Nibe 1226 6 kW (new) käyttökokemuksia/dataa

[Fjonsson]

Aloittelevana maalämmittäjänä olen selaillut tätä foorumia vähintään kymmeniä tunteja - ja saanut muutamaan kysymykseen vastauksia - kiitos niistä arvon kollegoille.

Otsikon mukaisesta pumpusta on melko vähän vertailudataa tällä palstalla tai se on hyvin piilossa eikä hakuosaaminen riitä joten ajattelin aloittaa uuden aiheen tämän tiimoilta. Liitteenä eilen/viime yönä napattu data T.Karhun logitutkijan läpi tempaistuna. Näyttäisi kaikki toimivan vielä varsin mallikkaasti - ensi viikolla onneksi luvassa oikeaa talvea niin saadaan testiympäristö riittävän haastavaksi 
 
Pumppuna siis Niben 1226-6 kW ja lattialämmitettävänä 134 neliötä kahdessa tasossa. Kaivoa 120 m kalliossa, sijainti Helsinki, energialuokka B ja puurunkoinen talo kyseessä. Pakkaset alkoivat ja samlla tempaistiin pumppu siis ensimmäiseen oikeaan testiin, joten arvon kollegoiden kokemukset vastaavilla värkeillä kiinnostaisivat.

[maalämmittää]

Veikkaan että pumput käyvät nyt 100%:lla.
Jos näin on, niin laskisin nopeutta maltillisesti, niin että keruun delta 3C ja lämmityksen 6C.

Vastaavaa värkkiä tällä ei ole, mutta yleispäteviä ohjeita nuo.

[Fjonsson]

Kiitos kommentista. Vilkaisin valikosta että tällä hetkellä pumput pyörivät lämmitysjaksolla seuraavasti:

kiertovesipumppu 70%
lämmönkeruupumpun nopeus 75%

pitää noita koittaa hienosäätää. Onkohan muita mahdollisuuksia vaikuttaa deltaan?

[maalämmittää]

Kiitos kommentista. Vilkaisin valikosta että tällä hetkellä pumput pyörivät lämmitysjaksolla seuraavasti:

kiertovesipumppu 70%
lämmönkeruupumpun nopeus 75%

pitää noita koittaa hienosäätää. Onkohan muita mahdollisuuksia vaikuttaa deltaan?

Eipä taida olla muita vaikutusmahdollisuuksia.

Ennen säätämistä, voisi kalibroida mittaukset eli laittaa pumput käymään kun kone huilii ja
muutaman minuutin kuluttua katsoo näyttääkö samassa linjassa olevat mittaukset samaa.
Antureissa voi olla eroa (esim. +/- 0,5C).

[Fjonsson]

Nyt on kiertovesipumpun nopeus laskettu lämmitystilassa vaiheittain 30% jolla sain deltan 7 asteeseen. Keruupiirin pumpun nopeus on nyt 45% jolla sain keruun deltan n. kolmeen asteeseen.

Tymäkkää pakkasta pitelee jopa täällä etelärannikkolla ja pumppu laulaa lähes taukoamatta. Silti ei pysy yläkerta lämpöisenä. Yöllä laski makkareissa 17.4 asteeseen jo kolmatta yötä putkeen. Eilen putkari ilmasi vielä varmuuden vuoksi yläkerran piirit ja tarkistettiin piirien virtaukset sekä järjestelmän paineet. Nyt ovat 'suunnitelman mukaisissa' asetuksissa (oli jäänyt asentajalta asennusvaiheessa 'vaiheeseen'). Pumppu pyytää 36,5 asteista ja pumppu jaksaa juuri ja juuri tehdä tämän käyrällä 3 +2. Termarit täysin auki eli eivät estele virtauksia.

Mistähän sitä lämmönjaon ongelmaa makkareiden osalta lähtisi seuraavaksi etsimään vai kaivetaanko vaan paksumpaa vilttiä esiin  ? Näyttää siltä että ei ole käyrän muutokset aiheuttaneet kolmessa päivässä lämpenemistä - tosin kelitkin on kylmenneet koko ajan.

Kyseessä olevat makkarit on ns kulmahuoneita normi-ikkunoilla - eli pitääkö tässä alkaa epäillä lämpökamera kädessä eristyksen riittävyyttä?

Keruun tulo -0,5, meno -3,6.

Sinänsä on erinomainen asia että saadaan tähän heti ekaan talveen miehekkäät kelit että saa testailla värkkejä.

[tk-]

Nyt on kiertovesipumpun nopeus laskettu lämmitystilassa vaiheittain 30% jolla sain deltan 7 asteeseen. Keruupiirin pumpun nopeus on nyt 45% jolla sain keruun deltan n. kolmeen asteeseen.

Tymäkkää pakkasta pitelee jopa täällä etelärannikkolla ja pumppu laulaa lähes taukoamatta. Silti ei pysy yläkerta lämpöisenä. Yöllä laski makkareissa 17.4 asteeseen jo kolmatta yötä putkeen. Eilen putkari ilmasi vielä varmuuden vuoksi yläkerran piirit ja tarkistettiin piirien virtaukset sekä järjestelmän paineet. Nyt ovat 'suunnitelman mukaisissa' asetuksissa (oli jäänyt asentajalta asennusvaiheessa 'vaiheeseen'). Pumppu pyytää 36,5 asteista ja pumppu jaksaa juuri ja juuri tehdä tämän käyrällä 3 +2. Termarit täysin auki eli eivät estele virtauksia.

Mistähän sitä lämmönjaon ongelmaa makkareiden osalta lähtisi seuraavaksi etsimään vai kaivetaanko vaan paksumpaa vilttiä esiin  ? Näyttää siltä että ei ole käyrän muutokset aiheuttaneet kolmessa päivässä lämpenemistä - tosin kelitkin on kylmenneet koko ajan.

Kyseessä olevat makkarit on ns kulmahuoneita normi-ikkunoilla - eli pitääkö tässä alkaa epäillä lämpökamera kädessä eristyksen riittävyyttä?

Keruun tulo -0,5, meno -3,6.

Sinänsä on erinomainen asia että saadaan tähän heti ekaan talveen miehekkäät kelit että saa testailla värkkejä.

Ilmanvaihtoa pienemmälle? Pakkasilma on muutenkin riittävän kuivaa, niin ei sitä kauheasti ainakaan kosteuden vuoksi tarvitse vaihtaa, sillä tuo ongelma ainakin jonkin verran ratkennee. Tai IV-koneesta riippuen voi toki myös (mahdollista) jälkilämmityspatteria laittaa suuremmalle. Taidetaan nykykäytännöllä nuo lattialämmitykset suunnitella jopa 17 asteen tuloilmalle mihin ei tokikaan kovin moni lto-kone näillä keleillä pysty, ainakaan ilman jälkilämmitystä.

[Fjonsson]

pitää testata tuota jälkilämmityspatterin lämpötilan maltillista nostoa. Puhallusnopeuden säätöä vähän rajoittaa tuo Flexit uni Spiritin pakkas'toiminto' joka ei ole antanut koneen tehoja säätää enää kolmeen vuorokauteen (kuulemma normaali ominaisuus ettei kenno jäädy?). On tosin automaattisesti laskenut puhallustehoa noin niin kuin äänen perusteella.

[Fjonsson]

Kalsea vedon tunne poistui kun jälkilämmityspatterin lämpö oli nostettu jonnekin 22-25 välille (säätimen mukaan, ei mitattu tuloventtiilistä). Sellainen havainto pumpun toiminnasta että kovallakaan pakkasella lämmitysveden menolämpötila ei suostunut nousemaan kuin 36,4 asteeseen, mitä kummastelen. Tälläkin lämpötilalla yläkerta jäi kylmäksi kun pakkasta oli rivakat -25. Ja tuohon menoveden lämpötilaan pääsin vain sillä että kiertovesipumpun nopeus laskettiin 25 %:iin. Onkohan tästä kiertoveden kierron hidastamisesta jotain haittaa, kärsiikö esim hyötysuhde tms?

-25 asteen pakkasella pumppu kävi koko ajan (alimittaa kaivossa?). Keruupiirin tulo-0,9 ja meno -4,0.

Yläkerta lämpeni kun pakkanen lauhtui n. -11- -13 asteeseen, ja tosiaan tuo iv-koneen jälkilämmitys väännetty kaakkoon. Nyt toivomuslistalla on uudet pakkaset.

[fraatti]

Sinulle lienee yläkerrassa makkareita ja lattialämmitysputket lämmönluovutus levyillä? Tällöin tuossa on kaksi huonoa asiaa yhdessä. Lattialämmityksen lämmönluovutus on huonoa lämmönluovutulevyille vrt putket betonissa. Makkareiden takia tuolla yläkerrassa on paljon tuloilmakanavia -> lisäävät energia kulutusta. Lisäksi jos tuohon samaa soppaan laitetaan vielä bonukseksi se että yläkerrassa lattiassa on lämmönluovutusta vastustavaa parkettia lattiassa ja alhaalla laattaa. Laatta luovuttaa lämpöä hyvin ja parketti taas blokkaa sitä.

Jottain tuollaisen saisi toimivaan hyvin se vaatisi ala- ja yläkertaan eri lämpöisen veden. (varaaja ja suntti alakertaan?)

Iv-jälkilämmityksen pyyntiä kasvattamalla siirryt osittain sähkölämmittäjäksi.

[Fjonsson]

Yläkerrassa kolme mh + aula +pieni kh. Sekä ylä että alakerrassa putket kulkee betonivalussa. Parkettiahan siinä päällä on mikä tietenkin eristää laattaa paremmin. Alhaalla on lattaa/parkettia n. 50/50 suhteessa koko pinta-alasta.

Oli pakko käydä sähkölämmityksen puolella vieraissa kun alkoi olla sen verran vetoisat tunnelmat yläkerrassa 

[fraatti]

Oli pakko käydä sähkölämmityksen puolella vieraissa kun alkoi olla sen verran vetoisat tunnelmat yläkerrassa 

Kyllä täällä olisi jouduttu pitämään kriisipalaveria jo aikoja sitten moisilla lämpötiloilla

Kun putket on on betonissa niin tällöin tilanne lienee parempi ainakin lämmönsiirtymisen ja luovuttamisen kannalta.

Eipä tuossa muuta vaihtoehtoa taida olla kuin kuristaa alkerran piirejä ja yläkerran piirejä aukoa. Ja yrittää saada lämpötilat balanssiin. Jos koko mökki kokonaisuudessaan alkaa vilenemään niin sitten lämpökäyrästä lisää lämpöä. Eihän ala- ja yläkerran välissä ole linjasäätöventtiiliä? Onko se säädetty?

[Fjonsson]

Jahas, siinäpä hyvä kysymys. Tutkitaanpa tämä. Ei sano vielä mitään koko härpäke. Mistähän tuollainen mahtaa löytyä fyysisesti? Onneksi on takuu päällä ja putkimies saatavilla 

[fraatti]

Jahas, siinäpä hyvä kysymys. Tutkitaanpa tämä. Ei sano vielä mitään koko härpäke. Mistähän tuollainen mahtaa löytyä fyysisesti? Onneksi on takuu päällä ja putkimies saatavilla 

Tässä yhdenlainen. Itsellä on kolme tukkia ja myös välissä tuollaiset.


Usein jos käytössä on usempi jakotukki niin tuollainen laitetaan väliin jotta eri jakotukkien välinen virtaus saadaan helposti viritettyä sopivaksi. Tuo pitäisi löytyä mlp - jakotukki välistä jos on asennettu. Millainen lattialämmityssuunnitelma sinulla on? Minkä kokoista putkea ja kenen järjestelmä?

Tässä omastani kuva jossa myös näkyy linjasäätöventtiilin säätöasento.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5402.msg85299#msg85299

[Fjonsson]

Linjasäätöventtiili näyttää tutulta mutta niin ne tässä vaiheessa kaikki namiskat näyttää pitää zoomailla vielä tarkemmin . Tässä liitteenä pari kuvaa lattialämmityspiirrustuksista.

Järjestelmä on Enerline.

[fraatti]

Tuossa kuvassahan se lukee heti ylhäällä että siellä on linjasäätöventtiili drv-9505. Jonka esisäätöarvo pitää olla 3.

Tuolla suunnitelmallahan ei tee yhtään mitään jos jakotukeissa ei ole noita virtausmittareita.  Mulla on kanssa enerlinen suunnitelma mutta jakotukeissa mittarit. Jos tapaus on kovin tuore niin harkitsisin jonkinlaista avautumista järjestelmän toimittaneeseen tahoon...

Tässä on ohje noiden säätämiseksi.
www.heatco.fi/pdf/kayttoohjeet/enerline-saato.pdf

Jos haluat voidaan pohtia myös kuinka nuo säädöt voisi aaada tehtyä mahdollisimman lähelle oikeaa. Pitää vain tietää millainen jakotukki sulla on....

[Fjonsson]

Tattis tulkinnasta.

Onneksi löytyy virtausmittarit. Yläkerran virtaukset säädettiinkin putkarin toimesta suunnitelman mukaseiksi tuossa loppiaisen pakkasilla, samalla ilmattiin piirit. Pitää vielä tsekata tuo linjasäätöventtiilin asetus.

Jakotukki on identtinen tuon heatco:n ohjeessa olevan kuvan kanssa.

[fraatti]

Noniin... sekoitin varmaan johonkin toiseen ketjuun missä jollain ei ollut noita mittareita.

No jokatapauksessa säätäisin nyt niin noita linjasäätöjä että yläkerran jakotukille tulee lisää virtausta eli yläkerran linjaäätöä auki(mieluummin) tai alakerran kiinni.

[Fjonsson]

Tässä yhdenlainen. Itsellä on kolme tukkia ja myös välissä tuollaiset.


Usein jos käytössä on usempi jakotukki niin tuollainen laitetaan väliin jotta eri jakotukkien välinen virtaus saadaan helposti viritettyä sopivaksi. Tuo pitäisi löytyä mlp - jakotukki välistä jos on asennettu. Millainen lattialämmityssuunnitelma sinulla on? Minkä kokoista putkea ja kenen järjestelmä?

Tässä omastani kuva jossa myös näkyy linjasäätöventtiilin säätöasento.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5402.msg85299#msg85299

Yksi linjasäätöventtiili löytyi, alakerran jakotukin jatkeena paluupäässä. Kuvien mukaan esisäätö pitäisi olla tosiaan tuo 3, näytti olevan 4, lieneekö tämän säädöllä vaikutusta yläkertaan? Yläkerrasta ei linjasäätöä löytynyt. Meneekö logiikka siten että linjasäätöventtiilissä pienempi arvo=pienempi virtaus vai toisin päin?

[Fjonsson]

Tällainen venttiili siis löytyi. Pitää iltasella kääntää asentoon 3, kun tuo Heatcon säätöohjeessa mainittu avainkin  löytyi.

[Fjonsson]

Eipä taida olla muita vaikutusmahdollisuuksia.

Ennen säätämistä, voisi kalibroida mittaukset eli laittaa pumput käymään kun kone huilii ja
muutaman minuutin kuluttua katsoo näyttääkö samassa linjassa olevat mittaukset samaa.
Antureissa voi olla eroa (esim. +/- 0,5C).

Laitoin huilijaksolla maapiirin pumpun 100% ja näytti eroa olevan. Muutaman minuutin käynnin jälkeen näytti lämmönkeruu sisään -0,7 ja lämmönkeruu ulos -0,1. Eli maapiiristä menisi siis oikeasti kylmempää tavaraa ulos kuin mitä anturi näyttää?

[tomppeli]

Laitoin huilijaksolla maapiirin pumpun 100% ja näytti eroa olevan. Muutaman minuutin käynnin jälkeen näytti lämmönkeruu sisään -0,7 ja lämmönkeruu ulos -0,1. Eli maapiiristä menisi siis oikeasti kylmempää tavaraa ulos kuin mitä anturi näyttää?

Kiertopumpun pitäisi pyöriä yli 15 minuuttia, jotta kaivon lämpö tasaantuisi.
Vasta sitten saat tietoon kaivon lämpötilan.
Syvässä kaivossa yhden kierroksen aika on tuotakin enemmän.

[maalämmittää]

Kiertopumpun pitäisi pyöriä yli 15 minuuttia, jotta kaivon lämpö tasaantuisi.
Vasta sitten saat tietoon kaivon lämpötilan.
Syvässä kaivossa yhden kierroksen aika on tuotakin enemmän.

Tässä taisi olla tavoitteena mittausten eron määritys, eikä kaivon lämpötilan.

[jm82]

Laitoin huilijaksolla maapiirin pumpun 100% ja näytti eroa olevan. Muutaman minuutin käynnin jälkeen näytti lämmönkeruu sisään -0,7 ja lämmönkeruu ulos -0,1. Eli maapiiristä menisi siis oikeasti kylmempää tavaraa ulos kuin mitä anturi näyttää?

Siltä se vähän vaikuttaa. Oikea palaava lämpötila voisi olla 0.6 astetta alempi mitä mittari näyttää.
Ehkä tuleva anturi on laitettu tarkemmin ja kaivolle palaava on vain sinne päin laitettu. Ero ei ole kumminkaan kovin iso.
Täällä anturit näyttää vain asteen tarkkuudella, niin ei tiedä mitään hirmu tarkkoja lukemia.
Täällä anturit on rikkoontuneet ja vaihdettu. Lämmönkeruu ulos anturin piti laittaa paremmin koska näytti ensin 1 asteen liian lämmintä.

Jos se liuos siinä kiertää tai pumppu on tunnin käyttämättä ja kokeilee uudelleen niin tuleva liuos voi olla esim +1.3C.

[tomppeli]

.. Muutaman minuutin käynnin jälkeen näytti lämmönkeruu sisään -0,7 ja lämmönkeruu ulos -0,1. Eli maapiiristä menisi siis oikeasti kylmempää tavaraa ulos kuin mitä anturi näyttää?

Onko sinun talosi lähellä naapuri tai naapureita, joilla on myös maalämpö ja porakaivo alle 60 metrin etäisyydellä sinun kaivostasi.
Tässä alla graafi lämpökaivon vaikutuksesta ympäröivän kallioperän lämpötilaan.



Kuvion sinisestä käyrästä näkyy, kuinka kaivoa ympäröivän kallioperän lämpötila alenee kaivon käyttövuosien kuluessa.
Jos etäisyys kaivosta on 30 metriä, on alenema vajaa puoli astetta.
Jos kaksi kaivoa on 60 metrin etäisyydellä toisistaan, on alenema tuossa pisteessä kaksinkertainen, eli vajaa yksi aste.
Jos lähistöllä on useita kaivoja on niiden yhdessä aiheuttama kallioperän lämpötilan aleneminen vielä huomattavasti suurempi.
Maalämpöä suunnitellessa pitäisi ottaa huomioon mahdollisesti lähistölle tehtävät muut lämpökaivot.

Ihmettelen hiukan viileää energiakaivoasi.
Tämä voisi olla yksi selitys siihen.
Toinen voisi olla kallioperän kiviaineksen tavanomaista huonompi lämmönjohtavuus.

[Fjonsson]

Onko sinun talosi lähellä naapuri tai naapureita, joilla on myös maalämpö ja porakaivo alle 60 metrin etäisyydellä sinun kaivostasi.
Tässä alla graafi lämpökaivon vaikutuksesta ympäröivän kallioperän lämpötilaan.



Kuvion sinisestä käyrästä näkyy, kuinka kaivoa ympäröivän kallioperän lämpötila alenee kaivon käyttövuosien kuluessa.
Jos etäisyys kaivosta on 30 metriä, on alenema vajaa puoli astetta.
Jos kaksi kaivoa on 60 metrin etäisyydellä toisistaan, on alenema tuossa pisteessä kaksinkertainen, eli vajaa yksi aste.
Jos lähistöllä on useita kaivoja on niiden yhdessä aiheuttama kallioperän lämpötilan aleneminen vielä huomattavasti suurempi.
Maalämpöä suunnitellessa pitäisi ottaa huomioon mahdollisesti lähistölle tehtävät muut lämpökaivot.

Ihmettelen hiukan viileää energiakaivoasi.
Tämä voisi olla yksi selitys siihen.
Toinen voisi olla kallioperän kiviaineksen tavanomaista huonompi lämmönjohtavuus.

no tämähän on sitten selvästi yksi erittäin potentiaalisesti vaikuttava tekijä. Lähin kaivo on tasan 15 metrin päässä. Seuraavaan talouteen ei onneksi ole tulossa mlp-ratkaisua, mutta jos sitä seuraavaan tulee niin ollaan taas n. 30-45 metrin päässä kaivostamme. Kiviaines pitäisi GTK-hakupalvelun mukaan olla mikroliittigraniittia tms, eli ainakin  lähellä tuota 3,0 lämmönjohtolukua ollaan. Onko tämä kaivojen läheisyys asia, jonka suunnittelija osaa ottaa mitoituksessa huomioon (tiedossa on tarkkaan ollut että kaivo on lähellä, koska kaupunki tarkkaan määrittelee ja ohjeistaa sijainnit)?

Toinen asia jonka haluaisin varmistaa on tuo aktiivisyvyys joka nyt pitäisi olla 110 m (kaivo 120 m), onkohan sen tarkistamiseen mitään rautalankamallia olemassa?

[tomppeli]

...  Lähin kaivo on tasan 15 metrin päässä...

Laskin nyt niin, että huomioitiin 15 metrin päässä oleva naapurin samansyvyinen lämpökaivo.
Talosi lämpökaivoon tarvittaisiinkin noin 150 metriä aktiivisyvyyttä.

[Fjonsson]

Tässä logidataa 12.1. aamusta 13.1. aamuun. Viileällä kaivolla operoidaan. Pitänee palauttaa keruupiirin nopeus 70%->75% ja kiertovesipumpunkin nopeutta 35% ylöspäin.

[Fjonsson]

Nyt tuli mielenkiintoinen ilmiö. Muutin eilen n. klo 17 aikoihin kiertovesipumpun nopeuden 35%->55%. Nyt vilkaisin käyrää ja tuo menoveden lämpötila on alkanut tehdä tuollaista sahalaitakuviota - eli lämmitysjaksolla se heittelee melkoisesti. Muutin lisäksi illemmalla nopeuden 55->60% (lähes tehdasasetuksiin) ja tuo sahalaita eli vaihtelu vain lisääntyi. Mistähän mahtaa tällainen johtua, onko muilla samanlaisia havaintoja?

Muutoksen tein koska olen ymmärtänyt että hyötysuhde on parempi kun paluuveden lämpötila on hieman korkeampi (?).

Tuossa aiemmin mainittu yläkerran viileys alkaa olla voitettu kanta (pakkasta aamulla -14,7+tuulen vaikutus). Toimenpiteet jotka on tehty: käyrän nosto asteittain 3+0 -> 3+3, linjasäätöventtiili alakerran jakotukilta suunnitelman mukaiseksi 4->3, huonetermostaateilla (toimilaitteilla) kiertoa pienemmäksi niistä tiloista joissa ei tarvita maksimikiertoa, pakkasen ollessa enemmän kuin /noin -15 astetta iv-konetta pienemmälle.

[maalämmittää]

....  sahalaitakuviota ...

Onko termostatteja jossain ?  Minulla ainakin iso patteri aiheuttaa vastaavaa.

[tomppeli]

Nyt tuli mielenkiintoinen ilmiö.

Johtuisiko siitä, että expansioventtiilin säätö ei kohdillaan ja kylmäprosessi on mennyt huojuntaan.
Silloin tarvittaisiin kylmäkalle säätämään prosessia. Tulistus on liian vähäistä.
Syynä voi olla viallinen paisuntaventtiili tai se takertuu.

Huojunta on kuitenkin taajuudeltaan noinkin harvaa.
Taitaa olla jonkin lämmönjaossa olevan on/off -termostaatin aiheuttamaa.
Sitä tukee se, että ilmiö tuli kiertopumpun nopeuden säätämisen yhteydessä.

[Fjonsson]

pitääpä testata. Laitan huonetermostaatteja (joita siis säädin eilen kolmessa eri tilassa joissa ei tarvita niin paljoa lämpöä - olivat kaikki auki eiliseen iltapäivään saakka) takaisin auki ja tarkistan tilanteen.

[fraatti]

pitääpä testata. Laitan huonetermostaatteja (joita siis säädin eilen kolmessa eri tilassa joissa ei tarvita niin paljoa lämpöä - olivat kaikki auki eiliseen iltapäivään saakka) takaisin auki ja tarkistan tilanteen.

Jos lämmitystä noissa tiloissa pitää kuristaa pysyvästi niin kannattaa tehdä se jakotukista esisäätöä säätämällä.

Termostaatin tehtävä on vain leikata vain jostain ulkopuolisesta lämmönlähteestä tuleva ylimääräonen lämpö pois... on-off termostaateilla saa äkkiä käynnistyksiä lisää koneeseen.

[Fjonsson]

ja tämä sahalaita/värinä selkeni tuolla huonetermareiden uudelleen avauksella. Menoveden lämpötila heti tutusti tasaisempi. Logista näkee muutoksen kohdassa ~klo 14.30

[fraatti]

ja tämä sahalaita/värinä selkeni tuolla huonetermareiden uudelleen avauksella. Menoveden lämpötila heti tutusti tasaisempi. Logista näkee muutoksen kohdassa ~klo 14.30

Tarkkasilmäinen huomaa myös kuvasta alhaisemman tulevan ja menevän veden lämpötilan -> Parempi cop. 
Sekä kun varaavaa massaa on enemmän niin tämä myös vaikutti käyntijakson pituuteen.

[euroshopperi]

Yksi juttu kiinnitti tuolla aikaisemmin huomiota. Oli laskettu liuospiirin ja lämmityspuolen virtauksia aika raakalla kädellä. Eikös tuossa samalla lasketa sen pumpun teholuokkaa. Eli 6 kW pumpusta tehdään 4,5 kW pumppu, joka tuottaa kyllä korkeampaa lämpöä, mutta virtaaman vähentämisen johdosta tulee kW:ja vähemmän. Liuoskierto voi olla tuo pullonkaula , jos kaivo meinaa jäätyä, mutta toisiokiertoa ei kyllä kannattaisi laskea, jos talo kerran kylmenee.

[Fjonsson]

tämä pitää paikkansa ja routa on ajanut porsaan kotiin noissa nopeusasioissa. Nyt jo suht lämpimään kotiin Seikkailun saldona sekä lämpöä että havainto pitkän piirun alamittaisesta kaivosta. 

Laskin noita nopeuksia luettuani manuaalista (ja toki täältä foorumiltakin) että laskemalla nopeutta voisi sekä keruun että lämmitysveden lämpötilojen deltaa Niben suositustasolle. Mutta kuten sanottua ei kovin tehokasta ole sellainen. Keruupumpun nopeuden muutosta/vaikutusta ajattelin vielä tässä pakkasten jatkuessa vähän testailla.

 

[euroshopperi]

Onko sulla tontilla tilaa laittaa esim 50-100 m maapiiriä siihen kaivolle menevään putkeen. Se olisi varmaan halvin korjaus tuohon matalaan kaivoon.

[Fjonsson]

Tuossa kuvassahan se lukee heti ylhäällä että siellä on linjasäätöventtiili drv-9505. Jonka esisäätöarvo pitää olla 3...

Nythän tässä kävi sillä tavalla ettei yläkerrassa ole asennettuna linjasäätöventtiiliä vaikka suunnitelma niin sanoo. Mikäs tämän käytännön merkitys on? Paitsi se että virtausten hallinta / säätämineen jiiriin ylhäällä lienee pari boforia vaikeampaa? Periaatehan peruksenaan taitaa olla se että kun kuristan linjasäätöventtiiliä alhaalta niin 'ylijäävä' lämmin vesi kiertää muissa piireissä, myös EHKÄ ylhäällä...

[fraatti]

Jos käytössä on kaksi jakotukkia niin tällöin olisi hyvä että ainakin toisessa olisi tuo linjasäätöventtiili. Näin pystyisi säätämään virtauksia helpommin kohdalleen ja esim ala-/yläkerran suhdetta toisiinsa säätämään yhdestä nupista. Nyt vaihtoehtona ei ole sitten kuin kuristaa/aukaista jokaista piiriä erikseen riippuen siitä mikä on haluttu lopputulos.

Saman vaikutuksen saa molemmilla tavoilla aikaseksi?

[Fjonsson]

Pakkasjakso lusittuna. Alla käyriä siitä miten meni  Ulkolämpötila kävi Nibe ulkolämpötilamittarin mukaan  -24,8 ja Helenin mittauksen mukaan -26,8 astetta. Teho riitti noi -19 asteeseen ja sitten käytiin yhtä soittoa eikä oikein päästy pyyntilämpötilaan ennen kuin lauhtui. Toisessa kuvassa mukana asteminuutit joista näkee missä asti käytiin.

Keruulioksen lämpötila oli tukevasti pakkasella, sisään -1,5 ja ulos -4,0 (tämä siis saattaa olla 0,8 astetta liian lämmin lukema).

Tuvassa oli suht lämmintä. Käyrä 3 +3, keruupumppu nopeudella 70%, kiertovesipumppu 65%. Jälkimmäistä laskemalla olisi saatu lämpimämpääkin vettä, mutta olisiko lämpö pysynyt? Hyötysuhteella ainakin olisi viskattu vesilintua.

Nyt kun lauhtui (aamulla -2,2 astetta) niin keruulios sisään edelleen viileää. Alin sisään 0,4 ja ulos -2,4 astetta. Tästä kun kaivo viilenee muutaman vuoden niin mihin pakkasasteisiin mahtaa järjestelmä enää riittää.

Testiympäristö sattui aloittelevalle maalämmittäjälle kohdalleen kun tammikuun alku oli kai kylmimpiä 30 vuoteen