Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Kallioperän kivilaatu  (Luettu 38243 kertaa)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 946
  • Maalämpöfoorumi
Kallioperän kivilaatu
« : 30.12.15 - klo:00:08 »
Olisiko kiinostusta ohjeelle jolla voi tarkistaa millaista kiviainesta tuolta maaperästä oma torpan kohdalta löytyy todennäköisesti? Tuohan määrittelee jossainmäärin sen kuinka otolliset olosuhteet on energiakaivolle ylipäätään. Hyvässä kallioperässä lämmönjohtuvuus on korkea ja huonossa matala.
« Viimeksi muokattu: 31.12.15 - klo:06:53 kirjoittanut fraatti »
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 946
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kiviaines
« Vastaus #1 : 31.12.15 - klo:05:38 »
Hiljasta oli mutta tehdään tähän nyt joku esimerkki.

Nykyään on saatavilla jos jonkinlaista karttaa ilmaiseksi ja nuo on kaikki netissä nähtävillä ilmaiseksi. Tuolta voi käydä tarkistamassa vaikka tonttinsa rajat tai vaikka kiinteistötunnuksen. Tai jos haluaa tietää kuinka se oma metsä on kasvanut niin laserkeilausdatan perusteella sekin selviää. Myös jos tuntuu että omissa nurkissa on tapahtunut poikkeuksellisen paljon liikenneonnettomuuksia niin tuokin selviää sieltä. Tai vaikkapa sienestysreissua varten katsomassa missä ne polut tuolla mettässä kulkikaan... paikan nimi/osoite on www.paikkatietoikkuna.fi -> karttaikkuna

Tässä esimerkissä tutkitaan hiukan millaista kallioperää tuolta oman porakaivon luota mahtaakaan löytyä. Kuvissa olevilla asetuksilla selviää mm että muutaman kilometrin päässä asumuksestani on tehty kairauksia missä on etsitty kallioperästä mineraaleja, tässä tapauksessa kultaa(siniset rastit). Lähettyviltä on myös otettu kairausnayte maaperästä(harmaa pallo). Sen tuloksissa näkyy tuossa kuvan alalaidassa että kairausnäyte on ollut granodioriittiä. Värit kartalla myös kertovat mitä kivilajia tuo kyseinen alue sisältää. Tuo granodioriitti on lämmönjohtavuudeltaan ihan hyvä aine ja sen lämmönjohtavuus on 3,3 W/mK. Mitä suurempi arvo on niin sen parempi se on energiakaivon kannalta. Typpillisesti mitoitusohjelmissa käytetään arvoa 3,0 W/mK, jos tarkempaa tietoa ei ole saatavilla.

Sitten vielä asetukset kuinka tuollaisen näkymän saa aikaiseksi.
Aivan ensimmäiseksi lienee helpoin hakea omsa asunto joko käyttämällä kartan hakua tai sitten vaan zoomailla hiiren rullalla kartta oikeaan kohtaan. Sitten oman asunnon löytämisen helpoittamiseksi myöhemmin sen paikka on hyvä merkitä karttaan. Se onnistuu kohdasta tee "karttamerkintä" ja sitten tuplaklikkaamalla kartalla haluamallaan kohdalla.


Karttatasot kohdasta valitaan sopivat kartat raksilla(tässä tapauksessa oikea kartta on tuo missä ei ole tuota vihreää sylinteriä tuossa raksin vieressä kuten kuvasta näkyy). Sen jälkeen "valitut tasot" kohdassa käydään säätämässä kuinka eri karttatasot näkyvät toisistaan läpi.


Karttatasot:
*Openstreetmap tiet; läpinäkyvyys 100%
*Kallioperä 1:200 000; 60%
*Kallioperäkairaukset; 100%
*Kallioperäkemia; 100%
*muut karttatasot poistetaan näkyvistä



« Viimeksi muokattu: 02.01.16 - klo:03:56 kirjoittanut fraatti »
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 946
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kiviaines
« Vastaus #2 : 31.12.15 - klo:05:55 »
Jos kivilajit eivät muuten selviä kartan tarjoamien selityksien voimin niin tuossa niitä on sitten lisää :)
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 946
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kiviaines
« Vastaus #3 : 31.12.15 - klo:06:50 »
Ja että tuosta tiedosta olisi jotain hyötyä niin tässä muutamia lämmönjohtavuuksia. Laitan vielä samaan taulukkoon mitä tuo konkreettisesti vaikuttaisi kaivon syvyyteen laskentaohjelmalla. Kuka tunnustaa asuvansa geysirin päällä ja kaivo on kartan mukaan kvartsiitilla?


« Viimeksi muokattu: 02.01.16 - klo:03:22 kirjoittanut fraatti »
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Timo Karhu

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 717
  • Turisti.
    • F1145 Säädöt: käyrä 3(+2), am -180, lisäys -600, keruu AUTO, kv AUTO, lj 35%, lt-pyynti 21,5C kerroin 4
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #4 : 31.12.15 - klo:13:03 »
Hieno palvelu, kiitos ohjeistuksesta. Itse en löytänyt "kallioperäkemiaa" karttatasoksi ja tuo taustaväri heittäyty tyystin vaaleanpunaiseksi. Mitäs mää teen väärin?
RMT: -58/169m2/650m3/27->17,5MWh/a/4hlö/kellari 16C
MLP: 177m kaivo / F1145-10+VPB200+UKV100 / C33(1)-C22(9)-C21(2)-C11(5), Volcano Mini EC.
IV: LTR-3 EDW / Sabiana Fly 4
S: 1-aika/pörssi/s-kiuas, 29m2-latt.lämm

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 946
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #5 : 31.12.15 - klo:14:26 »
Hieno palvelu, kiitos ohjeistuksesta. Itse en löytänyt "kallioperäkemiaa" karttatasoksi ja tuo taustaväri heittäyty tyystin vaaleanpunaiseksi. Mitäs mää teen väärin?

Höh! Ehkä tärkein asetus oli jäänyt pois elikäs kartan läpinäkyvyys. Lisäsin sen tuohon ohjeeseen sekä hiukan muutakin asiaa selvetävää jotka olin jättänyt laiskuuksissani pois...
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 685
  • 55 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
    • Kotisivuni
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #6 : 31.12.15 - klo:14:59 »
Kuka näitä käyttöliittymiä oikein tekee ....??
KAUHEA KÖTÖSTYS, joka vaatii viikon kurssin, että saisi jotain järkevää aikasiksi.....huh..

Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa Timo Karhu

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 717
  • Turisti.
    • F1145 Säädöt: käyrä 3(+2), am -180, lisäys -600, keruu AUTO, kv AUTO, lj 35%, lt-pyynti 21,5C kerroin 4
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #7 : 31.12.15 - klo:15:03 »
Ach.. enpä lukenut ohjeita tarpeeksi tarkkaan, mulla oli tuo sylinteri-kallioperä valittuna, nyt näkyy. Ja jos tsuumaa liian lähelle, tuo pudottaa kivilaatuvärin pois. Se taisi olla alkuperäinen onkelma.

Noh, juuri niinkuin 2012 katsoin silloisilla palveluilla: kvartsi- ja granodioriitti eli jossain 2,9-3,3W/mK tontilla mennään.
Huumorilla voisi sanoa että kaikkien suunnittelijoiden pitäisi lukea iltalukemiseksi Niina Leppäharjun tutkielma "Kalliolämmön hyödyntämiseen vaikuttavat geofysikaaliset ja geologiset tekijät" sekä kurkata tästä palvelusta oma (tai asiakkaan) kivilaatu!

Ovatkohan kaikki aina 3-6C sisääntulevan kaivolitkunomistajat tosiaan kvartsiittinaisia ja -miehiä?
RMT: -58/169m2/650m3/27->17,5MWh/a/4hlö/kellari 16C
MLP: 177m kaivo / F1145-10+VPB200+UKV100 / C33(1)-C22(9)-C21(2)-C11(5), Volcano Mini EC.
IV: LTR-3 EDW / Sabiana Fly 4
S: 1-aika/pörssi/s-kiuas, 29m2-latt.lämm

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 946
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #8 : 31.12.15 - klo:15:15 »
Ovatkohan kaikki aina 3-6C sisääntulevan kaivolitkunomistajat tosiaan kvartsiittinaisia ja -miehiä?

Ach.. enpä lukenut ohjeita tarpeeksi tarkkaan, mulla oli tuo sylinteri-kallioperä valittuna, nyt näkyy. Ja jos tsuumaa liian lähelle, tuo pudottaa kivilaatuvärin pois. Se taisi olla alkuperäinen onkelma.

Noh, juuri niinkuin 2012 katsoin silloisilla palveluilla: kvartsi- ja granodioriitti eli jossain 2,9-3,3W/mK tontilla mennään.
Huumorilla voisi sanoa että kaikkien suunnittelijoiden pitäisi lukea iltalukemiseksi Niina Leppäharjun tutkielma "Kalliolämmön hyödyntämiseen vaikuttavat geofysikaaliset ja geologiset tekijät" sekä kurkata tästä palvelusta oma (tai asiakkaan) kivilaatu!

Ovatkohan kaikki aina 3-6C sisääntulevan kaivolitkunomistajat tosiaan kvartsiittinaisia ja -miehiä?

Taisi osa ohjeista puuttua vielä hetki sitten....  :(

Tuo kuvassa oleva palkki missä kivilaatu näkyy kertoo myös sen kiven tarkan laadun. Palkki on ilmestynyt painamalla tuosta harmaasta pallukasta kartalla eli kivi näytteestä. Välillä onnistuin saamaan näyttöön myös sellaisen palkin jossa tosiaan lukee kuten sanoitkin kaksi kivilaatua. Jos homma ei muuten selviä niin vähintään tuosta väritaulukosta asia selviää ja vaihtoehtoja ei jää tuolloin kun yksi.

Hyvällä tuurilla kaivon sisällä on myös paljon veden virtauksia jotka nostavat kaivon lämmönsiirtymistä. Ja tietysti oman lisänsä tuo että 4 asteinen vesi on kaikista painavinta(tiheintä) ja aina pyrkii pohjalle. Lämmönsiirron aikana tuolla kaivossa on jalkuvasti näinollen myös pystysuuntaista liikettävedessä joka parantaa lämmönsiirtymistä. Taulukossa olevat arvot on otettu mitoitussoftasta. GTK:n brosyyreissä oli hiukan eri arvoja.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa noble

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 299
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #9 : 31.12.15 - klo:16:12 »
Etelä-Pohjanmaalla olisi biotiittiparagneissia iso alue. Tämä oli minulle uutta tietoa. Muistaakseni toiset kartat ilmoitti, että aluellani on graniitti ja kiven välimaasto.

Puna-valkoiselta graniitilta kivi kuitenkin näytti. En tiedä sitten miltä tuon biotiittiparagneissin kuuluisi näyttää.
Nibe 1245-8 / 180m kaivo

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 946
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #10 : 02.01.16 - klo:00:04 »
Täällä kanssa yritin painella tuon ohjelman nappeja. Sain näkyviin ainakin kiilleliuske, kiillegneissi, graniitti. En oikein listasta osannut kovuuksia katsoa. Näin nollakelillä näyttää tulevan lämmityksen lopuksi +3/-1 ja kaivon alimmat lukemat +2/-2. Kartassa näkyy aika paljon tuollaista vaalean sinistä. Lisäksi tuossa kaivossa mahtaa olla vähän veden vaihtuvutta, kun ilman korkkia tuli vedet pihalle. Maaporausta 13 metriä ja rikkonaista 18 metriä. Suojaputkea 21 metriä yhteensä. Rikkonaista taisi olla jossain syvemmälläkin vähän. Alkuosa kalliosta oli vihreän väristä, mutta sitä ei kovin paljoa tullut.

Tuo sininen sattuu olemaan juuri Etelä-Pohjanmaalla.



Osoite mikä tuossa kuvassa on sijaitsee tuolla sinisellä alueella. Värin perusteella se on kiilleliuske. Jos tuohon karttaan olisi valinnut kaikki karttatasot kuten tuolla ohjeessa oli niin tuossa osoitteesi vieressä olisi ollut harmaa täplä jossa on tehty kairauksia joskus. Tästä olisi selvinnyt että tuo väri on kiilleliusketta.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 946
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #11 : 02.01.16 - klo:00:57 »
Lainaus
Metamorfinen kivilaji

Gneissi on metamorfinen kivi.
Metamorfisiksi kivilajeiksi kutsutaan alkujaan sedimentti- tai magmakivilajeja, joissa on tapahtunut muutoksia tyypillisesti kiderakenteessa tai kemiallisessa koostumuksessa.

Aluemetamorfoosia tapahtuu suuressa mittakaavassa mannerlaattojen reunavyöhykkeillä maan kuoressa tapahtuvassa toiminnassa, jossa kiviaines joutuu suureen paineeseen ja kuumuuteen. Paikallismetamorfoosia tapahtuu sulan kuuman kiven, magman, joutuessa kosketuksiin kiinteän kiven kanssa, jolloin magmaa ympäröivä kivi vaihtaa kiderakennettaan. Magma voi myös sisältää mineraaleja, jotka reagoivat ympäröivän kiviaineen kanssa kemiallisesti.

Metamorfisia kivilajeja kutsutaan myös kiteisiksi liuskeiksi. Esimerkiksi graniitti muuttuu paineessa graniittigneissiksi ja savikivi kiilleliuskeeksi eli kiillegneissiksi.

Mitoitusohjelmasta peräisin olevasta taulukossa jonka aikasemmin laitoin tuo kivilaji on käsitykseni mukaan 2,6 W/mK.
Tässä muutama muu taulukko hiukan eri lähteistä.

Sinullakin kaivo taisi olla melko syvä joka on hyvä juttu näiden tietojen valossa...



Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa jm82

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 446
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #12 : 02.01.16 - klo:01:42 »
Joo itsekin älysin painella noita kohteita yksitellen, niin näkyy kairaukset.
Tuo lähin poraus tosiaan kiilleliuske ja siinä olisi ollut kai ihan kökköä 1 "kovuus".

Tuossa sitten useampia kairauksia lähistöltä.
http://aijaa.com/rm1i6o
Siinä alimpana kiilleliuske 1 sedimentary rock.
Sitten olisi "parempaa" kiilleliusketta. Kiillegneissiä. Graniittia. Granodioriittia. Tonaliittia. Ainut ongelma että noista pitäisi vielä jotain tajutakin :)

Tuossa vielä vähän kauempaa lähistöltä. Siellä on porattu kärnäiittiä meteoriitin törmäysalueelta. Sen "kovuus 7" jos tuo nyt edes kovuutta tarkoittaa.
http://aijaa.com/udAT5P

Tuossa oli siitä kärnäiitistä, mutta ei kyllä kovuudesta mitään tarkempaa mainintaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rn%C3%A4iitti
Se nyt ainakin näyttää varmalta että kvartsiittia ei ole missään lähistöllä :)

Joka tapauksessa kiviaines ei pitäisi täällä olla kovin huonoa, poraus oli suht työläs. Edellinen porauspaikka oli ollut 240m ja siellä oli kai ollut aika pehmeää kalliota. Mutta nuo on vähän sellaisia arvailuja kun ei tarkemmin porauksista mitään tiedä. Ainakin lämpöä tulee kaivosta, lähti pyörimään niin +5C tulee kaivosta ja ulkona -11 pakkasta.

Nuo tulokset taisi olla Keski-Suomesta, Etelä-Pohjanmaalta ei taida olla samanlaista listaa. Mutta voihan kivilajit silti olla ihan samat.

Joo kaivo on tosiaan syvä, mutta ei se kumminkaan pitäisi olla 10kW pumpulle yhtään liian syvä. Rautiassa ne laskeskeli että jos haluaisin 10kW innotechin niin saisi olla yli 200m, kai jotain 220 metriä.

Goolgasin jotain.
http://kaiva.fi/geologia/kivilajit-ja-malmien-synty/kivilajien-jaottelu-ja-syntytavat/

Lainaus
Metamorfoosiasteen kasvaessa (siis läpötilan ja paineen kasvaessa) kiven raekoko kasvaa: Suhteellisen alhaisen asteen metamorfoosissa hienorakeisesta, alunperin savisesta sedimenttikivestä syntyy ensin fylliittiä joka on hienorakeinen liuske. Lämpötilan ja paineen kasvaessa fylliitin mineraalien (kiilteet, kvatsi, maasälpä) raekoko kasvaa ja syntyy kiilleliusketta, jossa yksittäiset mineraalirakeet ovat jo nähtävissä. Metamorfoosiasteen edelleen kasvaessa kiilleliuskeen raekoko kasvaa ja kiveen saattaa alkaa ilmestyä muita mineraaleja kookkaampia rakeita eli ns. porfyroblasteja, jotak ovat kooltaan yleensä useita millimetrejä tai jopa muutaman senttimetrin kokoluokkaa. Viimeisessä vaiheessa syntyy erilaisia gneissejä ja jos kivi alkaa sulaa, syntyy nk. migmatiitteja.
Lainaus
Sedimenttikivet
Alkuperäinen kivilaji Savikivi
Alhainen-keskinkertainen metamorfoosiaste
Fylliitti, kiilleliuske

Alkuperäinen kivilaji Savikivi
Korkea metamorfoosiaste
Kiilleliuske, kiillegneissi, granuliitti, migmatiitti

Lainaus
Sedimenttikivet alkup Hiekkakivi
Kvartsiitti   
nibe 1217-10 vm2008, 200m kaivo, vanha 400 L (puskuri)varaaja esilämmityskierukalla. Itse asenneltu 24.11.2014. -73 120m (165).

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 946
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #13 : 02.01.16 - klo:03:54 »
Oli pesiytynyt tuonne alkuperäiseen lämmönjohtavuus taulukkoon muutama virhe kuten puuttuvia sanoja ja kirjoitusvirhe. Korjasin ne. Nyt tuossa 2,6 kohdallakin lukee se mitä pitäisi...  :)

Tuossa vielä vähän kauempaa lähistöltä. Siellä on porattu kärnäiittiä meteoriitin törmäysalueelta. Sen "kovuus 7" jos tuo nyt edes kovuutta tarkoittaa.
http://aijaa.com/udAT5P

Tuossa oli siitä kärnäiitistä, mutta ei kyllä kovuudesta mitään tarkempaa mainintaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rn%C3%A4iitti

Käsittääkseni tuossa aineistossa ei ole kovuuksia mitenkään ilmoitettu vaan korkeintaan että mihin ryhmiin mikäkin kivilaji kuuluu.

Lappajärven meteoriitin iskemä kohta näkyy kyllä hyvin tuossa kartalla. 77 miljoonaa vuotta sitten tuo on arvioitu tuohon paukahtaneen. Sinänsä melko "tuore" kun jalkojen alla olevan kallion iäksi oli määritelty noin 1900 miljoonaa vuotta...   :)

Kun pengoin lisää tuota omaa kivilajia vastaan tuli varsin mielekiintoista materiaalia. Tuo omakivilaji oli granodioriitti eli "harmaa graniitti". Samaa kiveä on louhittu tästä omalta tontilta ja sen ympäristöstä 1800 luvun loppupuolelta aina vuoteen 1938 asti. Kivet on irroitettu käsivoimin käyttäen apuna kiviporaa, kiiloja, lekoja, rautakankia, ketjuja ja nostokraanoja. Suurimmat kivet ovat olleet 4-6m3 kokoisia. Kivet on sitten viety reslalla/kivirattailla eteenpäin hevosvoimin. Suurimman kiven kerrotaan päätyneen Tampereen Tuomiokirkon keskipilarin alimmaseksi kiveksi ja tuo on kirkon suurin kivi. Tuota möhkälettä vetämään on tarvittu 6 hevosta. Kiveä on päätynyt mm aleksanterin kirkon sokkeliksi, pispalan uittotunneliin, aulangon tornin portaiksi, Ylisen sairaanlaan sekä monen kaupungin katukiviksi. Jopa Moskovaan ja Lontooseenkin asti on kiveä päätynyt... Melkosta touhua  ???
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 946
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #14 : 02.01.16 - klo:04:12 »
Etelä-Pohjanmaalla olisi biotiittiparagneissia iso alue. Tämä oli minulle uutta tietoa. Muistaakseni toiset kartat ilmoitti, että aluellani on graniitti ja kiven välimaasto.

Puna-valkoiselta graniitilta kivi kuitenkin näytti. En tiedä sitten miltä tuon biotiittiparagneissin kuuluisi näyttää.

Lainaus
Gneissi

Gneissi on yleinen metamorfinen kivilaji, joka on tyypillisesti keski- tai karkearakeinen.[1] Kiven mineraaleista vähemmän kuin 50 % on suuntautunut ja litistynyt maankuoren liikkeiden vaikutuksesta. Liuskeissa taas yli puolet mineraaleista on liuskostunut ja suuntautunut. Gneissiä syntyy korkean asteen (korkean lämpötilan) aluemetamorfoosissa.

Kun graniitti metamorfoituu paineen alaisena, siitä tulee graniittigneissiä. Graniitti ja gneissi muodostuvat samoista mineraaleista: niissä on maasälpää, kiillettä ja kvartsia. Gneississä on paljon raitoja. Väriltään se on joko harmaa tai punertava, joskus myös melkein musta.[1]

Gneissejä voidaan myös nimetä mineraalikoostumuksensa mukaan, esimerkiksi kiillegneissi, joka sisältää hyvin runsaasti kiillettä. Kiillegneissin väri vaihtelee mustasta harmaaseen. Kiilteestä johtuen rakenne on usein liuskeinen. Magmakivistä syntyneistä gneisseistä käytetään myös nimitystä ortogneissi, sedimenttikivistä syntyneitä kutsutaan nimellä paragneissi. Seoskiviin eli migmatiitteihin kuuluvan suonigneissin tunnistaa kerrosmaisesti vuorottelevista vaaleista ja tummista raidoista.

Suomen maakuntakivistä gneissi on Keski-Pohjanmaan maakuntakivi.

Sulla on hyvä kallioperä siinä alla ainakin lämmönjohtavuuden osalta.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa kWh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 135
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #15 : 02.01.16 - klo:12:07 »
savikivi kiilleliuskeeksi eli kiillegneissiksi.



Mielenkiintoinen aihe. Omalle sijainnille pallolla kartta kertoi ymmärtääkseni kallion olevan kiillegneissiä. Tuossa kivilajin lämmönjohtavuus väliluokittain-taulukon selityksissä kiilleliuske mainitaan olevaksi luokassa keskinkertainen, ja kiillegneissi luokassa hyvä. Kuinkahan eri kivet nämä nyt sitten ovat.

Kartta myös väittää tontin olevan pohjavesialueella, silti kaivosta nousee nyt 0 asteinen liuos.
Kangasalla Viessmann Vitocal 333g A08 185/190 lokakuusta 2014. Lämmitettyä betonilaattaa 162+53, ympärillä siporexia vuodelta 1999.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 946
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #16 : 02.01.16 - klo:13:43 »
Mielenkiintoinen aihe. Omalle sijainnille pallolla kartta kertoi ymmärtääkseni kallion olevan kiillegneissiä. Tuossa kivilajin lämmönjohtavuus väliluokittain-taulukon selityksissä kiilleliuske mainitaan olevaksi luokassa keskinkertainen, ja kiillegneissi luokassa hyvä. Kuinkahan eri kivet nämä nyt sitten ovat.

Kartta myös väittää tontin olevan pohjavesialueella, silti kaivosta nousee nyt 0 asteinen liuos.

Ylin teksti on lainaus wikipediasta. Luulen että siellä on puurot ja vellit sekaisin. Luotan enemmän gtk:n materiaaliin. Wikipediaan voi kirjoittaa kuka vaan ja sinne saattaa joskus jäädä virheitä. Sinun kohdalla kallion laatu on hyvä jos se on kiillegneissiä.


Kiilleliusketta


Gneissit
Gneissit ovat Suomen kallioperässä erittäin yleisiä. Gneissien mineraalikoostumus ratkaisee, mitä lisämääreitä gneissin nimeen tulee. Graniittigneissi on rakenteeltaan suuntautunut (pilsteinen) metamorfinen kivilaji, joka kvartsin ja plagioklaasin ohella sisältää biotiittia ja joskus kalimaasälpää. Suonigneississä on liuskeisuuden suuntaisia graniittimaisia suonia. Sarvivälkettä sisältävää gneissiä sanotaan sarvivälkegneissiksi. Kiillegneissi on rakenteeltaan heikosti liuskeinen gneissi, jonka tummista mineraaleista suurin osa on biotiittia. Biotiitin lisäksi kiillegneississä on maasälpää, kvartsia ja muskoviittia. Päämineraalien suhteet saattavat kuitenkin vaihdella melkoisesti. Mineraalikoostumuksen mukaan kiillegneissin väri vaihtelee harmaasta mustaan.

Liuskeet
Kiilleliuske on pääasiallisesti kiillettä ja kvartsia sisältävä metamorfinen kivilaji, joka on tavallisesti metamorfoitunutta savikiveä. Parhaiten lohkeilevia tyyppejä louhitaan käytävälaatoiksi. Fylliitti on pienirakeinen kiilteestä ja kvartsista koostuva liuske. Fylliitti on yleensä väriltään musta. Fylliitille on ominaista erittäin hyvin kehittynyt liuskeisuus, minkä vuoksi sitä louhitaan runsaasti mm. Suomessa käytävälaatoiksi.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 451
  • L-Ässä V-7
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #17 : 02.01.16 - klo:17:38 »
Minäkin selvittelin meidän seudun kallioperää.
Kartan mukaan kaivo sijaitsee muutaman kymmenen neliökilometrin kokoisella "Apliittinen rapakivi" alueella, jota ympäröi "Viborgiitti (rapakivi)", lähellä on myös "Rapakivi graniittia".
Kaivoa porattaessa tuli etupäässä punaista vettä mutta välillä myös harmaata.
Taulukossa ei ollut rapakiven lämmönjohtavuutta. Onkohan samaa suuruusluokkaa kuin tavallisella graniitilla?
Geysir kaivo ei ole mutta koska rapakivessä on enemmän uraania kuin muissa kivissä on kaivo pieni ydinreaktori.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975

Poissa kWh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 135
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #18 : 02.01.16 - klo:17:59 »
1. Viborgiitti, porfyyrinen rapakivi tai tumma rapakivi, lämmönjohtavuuden arvio 3,45 W/(mK), erinomainen
2. Pyterliitti (rapakivi), lämmönjohtavuuden arvio 2,55 W/(mK), keskinkertainen

lähde
Kangasalla Viessmann Vitocal 333g A08 185/190 lokakuusta 2014. Lämmitettyä betonilaattaa 162+53, ympärillä siporexia vuodelta 1999.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 946
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #19 : 02.01.16 - klo:18:20 »
Minäkin selvittelin meidän seudun kallioperää.
Kartan mukaan kaivo sijaitsee muutaman kymmenen neliökilometrin kokoisella "Apliittinen rapakivi" alueella, jota ympäröi "Viborgiitti (rapakivi)", lähellä on myös "Rapakivi graniittia".
Kaivoa porattaessa tuli etupäässä punaista vettä mutta välillä myös harmaata.
Taulukossa ei ollut rapakiven lämmönjohtavuutta. Onkohan samaa suuruusluokkaa kuin tavallisella graniitilla?
Geysir kaivo ei ole mutta koska rapakivessä on enemmän uraania kuin muissa kivissä on kaivo pieni ydinreaktori.

ATS

Kyllä minä käsitän että todella hyvällä paikalla on kaivo tuon suhteen vaikka uraani ei olisikaan haljennut vielä...  ;) Graniitti lienee varsin lähellä. Rapakiveä oli myös jotain höttöstä mutta tuossa ei liene kysymys siitä...

Elimäellä kallion lämpötilamittaukset on tehty kalliokaivosta 400 m syvyyteen asti. Käytetyn kairausmenetelmän vuoksi kairasydäntä ei ollut käytettävissä, vaan rapakiven lämmönjohtavuus mitattiin pintakalliosta (syvyys alle 25 m) kairatuista näytteistä (Järvimäki and Puranen, 1979). Kivilaji on yhtenäisesti viborgiitti ja lämmönjohtavuus 3.47 W/(mK).

Täällä on jotain tuosta rapakivestä.
http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/CH9.pdf
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Seagear

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 874
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #20 : 02.01.16 - klo:18:25 »
Geysir kaivo ei ole mutta koska rapakivessä on enemmän uraania kuin muissa kivissä on kaivo pieni ydinreaktori.

ATS

En tiedä onko totta vai legendaa, mutta joku väitti että Olkiluodon "Onkalon" päällä olevassa peruskalliossa on enemmän uraania kuin mitä itse loppusijoitusluolaan suunnitelluissa käytetyissä polttoainesauvoissa.
Danfoss DHP-H8+UKV100,
porakaivo 175m, patterilämmitys, 146 + 70m2 puolilämmin, rv. -73

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 946
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #21 : 02.01.16 - klo:19:16 »
Tuli mieleen että laikkasin kesällä timatilla tuosta kalliosta soiroja jotta vedet sai liikkumaan sopivasti. Kävin hakemassa yhden palasen. Näyttää melkolailla samalla kuin netistä kuvas granodiariitista. Suurempana kuvana samaa matskua samoilta huudeilta lopullisessa käyttötarkoituksessaan.... On siinä ollut aikanaan kova kilkuttaminen...  ::)


Sen verran haastaavaa tunnistaminen on että itse en osaa sanoa mitään eroa tuon ja normaalin graniitin välissä. Ero tosin olekaan suuri vaan eri aineiden suhteet vain vaihtelevat noissa eri tavalla.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa noble

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 299
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #22 : 02.01.16 - klo:23:13 »
Sulla on hyvä kallioperä siinä alla ainakin lämmönjohtavuuden osalta.

Toivon mukaan on hyvä kallioperä, vesi vaihtuu ainakin viime kesänä testatessa nihkeästi.

Nyt käynnin alussa tulee 3-4'C liuos ja 1,5h käynnin lopussa 0,2-0,4'C. Ekoja 25-30 pakkasjaksoja odotellessa.

Kaivoa pitäisi olla riittäävästi, näillä 17 pakkasilla näyttää käyvän noin tunnin ja lepää noin tunnin. Asteminuuteilla saisi käyntejä tietenkin tarpeenvaatiessa lyhyemmäksi.
Nibe 1245-8 / 180m kaivo

Poissa akh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 42
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #23 : 06.01.16 - klo:18:36 »
Näyttäisi olevan kartan perusteella amfiboliittia kohtalainen 2,5 lämmönjohtavuus, mikä selittää että nyt kun on pakkasta 22 astetta ja pari päivää ollut jo kylmää menee kaivoon -1 sisään ja -4 tulee takaisin. Eli olis voinut parikyt metriä kyllä lisää samalla vaivalla porata jos ois tän tiennyt mutta tällä mennään nyt, täysmitoitus laskettiin mutta kaivo ei ehkä ihan anna mitä pumppu pystyisi toimittamaan. Eli muutamakyt euroa talvessa jää nyt heikommaks nyttenkin jo 1000 wattia vastustehoa, eli ihan kamalaa :-)
Jämä Star RST 10kW (nibe 1245-10), 176m aktiivisyvyys, 200l puskuri, 50-luvun patteritalo, lounaisrannikko.

Poissa jala72

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 70
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #24 : 07.01.16 - klo:09:08 »
Kaivo näyttäisi olevan ehkä porattu porfyyriseen granodioriittiin, en tiedä osasinko katsella taulokoita oikein mutta näyttäisi olevan lämmönjohtavuus mainittu porfyyrille ja granodioriitille erikseen? Eli kumpaa tässä katsotaan? Tuo aiemmin mainittu ehkä johtuu siitä, että kartan zoomi ei riitä tarkistamaan onko kaivo sittenkin bioriittiparagneissiin porattu, on ihan rajatapaus mutta ehkä ensimmäinen vaihtoehto on se oikeampi.
Porausraportissa kaivo muodostuu näin:

0-1m maa
1-5m savi
5-220m harmaa kallio

E: Nyt zoomantui, on ensinmainittua materiaalia.
Nibe 1245-10 + 220m kaivo

Poissa Pasber

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 52
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #25 : 08.01.16 - klo:21:10 »
Fraatti. Näkyykö tuolla palvelussa Joensuun alueen kallioperän kivilaatua? En saanut nopealla silmäyksellä auki, pitää lapsia lähteä unille viemään niin aikaa oli rajallisesti.
Alpha innotec PWZS 6 nordic, Lämpökaivo 155m/140m. Talo vm.2016, 138 + 28m2 lattialämmitys. Vallox 110 MV.
Maalämpöä 12/2015 alkaen.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 946
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #26 : 09.01.16 - klo:09:59 »
Fraatti. Näkyykö tuolla palvelussa Joensuun alueen kallioperän kivilaatua? En saanut nopealla silmäyksellä auki, pitää lapsia lähteä unille viemään niin aikaa oli rajallisesti.

Kyllä tuolta koko suomi löytyy. Jos et löydä paikkaa ja laatua niin voi etsiä sen kartalta jos laitat vaikka yv:n tiennimen ja paikkakunnan.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 946
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #27 : 09.01.16 - klo:10:01 »
Kaivo näyttäisi olevan ehkä porattu porfyyriseen granodioriittiin, en tiedä osasinko katsella taulokoita oikein mutta näyttäisi olevan lämmönjohtavuus mainittu porfyyrille ja granodioriitille erikseen?

Molemmissa lämmönjohtavuus on hyvä joten sinänsä kallioperä on otollinen....
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 946
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #28 : 10.01.16 - klo:07:41 »
Kyllä tuolta koko suomi löytyy. Jos et löydä paikkaa ja laatua niin voi etsiä sen kartalta jos laitat vaikka yv:n tiennimen ja paikkakunnan.

Kyseisellä alueella kallioperä näyttäisi olevan kiilleliusketta.

Käyttäjällä jm82 oli samaa matskua kallioperä. Tässä turinaa siitä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6615.msg83910#msg83910
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 685
  • 55 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
    • Kotisivuni
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #29 : 10.01.16 - klo:08:08 »
Kyllä tuolta koko suomi löytyy. Jos et löydä paikkaa ja laatua niin voi etsiä sen kartalta jos laitat vaikka yv:n tiennimen ja paikkakunnan.

Tuota..tuota...tuon kartan käyttö on senverta vaikeaa, että voisinko pyytää sinua etsimään tämän meidän paikankin...eeh?
Ja koska tämä on www sivuillakin julkaistu, niin osoitekin löytyy www.rsaarela.com sivulta.

Kiinnostaa siksi, että meillähän oli jokaisessa 8;ssa kaivossa ensin suojaputkea 68 metriä, ja koko syvyys 250m kaivilla x 8
Kaikissa kaivoissa vettä pursui yli aikamoisesti monta päivää.

Kuitenkin asia kiinnostaa, riittääkö todellisuudessa edes nuo 8 kaivoa meille? Jos kallio vielä on "huonoa"?
Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 946
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #30 : 10.01.16 - klo:08:46 »
Tuota..tuota...tuon kartan käyttö on senverta vaikeaa, että voisinko pyytää sinua etsimään tämän meidän paikankin...eeh?
Ja koska tämä on www sivuillakin julkaistu, niin osoitekin löytyy www.rsaarela.com sivulta.

Kiinnostaa siksi, että meillähän oli jokaisessa 8;ssa kaivossa ensin suojaputkea 68 metriä, ja koko syvyys 250m kaivilla x 8
Kaikissa kaivoissa vettä pursui yli aikamoisesti monta päivää.

Kuitenkin asia kiinnostaa, riittääkö todellisuudessa edes nuo 8 kaivoa meille? Jos kallio vielä on "huonoa"?

Ohhoh. Johan on ollut kallio syvässä. Melko lähellä on kallio tullut vastaan 2m:ssä. Kalliossa on oltava melkoisia rotkoja. Toteutuneita kaivoja löytyy täältä: http://rototec.fi/referenssikartta/


Tämän perusteella kallio on tuolla paikalla graniittia jonka lämmönjohtavuus on erinomainen. Vieressä tuo hiekannäköinen on granodioriitti joka sekin pitäisi olla hyvää lämmönjohtavuudeltaan. Tämän suhteen ongelmia ei pitäisi olla jos kaivot muuten mitoitettu oikein.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 685
  • 55 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
    • Kotisivuni
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #31 : 10.01.16 - klo:09:05 »
Ohhoh. Johan on ollut kallio syvässä. Melko lähellä on kallio tullut vastaan 2m:ssä. Kalliossa on oltava melkoisia rotkoja.

Tämän perusteella kallio on tuolla paikalla graniittia jonka lämmönjohtavuus on erinomainen. Vieressä tuo hiekannäköinen on granodioriitti joka sekin pitäisi olla hyvää lämmönjohtavuudeltaan. Tämän suhteen ongelmia ei pitäisi olla jos kaivot muuten mitoitettu oikein.


Kiitos!  Tuo on hyvä tieto.
Tiedossa on, että paikkakunnalla on isoja eroja, ja meillä nyt satuttiin sitten siihen ehkä syvimpään rotkoon poraamaan..;)

Pitää vielä koittaa, jos "tomppeli" laskisi referenssiksi meidän paikan....sarjassamme kiva saada toinen arvio.
Tilausvaiheessa valitsimme "pisimmän" kaivon metrimäärän kyllä jo.
Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa Pasber

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 52
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #32 : 10.01.16 - klo:09:32 »
Talo sijaitsee selkeästi tuossa vaalean sinisellä alueella. Mikäli oikein ymmärsin kiilleliuske ei mitään ihmeellistä lämpökaivon kalliota ole, tieto lisää tuskaa tässä tapauksessa  ::)
Alpha innotec PWZS 6 nordic, Lämpökaivo 155m/140m. Talo vm.2016, 138 + 28m2 lattialämmitys. Vallox 110 MV.
Maalämpöä 12/2015 alkaen.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 303
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #33 : 10.01.16 - klo:18:47 »
Mulla näyttäisi olevan mikrokliininen graniitti. Eli onko tuo sitten hyvää vai huonoa? Tuossa aika lähellä on myös jotain juonnetta sellaisella hautuumaa ristillä ja vaaleaa beessiä. Ota noista sitten selvää.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m 17kW Viessmann 300 G+ 390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+ Aurinko

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 946
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #34 : 10.01.16 - klo:19:15 »
Mulla näyttäisi olevan mikrokliininen graniitti. Eli onko tuo sitten hyvää vai huonoa? Tuossa aika lähellä on myös jotain juonnetta sellaisella hautuumaa ristillä ja vaaleaa beessiä. Ota noista sitten selvää.

Ensimmäinen sana tarkentanee että millaisesta graniitista on kyse. Kaivot ilmeisesti ihan hyvällä kallioperällä.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa jm82

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 446
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #35 : 10.01.16 - klo:19:49 »
Talo sijaitsee selkeästi tuossa vaalean sinisellä alueella. Mikäli oikein ymmärsin kiilleliuske ei mitään ihmeellistä lämpökaivon kalliota ole, tieto lisää tuskaa tässä tapauksessa  ::)
Täällä alueella tosiaan kanssa vaalean sinistä. Joko se on tuota aivan samanlaista kalliota, mutta veden vaihtuvuus olisi sitten niin hyvä että kaivosta tulee aika hyviä lukemia. Tai sitten noissa kiilleliuskeissa olisi jotain eroa keskenään.

Tuossa linkissä alimmaisena näkyvä on lähin poraus tältä alueelta. Kiilleliuske sedimentary rock. Olisi suht huonoa lämmönjohtavuudeltaan.
Mutta toisaalta vaalean siniselle alueelle on tehty muitakin porauksia ja ne kai olisi huomattavasti parempia. Kaksi muuta kiilleliusketta on myös, mutta ne on "schist, gneiss, amphibolite, skarn rock". Vähän huonosti saa kuvasta luettua.
Tuo kiilleliuske sedimentary rock voisi olla lämmönjohtavuudeltaan ehkä suht huonoa. Joku suuntaa-antava numero on kai laitettu tuohon kallionlaadun perään.
Täällä oli maaporausta 13 metriä ja parin päivän päästä porauksesta kaivo rupesi tulvimaan yli. Kaivo on aika lähellä jokea pellon laidassa. Kaivolta maa rupeaa laskemaan loivasti joelle päin. Maa on märkää savea.

Tänään kaivo oli suht kovilla. Pakkasta -20. Tiskikone otti kuumaa vettä ja suihkuun kului lisää. Lisäksi pumppu lähti käyntiin vähän ennen suihkua. Tuli aika pitkä käyntijakso, mutta en seuraillut ihan loppua että mitä lukemia olisi näyttänyt. +2/-2 oli kaivon lukemat. Ei vielä siinä vaiheessa +1/-2, mutta ei varmasti kaukana ollut. Mitoituslämpötila -29.

Pasberin 155 metrinen kaivo ei kumminkaan kauhean matala ole, että luulisi siitä lämpöä kumminkin riittävän sen mitä tarvitsee.

Tuossa se linkki täältä lähistöltä.
Periaatteessa nuo kaikki muut voisi olla ihan hyviä, mutta tuo alimmainen voisi olla huonoa.
Kuvassa näkyy kaikki poraukset jotka on tuossa näytön alueella. Valkoiset pallot taitaa olla niitä kohtia josta on otettu näyte.

http://aijaa.com/rm1i6o
nibe 1217-10 vm2008, 200m kaivo, vanha 400 L (puskuri)varaaja esilämmityskierukalla. Itse asenneltu 24.11.2014. -73 120m (165).

Poissa TeeHoo

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 76
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #36 : 10.01.16 - klo:20:17 »
 Kiillegneissiä täälläpäin
Vitocal 333-G 7,9kW + 100l UKV + 150m kaivo, lämmönjako: 138m² asuintilat + 90m² kellari pattereilla, 12,5 m² saunaosasto lattialämmitys.

Poissa Pasber

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 52
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #37 : 10.01.16 - klo:20:30 »
On niissä luultavasti eroja, veden virtaukset varmasti auttaa asiaan kun lämpöä tulee kauempaa veden mukana. Oman kaivon veden pinnasta ei mitään hajua, olin kesällä sellaisessa pumpulilinnassa ja luotin vaan, että tuolta sitä lämpöä talvella tulee kuin geisiristä  :D
En edes kurkannut kaivoon sen teon jälkeen. Pt-energiaporauksen raportissa lukee, veden korkeus 1m. Liekkö sitten metri pohjalla vettä  ;D

Toivotaan että lämpöä riittää. Pitää siinä nyt vuoden verran ainakin asua ennen kuin poran kutsuu uusintakierrokselle. Jos ei sitten tule 155m jääpuikko ennen sitä. Olikohan siinä kaivon hatussa joku reikä mistä voisi veden pintaa katsoa nyt jälkikäteen?
Alpha innotec PWZS 6 nordic, Lämpökaivo 155m/140m. Talo vm.2016, 138 + 28m2 lattialämmitys. Vallox 110 MV.
Maalämpöä 12/2015 alkaen.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 946
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #38 : 15.01.16 - klo:15:17 »
Jos viitsit vilkaista sen meidän kalliolaadun kartoista.....

Meinasi alkuun hiukan tuskaa löytää kartalta ko paikka kun kyseessä on uusi tie ja suurin osa kartoista ei tunne vielä paikkaa.

Löytyi se sieltä kuitenkin ja siitä selvisi että asuinpaikkasi vieressa menee savi/silttikiven sekä kiilleliuskeen reuna niin että paikka on kuitenkin nipinnapin kiilleliuskeen kohdalla.



Savikivi on lämmönjohtavuudeltaan huono ja kiilleliuske keskinkertainen.  ::)

Näiden tietojen valossa kaivon syvyyden pitäisi olla mieluusti keskiarvoa syvempi kuin matalempi.

Tässä on lisäksi vielä Oulun geoenergiapotentiaalin kartoitus mistä voit itse käydä tutkimassa asiaa lisäksi. http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=1f321dbe-e25d-4ee2-bdcd-c87c31a66450&groupId=64220
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Olli L.

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Sh13+aj, 242m kaivo + rintsikka
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #39 : 27.01.16 - klo:22:49 »
Mielenkiintoinen topikki! Linkattu sivsto sisältää paljon tietoa josta johtuen(ko) sen oikean löytäminen oli hieman haasteellista, mutta mainioilla ohjeilla löytyi: oma kaivo sijaitsee granodioriittialueella Kalajoen/Pyhäjoen rajan tuntumassa meren rannalla. Laatu on ilmeisesti ihan hyvä lämmönjohtavuudeltaan (3,3 tms). Kaivo on 242m (metri pari pois aktiiviseen arvoon) ja porausjäte oli pääosin harmaata, mutta lähellä loppuvaihetta tuli hieman punaistakin välissä. Sai valita lähteekö suoraan kallioon poraamaan vai pistetäänkö maan alle ja kuinka paljon.