GeoPro GS ongelmia / Korkea sähkönkulutus ja heikko kyky lämmittää käyttövettä.

[Matias]

Joo,tuo Honeywell on vaihtoventtiili ja nyt pitäisi tutkia siitä shuntille menevä putki,tuossa putkessa pitäisi olla T-haara jonka varaajaan menevä putki yritetään sulkea.Putkista on kuvassa niin vähän näkyvissä ettei toiminnallisuudesta osaa sanoa.
Saatko kuvan jossa näkyisi sekä shuntti että vaihtoventtiili samassa kuvassa?

https://aijaa.com/VsPKBM

Kuvassa olevan vaihtoventtiilin putkista yksi menee varaajalle (käyttöveden lämmitys),toinen putki menee shuntille ja kolmas putki tulee lauhduttimen kiertopumpulta sähkövastuksen kautta.
Ks periaatekuva liitteenä



Trendissä tosiaan melkoista pätkäkäyntiä

edit:Kannattaa varmaan ensin syventyä trendikäyriin kun ne nyt on käytettävissä.
Ehkä käyntiasetuksia fiksaamalla saisi käynti/taukojaksot pidemmiksi,esim selvittämällä ensin mikä anturi/asetusarvo käynnistää ja pysäyttää kompressorin ja tätä asetusta muuttelemalla näkisi trendistä vaikutuksen käyntisyklien pituuteen.
Huomaa että kun muutat asetuksia niin kirjaa jotenkin ylös mikä oli alkuperäinen asetusarvo ja minkä verran ja mihin suuntaan teit muutoksen.Silloin on helppo palauttaa alkuperäinen asetus jos toivottua muutosta ei tule tms.

Nuo putkisto/virtausmuutokset kannattaa jättää viimeiseksi vaihtoehdoksi kun näyttää olevan melkoinen operaatio

[seppaant]

Lisäksi n 1,5h ajalta trendiä, josta kyllä käy minusta jo ihan tarpeeksi ilmi kuin mahtavasti se toimii tällä hetkellä:
Trendi
Lisäksi tuo maaliuos-anturi näyttää elävän ihan omaa elämää.

Trendissä tosiaan melkoista pätkäkäyntiä

edit:Kannattaa varmaan ensin syventyä trendikäyriin kun ne nyt on käytettävissä.
Ehkä käyntiasetuksia fiksaamalla saisi käynti/taukojaksot pidemmiksi,esim selvittämällä ensin mikä anturi/asetusarvo käynnistää ja pysäyttää kompressorin ja tätä asetusta muuttelemalla näkisi trendistä vaikutuksen käyntisyklien pituuteen.
Huomaa että kun muutat asetuksia niin kirjaa jotenkin ylös mikä oli alkuperäinen asetusarvo ja minkä verran ja mihin suuntaan teit muutoksen.Silloin on helppo palauttaa alkuperäinen asetus jos toivottua muutosta ei tule tms.

Pari huomiota trendipätkästä.
- -8 C pakkasella käyntiaikasuhde on vähän yli 50%. Tämän mukaan koneen teho riittäisi ainakin -30 C pakkaselle.
- Käynti- ja taukoaika, kumpikin on n. 8 min -> pätkäkäyntiä!
- Pätkäkäynti on yleensä seurausta siitä että ei ole varauskapasiteettia tai jos on niin sitä ei hyödynnetä.
- Tässä tapauksessa osasyy pätkäkäyntiin on se että lämmitysvaraajaa lämmitetään vain 4 C yhdellä käyntijaksolla -> käyntirajojen säätö.
- Suurempi syy pätkäkäyntiin lienee kuitenkin se että lattialaatan varaavuutta ei hyödynnetä riittävästi.
- Trendistä puuttuu L1 paluuvesi. Paljonko on laattaan menevän ja palaavan veden lämpötilaero?
- Maaliuos lämpötilan mittauksessa ei ole mitään tolkkua. Tarkista anturin kiinnitys ja että kaikissa liitoksissa on hyvä kontakti.
- KV varaajan lämpötilat käyttäytyvät stabiilisti. Laskevat n. 1C tunnissa, on normaalia. KV-varaajasta ei ryöstetä lämpöä talon lämmittämiseen.
  KV-varaaja tasalämmin ylhäältä alas, pitäisi olla suurempi lämpötilaero ylä- ja alaosan välillä. Tasoittaako ja lämmittääkö KV-kierto KV-varaajan?

Tämä analyysi on tehty vain 1,5h trendipätkän mukaan -> olisi mukava nähdä lisää trendiä.

ATS

[seppaant]

Voisitko sijoittaa oheiseen putkistokuvaan missä kohtia sijaitsevat trendissä olevat mittaukset?
Nyt kun on ollut kovia pakkasia olisi hyvä nähdä uusia trendejä sekä kulutustietoja.

ATS

[seppaant]

Löysinkin tuolta jäsen "speedyn" viesteistä edellisessä viestissäni kysymäni tiedot.

ATS

[Matias]

On tuossa jotain omituista....

Trendissä punainen käyrä pitäisi olla lämmitysvaraajan alaosan lämpö TE(M)7.
Erikoista että lämmitysvaraajan alaosan lämpö nousee aina samaan tahtiin shuntin ohjaaman L1  menovesianturin M(TE) 2 kanssa.


Jos vaihtoventtiili on lattianlämmitysasennossa niin lämmitysvaraajan alaosan kautta ei pitäisi olla mitään  virtausta kompressorin käydessä vaan menovesi pitäisi mennä suoraan vaihtoventtiililtä shuntille

Kun vaihtoventtiili on käyttöveden lämmitysasennossa niin silloin osa virtauksesta menee lämmitysvaraajan alaosan kautta shuntille ja lattiaan.

Vaikuttaisi että vaihtoventtiili on jostain syystä jumissa käyttöveden lämmitysasenossa mutta lämmitysvaraajan alaosan kautta lämmittää myös lattiaa.

Olisiko YALMARilla koko vuorokauden trendia esittää,siitä näkisi miten vaihtoventtiili toimii vai onko se jumissa,siis että tapahtuuko erikseen käyttöveden lämmitysjakso ja lattian lämmitysjakso?

[YALMAR]

Pari huomiota trendipätkästä.
- -8 C pakkasella käyntiaikasuhde on vähän yli 50%. Tämän mukaan koneen teho riittäisi ainakin -30 C pakkaselle.
- Käynti- ja taukoaika, kumpikin on n. 8 min -> pätkäkäyntiä!
- Pätkäkäynti on yleensä seurausta siitä että ei ole varauskapasiteettia tai jos on niin sitä ei hyödynnetä.
- Tässä tapauksessa osasyy pätkäkäyntiin on se että lämmitysvaraajaa lämmitetään vain 4 C yhdellä käyntijaksolla -> käyntirajojen säätö.
- Suurempi syy pätkäkäyntiin lienee kuitenkin se että lattialaatan varaavuutta ei hyödynnetä riittävästi.
- Trendistä puuttuu L1 paluuvesi. Paljonko on laattaan menevän ja palaavan veden lämpötilaero?
- Maaliuos lämpötilan mittauksessa ei ole mitään tolkkua. Tarkista anturin kiinnitys ja että kaikissa liitoksissa on hyvä kontakti.
- KV varaajan lämpötilat käyttäytyvät stabiilisti. Laskevat n. 1C tunnissa, on normaalia. KV-varaajasta ei ryöstetä lämpöä talon lämmittämiseen.
  KV-varaaja tasalämmin ylhäältä alas, pitäisi olla suurempi lämpötilaero ylä- ja alaosan välillä. Tasoittaako ja lämmittääkö KV-kierto KV-varaajan?

Tämä analyysi on tehty vain 1,5h trendipätkän mukaan -> olisi mukava nähdä lisää trendiä.

ATS

Laittelen lisää trendiä tässä pikapuoliin.

Mitä tulee maaliuosanturiin, se ei ole koskaan pelannutkaan minun aikana. Aiemmin näytti vain + merkkiä Oumanissa, nyt vaihteluväli lienee +9- +49C tms.

Laatan varausta tuskin on joo ollenkaan huomioitu. Siksi tulen siirtämään tuon menovesi-anturin palaavaan putkeen. Ja paluuveden anturia on ole edes löytänyt koko aparaatista.

[YALMAR]

Tässäpä nyt trendejä sitten:

Viimeinen 24h

n.50h
Sama, mutta tässä näkyy selkeämmin vastuksen käyttö

En ole perehtynyt, että saisikohan tuolta tuon venttiilin asennosta tietoja talteen.

[seppaant]

Tässä yritin vähän pähkäillä mitä tapahtuu käyttöveden lämmitysjakson aikana.
Näyttäisi siltä että käyttövesijakson alussa kompressorin teho ei riitä LV- eikä Lämmitysvaraajan lämpötilan nostoon.
Vasta kun vastus menee päälle alkavat lämpötilat nousta.

Kunpa tietäisi mihin suuntaan vesi virtaa missäkin tilanteessa noissa kaksoisnuolella merkityissä putkissa.
Systeemissä on kaksi kiertovesipumppua, Geopron oma ja lattialämmityksellä omansa.
- Mitkä ovat niiden tehoasetukset?
- Käykö Geopron pumppu koko ajan vai pysähtyykö se silloin kun kompressori ei käy?

ATS

[Matias]

Saattaa olla että vaihtoventtiili takertelee kun tulee käyttöveden lämmitysjakso ja kun se lakkaa.

Jonkin ajan kuluttua käyttöveden lämmityksen päättymisestä vaihtoventtiili viimein sulkee varaajan läpi menevän virtauksen ja virtaus menee muutaman tunnin (?) tasaisesti lattiaan.Alkaa sekoilemaan kun tulee uusi käyttöveden lämmitysjakso........luulisin

[seppaant]

Taas näitä trendejä tuijoteltuani olen sitä mieltä, että Geopro toimii trendeissä olevien mittausten osalta niin hyvin että itse Geopron toiminta ei selitä suurta sähkön kulutusta.

-5 - -10C pakkasella käy pätkää n. 8min ON/8min Ei.
Tällaisessa pätkäkäynnissä prosessi ei ehdi missään välissä stabiloitua, huonontaa hyötysuhdetta.

-10 - -15C käy lähes koko ajan n. 24min ON/5min EI

Alle -15C käy koko ajan ja ottaa sähkövastusta avuksi tehtäessä käyttövettä.
Sähkövastusaika on kuitenkin niin pieni, että sillä ei ole oleellista merkitystä.

Nyt pitäisi saada selville keruulta tulevan ja keruulle menevän liuoksen lämpötilat jotta nähtäisiin missä pisteessä höyrystin toimii.
Käyttöveden kierron kokonaisvaikutus on vielä selvittämättä.

Nykyisellään kun säätäjä pyrkii pitämään laattaan menevän veden lämpötilan vakiona, on laatan varauskyvystä käytössä tasan 0%.
Koska Geoprossa on Oumanin automatiikka, olisi varmaankin "Opation"-modaus toteutettavissa.
Opation modauksessa annetaan kompressorin käydessä ja lämmittäessä taloa lämmityssäätäjän asetusarvoon muutaman asteen lisäys ja laattaan ajetaan lämpimämpää vettä.
Kompressorin seistessä lisäys poistuu ja laattaan ajetaan normaalilämpöistä vettä.
Tällä menettelyllä laattaan varautuu käyntijaksolla lämpöä, jota sitten puretaan seis jaksolla.
Käynti- ja seis jaksot pitenevät ja prosessi ehtii stabiloitua.

ATS

[Matias]

Ohje sanoo, että: Kompressori pysähtyy kun: "Mittaus 10 (lv alaosa) on saavuttanut: säätimen L1 määräämän menoveden lämpötilan +4 astetta"

Tuo taitaa olla lattialämmityksen ainoa kompressorin käyntiä ohjaava asetus.Ehkä käynti/taukojaksot pitenisi jonkinverran jos tuon 4 astetta korottaisi kokeeksi esim 8 asteeseen.

Onkohan Geopro Gs manuaalia missään nähtävissä?

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7513.msg100576#msg100576

Koska Geoprossa on Oumanin automatiikka, olisi varmaankin "Opation"-modaus toteutettavissa.
Opation modauksessa annetaan kompressorin käydessä ja lämmittäessä taloa lämmityssäätäjän asetusarvoon muutaman asteen lisäys ja laattaan ajetaan lämpimämpää vettä.
Kompressorin seistessä lisäys poistuu ja laattaan ajetaan normaalilämpöistä vettä.
Tällä menettelyllä laattaan varautuu käyntijaksolla lämpöä, jota sitten puretaan seis jaksolla.
Käynti- ja seis jaksot pitenevät ja prosessi ehtii stabiloitua.

Tuollaista on ainakin kokeiltu ja ihan mukavasti näyttää toimivan

Jatkoa omaan edelliseen: kokeilin hyödyntää pumpussa olevaa yöalennustoimintoa seuraavalla tavalla: nostin lämpökäyrää joka kohdasta 3 astetta ja laitoin ajastimen tiputtamaan menoveden 6 astetta alemmaksi neljän tunnin välein kahdeksi tunniksi. Alkuperäinen käynnistystaajuus oli noin 1,3 käynnistystä/ tunti. Em. toimenpiteellä taajuus laski  noin 0,7:ään. Viritin vielä lisää nostamalla käyrää asteen lisää ja lisäsin tiputusta kahdella asteella. Käynnistystaajuus laski edelleen noin 0,55:een. Ainakaan vielä ei ole tuntunut heikennystä asumismukavuuteen. Luulisi pumpulle tulleen jonkin verran elinaikaa lisää. Seuraava askel on pidentää lataamis- ja purkujaksoja ja katsoa koska se rupeaa vaikuttamaan asumismukavuuteen.


Sent from my iPhone using Tapatalk

[Nakke vaan]

Eikö tuo lämpimän veden lämmön laskeminen ole kuitenkin melko nopeaa, mitä jos vaihtoventtiili vuotaakin pikkuisen jatkuvasti? Eihän se tuota otsikon ongelmaa selitä mutta jos siitä pääsisi kiinni johonkin. Nythän lämpö laskee todellakin noin asteen tunnissa yölläkin.
Verrokiksi oma integroitu alle 200 litrainen varaaja, ei kai noissa ihmeemmin pitäisi eroja olla? Klo 2-18 välillä laskua neljä astetta ja tuossa on muutama hammaspesu, muutama käsienpesu, 4xkahvit, ruuanlaitto ja ehkä jotain muutakin.
Yhden asteen tippuminen kestää keskimäärin neljä tuntia pikku käytölläkin, lieneekö tämä normaalimpi vauhti?

[Kake80]

Tuossa ohjetta.

Käyttöohjemanuaalitiedosto oli liian iso, ettei voinut ladata tänne. Toivottavasti tuosta joku saa apuja.

[seppaant]

Eikö tuo lämpimän veden lämmön laskeminen ole kuitenkin melko nopeaa, mitä jos vaihtoventtiili vuotaakin pikkuisen jatkuvasti? Eihän se tuota otsikon ongelmaa selitä mutta jos siitä pääsisi kiinni johonkin. Nythän lämpö laskee todellakin noin asteen tunnissa yölläkin.
Verrokiksi oma integroitu alle 200 litrainen varaaja, ei kai noissa ihmeemmin pitäisi eroja olla? Klo 2-18 välillä laskua neljä astetta ja tuossa on muutama hammaspesu, muutama käsienpesu, 4xkahvit, ruuanlaitto ja ehkä jotain muutakin.
Yhden asteen tippuminen kestää keskimäärin neljä tuntia pikku käytölläkin, lieneekö tämä normaalimpi vauhti?

Tarkkaan trendistä mitattuna saan Geopron varaajan yöaikaisen jäähtymisen olevan 0,60 C/h, laskettuna ylä- ja alalämpötilamittauksien keskiarvosta.
Jos varaajan tilavuus on 180 litraa, saadaan häviötehoksi 124 W.

Nakkella varaajan jäähtyminen on 0,17 C/h, yhden mittapisteen mukaan. Edustaako tämä varaajan koko vesimäärää?
Jos varaajan tilavuus on 180 litraa, saadaan häviötehoksi 36 W (ei voi olla totta).

Oman L-Ässän varaajan tilavuus on 420 litraa ja häviöteho on 256 W.

ATS

[Nakke vaan]

Nakkella varaajan jäähtyminen on 0,17 C/h, yhden mittapisteen mukaan. Edustaako tämä varaajan koko vesimäärää?
Jos varaajan tilavuus on 180 litraa, saadaan häviötehoksi 36 W (ei voi olla totta).


ATS

En tiedä mitä vesimäärää edustaa, varaaja on siis se integroitu pystymalli ja mittaus on sieltä anturin reiästä mikä sijaitsee noin suurinpiirtein puolivälissä varaajaa korkeussuunnassa. Enpä tullut ajatelleeksi että varaajissa voisi olla kovasti erilainen lämpötilan mittauslogiikka. Näytti vaan niin huimalta tuo geopron käyrä kun tekee vettä ”jatkuvasti”.

[seppaant]

Näytti vaan niin huimalta tuo geopron käyrä kun tekee vettä ”jatkuvasti”.

Niin tässä Geoprossa on käyttöveden kierto käytössä ja se tuo oman lisänsä soppaan

ATS

[seppaant]

Mitenkä Geopro selvisi kovasta pakkasesta? Olisiko trendiä saatavilla?

Nyt kun on näitä trendejä saatavilla, voisi tehdä kaksi käyttöveden kierron vaikutuksiin liittyvää koetta.

1) Ota yön ajaksi sähkövaraajan sähköt pois ja anna kierron olla päällä.
2) Pysäytä kierto yön ajaksi
Ja sitten vuorokauden trendit.

ATS

[YALMAR]

Mitenkä Geopro selvisi kovasta pakkasesta? Olisiko trendiä saatavilla?

Nyt kun on näitä trendejä saatavilla, voisi tehdä kaksi käyttöveden kierron vaikutuksiin liittyvää koetta.

1) Ota yön ajaksi sähkövaraajan sähköt pois ja anna kierron olla päällä.
2) Pysäytä kierto yön ajaksi
Ja sitten vuorokauden trendit.

ATS

Kaippa tuo jotenkin selvisi, ainakaan suihkusta ei kiljumisia kuulunut, joten lämmintä vettä on ollut saatavilla. Eikä asuntokaan jäähtynyt.

Opationista oli puhe, mutta tein nyt niinkuin täällä uhosin, ja siirsin tuon menovesi-anturin paluulinjaan. Tällä pitäisi kaiketi olla suht samankaltainen vaikutus. Annetaan sen nyt asettua pari päivää, sitten otan nuo yllämainitut käyttöveden kierto ja lämmitys-asiat kokeiluun.

Paiskaan kohta pakkasjaksolta trendin.

[YALMAR]

Tässä taas trendejä ja muutakin oleellista tai epäoleellista tietoa:

Viimeinen 24h, klo 17 vaihdettu anturin paikkaa
21.1-22.1
20.1-21.1

Sitten vähän MLP:n omalta kWh-mittarilta otettuja lukuja
09.1.2019 klo 11.56 = 895,7kWh (jolloin hajonnut kiertopumppu saatu vaihdettua)
14.1.2019 klo 21.55 = 1073,8kWh
18.1.2019 klo 21.30 = 1232.2kWh
23.1.2019 klo 20.27 = 1500,0kWh

Ja mitä tulee noihin maaliuoksen lämpötiloihin, niin perjantaina niitä vähän mittailin miltei laboratorio-tarkkuudella, eli perus lämpömittarilla, missä ulkolämpöanturilla suoritin suuntaa-antavia mittauksia. Valiettavasti tulokset jäi työpuhelimeen, joten työn hedelmiä ei ole jakaa nyt illalla.

[Matias]

Onkohan tuon menovesianturin, minkä paikkaa vaihdoit,mitään lämpöeristettä anturin ja putken ympärillä?
Jos anturi on ilman eristystä niin siihen vaikuttaa melkoisesti ympäristölämpötila,tässä tapauksessa jäähdyttää anturia nopeammin ja lyhentää käynti/taukojaksoja

[Hambula]

Itse kokeilisin seuraavaa. Sekoitusventtiili täysin auki ja moottori irti tai käsikäytölle. Ulkoinen kiertopumppu pois päältä(tai kokonaan irti) ja sisäinen lauhdepumppu jatkuvasti päälle.

[YALMAR]

Onkohan tuon menovesianturin, minkä paikkaa vaihdoit,mitään lämpöeristettä anturin ja putken ympärillä?
Jos anturi on ilman eristystä niin siihen vaikuttaa melkoisesti ympäristölämpötila,tässä tapauksessa jäähdyttää anturia nopeammin ja lyhentää käynti/taukojaksoja

Ei ole, liuosputket on ainoat eristetyt putket tuolla tallissa. Nekin on jonkun tein itse ja säästin henkisen henkilön asentamat. Mallia ilmastointiteippi.

Anturipulikassa on kuparilätkä joka tulee kupariputkea vasten. Anturin muovikotelo tekee "kuvun" kontaktipinnan päälle. Laitoin myös piitahnaa väliin lämpöä johtamaan.

[Matias]

liuosputket on ainoat eristetyt putket tuolla tallissa.

Ainakin kuuman käyttöveden putket kannattaa eristää,esim tuollaisilla.Tuollaiset eristeputket on yhdestä sivusta leikattu halki joten menee ihan painamalla kupari ym putken päälle.Saksilla voi katkoa ja muotoilla kulmia.

https://www.biltema.fi/rakentaminen/lvi/putkistot/putkieristeet/putkieriste-2000023027

[seppaant]

Jos Geopro Gs on alkuperäinen käyttövesivaraaja ja lattialämmityksen putkitus koneikossa niin ehkä kannattaisi kokeilla käyttövesivaraajan ulkovaipan kierron erottamista lattialämmityskierrosta.

Liittenä periaatekuvia Gs:n virtauksista eri käyntitilanteissa

Asiaa tarkemmin mietittyäni huomasin että oheiseen kuvaan merkittyä putkea ei saa sulkea.
Koska lämmitysjakson aikana ladataan lämmitysvaraaja kyseistä putkea pitkin ja täten poistettaisiin se käytöstä.
Syynä on se että lämmitysvaraajan lämpötilamittaus ohjaa kompressorin käyntiä lämmityskäytössä.

ATS

[seppaant]

Sitten vähän MLP:n omalta kWh-mittarilta otettuja lukuja

Näiden lukujen perusteella laskin hyötysuhteet.

09.1.2019 klo 11.56 = 895,7kWh
14.1.2019 klo 21.55 = 1073,8kWh  COP 2,9   lämpötila -3,5 C
18.1.2019 klo 21.30 = 1232.2kWh  COP 2,7   Lämpötola -7,3 C
23.1.2019 klo 20.27 = 1500,0kWh  COP 2,3   Lämpötola -13,1 C

Pakkasen kiristyessä hyötysuhde huononee, suurin syy lienee lisääntynyt vastuksen käyttö.

-20C alapuolella kompressori käy koko ajan
 lisäksi vastus on päällä 20 min/h lämmittäen sekä lämmitys että käyttövesivaraajaa mistä taas ryöstetään lämmitykseen 1,2 kW.

ATS

[YALMAR]

Eilen tosiaan siirretty anturin paikkaa lattialämmityksen menolinjasta -> Paluulinjaan, vaikea vielä muuta sanoa kuin että asunnossa nousi 1-1,5astetta lämpötila vaikak pakkanen pihalla kiristyi. Vastusta on MLP käyttänyt jonkinlaisia pätkiä sen jälkeen. Uskoisin että säätökäyrällä on nyt suurin selitys tähän. Eilen en niihin koskenut, tänään kävin pudottamassa 2 astetta kohdista "-20 astetta ja 0 astetta".

[Matias]

Asiaa tarkemmin mietittyäni huomasin että oheiseen kuvaan merkittyä putkea ei saa sulkea.
Koska lämmitysjakson aikana ladataan lämmitysvaraaja kyseistä putkea pitkin ja täten poistettaisiin se käytöstä.
Syynä on se että lämmitysvaraajan lämpötilamittaus ohjaa kompressorin käyntiä lämmityskäytössä.

ATS

Joo,tuo tosiaan pitää paikkansa.

Ohje sanoo, että: Kompressori pysähtyy kun: "Mittaus 10 (lv alaosa) on saavuttanut: säätimen L1 määräämän menoveden lämpötilan +4 astetta"

Siinä se lauhempien kelien pätkäkäynnin selitys sitten on.
Miksihän menoveden lämpötilaohjaus tarvitsee lämmitysvaraajan alaosan lämpötilatietoa?

[YALMAR]

Tässä vielä viimeisin 24h muutoksen jälkeen:

Tässä

Mitenkäs tuo Opation nyt sitten käytännössä toteutettaisiin, ja olisiko se teidän mielestä järkevämpi ratkaisu kuin että siirtelisi anturia ?

Ja mikä juoni tässä on:

Itse kokeilisin seuraavaa. Sekoitusventtiili täysin auki ja moottori irti tai käsikäytölle. Ulkoinen kiertopumppu pois päältä(tai kokonaan irti) ja sisäinen lauhdepumppu jatkuvasti päälle.

[Matias]

Mitenkäs tuo Opation nyt sitten käytännössä toteutettaisiin

Tuolla tavalla ainakin on tehty,Kalossin viesti tuossa alempana.
Geopro Gs sähkökuvissa ei näytä olevan yhtään vapaata kosketinta jolla ko modaus on tehty LÄ:n pumppuihin.
Lämpöässässä kytketään kompressorin pysähtyessä  menoveden lämpötilapudotus (2-4astetta) päälle apureleen vapaalla koskettimella ja kun kompressori käynnistyy niin lämpötilapudotus poistuu ja menoveden lämpötilapyynti on 2-4 astetta korkeampi jolloin lämpöä varautuu lattian betonilaattaan muutaman asteen enemmän.
Tavallaan lattiaa käytetään varaajana tuolla konstilla ja käynti/taukojaksot harvenee huomattavasti.
Varmaan jäsen Kalossin tekemällä muutoksella päästään samoihin tuloksiin
ks liitekuva

Jatkoa omaan edelliseen: kokeilin hyödyntää pumpussa olevaa yöalennustoimintoa seuraavalla tavalla: nostin lämpökäyrää joka kohdasta 3 astetta ja laitoin ajastimen tiputtamaan menoveden 6 astetta alemmaksi neljän tunnin välein kahdeksi tunniksi. Alkuperäinen käynnistystaajuus oli noin 1,3 käynnistystä/ tunti. Em. toimenpiteellä taajuus laski  noin 0,7:ään. Viritin vielä lisää nostamalla käyrää asteen lisää ja lisäsin tiputusta kahdella asteella. Käynnistystaajuus laski edelleen noin 0,55:een. Ainakaan vielä ei ole tuntunut heikennystä asumismukavuuteen. Luulisi pumpulle tulleen jonkin verran elinaikaa lisää. Seuraava askel on pidentää lataamis- ja purkujaksoja ja katsoa koska se rupeaa vaikuttamaan asumismukavuuteen.


Sent from my iPhone using Tapatalk

[YALMAR]

Täytyy perehtyä tuohon, jahka näen minkälaiseen miinaan astun tuon anturin siirron kanssa.

Taas aikani kuluksi hakkasin vähän päätä seinään kulutusten kanssa, sain pyöräyteltyä tälläistä:

Tässä kuussa mennyt tähän mennessä:
yht. 2187kWh
Asunto 490,5kWh
MLP: 1431,6 kWh (tästä liuospumpun antautumisen takia vastuksella 895,7kWh)

Luvut eivät nyt täsmää niin että asunnon ja MLP kulutukset olisivat yhteensä kokonaiskulutus. Kun autotallissa nyt vielä sitten jääkaappi ja se 10l käyttövesivarajaa joita en saa eriteltyä pois tuosta. Mutta MLP+Asunto=1922,1 kWh, joten 264,9kWh mennyt tässä 24 päivän aikana johonkin. Veikkaisin että juurikin siihen käyttövesivaraajan lämmittämiseen, tai mitä se nyt ikinä siellä toimittaakan.

Semmosta, turhaa lätinää mutta onpahan taas ylhäällä lukemia

Edit: Vielä niihin putkien eristyksiin, täytyy huomenna oikein laittaa kuvaa ammattimaisesta asentamisesta. Sen verran teaserina paljastettaakoon että eristettä on laiteltu sinne tänne, putki jossa sitä on, on kokoa 22mm, ja eriste on tarkoitettu 35mm putkelle.

[Matias]

Täytyy perehtyä tuohon, jahka näen minkälaiseen miinaan astun tuon anturin siirron kanssa.

Ihan oikein että seuraa muutoksen vaikutusta eri ulkolämpötiloilla.
Lattian betonilaatassa on massaa niin paljon että varmaan muutama päivä menee ennenkuin anturin muutoksen vaikutus kokonaisuudessaan alkaa näkyä käyntisykleissä

Teoriassahan menovesianturin siirtäminen paluuputkeen pitäisi olla sellainen vaikutus että lattialaatta lämpenee nyt ensin ja kun lattia on lämmennyt niin paluuveden lämpötila alkaa vasta senjälkeen nousta anturin tienoilla pysäytyslämpötilaan.

Tuossa trendissä ennen anturin siirtoa (klo 17.00) näkyy shuntti ajavan auki-kiinni kompressorin käyntijaksojen tahdissa mutta anturin siirtämisen jälkeen shuntti "rauhoittuu"
https://aijaa.com/TwBDVf

Seuravana päivänä shuntti edelleen säätää maltillisesti
https://aijaa.com/5otbJA

[seppaant]

Lämpöässässä kytketään kompressorin pysähtyessä  menoveden lämpötilapudotus (2-4astetta) päälle apureleen vapaalla koskettimella ja kun kompressori käynnistyy niin lämpötilapudotus poistuu ja menoveden lämpötilapyynti on 2-4 astetta korkeampi jolloin lämpöä varautuu lattian betonilaattaan muutaman asteen enemmän.

Samaa periaatetta mitä on käytetty L-Ässässä ei voi käyttää suoraan Geopron kanssa, koska L-Ässä on tulistinkone ja Geopro on vaihtoventtiilikone.
L-Ässässä otetaan menoveden lämpötilan ohjaus suoraan kompressorin käyntitiedosta.
Geoprossa menoveden lämpötilan ohjaukseen pitää ottaa mukaan myös vaihtoventtiilin asento.

"menoveden lämpötilaa nostetaan kun kompressori käy ja vaihtoventtiili on lämmitysasennossa"

ATS

[Matias]

Niinpähän tosiaan on,ilmeisesti vaihtoventtiili on lämmitysasennossa myös kompressorin taukojakson aikana?

Varmaan olisi jokin yksinkertaisempi keino estää pätkäkäynti kuin kompressorin käyntiedolla manipulointi.
Varmaan jossain vaiheessa joku hoksaa miten se Gs mallissa kannattaa tehdä

 

[Kalossi]

Terve,

litteenä kolme kuvaa miten itsellä tuo käyrän säätö vaikutti käyntiaikoihin. Vielä tuossa olisi varaa kiriä paremmaksi...Ensimmäisessä kuvassa artisti ei vielä osannut hyödyntää ohjelmiston tarjoamia hyötyjä ja siitä puuttuu tiedot siitä mitä mikäkin väri tarkoittaa.

Sitä vaan mietiskelin että miksi tuo varaajan alaosan lämpötila siirtyy välillä sahaamaan noin 18 astetta alemmaksi (ensimmäisessä kuvassa neon vihreä väri). ???

[seppaant]

Sitä vaan mietiskelin että miksi tuo varaajan alaosan lämpötila siirtyy välillä sahaamaan noin 18 astetta alemmaksi (ensimmäisessä kuvassa neon vihreä väri).

Alhaalla ollessaan lämmittää taloa ja ylhäällä ollessa lämmitetään käyttövesivaraajaa.

ATS

[Matias]

nostin lämpökäyrää joka kohdasta 3 astetta ja laitoin ajastimen tiputtamaan menoveden 6 astetta alemmaksi neljän tunnin välein kahdeksi tunniksi.

Miten Kalossi teit tuon operaation käytännössä?
Saako Gs Ouman 202 jollain digitaalitulolla lämpötilapudotuksen päälle ja pois?
Jos saa niin mikä digitulon liitinnumero Oumanissa?

Millainen ajastin sinulla on ?

Trendit näyttää käyntijaksojen korjaantuneen todella hyvin

[Kalossi]

Moro,

operaatio toteutettiin jotakuinkin näin, vain hyödyntämällä valikon asetuksia:

1. Säädettiin lämpökäyrä "normaalista" kaikista kolmesta (-20, 0, +20) kohdasta ylöspäin 4 astetta.
2. Yöalennuksen asetukseksi asetettiin 8
3. L1 pudotukseen ajastettiin jokaiselle viikonpäivälle ajaksi 00:00-02:00, 04:00-06:00 jne.
Ts. uuden käyrän normaalitila on +4 astetta tarvetta suurempi kahden tunnin ajan, jolloin laattaa varataan. Seuraavat kaksi tuntia laatan varausta puretaan menoveden ollessa 4 astetta tarvetta pienempi.

Kokeilin kasvattaa tuota jaksotusta kolmeenkin tuntiin, mutta se aiheutti purkujaksolle muutaman pätkän käyntiä ja lopputulos oli melko sama.

Asumismukavuudessa ei ole havaittavaa vaikutusta, vaikka iso osa talon on lattiapinnasta on laattaa.

Liitteenä kuva Geopro:n ohjauksen logiikasta. Tuon perusteella L1-anturin siirto menopuolelta paluupuolelle ei pitäisi vaikuttaa käyntitaajuuteen, koska kompressorin pysähtyminen on kiinni mittauksen 10 (lämmitysvaraajan alaosa) lämpötilasta. Toki tuo L1 lämpötila siihen vaikuttaa. Ainakin omasta mielestä tilanne menee silloin seuraavasti (kompressori käy): Käyrää on laskettava ettei kämppä lämpiä liikaa  --> shuntti rajoittaa lähtevän veden lämpötilaa enemmän kuin että anturi olisi menopuolella --> lämmitysvaraajan lämpötila nousee nopeammin tavoitteeseen --> kompressori pysähtyy.

[Matias]

1. Säädettiin lämpökäyrä "normaalista" kaikista kolmesta (-20, 0, +20) kohdasta ylöspäin 4 astetta.
2. Yöalennuksen asetukseksi asetettiin 8
3. L1 pudotukseen ajastettiin jokaiselle viikonpäivälle ajaksi 00:00-02:00, 04:00-06:00 jne.
Ts. uuden käyrän normaalitila on +4 astetta tarvetta suurempi kahden tunnin ajan, jolloin laattaa varataan. Seuraavat kaksi tuntia laatan varausta puretaan menoveden ollessa 4 astetta tarvetta pienempi.

Tässäpä onkin pätevä ohje GeoproGs:n käyntisyklien pidentämiseksi,kannattaisi tallettaa tuonne
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5292.0
ettei huku foorumin ketjujen syövereihin .

Varmaankin jäsen YALMAR kokeilee ylläolevaa ohjetta omassa Gs lämpöpumpussa

[YALMAR]

Kyllä tuota kokeillaan ehdottomasti, la ja su menee töissä joten katsotaan ihan mielenkiinnon vuoksi mihin anturi-hommilla päästään.

[Kalossi]

Alkuperäiseen otsikon aiheeseen liittyen kuvajainen mitä meidän taloudessa tarkoitti KV-kierron pois kytkeminen.
Punaisella alkuperäinen tilanne, vihreällä kv-kierron pois ottaminen, sinisellä tilanne kun lisävaraaja asennettiin järjestelmään. Lisävaraajna tuomaan energiakulutuslisäykseen vaikuttaa myös käyttötottumuksien muutos. Kun lämmintä vettä tietää olevan riittävästi, niin sitä myös kuluu.