apua tarvitaan!!! mh9

[Lazlo]

ulkona on -25C ja sisällä +14C...
pattereihin ei mee kun 40C vesi... huoneasetus arvo on 22 ja lämmityskäyrän arvo 1.25
(nostin tänä aamuna huoneasetusarvon 20.5->22 ja lämmityskäyrän arvon 0,9->1.25... mutta ei ollut mitään vaikutusta mihinkään )

millä ihmeellä saan kämppään lämpöä? vaikuttaako tuo T3 termostaatti säädin joka on laitteen vasemman oven takana? käsitin ohjeesta että se vaikuttais vaan jos laittaa sen käyttökytkimen asentoon 2 (pelkkä sähkökäyttö)

jos joku osaa neuvoa niin kiitos jo etukäteen...

[tomppeli]

Käykö pumppu (= kompressori) jatkuvasti, siis tauotta.
Jos on niin, silloin pumppu on liian pieni teholtaan,
tai järjestelmässä on jotain vikaa.

[Lazlo]

mitään virheilmoitusta ei oo tullut... ei pitäis olla liian pieni... on toiminut 3 vuotta moitteetta... en oo varma, käykö pumppu tauotta... pitää käydä kuuntelemassa kellarissa

mistä sen näkee onko vastukset estetty... aika surkea on toi ohjekirja. tai sit lukija

[Lazlo]

pystyykö tuota pattereihin menevän veden lämpötilaa säätää manuaalisesti? isän nibessä kuulemma pystyy...
ja jos ei, niin mitkä kaikki asetukset siihen vaikuttaa?

[Lazlo]

aika mystistä... laitoin hetki sitten käyttökytkimen asentoon 2 (sähkökäyttö), mutta kompura ei sammunut... alkaa hermot oleen kireellä.
lämpöykkösen mikälie hep desk 24/7 maksullinen numero otti soittopyynnön vastaan... kiva homma viimeks niillä kesti viikko soittaa mulle takas... UGH

[Matias]

mistä sen näkee onko vastukset estetty

Tarkista että lämpökäyrä asetus,jos se on 0.6 niin nosta esim 0.8---1.0 arvoon.
Lämpökäyrän 0.6 asetuksella menoveden lämpö on -25 pakkasella n 42C ja se ei taida riittää jos sisälämpö laskee.

Jos menoveden lämpötila ei saavuta lämpökäyrän asetusarvoa niin säädettävän viiveen jälkeen menee sähkövastukset päälle

2.12.
Sähkövastusten asetukset
Kun lämpöpumpun ohjausjärjestelmä havaitsee lämmityspiiriin menevän veden
lämpötilan olevan alle asetetun nimellisarvon, se kytkee sähkölämmityksen päälle
kunnes lämpötila nousee nimelliseen asetusarvoonsa. Jotta sähkövastuksia ei
kuitenkaan kytkettäisi jatkuvasti päälle ja pois päältä, sähkövastusten kytkennälle on
määritelty viive ohjausrivillä 2881.
Kun ohjausrivillä määritelty viive on saavutettu, järjestelmä vertaa uudelleen
mittaamaansa lämpötilaa nimelliseen asetusarvoonsa ja tekee uuden mittauksen joka
minuutti. Kun lämpötilaero saavuttaa sata asteminuuttia, sähkövastukset kytkeytyvät
päälle.
Esimerkiksi viiden asteen lämpötilaero 20 minuutin ajan on sata asteminuuttia.
1.
Paina
OK
-näppäintä päästäksesi valintavalikkoon.
2.
Valitse
Lämpöpumppu
 ja paina
OK
-näppäintä.
3.
Valitse
Sähkö-menoveden estoaika
 ja paina
OK
-näppäintä.
4.
Aseta haluamasi viiveaika ja paina
OK
-näppäintä.

http://www.oilon.com/uploadedFiles/OilonHome/Materials/MH%20FI%20Operation%20manual.pdf

[Lazlo]

sellainen huomio vielä, että käyttövesi on n.50C... mutta pattereihin menevää ei saa nouseen yli 40C... eli tuntuis olevan jostain asetuksesta kiinni.


lämpökäyrä on 0.9, eli pitäis taulukon mukaan mennä pattereihin tällä kelillä n.60C vettä.

menoveden asetusarvo on 70C

ja tuo asteminuutti arvo on 60... eli tarkoittaako se sitä ,että kun asetusaervon ja todellisen menoveden lämpötilan ero on 30C... vastusten pitäis käynnistyä kahden minuutin päästä?? tuo lämpötilaero on ollut kokoajan...(eilisestä asti oon seurannut kun tuli kylmä)

Mistä näen onko sähkövastukset päällä??

[Lazlo]

Paljonko toi lähteen sisääntulolämpö kuuluisi olla? Mulla -0.3C
Aika vähän mun mielestä... mut ei toi silti selitä sitä, miks ei lämpiä edes sähköllä

[tomppeli]

mitään virheilmoitusta ei oo tullut... ei pitäis olla liian pieni... on toiminut 3 vuotta moitteetta...

Viimeisen kolmen vuoden aikana ei ole koskaan ollut näin kylmää.
Jospa tässä olisikin yksinkertaisesti kysymys vain siitä, että
pumpun teho ei riitä pitämään tupaa lämpöisenä näinkin kovalla pakkasella.

Jos pumpun teho on liian pieni, ei se jaksa nostaa kiertoveden lämpötilaa enempää.
On mahdollisesti tultu sille rajalle, jossa pumpun lämmityskyky ei vain enempään riitä.
Silloin pumppu käy jatkuvasti.
Nyt pitäisi saada sähkölämmityspatruuna käyttöön.

[Matias]

sellainen huomio vielä, että käyttövesi on n.50C... mutta pattereihin menevää ei saa nouseen yli 40C... eli tuntuis olevan jostain asetuksesta kiinni.

Kannattaa tarkistaa ettei menoveden maksimi lämpötilarajoitus ole asetettu 40 asteeseen

"Lämmityspiiri P"

rivit 1340, 1341

Menoveden min. asetusarvo, Menoveden
maks.asetusarvo
Näille riveille annetaan enimmäis- ja
vähimmäislämpötilat, joilla lämmityspiirin
menovesi voi vaihdella. Tämä on hyvä tapa
rajoittaa esimerkiksi lattialämmityskohteen
menoveden lämpötila riittävän alhaiseksi.
Lattialämmityspiireissä tulisi maksimilämpötilat
rajoittaa noin 40 °C:n lämpötilaan.

[Lazlo]

Menoveden maksimi on 70C.
Mistä nään onko sähkövastukset päällä?
Onko tuo lähteestä tuleva lämpö (-0.3C) normaali?

[Lazlo]

Nyt kun pakkanen kiristyy, niin pattereihin menevän veden lämpö on nyt 44C.

Ihme homma että se ei nouse tuohon asetusarvoon... (n.56C)

[fraatti]

Nyt kun pakkanen kiristyy, niin pattereihin menevän veden lämpö on nyt 44C.

Ihme homma että se ei nouse tuohon asetusarvoon... (n.56C)

Jos jo 44 asteisella vedellä koko koneen teho saadaan luovutettua ulos pattereista ei ole enään yhtään tehoa millä veden lämpötilaa saisi nostettua. Lisäksi kun menoveden lämpötila nousee niin kompressorin tuottama teho laskee.

[Lazlo]

Lämpötila ulkona oli monta tuntia vakio.. n.-20... pattereihin menevä vesi oli myös vakio n.40... ja kun ulkolämpötila alkoi kylmetä, niin pattereihin menevän vesi alkoi lämmetä... ja taas kun lauhtui. .. alkoi vesi viiletä.

Eli toimii niin kun pitää, mutta ei nouse tavoitelämpöön asti...

Jos pumppu olisi äärirajoilla... niin miksi veden lämpö ei noussut tuohon 44 asteeseen jo silloin kun ulkolämpötila pysytteli n-20 asteessa??  Pyynti on ollut kokoajan 56:n ja 70:n välillä


Ja vielä palaan noihin minua kovasti kiinnostaviin kysymyksiin... mistä tiedän onko vastukset päällä esim juuri nyt?? Ja kuinka usein/paljon ovat päällä olleet... ja onko tuo lähteestä tuleva. Lämpö normaali?? Oon luullut, että talvellakin olis n.3c

[fraatti]

Yritin kirjoittaa tälläisen selvityksen asiasta:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6678.msg84963#msg84963

Tilanteessa tietysti oletetaan että pumppu on muuten kunnossa.

[Lazlo]

Kiitos näistä... eli ilmeisesti meille on myyty liian tehoton pumppu...
Suomessa ei oo kovin usein näin kylmää, mutta jos olisin tiennyt ettei tolla pumpulla pysy talo lämpimänä... olisin toki ostanut isomman pumpun..
Täytyy varmaan miettiä saisko tohon järjestelmään jotain lisävastusta.

[tomppeli]

Kiitos näistä... eli ilmeisesti meille on myyty liian tehoton pumppu...

Näin on käynyt monelle muullekin.
LVI -kauppiaat tarjoavat mahdollisimman pienitehoisen laitteen ja
mahdollisimman matalan lämpökaivon, jotta saisivat tarjoushinnan alas.
Jos ei tee noin, niin häviää tarjouskilpailun.
Asiakas hakee lähes aina halpaa hintaa ja uskoo pienempitehoisen lämmityslaitteen selviävän huushollin lämmityksestä.
Asiakas myöskin luottaa kauppiaaseen.
Onko luottamukseen aihetta?

Helppoina talvina, joita viime aikoina on ollut useita, vajaatehoinenkin laite selviytyy tehtävästään.
Tammikuu 2010 oli kylmä. Nyt taasen tuli kylmä tammikuu. Näitä tulee silloin tällöin.

Kun olet päättämässä lämmityslaitteesi hankinnasta, muista näitä kylmiäkin talvia.
Lisäksi on vielä niinkin, että varsinkin vanhemman talon oikean osuvan lämmitystarvemitoituksen tekeminen on melko epätarkkaa,
ellei ole käytettävissä luotettavia energian kulutustietoja aikaisemmilta vuosilta.

[bittivirhe]

Paljonko toi lähteen sisääntulolämpö kuuluisi olla? Mulla -0.3C
Aika vähän mun mielestä... mut ei toi silti selitä sitä, miks ei lämpiä edes sähköllä

Onkohan MH9:n anturi vielä kaivosta tulevalla puolella (kuten minulla) vai paluupuolella (kuten SH16:ssa)?  Minulla MH9:lle on tullut kaivosta alimmillaan noin 4-asteista vettä, SH16 taas näytti kaivoon meneväksi 28 asteen pakkasella -0.9 astetta.  Tulevan ja menevän liuoksen lämpötilaero on 3..4 astetta, joten jos tuo -0.3 on tulevalla puolella, vesi on aika vilpoista, mutta jos se on palaavalla puolella, on vielä marginaalia.

Manuaalin sivulla 19 on parametreja, joilla sähkövastusten kytkeytymiseen voi vaikuttaa.  Asiaa selostetaan myös sivulla 15.  Lämmöntuottajan diagnoosi -sivulla on rivi 8456, jonka pitäisi kertoa sähkövastuksen käyttötuntimäärä.  Jos saat tuon rivin näkymään, niin siitähän tuo selviäisi (manuaalin sivu 21).

Vastusten päälläoloa voisi koettaa päätellä myös sähkömittarista.  MH9:n kompressori kuluttaa karkeasti ja olosuhteista riippuen alle 3 kW eli 3 kWh tunnissa.  Vastukset vievät toiset 3 kW, jos ne ovat päällä samaan aikaan kompressorin kanssa.  Hätäkäytössä vastusteho on manuaalin mukaan 6 kW, mutta silloin kompressori ei käyne rinnalla.

Itselläni on MH9:iin liitetty palikka, jolla voi netin kautta seurata tilannetta ja sieltä näkee myös tuon, ovatko vastukset päällä.

[Dr.Fell]

Kun lauhtui ja vesi alkoi viiletä, niin pysyikö sisälämpötila silti liian pienenä? Ehkä sähkövastukset menee päälle, mutta ne menisi päälle liian myöhään. Lämpö ei riittäisi lauhalla eikä pakkaskelilläkään.

Jos pumppu kävisi koko ajan ja sähkövastusten ohjaus on pielessä, eli lämpö ei riitä. Sähkövastukset tulisi mukaan liian myöhään.

Sähköyhtiön tai sähkön siirtoyhtiön listauksesta näkyy tunnin tarkkuudella kulutus, siitä pystyy päättelemään koska vastukset on päällä. Mikä on sähkövastusten maksimiteho? Nibessä maksimi 9kW ja se kyllä varmasti näkyy päiväkohtaisen sähkönkulutuksen käppyröissä.

Tuleva lämpö -0.3 on normaali. Kesällä voi tulla +3 vaikka kompura kävisi vähän pitempään. Kaivo alkaa olla jäässä jos tuleva on vaikka -5 ja palaava -8. Kompura sammuu jos -8 ylittyy (suojaus).

edit: tuleeko sähkövastuksille sähkö ja onko sulakkeet ehjät?

Paljonko on kaukosäätimen huonevaikutuksen %-osuus? Tämä vaikuttaa myös menoveden lämpötilaan..
Myöskin rivi 2880 kannattaa tsekata, tulisi olla LP ja käyttöveden täystoiminta jotta ottaa vastuksen mukaan.

[Murre]

aika mystistä... laitoin hetki sitten käyttökytkimen asentoon 2 (sähkökäyttö), mutta kompura ei sammunut... alkaa hermot oleen kireellä.

Laitteessa saattaa olla sähkökytkentään liittyvä vika, joka on ollut laitteessasi kokoonpanosta lähtien... Tai sitten käyttökytkin on viallinen.

[en1toku]

Saitko torpan lämpenemään? Nythän on toki jo suojasää, eikä laite ole niin kovilla. Mulla on myös MH9, 175m2/1-kerros/1968/puurunko/tiilivuoraus. Tammikuun puolessa välissä meilläpäin oli -30 pakkasta ja sähkönkulutus ollut öisin n.3kWh. MH9:n sähkövastusten totsit/sulakkeet nollilla, en halua sähköä käyttää ennen kuin on ihan pakko. Sisälämpötila pysyi 18-19 asteen välillä ja se meillä on normaalistikin. Laitteen manuaalin olen huomannut olevan lievästi sanottuna perseestä. Se ei juurikaan anna ohjeita kaukosäätimen käyttöön ja mitä tarkoittavat esim. mukavuuskäyttö, säästö tai ajastettukäyttö... Tähän asti ollut mukavuuskäytöllä, mutta nyt vaihdoin kokeeksi tuon ajastettukäyttö.

[Hambula]

Vastuksen toiminnan näkee helposti käyttöönottotasolta Lämmöntuottajan diagnoosi-valikosta.
Menoveden sähkölämmitin 1 8402: off/on
Menoveden sähkölämmitin 2 8403: ei ole

Lämpöpumppu-valikosta määrätään sähkö-menoveden toiminta 2880 riviltä.
Kv:n ja Lp:n täysitoimiminto = sallittu käyttövedelle ja lämmitykselle
Lämpöpumpun täysitoiminto = sallittu lämmitykselle EI käyttövedelle
Korvaava = sallittu häiriötilanteessa
2881 riviltä määrätään estoaika kompressorin käynnistymistä alkaen ja 2882 rivillä on määritelty estoajan jälkeinen vapautuksen integraaliaika ˚C*min.

Mh:ssa ja Geocube:ssa ei ole kuin yksi porras käytössä. 3kW vastus yhdestä vaiheesta. Hätäkäyttö 2:lla on 6kW.
Konfiguraatio QX1 5890:Sähkölämmit. 1 menov. K25
Konfiguraatio Qx2 5891:Ei ole

Yleensä näissä vaihtoventtiilipumpuissa korkea käyttöveden pyynti tai LKV-Kierto vaikuttaa kovilla pakkasilla, miksi lämmöt ei meinaa riittää torpassa.
Edit. Käyttöönotto-tasolle pääsee kun menee ensin normaaliin valikkoon ja sen jälkeen painaa info-näppäintä 4 sekuntia pohjassa. Sitten valitse käyttöönotto ja paina OK.

[Charlie]

Tässä hieman omaa statistiikkaa käyttöönottotason valikosta: (MLP käytössä n. 2v 8kk)

Kompressorin ajotunnit: 7245
Kompressorin käynnistyslaskuri: 42487(!)
Menoveden sähkölämmittimen ajotunnit: 16
Menoveden sähkölämmittimen käynnistyslaskuri: 34

Lämmityskäyrän kaltevuus yleensä 0,8-0,9 välillä (nyt 0,84), käyttöveden pyynti 52 astetta. Sähkö-menoveden estoaika 60 min, käytetään tarvittaessa sekä lämmitykseen että käyttöveteen automaattisesti. Sähkön vuosikulutus 2014 ja 2015 molempina n. 12000kWh sisältäen myös kulutussähkön (noin puolet kokonaismäärästä). Lähes kaikissa pattereissa on venttiilit/termostaatit täysin auki. Lämmönlähteen sisääntulolämpötila ei ole laskenut koskaan alle 2 asteen kovillakaan pakkasilla. Talo kyllä pysyy näillä asetuksilla lämpimänä ja tarvittaessa auttaa ILP.

Mitäköhän kannattaisi lähteä muuttamaan? Kompressorin käynnistysmäärä kuulostaa suurelta, mikä on normaali tai tavoiteltava määrä vuositasolla? Poiskytkentälämpötilan maksimirajoitus tulee aika usein vastaan ilmeisesti käyttöveden lämmityksen yhteydessä.

[Selvittäjä]

Lähes kaikissa pattereissa on venttiilit/termostaatit täysin auki.

Meillä on ollut Oilonin GT pumppu melkein yhtä pitkään. Vasta tammikuun alussa tänä vuonna uskoin vanhan viisauden, että termostaatit pois, otin siis asuinkerroksesta melkein kaikki termarit pois. Sinulle sanoisin, että ota vähintään ne termostaatit pois, jotka ovat sinulla täysin auki. Jos tulee liian kuuma, pudota/ loivenna käyrää.

Poiskytkentälämpötilan maksimirajoitus tulee aika usein vastaan ilmeisesti käyttöveden lämmityksen yhteydessä.

Tuokin voi lisätä paljon käynnistyksiä. Pudota ensin yksi aste pyyntiä, jos hälyt jatkuu, pudota vielä toinen aste. Ohjausjärjestelmään jää talteen ainakin 10 viimeistä hälyytystä, niitä katsomalla voisi päätellä tilanteen tarkemmin.

Jos asiat ei muuten selviä niin sitten jokin seuranta, esim. Logtemp, käyttöön.

[Charlie]

Ensimmäisenä ja ainoana muutoksena kokeilin ennen nukkumaanmenoa nostaa lämpöpumpun poiskytkennän maksimilämpötilaa 2 astetta (58->60 astetta). Tuloksena oli vain virhe 222: lämpöp. käytön ylipaine yöllä. Pudotin asetuksen nyt aamulla takaisin vanhaan arvoonsa ja kuittasin virheen. Lisäksi arvon noston seurauksena käyttövesi oli pyyntiä lämpimämpää jostain syystä? Mikä on muuten käyttöveden nimellisarvon maksimi käytännössä ja sen suhde maksimi poiskytkentälämpötilaan? Käyttöveden nimellisarvon maksimi on minulla 58 astetta ja ollut sitä koko ajan. Käyttöveden nimellisarvo on 52 astetta.

Käyttöveden pyynti oli kovilla pakkasilla pari astetta alempana, mutta en muista ulkoa vähensikö se poiskytkennän maksimirajoituksen saavuttamista.

Legionellanesto ei myöskään näyttänyt olevan lainkaan päällä, laitoin viikottaisen ajastuksen maanantaiksi klo 18, saapa nähdä toimiiko.

[Charlie]

Katsoin tilahistoriasta että poiskytkentälämpötilan maksimirajoitus saavutetaan parhaimmillaan kaksi kertaa tunnissa, välillä kerran tunnissa ja välillä harvemmin. Asia liittynee käyttöveden lämmitykseen, koska kun talon lämmitystarve on suuri, pumppu käy pitkään tai peräti jatkuvasti eikä menoveden maksimilämpötilaa saavuteta. Laitoin nyt käyttöveden pyynnin 50 asteeseen jotta näkee auttaako se asiaa. Hieman kyllä ihmetyttää miksi ei voi pitää korkeampaa pyyntiä käyttövedelle ja mitä muita asetuksia pitäisi säätää oikeaan suuntaan. Ihmetyttää myös tuo miksi maksimilämpötilaa ei voi nostaa kun se joillakin on yli 60 astettakin. Ja edelleen on epäselvää mitä tarkoittaa käyttöveden asetusarvon maksimi (joka on siis eri parametri kuin käyttöveden asetusarvo). Entä mitäköhän astemäärää kannattaisi pitää käyttöveden asetusarvon ja alennetun asetusarvon välillä? Jollakin keinolla nuo kompressorin käynnistymismäärät pitäisi saada esim. puolitettua.

[Dr.Fell]

Katsoin tilahistoriasta että poiskytkentälämpötilan maksimirajoitus saavutetaan parhaimmillaan kaksi kertaa tunnissa, välillä kerran tunnissa ja välillä harvemmin. Asia liittynee käyttöveden lämmitykseen, koska kun talon lämmitystarve on suuri, pumppu käy pitkään tai peräti jatkuvasti eikä menoveden maksimilämpötilaa saavuteta. Laitoin nyt käyttöveden pyynnin 50 asteeseen jotta näkee auttaako se asiaa. Hieman kyllä ihmetyttää miksi ei voi pitää korkeampaa pyyntiä käyttövedelle ja mitä muita asetuksia pitäisi säätää oikeaan suuntaan. Ihmetyttää myös tuo miksi maksimilämpötilaa ei voi nostaa kun se joillakin on yli 60 astettakin. Ja edelleen on epäselvää mitä tarkoittaa käyttöveden asetusarvon maksimi (joka on siis eri parametri kuin käyttöveden asetusarvo). Entä mitäköhän astemäärää kannattaisi pitää käyttöveden asetusarvon ja alennetun asetusarvon välillä? Jollakin keinolla nuo kompressorin käynnistymismäärät pitäisi saada esim. puolitettua.

50 astetta johtuu siitä että varaajassa ei ole anturitaskua, jolloin se mittaa kv-lämpötilan varaajan pinnasta.
Todellisuudessa 50 asteen pyynnillä varaajassa on yli 55 astetta käyttöveden lämpötila.
Onko muka käyttövesi loppunut joskus kesken, vai miksi se pitäisi olla korkeampi?

[Charlie]

50 astetta johtuu siitä että varaajassa ei ole anturitaskua, jolloin se mittaa kv-lämpötilan varaajan pinnasta.
Todellisuudessa 50 asteen pyynnillä varaajassa on yli 55 astetta käyttöveden lämpötila.
Onko muka käyttövesi loppunut joskus kesken, vai miksi se pitäisi olla korkeampi?

Ei ole loppunut, mutta olen olettanut käyttöveden olevan varaajassa jotakuinkin sen lämpöistä mitä mittaus ilmoittaa. Pääosan ajastahan käyttövesi on asetusarvoa viileämpää koska varaajaa on kuormitettu eikä pumppu ole vielä kompensoinut käyttöveden kulutusta. Näin ainakin lämpötilan mittauksen mukaan. Nyt mennään asetuksilla 50/46 astetta ja katsotaan tuleeko menoveden maksimilämpötila käyttöveden lämmityksessä vastaan.

[Hambula]

Tässä hieman omaa statistiikkaa käyttöönottotason valikosta: (MLP käytössä n. 2v 8kk)

Kompressorin ajotunnit: 7245
Kompressorin käynnistyslaskuri: 42487(!)
Menoveden sähkölämmittimen ajotunnit: 16
Menoveden sähkölämmittimen käynnistyslaskuri: 34

Lämmityskäyrän kaltevuus yleensä 0,8-0,9 välillä (nyt 0,84), käyttöveden pyynti 52 astetta. Sähkö-menoveden estoaika 60 min, käytetään tarvittaessa sekä lämmitykseen että käyttöveteen automaattisesti. Sähkön vuosikulutus 2014 ja 2015 molempina n. 12000kWh sisältäen myös kulutussähkön (noin puolet kokonaismäärästä). Lähes kaikissa pattereissa on venttiilit/termostaatit täysin auki. Lämmönlähteen sisääntulolämpötila ei ole laskenut koskaan alle 2 asteen kovillakaan pakkasilla. Talo kyllä pysyy näillä asetuksilla lämpimänä ja tarvittaessa auttaa ILP.

Mitäköhän kannattaisi lähteä muuttamaan? Kompressorin käynnistysmäärä kuulostaa suurelta, mikä on normaali tai tavoiteltava määrä vuositasolla? Poiskytkentälämpötilan maksimirajoitus tulee aika usein vastaan ilmeisesti käyttöveden lämmityksen yhteydessä.

Käyttövesivaraaja 5024:5 [Käyttöveden kytkentäero]
Käyttövesivaraaja 5030:30min [Käyttöveden latauksen aikaraja]
Lämpöpumppu 2893: 1 [KV-latausyritysten määrä lämpöpumpulla]
Lämpöpumppu 2840: 6,5 [Paluuveden kytkentäero]

Käyttövesi 1610:49
Käyttövesi 1614:50 [Käyttöveden maksimilämpötila] (nimellistä asetusarvoa ei voi nostaa tätä asetusta korkeammaksi)

Huolto/Erikoiskäyttö 7142:Automaattinen [Hätäkäytön toimintatapa]

Onko teillä pumpussa lisävaraajan anturi? Jos on irroita se.
Konfiguraatio 5930: Ei ole [BX1/lisävaraajan anturi]  (liitin t)
Konfiguraatio 6200: Kyllä [Tallenna anturit]
Konfiguraatio 6204: Kyllä [Tallenna parametrit]

Käyttövesi 1-anturin ja lämpöpumpun menoveden ero käyttövettä tehdessä on n.8-10C. Käyttövesi 1 -anturi on varaajan pinnassa ja kierukka menee varaajan sisällä. Eli sieltä kierukan ympäriltä vesi on kuumempaa mitä käyttövesianturilta. Ja pysähtymisen jälkeen yleensä nousee vielä asteella myös käyttövesi 1-anturilla.

Vastuksen 60min estoajalla ja 30min käyttöveden latauksen aikarajalla ei todennäköisesti vastus kerkeä koskaan tulla avuksi käyttöveden lataukseen. Vai onko jollain tästä tarkempaa tietoa?

[Charlie]

Kiitos vinkeistä niitä antaneille ja pahoittelut ketjun aloittajalle sen varastamisesta. Täytyy malttaa tehdä muutoksia vain yksi kerrallaan.

Käyttöveden pyynnin laskeminen 50 asteeseen ei poistanut poiskytkentälämpötilan maksimirajoitusongelmaa. Se tulee tyypillisesti pari kertaa peräkkäin n. 20 minuutin välein kun käyttövettä on kulutettu vähän enemmän varaajasta, esim. käyty suihkussa. Yöllä tuota ilmoitusta ei tule ollenkaan. Tämä lisää tietysti osaltaan tuota suurta kompressorin käynnistysmäärää.

Otin eilen kaikki patteritermostaatit irti ja tutkin pattereiden esisäätöjä niiden venttiilien osalta joissa sellainen on. Täytyy yrittää säätää myös hieman noita virtauksia että saisi varmasti patterit tasapainoon. Tähän asti talo on kyllä lämmennyt riittävän tasaisesti joka nurkasta. Pattereita on 17 kpl ja ne ovat yhtä lukuunottamatta yksilevyisiä teräspattereita, koot vaihtelevat.

Käsittääkseni patteriverkon meno-/paluuveden ero pitäisi saada tarpeeksi suureksi, eli pattereiden lämmönluovutus maksimoida kuitenkin niin, että virtaus on sopiva kunkin patterin tehoon nähden. Oliko patteriverkon kokonaisvirtauksella mitään vaikutusta käyttöveden lämmityksen tehokkuuteen? Nythän vaikuttaisi siltä että varaaja ei ehdi ottaa vastaan lämpenevää menovettä ja maksimilämpö tulee vastaan.

[Selvittäjä]

Kiitos näistä... eli ilmeisesti meille on myyty liian tehoton pumppu...
Suomessa ei oo kovin usein näin kylmää, mutta jos olisin tiennyt ettei tolla pumpulla pysy talo lämpimänä... olisin toki ostanut isomman pumpun..
Täytyy varmaan miettiä saisko tohon järjestelmään jotain lisävastusta.

Ketjun aloittajalle vielä kommenttia. Kertoisitko minkä ikäisessä ja kokoisessa talossa sinulla on tuo MH9 jotta voisimme vielä hiukan arvioida onko kyseessä selkeästi alimitoitettu pumppu? Paljonko on kaivossa metrejä?  Oletko ollut yhteydessä pumpun myyjään tämän ongelman tiimoilta? Kiinnostaisi kuulla mitä on vastattu ...

Silloin kun oli kovat pakkaset ja pumpulta lähti vain 44 asteinen vesi, niin mahdoitko katsoa, minkä lämpöistä paluuvesi pumpulle oli?

Sinulla on kai uudehko kone, kukaan ei huomannut ehdottaa mutasihtien tarkistusta?

[Charlie]

Käyttövesivaraaja 5024:5 [Käyttöveden kytkentäero] X
Käyttövesivaraaja 5030:30min [Käyttöveden latauksen aikaraja] X
Lämpöpumppu 2893: 1 [KV-latausyritysten määrä lämpöpumpulla] X (muutettu)
Lämpöpumppu 2840: 6,5 [Paluuveden kytkentäero] X (muutettu)

Käyttövesi 1610:49 X
Käyttövesi 1614:50 [Käyttöveden maksimilämpötila] (nimellistä asetusarvoa ei voi nostaa tätä asetusta korkeammaksi) X

Huolto/Erikoiskäyttö 7142:Automaattinen [Hätäkäytön toimintatapa] X

Onko teillä pumpussa lisävaraajan anturi? Jos on irroita se.
Konfiguraatio 5930: Ei ole [BX1/lisävaraajan anturi]  (liitin t) X
Konfiguraatio 6200: Kyllä [Tallenna anturit]
Konfiguraatio 6204: Kyllä [Tallenna parametrit]

Käyttövesi 1-anturin ja lämpöpumpun menoveden ero käyttövettä tehdessä on n.8-10C. Käyttövesi 1 -anturi on varaajan pinnassa ja kierukka menee varaajan sisällä. Eli sieltä kierukan ympäriltä vesi on kuumempaa mitä käyttövesianturilta. Ja pysähtymisen jälkeen yleensä nousee vielä asteella myös käyttövesi 1-anturilla.

Vastuksen 60min estoajalla ja 30min käyttöveden latauksen aikarajalla ei todennäköisesti vastus kerkeä koskaan tulla avuksi käyttöveden lataukseen. Vai onko jollain tästä tarkempaa tietoa?

Rastilla merkityt olen nyt asetuksista tarkistanut, osa on muutettu, osa oli jo valmiiksi noin. Aiemmin olen jo laskenut lämmityskäyrän arvoksi 0,80.

Kiinnostaisi tietää onko lämmitysverkon toiminnalla mitään vaikutusta käyttöveden lämmitykseen edes epäsuorasti? Toisin sanoen liittyykö tämä ilmiö pelkästään käyttövesivaraajaan ja sen tai lämpöpumpun asetuksiin? Mikä on perussyy sille, että menoveden lämpötila karkaa maksimiin kun yritetään lämmittää käyttövettä?

Yksi parametri jota ei ole vielä mainittu on 1660: Käyttövesi, kiertovesipumpun vapautus. Mitä se tarkoittaa? Minulla on siinä asennuksen jäljiltä "Aikaohjelma 5". Mitä siinä kohtaa tarkoittaa "Käyttöveden vapautus"?

[Charlie]

Eipä tuosta menoveden lämpötilan karkaamisesta näytä pääsevän millään eroon. Tänäänkin se on esiintynyt jo noin 10 kertaa vaikka asetuksia on muutettu vinkkien mukaan. Olen lähes varma että lämpötila karkaa aina kun yritetään tehdä käyttövettä, toisinaan taas menovesi on tasaisesti vähän lämmityspiirin pyyntiä lämpimämpää eikä karkaa minnekään. Menoveden hallitsemattomassa nousussa lämpötila kohoaa ihan silmissä, joten kompressori ei montaa minuuttia käynnissä kerrallaan ole. Ei näytä olevan paljonkaan väliä mistä lämpötilasta lähdetään liikkeelle tai mikä on menoveden maksimilämpötila, vaikuttaa siltä että menovesi ei "mene" mihinkään. Jollain ihmeen tavalla käyttövesikin kuitenkin lämpenee, mutta se voi vaatia sen pari-kolme käyntijaksoa kompressorilta. Jokin on pielessä mutta toisaalta pumppu ei myöskään mene häiriötilaan. Omat ideat alkavat olla loppu.

[Matias]

 

Jollain ihmeen tavalla käyttövesikin kuitenkin lämpenee, mutta se voi vaatia sen pari-kolme käyntijaksoa kompressorilta. Jokin on pielessä mutta toisaalta pumppu ei myöskään mene häiriötilaan. Omat ideat alkavat olla loppu.

Jos tämä ilmiö tulee satunnaisesti niin se on tuontyyppisen käyttövesilämmityksen "ominaisuus"
Käyttövesivaraajan sisällä on kierukka minkä läpi menovesi menee suoraan paluuveteen ja jos kierukassa vesi ei jäähdy riittävästi niin seurauksena on menoveden lämpötilan nopea kohoaminen.

Yleensä vaihtoventtiilipumpuissa käyttöveden lämmitysjaksossa menoveden ja paluuveden lämpötilaeroa (dt) pyritään suurentamaan virtausta hidastamalla että kierukasta siirtyisi enemmän lämpöä käyttövesisäiliöön ja paluuvesi lauhduttimelle jäähtyisi enemmän.

Saatko selville paljonko antureiden B21 (menovesi) ja B71 (paluuvesi) lämpötila ja -ero on käyttöveden lämmitysjakson aikana.

Tuon liitekuvan mukaan kiertopumpun Q2 nopeutta muuttamalla muuttuu virtausnopeus kierukassa käyttöveden lämmitysjakson aikana.
Muut merkinnät tuossa liitekuvassa on siitä kun yriteltiin selvitellä miten MH:n lämmitysverkon kierto menee eri käyttötilanteissa

edit:Historiatietoa MH:sta  http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5122.80

Täällä MH9 käyttöveden pyynti piti laskea 49 asteeseen, jotta nostaa yhdellä pumppauksella lämmöt. Asetus 50 johtaa noin puolessa käyttövedenlämmityskerroista kaksi käynnistystä.

[peki]

Kannattaisiko tuohon lisätä ulkonen pumppu johonkin menoputkeen jos lämmitysvesi ei kerran mene minnekkään?

[Charlie]

Kiitoksia taas vinkeistä, pitää yrittää sisäistää tuo kuva jotenkin. MH:ssa on todella paljon pelkästään käyttöveteen liittyviä parametreja, mutta ne on kuvattu käyttö-/asennusohjeissa niin ylimalkaisesti, ettei niitä uskalla lähteä muuttelemaan ymmärtämättä täysin pumpun toimintaperiaatetta. Eihän tässä ole muuta ongelmaa kuin kompressorin suuri käynnistysmäärä joka antaa olettaa että se ei tule olemaan kovin pitkäikäinen. Sähkönkulutus on ok ja talo sekä käyttövesi lämpiävät riittävästi, mutta tässäkin asiassa tieto lisää tuskaa.

Laskin eilen illalla käyttöveden pyynnin kokeeksi niinkin alas kuin 48 asteeseen, tänään näkee auttaako se. Patterien virtaukset ovat jo ennestään aika isolla, en tiedä onko niissä juuri nostamisen varaa, koska jokaisella patterilla on kuitenkin oma rajallinen lämmönluovutuskyky. Suurempi (ylisuuri) virtaushan aiheuttaa vaan paluuveden tarpeetonta lämpenemistä? Tällä hetkellä talon lämmitysvaiheessa meno-/paluuveden lämpötilaero on reilut 4 astetta.

[Charlie]

Jos tämä ilmiö tulee satunnaisesti niin se on tuontyyppisen käyttövesilämmityksen "ominaisuus"
Käyttövesivaraajan sisällä on kierukka minkä läpi menovesi menee suoraan paluuveteen ja jos kierukassa vesi ei jäähdy riittävästi niin seurauksena on menoveden lämpötilan nopea kohoaminen.

Yleensä vaihtoventtiilipumpuissa käyttöveden lämmitysjaksossa menoveden ja paluuveden lämpötilaeroa (dt) pyritään suurentamaan virtausta hidastamalla että kierukasta siirtyisi enemmän lämpöä käyttövesisäiliöön ja paluuvesi lauhduttimelle jäähtyisi enemmän.

Saatko selville paljonko antureiden B21 (menovesi) ja B71 (paluuvesi) lämpötila ja -ero on käyttöveden lämmitysjakson aikana.

Tuon liitekuvan mukaan kiertopumpun Q2 nopeutta muuttamalla muuttuu virtausnopeus kierukassa käyttöveden lämmitysjakson aikana.
Muut merkinnät tuossa liitekuvassa on siitä kun yriteltiin selvitellä miten MH:n lämmitysverkon kierto menee eri käyttötilanteissa

edit:Historiatietoa MH:sta  http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5122.80

Seurasin äsken yhden käyttöveden lämmitysjakson, jonka aikana menoveden lämpötila ei jostain syystä noussut samalla tavalla nopeasti kuin monesti tekee. Käyttöveden lämpötilaa (anturilta) lähdettiin nostamaan vaatimattomasta 42 asteesta. Meno-/paluuveden erotus oli lämmitysjakson aikana tasaisesti noin 5,2 astetta. Pattereiden lämmitysjaksolla se on yleensä noin asteen verran vähemmän. Käyttövesi ei kuitenkaan tälläkään kertaa ehtinyt lämmetä anturilla asetusarvoonsa (48), vaan menoveden maksimilämpötila (58) tuli ensin vastaan. Käyttövesi ehti lämmetä jakson aikana ehkä vajaat pari astetta. Lienee kuitenkin niin, että lämmitysvaikutus anturille tulee viiveellä kunhan veden lämpötila varaajassa pääsee tasoittumaan.

Tuota liitteen kuvaa en ymmärrä. Sen mukaan käyttövesi lämmitettäisiin lämmitysverkon paluuvedellä, mikä ei kuulosta järkevältä, koska lämmitysverkon pyynti/tarve on lähes aina käyttöveden pyyntiä alempi, paras esimerkki tästä on varmaan kesäaika kun taloa ei tarvitse lämmittää. Toinen outo asia on että paluuvesi ei koskaan palaisi kierukasta takaisin lauhduttimelle. Maalaisjärjellä ajattelisi että kierukassa käytäisiin joko kokonaan ohi lämmitysverkon (se selittäisi menoveden nopean lämpenemisen) tai vähintään ennenkuin menovesi menee lämmitysverkkoon. Voisiko joku selventää tuota kuvaa?

Voiko kierukka muuten olla jotenkin tukossa, mikä on sen halkaisija MH:ssa? Jos jollakin on vinkkejä millä parametreilla voisi vaikuttaa kierron nopeuteen kierukassa, voisin kokeilla sitäkin. Ihan umpimähkään en viitsisi ruveta arpomaan koska mitään häiriötilojakaan en kaipaa.

[tomppeli]

Tuota liitteen kuvaa en ymmärrä. Sen mukaan käyttövesi lämmitettäisiin lämmitysverkon paluuvedellä...

Tuo varaajasäiliön alaosassa oleva vihreällä piirretty kierukka
siirtää kuumavesivaraajan alaosasta lämpöä patteriverkkoon,
jotta patterit eivät jäähtyisi kuuman veden tekemisen aikana.
Yritetään pitää pattereissa lämpöä ja estää patterien napsumista.

[Matias]

Toinen outo asia on että paluuvesi ei koskaan palaisi kierukasta takaisin lauhduttimelle.

Käyttöveden lämmityksen aikana vaihtoventtiili Q3 on auki kierukan suuntaan jolloin käyttövesilämmityksen paluuvesi menee sitä reittiä lauhduttimelle kiertovesipumpun Q2 pumppaamana.

Kun käyttöveden lämmitys lakkaa niin vaihtoventtiili Q3 vaihtaa asentoa siten että se sulkee käyttövesikierukalta virtauksen ja avaa yhteyden lämmitysverkon paluuveteen (keltainen viiva) ja silloin lämmitysverkon paluuvesi menee lauhduttimelle.

Käyttövesi ei kuitenkaan tälläkään kertaa ehtinyt lämmetä anturilla asetusarvoonsa (48), vaan menoveden maksimilämpötila (58) tuli ensin vastaan. Käyttövesi ehti lämmetä jakson aikana ehkä vajaat pari astetta. Lienee kuitenkin niin, että lämmitysvaikutus anturille tulee viiveellä kunhan veden lämpötila varaajassa pääsee tasoittumaan.

Juuri näin ,käyttövesikierukasta ei siirry lämpöä käyttöveteen riittävän nopeasti joten kierukassa veden lämpötila nousee ja kun menolämpötila on 58C niin suojausasetus pysäyttää kompressorin.

[Selvittäjä]

Olen lähes varma että lämpötila karkaa aina kun yritetään tehdä käyttövettä, toisinaan taas menovesi on tasaisesti vähän lämmityspiirin pyyntiä lämpimämpää eikä karkaa minnekään.

Onko vaihtoventtiilin toiminta tarkistettu? Että kääntyy kunnolla.