Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Kallioperän kivilaatu  (Luettu 40552 kertaa)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 995
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #40 : 03.03.16 - klo:13:08 »
Jahas, näyttää siltä että GTK:lla ollaan oltu ahkeria ja he ovat tuoneet palvelun julki tätä asiaa varten...


http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa jm82

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 448
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #41 : 28.01.17 - klo:15:08 »
Tuosta GTK:n uudesta kartasta katselin että kaivo voisi olla juuri ja juuri erittäin hyvän alueen reunalla. Tai jos ei ole, niin sitten olisi kumminkin vielä hyvällä alueella. Kuva Etelä-Pohjanmaalta. Esim Lapualla näyttää olevan erittäin hyvää kalliota ja kuulemma siellä kallio onkin hyvää/kovaa. Lapua on tuosta rastista vähän länteen päin.

nibe 1217-10 vm2008, 200m kaivo, vanha 400 L (puskuri)varaaja esilämmityskierukalla. Itse asenneltu 24.11.2014. -73 120m (165).

Poissa Tuuba

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 22
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #42 : 10.02.17 - klo:22:29 »
Mulla näyttää olevan (Ilmajoki, Etelä-Pohjanmaa) kaksi näytteenottopaikkaa lähistöllä: Kiillegneissi, jonka värialueella kaivoni on, sekä kilometrin päästä kairattua Granodioriittia, jonka "vuoren" rinteenjuurella tonttini sijaitsee.
Silti kaivo lykkää tälläkin hetkellä ylös -2 <-> -3 lämpöistä pontikkaa, toki pihalla sen verran pakkasta että pumppu käynyt lähes tauotta muutaman päivän. Syyskuussa tuleva lämpö oli luokkaa +4
Vettä reiässä oli viikko porauksen jälkeenkin vielä parin metrin syvyyteen asti, reikä täyttyi vuorokauden sisään porauksesta. reiän kohdassa puoli metriä sivuun on vanha vedenottokaivo ja ympärillä kolme paikkaa, joista nousee vesi, jonka vuoksi kaivon vieressä menee 110mm salaoja.

Poratessa porari kehui että kovin ehjää ja hyvää kalliota ja putkittaessa viikkoa myöhemmin totesi että hyvin on vettä reiässä. Silti jälkeenpäin tulleessa todistuksessa lukee "porakaivon vedentuotto ja pohjaveden korkeus: Huono"

Ja tuolla GTK:n uudella palvelulla potentiaalia pitäisi tällä alueella olla luokkaa "kiitettävä"

Että eipä näistä tiedä.
F1245-10R + 190m (aktiivi) porakaivo
Matalalämpöpatteriverkko + ulkorakennus lattialämpö

Poissa Krive

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 273
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kiviaines
« Vastaus #43 : 11.10.17 - klo:12:56 »
Hiljasta oli mutta tehdään tähän nyt joku esimerkki.

Nykyään on saatavilla jos jonkinlaista karttaa ilmaiseksi ja nuo on kaikki netissä nähtävillä ilmaiseksi. Tuolta voi käydä tarkistamassa vaikka tonttinsa rajat tai vaikka kiinteistötunnuksen. Tai jos haluaa tietää kuinka se oma metsä on kasvanut niin laserkeilausdatan perusteella sekin selviää. Myös jos tuntuu että omissa nurkissa on tapahtunut poikkeuksellisen paljon liikenneonnettomuuksia niin tuokin selviää sieltä. Tai vaikkapa sienestysreissua varten katsomassa missä ne polut tuolla mettässä kulkikaan... paikan nimi/osoite on www.paikkatietoikkuna.fi -> karttaikkuna

Tässä esimerkissä tutkitaan hiukan millaista kallioperää tuolta oman porakaivon luota mahtaakaan löytyä. Kuvissa olevilla asetuksilla selviää mm että muutaman kilometrin päässä asumuksestani on tehty kairauksia missä on etsitty kallioperästä mineraaleja, tässä tapauksessa kultaa(siniset rastit). Lähettyviltä on myös otettu kairausnayte maaperästä(harmaa pallo). Sen tuloksissa näkyy tuossa kuvan alalaidassa että kairausnäyte on ollut granodioriittiä. Värit kartalla myös kertovat mitä kivilajia tuo kyseinen alue sisältää. Tuo granodioriitti on lämmönjohtavuudeltaan ihan hyvä aine ja sen lämmönjohtavuus on 3,3 W/mK. Mitä suurempi arvo on niin sen parempi se on energiakaivon kannalta. Typpillisesti mitoitusohjelmissa käytetään arvoa 3,0 W/mK, jos tarkempaa tietoa ei ole saatavilla.

Sitten vielä asetukset kuinka tuollaisen näkymän saa aikaiseksi.
Aivan ensimmäiseksi lienee helpoin hakea omsa asunto joko käyttämällä kartan hakua tai sitten vaan zoomailla hiiren rullalla kartta oikeaan kohtaan. Sitten oman asunnon löytämisen helpoittamiseksi myöhemmin sen paikka on hyvä merkitä karttaan. Se onnistuu kohdasta tee "karttamerkintä" ja sitten tuplaklikkaamalla kartalla haluamallaan kohdalla.


Karttatasot kohdasta valitaan sopivat kartat raksilla(tässä tapauksessa oikea kartta on tuo missä ei ole tuota vihreää sylinteriä tuossa raksin vieressä kuten kuvasta näkyy). Sen jälkeen "valitut tasot" kohdassa käydään säätämässä kuinka eri karttatasot näkyvät toisistaan läpi.


Karttatasot:
*Openstreetmap tiet; läpinäkyvyys 100%
*Kallioperä 1:200 000; 60%
*Kallioperäkairaukset; 100%
*Kallioperäkemia; 100%
*muut karttatasot poistetaan näkyvistä





Tämä oli kyllä mielenkiintoinen asia tutkia omaltakin kohdalta. Kaikenlaisia palveluja sitä netistä löytyy. Kiitokset Fraatille hyvästä vinkistä :)
AIT SWCV 4-16Kw+400L kvv+200L puskurivaraaja. Okt 245 neliötä pattereilla ja lattialämmityksellä. 23 Kuution maalämmöllä lämmitettävä sisäuima-allas. 285m kaivo.

Poissa Gobi

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 308
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #44 : 27.03.18 - klo:11:12 »
Mielenkiintoista tutkia oman seudun potentiaalia, löysin GTKn tutkimuksen Keski-Suomesta. Siinä näkyy vielä tarkemmin eriteltynä geoenergiapotentiaali täällä seudulla, viimeisellä sivulla on kartta.

https://www.keskisuomi.fi/filebank/24387-Keski-Suomen_geoenergiapotentiaali_4162018_loppuraportti.pdf

Minun kiinteistön kohdalla on odotettavissa kiitettävää, katsotaan kun kaivo saadaan porattua mitä tulee.
225m2 lämmintä + 75m2 varalla, patterilämmitys, Jämä Star RST Inverter 16 (Nibe F1255) + Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 300m 50x3mm Turbocollector

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 995
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #45 : 19.12.18 - klo:08:05 »
Palvelussa näyttää olevan nyt myös maapeitteen paksuus jolla voi arvioida paljonko putkitusta tarvitaan kaivoa varten.
Osoite: http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/

Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 995
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #46 : 19.12.18 - klo:08:14 »
Myös tuollaiset on siellä. Vieläkun tietäisi mitä nuo todellisuudessa tarkoittavat. Todennäköisesti mitä punaisempaa on molemmissa kuvissa niin sitä paremp paikka on lämpökaivolle.  ::)

Edit. Tässähän se on selitetty. Eli "kallioperän uusiutuva lämpöteho" kertoo paljonko 300m kaivosta voidaan ottaa jatkuvasti tehoa ulos.


"Tässä kuvauksessa ja esitettävissä kartoissa käytetään nimitystä geoenergia kuvaamaan maankamaran ylimmästä 300 metristä hyödynnettävissä olevaa lämpöenergiaa ja lämmitystehoa. Kansainvälisessä tieteellisessä kirjallisuudessa käytetään geoenergian synonyymeinä termejä shallow geothermal energy ja low enthalpy geothermal energy. Geoenergia erotetaan tässä yhteydessä syvästä geotermisestä energiasta (engl. deep geothermal energy), joka kuvaa syvältä kallioperästä hyödynnettävissä olevaa korkean lämpötilan energiaa. Suomen kallioperän geoenergiapotentiaali 1:1 000 000 versio 2.0 kuvaa maankamaran ylimmältä 300 metriltä saatavaa, lämpöarvoltaan matalaa lämpöenergiapotentiaalia, joka on hyödynnettävissä rakennusten lämmittämiseen ja/tai viilentämiseen kalliosta poratusta energiakaivosta. Maankamaralla tarkoitetaan sekä kiteistä kallioperää että sitä peittäviä irtaimia maalajeja. Kallioperän geoenergiapotentiaali arvioitiin laskennallisesti simuloimalla lämmönsiirtymistä maankamarassa aksiaalisymmetrisen energiakaivomallin avulla. Energiakaivon aktiivinen kokonaissyvyys vakioitiin 300 metriin sisältäen kallioperän ja sitä mahdollisesti peittävät maalajit. Geoenergiapotentiaalin arvioinnissa on hyödynnetty seuraavia digitaalisia aineistoja: - Kallioperä 1:1 000 000 - Maaperä 1:200 000 (maalajit) - Maapeitepaksuus 1:1 000 000 - GTK:n tekemiä lämpötilaluotauksia - Ilmatieteen laitoksen ilman vuotuinen keskilämpötila (Pirinen et al., 2012) - Suomen kallioperän tiheys (Pirttijärvi et al., 2013) - Suomen geokemiallinen atlas (Gustavsson et al. 1987) Aineisto Suomen geoenergiapotentiaalista koostuu kahdesta rasterimuotoisesta kartasta, jotka sisältävät laskennalliset arviot (1) kallioperään varastoituneen lämpöenergian määrästä [GWh] ja (2) kalliosta saatavasta, jatkuvasti uusiutuvasta lämmöntuottotehosta [W], kun kyseessä on 300 m syvä energiakaivo. Ne osoittavat kallioperän geoenergiapotentiaalin aluekohtaisen saatavuuden ja vaihtelun. Arvioilla pyritään antamaan lisätietoa Suomen geoenergian hyödyntämisen potentiaalista Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) laatiman kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteisiin sekä vastaamaan EU:n energia- ja ilmastotavoitteisiin. Kartat on tuotettu kallioperän geoenergiapotentiaalin yleistarkasteluun mittakaavassa 1:1 000 000. Ne eivät sovellu kiinteistökohtaiseen suunnitteluun tai mitoitukseen, eivätkä suurimittakaavaiseen (yli 1:500 000) tarkasteluun."

"Paksujen maapeitteiden alueet erottuvat kallioperään varastoituneen lämpöenergian kartassa pääsääntöisesti ympäristöään paremman potentiaalin alueina, mikä aiheutuu irtomaakerroksen eristävästä vaikutuksesta ja sitä kautta korkeammasta lähtölämpötilasta kallioperässä. Konvektion seurauksena eristävä vaikutus voi kuitenkin hävitä, jolloin positiivista vaikutusta lämpötilaan ei synny. Kallioperän jatkuvasti uusiutuvan lämpötehon kartassa paksujen maapeitteiden alueet erottuvat pääosin ympäristöään huonomman potentiaalin alueina, koska maalajien lämmönjohtavuus on huonompi kuin kivilajien lämmönjohtavuus."



Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 995
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #47 : 19.12.18 - klo:08:41 »
Räknäsin vielä tuollaiset yhteenvetona hiukan etäämmältä:

Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 6 292
  • Vanha pieru!
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #48 : 19.12.18 - klo:10:53 »
Räknäsin vielä tuollaiset yhteenvetona hiukan etäämmältä:


Näistä kuvista näkyy selvästi syy, miksi Pojois-Suomessa tarvitaan huomattavasti syvemmät maalämpökaivot, kuin Etelä-Suomessa.
Toivottavasti maalämpökauppiaatkin näkevät tämän ja myöskin ottavat huomioon, kun laskevat lämpökaivon syyvyyttä.

Lapissa saattaa silti olla hyviäkin energiakaivon paikkoja.
Porakaivon läpi saattaa tapahtua reipastakin pohjaveden läpivirtausta, joka tuo kaivoon ruunsaasti uutta lämpöenergiaa lähistän maastosta.
Tällainen paikka voi olla vaikkapa tunturin kupeessa, alarinteessä.
Lämmön kerääminen vesistöstä on myöskin hyvä vaihtoehto lämpökaivolle.

Poissa jaasarto

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 45
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #49 : 15.04.19 - klo:12:47 »
Meillä sähköyhtiön omistama naapuritontti on käytännössä avokalliota. Näkyvä kallio alkaa ehkä noin viiden metrin päässä kaivosta, ja on miltei paljasta kalliota muutamia pienehköjä puita lukuunottamatta. Kalliota on ehkä noin 15 m x 15 m kokoinen alue. Kaivon kohdalla pintamaata oli noin 3 m. Voiko kalliolla olla lämpökaivon toimintaan jotain vaikutusta?   
Nibe F1255-6 R EM (03/19) (käyrä 6) - kaivon kokonaissyvyys 190 m, aktiivisyvyys 187 m - okt rv. 1974 (Mikkeli), lämmitettävä pinta-ala 140 m2 - Purmo C22 patterit (9 kpl) + pesutiloissa lattiakierto

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 6 292
  • Vanha pieru!
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #50 : 15.04.19 - klo:14:10 »
Meillä sähköyhtiön omistama naapuritontti on käytännössä avokalliota. Näkyvä kallio alkaa ehkä noin viiden metrin päässä kaivosta, ja on miltei paljasta kalliota muutamia pienehköjä puita lukuunottamatta. Kalliota on ehkä noin 15 m x 15 m kokoinen alue. Kaivon kohdalla pintamaata oli noin 3 m. Voiko kalliolla olla lämpökaivon toimintaan jotain vaikutusta?

Ei taida olla muuta vaikutusta, kuin se, että vuotuinen lämpötilan vaihtelu ulottuu hiukan syvemmälle, kuin tuohon tyypilliseen noin 15 metrin syvyyteen.
Ymmärtääkseni ei siis tarvitse mitenkään ottaa huomioon tuota avokalliota.
Sinulle tulee ilmeisen vähän maaporausta ja sehän on postiivista.

Poissa rawpower

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #51 : 23.04.19 - klo:15:50 »
Moro,

Maalämpöä tässä saneereukseen kajaanin alueelle. Katselin tuolta paikkatietoikkunasta kallioperän materiaalia.

Näyttäisi olevan pegmadiitti graniittia. Sitten lukee plutonic rock. Graniitti taisi olla ihan kohtuullista lämmönjohtokyvyltään?

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 6 292
  • Vanha pieru!
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #52 : 23.04.19 - klo:16:49 »
Jos on ihan graniittia, on sen lämmönjohtavuus noin 3,6 W/mK, siis tosi hyvä.
Pegmatiitin johtavuus on 3,1 W/mK.
Poratessa selviää, mikä on kivilaatu.
Silloin voi vielä päättää kaivon lopullisen syvyyden.

Tekemässäni laskelmassa johtavuus oli 3,0 ja aktiivisyvyys 217 m.
- Jos johtavuus olisi 3,3 W/mK, tulisi kaivon syvyydeksi 201 m.
- Jos johtavuus olisi 3,6 W/mK, tulisi kaivon syvyydeksi 187 m.

Poissa rawpower

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #53 : 23.04.19 - klo:18:39 »
Jos on ihan graniittia, on sen lämmönjohtavuus noin 3,6 W/mK, siis tosi hyvä.
Pegmatiitin johtavuus on 3,1 W/mK.
Poratessa selviää, mikä on kivilaatu.
Silloin voi vielä päättää kaivon lopullisen syvyyden.

Tekemässäni laskelmassa johtavuus oli 3,0 ja aktiivisyvyys 217 m.
- Jos johtavuus olisi 3,3 W/mK, tulisi kaivon syvyydeksi 201 m.
- Jos johtavuus olisi 3,6 W/mK, tulisi kaivon syvyydeksi 187 m.

Kiitos tarkennetuista tiedoista! GTK Mukaan olisi myös tuota pegmatiittia, sittenhän se poratessa selviää.

Itse kun täysin tietämätön näistä niin onneksi on tämä foorumi mistä tietoa tuntuu hyvin löytyvän.

Miten muuten poraus käytännössä toteutetaan jos kallio näkyy maan pinnalla niinkuin meillä. Tällöin ei kalliimpaa porausta olisi lainkaan?

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 6 292
  • Vanha pieru!
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #54 : 23.04.19 - klo:20:02 »
Lainaus
Miten muuten poraus käytännössä toteutetaan jos kallio näkyy maan pinnalla niinkuin meillä. Tällöin ei kalliimpaa porausta olisi lainkaan?

Todennäköisesti porataan yksi teräsputki alkuun.
Tämä mahdollistaa hatun laiton.


Poissa nikkel

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kallioperän kivilaatu
« Vastaus #55 : 06.05.19 - klo:13:30 »
Mielenkiintoista luettavaa. Hyvä topikki, kuten aiemmin joku mainitsikin :)