilmiö oli aikalailla sama mikä teidän pumpussa.
Kylmävesi menee varaajan alaosaan ja kuuma tulee yläosasta. Eli pitäisi saada kuuman veden tulosta menemään vettä varaajan sisään. On siinä varaajassa myös anodi, minkä saa käytettyä irti. Sitä kautta voi laskea vettä sinne. Vaatii vaan tilaa yläpuolelle, koska on n.metrin mittainen.

[Charlie]

Tuo viimeisin oli hyvä huomio. Yhdessä tapauksessa suihkuvesi tuli varasijalle järvestä. Oli varaajan kierukan ympärillä runsaasti humusta kertynyt ja ilmiö oli aikalailla sama mikä teidän pumpussa.
Kylmävesi menee varaajan alaosaan ja kuuma tulee yläosasta. Eli pitäisi saada kuuman veden tulosta menemään vettä varaajan sisään. On siinä varaajassa myös anodi, minkä saa käytettyä irti. Sitä kautta voi laskea vettä sinne. Vaatii vaan tilaa yläpuolelle, koska on n.metrin mittainen.

Meillä tuli aiemmin jonkin verran humusta kaivoveteen pitkillä sadekausilla. Nyttemmin tilanne on parantunut kaivolle tehtyjen parannusten ansiosta. Tämä humus on varmaankin kerääntynyt kolmen vuoden aikana varaajan pohjalle ja kierukan kylkeen. Täytyy tehdä vielä lähiaikoina uusi tarkastus josko humusta olisi tippunut lisää pohjalle jotta kaiken saisi varmasti pois.

Varaajassa ei käsittääkseni ole ilmaa, en tosin tiedä millä sen voisi ilmatakaan. Päällä on vain varoventtiileitä ja se liitäntä jolla voi täyttää lämmitysverkkoa. Ilmataanko varaaja laskemalla vettä lämmitysverkkoon (ja sitten ilmataan tarvittaessa vielä patterit)?

[Matias]

Onko Charliella mitään suodatinta porakaivosta tulevassa vedessä?

[Selvittäjä]

Varaajassa ei käsittääkseni ole ilmaa, en tosin tiedä millä sen voisi ilmatakaan. Päällä on vain varoventtiileitä ja se liitäntä jolla voi täyttää lämmitysverkkoa. Ilmataanko varaaja laskemalla vettä lämmitysverkkoon (ja sitten ilmataan tarvittaessa vielä patterit)?

Ei mahdollista ilmaa kannata patteriverkkoon ihan heti päästää. Saatko tänne valokuvaa tuosta varaajan yläosasta ja varoventtiileistä?

[Charlie]

Onko Charliella mitään suodatinta porakaivosta tulevassa vedessä?

Ei ole tiedossa että olisi mitään suodatinta, ainakaan näkyvissä. Pitänee lisätä suodatin kylmän veden tuloputkeen MLP:lle jos humusta tulee vielä jatkossakin ongelmaksi asti. Kylmävesiverkossa ei ole ollut tähän asti ongelmia edes hanojen sihdeissä.

[Charlie]

Ei mahdollista ilmaa kannata patteriverkkoon ihan heti päästää. Saatko tänne valokuvaa tuosta varaajan yläosasta ja varoventtiileistä?

Voin yrittää ottaa kuvan, mutta kyseessä on ihan standardi MH9-varaaja. Patteriverkkoakaan ei ole tarvinnut ilmata pitkään aikaan. Varaajan varoventtiilistä on joskus tullut vettä hukkaputken kautta lattialle, joten uskoisin varaajan olevan täynnä.

Loppuviikon aikana varmaan näkee auttoiko tuo varaajan puhdistuminen alkuperäiseen menoveden nousuongelmaan, mutta ainakin alustavasti näyttää siltä että auttoi.

Huomasin myös, että Q2:n nopeus vaikuttaa suoraan siihen mikä on meno-/paluuveden lämpötilaero patteriverkkoa lämmitettäessä. Nopeudella 3 se on n. 4,2 astetta ja nopeudella 2 n. 5,5 astetta. Q20 on nopeudella 1, enkä ajatellut sitä siitä nostaa enää.

[Charlie]

Sen verran päivitystä omaan tilanteeseen, että poiskytkennän maksimilämpötilan (58 astetta) saavuttamisesta en täysin päässyt eroon, mutta käyttöveden asetusarvoa (45 astetta) ja kytkentäeroa (3 astetta) pienentämällä pääsin tilanteeseen jossa maksimilämpötila saavutetaan vain kerran käyttövettä tehdessä. Toisin sanoen käyttöveden lämpötila anturilla ehtii nousta asetusarvoonsa sillä aikaa kun pumppu on minimipituisella tauollaan. Kompressorin kannalta lienee aivan sama lopetetaanko käyttöveden tekeminen maksimilämpötilan saavuttamiseen vai siihen että käyttövesi saavuttaa asetusarvonsa kesken käyntijakson. En ole itse asiassa koskaan nähnyt jälkimmäisen tapahtuvan, mutta kaiketi kompressori pysähtyy heti kun asetusarvo on saavutettu? Vai ajaako se minimiajoajan myös käyttövettä tehdessä vaikka asetusarvo olisi jo saavutettu?

Laitan tähän vielä vähän statistiikkaa siltä varalta että muistan esim. vuoden päästä tarkistaa lukemat uudelleen.

Kompressorin ajotunnit: 7514
Kompressorin käynnistyslaskuri: 43199
Sähkölämmittimen ajotunnit: 22
Sähkölämmittimen käynnistyslaskuri: 60

Sähkö-menoveden estoaika on nostettu 60 -> 120 jotta sähkövastus ei vahingossakaan puuttuisi peliin turhan aikaisin. Sille ei ole ollut aiemminkaan juurikaan tarvetta. Lauhdepumpun Q2 nopeus on 2 ja kiertovesipumpun Q20 nopeus on 1. Ainakin näillä nollakeleillä nuo nopeudet riittävät myös talon lämmittämiseen lämpökäyrällä 0,80.

[Charlie]

Tuossa äkkiä vielä laskeskelin, että kompressorin keskimääräisen käyntijakson pituus on nyt helmikuussa välillä 2.2.-25.2. noussut n. 22 minuuttiin. Aiempi pitkän ajan keskiarvo on vain se n. 10 minuuttia, mutta arvelisin että lämmityskauden ulkopuolella käynti on aina pätkäkäyntiä eikä tulos ole sikäli vertailukelpoinen. Sähkönkulutus suhteessa ulkolämpötilaan on pysynyt jotakuinkin samassa kuin aiemmin.

[Hambula]

Tuossa äkkiä vielä laskeskelin, että kompressorin keskimääräisen käyntijakson pituus on nyt helmikuussa välillä 2.2.-25.2. noussut n. 22 minuuttiin. Aiempi pitkän ajan keskiarvo on vain se n. 10 minuuttia, mutta arvelisin että lämmityskauden ulkopuolella käynti on aina pätkäkäyntiä eikä tulos ole sikäli vertailukelpoinen. Sähkönkulutus suhteessa ulkolämpötilaan on pysynyt jotakuinkin samassa kuin aiemmin.

Katso näkyykö kuluttajan diagnoosista 8840:Käyttöv.pumpun ajotunnit ja 8841:Käyttöv.pumpun käynn.laskuri paljonko on käyttöveden latauksen osuus käynnistyksistä/käyttötunneista.

8820-8853
Näillä riveillä näytetään käyttöveden asetus- ja oloarvot, käyttövesipumpun senhetkinen kierrosluku %:ina, käyttöveden kierto- ja latauslämpötila sekä käyttötunti- ja käynnistys-laskurit ja esisäätimen ja läpivirtauslämmittimen lämpötilat ja asetusarvot.

Ainakin se haitta on, kuin poiskytkennästä sammuttaa, että ei voi suoraa jatkaa lämmityspuolelle.

[aeg]

No niin, tässäpä ensimmäinen hyvä osuma. Varaajan alla olevasta hanasta tuli reilusti ruskeaa vettä, välillä jopa niin että virtaus meinasi tukkeutua. Laskin vettä letkulla vessanpönttöön niin kauan että alkoi tulla kirkasta ja kylmää. Kaivoveden tulo varaajaan oli siis koko ajan auki. Mahtaakohan tuo tuloputki mennä suoraan varaajan sisällä pohjalle asti ja otto on vastaavasti ylhäältä? Käyttöveden anturi ei nimittäin juurikaan reagoinut tähän operaatioon. MLP oli pois päältä vedenvaihdon aikana ja nyt se lataa varaajaa vaihtoventtiilin asennossa A. Menoveden lämpötila ei ole ainakaan vielä karannut mihinkään, Q2 on nyt nopeudella 3 ja Q20 nopeudella 1. Meno-/paluuveden erotus on reilut 5 astetta.

Oliko Anodi missä kunnossa ?
 olisi hyvä tarkistaa/vaihtaa. Yleensä varaaja valmistajat vaativat/suosittelevat anodin tarkistamista kerran vuodessa.

[Charlie]

Katso näkyykö kuluttajan diagnoosista 8840:Käyttöv.pumpun ajotunnit ja 8841:Käyttöv.pumpun käynn.laskuri paljonko on käyttöveden latauksen osuus käynnistyksistä/käyttötunneista.

8820-8853
Näillä riveillä näytetään käyttöveden asetus- ja oloarvot, käyttövesipumpun senhetkinen kierrosluku %:ina, käyttöveden kierto- ja latauslämpötila sekä käyttötunti- ja käynnistys-laskurit ja esisäätimen ja läpivirtauslämmittimen lämpötilat ja asetusarvot.

Ainakin se haitta on, kuin poiskytkennästä sammuttaa, että ei voi suoraa jatkaa lämmityspuolelle.

8840 = 4895 h
8841 = 10946 krt

Parin seuraavan parametrin (8842, 8843) mukaan sähkölämmitin ei ole vielä koskaan ollut mukana käyttöveden teossa.

4895/7514=65%
10946/43199=25%

Prosenttiluvut vaikuttavat oudoilta, 65% käyntiajasta olisi tehty käyttövettä, mutta se aiheuttaisi vain 25% käynnistyksistä? Luulisin että asia olisi jotakuinkin toisinpäin.