GeoPro GS ongelmia / Korkea sähkönkulutus ja heikko kyky lämmittää käyttövettä.

[YALMAR]

Niin, mullahan on myös tuo KV-kierto murheenkryyninä vielä toistaiseksi. Eikä varsinaisesti voi kyllä sanoa että vielä olisi omasta mielestä asettunut tuolla anturi-muutoksella. Tästäkin olen kyllä ihan todisteita saanut kuvien muodossa että toimii.


Tässä nyt aiemmin lupaamani mallisuorite eristämisestä:

Kuva1
Kuva2
Kuva3

[Nakke vaan]

Tarkkaan trendistä mitattuna saan Geopron varaajan yöaikaisen jäähtymisen olevan 0,60 C/h, laskettuna ylä- ja alalämpötilamittauksien keskiarvosta.
Jos varaajan tilavuus on 180 litraa, saadaan häviötehoksi 124 W.

Nakkella varaajan jäähtyminen on 0,17 C/h, yhden mittapisteen mukaan. Edustaako tämä varaajan koko vesimäärää?
Jos varaajan tilavuus on 180 litraa, saadaan häviötehoksi 36 W (ei voi olla totta).



ATS

Miksei muuten 36w häviö voi olla totta?  Tuommoinen integroitu säiliöhän on paljon parempi kun jälkiasennuspönttö koska siinä ei ole niitä ylimääräisiä liitäntämahdollisuuksia jotka sitä hukkaa aiheuttaa.
Tuohonhan ei mene kun kierukan putket ja meno/tulovesiputket.

[seppaant]

Tässä nyt aiemmin lupaamani mallisuorite eristämisestä:

Tosiaan

ATS

[seppaant]

Miksei muuten 36w häviö voi olla totta?  Tuommoinen integroitu säiliöhän on paljon parempi kun jälkiasennuspönttö koska siinä ei ole niitä ylimääräisiä liitäntämahdollisuuksia jotka sitä hukkaa aiheuttaa.
Tuohonhan ei mene kun kierukan putket ja meno/tulovesiputket.

Saataapi olla totta.
Mitkä ovat säiliön ulkomitat?
Kuinka paksu eriste ja mitä materiaalia?

ATS

[k113635]

Häviöihin vaikuttaa voimakkaasti ympäröivän tilan lämpötila tai jos tarkkoja ollaan niin varaajassa olevan veden ja ympäröivän ilman lämpötilojen erotus.

Ohessa testi jonka tein Niben sisäisen varaajan häviöistä aikoinaan. Alussa on teknisen tilan, jossa Nibe sijaitsee, lämpötila lähellä viereisen tilan eli autotallin sisälämpötilaa 16.5-astetta,
jolloin myös häviö on suurinta -0.41C/h, mutta tilan lämmettyä ja veden jäähdyttyä laskee häviö -0.22-asteeseen tunnissa.

[Nakke vaan]

Saataapi olla totta.
Mitkä ovat säiliön ulkomitat?
Kuinka paksu eriste ja mitä materiaalia?

ATS

Ulkomitat 60x70x120cm ja jos tuosta suoralla matikalla laskee 200 litrasen sisuskalun niin sehän on 40x50x100cm eli silloin eriste on kauttaaltaan kymmenen senttistä. En tiedä onko sisäsäiliö yhtään kantikas vai täysin pyöreä mutta eristys on siis keskimäärin 10cm. Enkä tiedä onko säiliö edes 200 litrainen tilavuudeltaan. Ohjekirja ilmoittaa 162 litraa mutta se lienee vapaa vesitilavuus eli kierukka sisuksineen siihen lisäksi niin oletus että koko pönttö olisi 200 litraa.
Uretaaniahan tuo on ja itselläni pöntön keskilämpötila 52.5 ja tilan 22.5 jos kiinnostaa laskea teoreettista vuotoa.

Tuossa linkki 200 litraiseen sakemanniin jonka EN12897 vuoto on 31W. Tuossa näkyy olevan U=0.023
Sitä en tiedä mitä tuo standarti tarkoittaa mutta kai se jossain realistissa olosuhteissa toteutuva on?Mikseipä samat vuodot onnistuisi maalämpöpumpuun integroituun varaajaankin?
https://www.oeg.net/en/hot-water-tank-oeg-200-l-1-heating-coil-516008214

[seppaant]

Ohessa testi jonka tein Niben sisäisen varaajan häviöistä aikoinaan. Alussa on teknisen tilan, jossa Nibe sijaitsee, lämpötila lähellä viereisen tilan eli autotallin sisälämpötilaa 16.5-astetta,
jolloin myös häviö on suurinta -0.41C/h, mutta tilan lämmettyä ja veden jäähdyttyä laskee häviö -0.22-asteeseen tunnissa.

Oletetaan että varaajassa on 180 litraa vettä ja että lämpötilamittaus edustaa koko vesimäärää.

Saadaan että alussa lämpöhukka on 86 W ja lopussa 46 W.

Oman L-Ässän varaajan tilavuus on 420 litraa ja se on eristetty 20 mm solumuovieristeellä.
Olen joskus mitannut häviötehon ja saanut tulokseksi 256 W.
Laskemalla sain lämpöhukaksi 230 W.

ATS

[seppaant]

Ulkomitat 60x70x120cm ja jos tuosta suoralla matikalla laskee 200 litrasen sisuskalun niin sehän on 40x50x100cm eli silloin eriste on kauttaaltaan kymmenen senttistä. En tiedä onko sisäsäiliö yhtään kantikas vai täysin pyöreä mutta eristys on siis keskimäärin 10cm. Enkä tiedä onko säiliö edes 200 litrainen tilavuudeltaan. Ohjekirja ilmoittaa 162 litraa mutta se lienee vapaa vesitilavuus eli kierukka sisuksineen siihen lisäksi niin oletus että koko pönttö olisi 200 litraa.
Uretaaniahan tuo on ja itselläni pöntön keskilämpötila 52.5 ja tilan 22.5 jos kiinnostaa laskea teoreettista vuotoa.

Noista arvoista laskemalla sain häviötehoksi n. 15 W
Jos Nakken säiliö olisi eristetty samoin kuin minun L-Ässä olisi häviöteho n. 110 W

Miksei muuten 36w häviö voi olla totta?  Tuommoinen integroitu säiliöhän on paljon parempi kun jälkiasennuspönttö koska siinä ei ole niitä ylimääräisiä liitäntämahdollisuuksia jotka sitä hukkaa aiheuttaa.
Tuohonhan ei mene kun kierukan putket ja meno/tulovesiputket.

On totta, minulla oli väärä "perstuntuma" nykyisten varaajien häviötehoihin.

ATS

[tomppeli]

Kokeilin tehdä laskentataulukon, joka laskee lieriön muotoisen lämminvesivaraajan lämpöhäviön.
En mene takuuseen siitä, että taulukko laskee oikein. Jos näyttäisi laskevan väärin kertokaa siitä minullekin, niin korjaan taulukon.
Liitän sen tähän .xls ja .ods muodoissa.
Vihreisiin ruutuihin voi muuttaa tietoja.
...
Edit.:
Muutin vielä vähän taulukkoa. Lisäsin taulukkoon yhden vapaavalintaisen säiliökoon ja suorakulmaisen särmiön muotoisen laskennan.

[YALMAR]

Anturin siirron tuloksia viimeiseltä 24h ajalta, kun olettaa voisi että noin viikossa oltaisiin jo asetuttu stabiiliin tilaan:

29.1

Vaikuttaisi siltä että en pääse tuosta vastuksen käytöstä eroon tällä setupilla, olipa ulkolämpötila mitä hyvänsä.

[seppaant]

Anturin siirto ei ole vaikuttanut mitään itse Geopron toimintaan.

Vastustahan käytetään vain käyttövesivaraajan lämmittämiseen.
Käyttövesivaraajan jäähtymisnopeus on pysynyt samana kuin mitä oli aiemmin.
Kumpi mittaus, ylä vai ala ohjaa käyttöveden tekoa? Oletan että ylä?

Käyttövesivaraajan lämmitys käynnistyy kun yläosan lämpötila on laskenut 43 C:een ja sitten tapahtuu seuraavaa.
Lauhduttimelle tulee lattian paluuveden lämpöistä vettä n.28 - 29 C
Lauhduttimen Dt on 6 C eli lauhduttimelta lähtee käyttövesivaraajan lämmittämiseksi 34 C vettä.
Nyt yritetään lämmittää 34 C lämpöisellä vedellä 42 C käyttövesivaraajaa -> ei onnistu
Käyttövesivaraajan lämpötila kyykkää ja ylälämpötilan laskettua 40 C:een menee sähkövastus päälle.
Vastus lämmittää lauhduttimelta lähtevää vettä lisää 4 C.
Lauhdutin + vastus = 10C ja tämä kykenee jo nostamaan käyttövesivaraajan lämpötilaa.

Lämmitettäessä käyttövettä pitäisi lauhduttimen kautta virtausta pienentää (kasvattaa Dt:a) jotta heti käyttövesisyklin alussa lämmittävä vesi olisi vähintään yhtä lämmintä kuin lämmitettävä käyttövesi

ATS

[Matias]

Käyttövesivaraajan lämmitys käynnistyy kun yläosan lämpötila on laskenut 43 C:een ja sitten tapahtuu seuraavaa.
Lauhduttimelle tulee lattian paluuveden lämpöistä vettä n.28 - 29 C
Lauhduttimen Dt on 6 C eli lauhduttimelta lähtee käyttövesivaraajan lämmittämiseksi 34 C vettä.
Nyt yritetään lämmittää 34 C lämpöisellä vedellä 42 C käyttövesivaraajaa -> ei onnistu

Geopro Gs mallissa on muistaakseni mahdollista ohjata jollain asetuksella shuntti (L1) kiinni käyttöveden lämmityksen ajaksi ja silloin lauhduttimelta lähtevä vesi kiertää vain käyttövesivaraajan ulkovaipan kautta ohi lattialämmityksen.

Jos tuollainen asetus on olemassa niin kannattaisi ainakin kokeilla miten käyttöveden lämmitys silloin toimisi

[seppaant]

Missä vaiheessa on käyttöveden muutosremontti?

ATS

[YALMAR]

Missä vaiheessa on käyttöveden muutosremontti?

ATS

Odottelee tuttua (halvinta) putkimiestä, jotta joutaisi pömpelin kytkemään.

Tänään siirrytty käyttäjän Kalossi:n ohjeilla kokeilemaan ns. opation modausta.

[seppaant]

Onko sinulla viimeaikaisia kulutustietoja nyt kun on ollut vähemmän pakkasta?

ATS

[Kalossi]

Geopro Gs mallissa on muistaakseni mahdollista ohjata jollain asetuksella shuntti (L1) kiinni käyttöveden lämmityksen ajaksi ja silloin lauhduttimelta lähtevä vesi kiertää vain käyttövesivaraajan ulkovaipan kautta ohi lattialämmityksen.

Jos tuollainen asetus on olemassa niin kannattaisi ainakin kokeilla miten käyttöveden lämmitys silloin toimisi

Itsellä pumppu jättää L1 kierron kiinni vaikka LV-lämmityssykli loppuukin ja se myös pysyy aika pitkään kiinni. Pidin asetuksen vuorokauden päällä ja lopputuloksena kämpässä tippu lämpötila toista astetta....ja sanomistahan siitä tuli heti. Pitää yrittää kokeilla homma uudestaan jossain kohtaa siten että saa myös trendiä talteen samalla.


Sent from my iPhone using Tapatalk

[YALMAR]

MLP: 1431,6 kWh (tästä liuospumpun antautumisen takia vastuksella 895,7kWh) 24.1.2019

Tänään mittarilta otettu luku on 2011,2kWh. Tuolla välillä en muista ottaneeni muita lukuja ylös.

Ja tässäpä sitten 24h tuolla "opation modauksella":

Trendi

[Matias]

Ja tässäpä sitten 24h tuolla "opation modauksella"

Sehän näyttää jo varsin asialliselta,onko sisälämpötiloissa havaittavaa vaihtelua?

Tuohon vastuksen päällekytkeytymiseen käyttöveden lämmityksen aikana kannattaisi tehdä jotain,näyttää lämmittävän vastuksella suunnilleen 3h/vrk ja ilmeisesti kompressori pystyisi lämmittämään myös käyttöveden ilman vastuksia ?

Jos asetuksista ei saa vastuksia pois käytöstä niin ota virrat pois pumpun pääkytkimestä ja irroita kontaktorin K2 liittimestä A1 johto ja laita vaikka sokeripalaan tms.
Silloin vastus ei mene päälle

[YALMAR]

Tuohon vastuksen päällekytkeytymiseen käyttöveden lämmityksen aikana kannattaisi tehdä jotain,näyttää lämmittävän vastuksella suunnilleen 3h/vrk ja ilmeisesti kompressori pystyisi lämmittämään myös käyttöveden ilman vastuksia ?

Jos asetuksista ei saa vastuksia pois käytöstä niin ota virrat pois pumpun pääkytkimestä ja irroita kontaktorin K2 liittimestä A1 johto ja laita vaikka sokeripalaan tms.
Silloin vastus ei mene päälle

Sitä en osaa sanoa pystyykö kompressori tuota lämmittämään. Mutta vastuksen saa pois pelistä myös asetuksista. Siitä jäi vaan hieman ikävä maku viime kerrasta, kun tuo liuospumppu antautui, eikä vastus ollut käytössä. Asunnossa tippui lämpötila lähelle 17. Mutta kai sitä nyt uskaltaa tässä vapailla ns. valvovan silmän alla koettaa ilman vastustakin.

[seppaant]

Kyllä tämä pitää saada toimimaan myös niin että vastus kytkeytyy tarvittaessa, ei saa kytkeä kokonaan pois toiminnasta.
Huomenna lisää.......

ATS

[YALMAR]

Jäi vastaamatta Matiaksen kysymykseen sisälämpötilasta. En ainakaan ole huomannut kummoisia muutoksia. Digitaalit näyttää heiluneen 20,3-21,0C välissä

[seppaant]

Pari kysymystä:
- Minkä tehoinen on Geopron sähkövastus?
- Millä tehoasetuksilla käyvät kiertovesipumput?

ATS

[YALMAR]

Sähkövastus on 6kW. Pumput on muistaakseni "täysillä". Käyn kohta tarkemmin katsomassa josko jotain arvoja löytyisi.

Edit: Kävin vähän väijymässä noita pumppuja, ja oikein muistin. Eli 1-3 tehoasetus mahdollisuus kaikissa kolmessa pumpussa, ja kaikissa asetuksena 3.

Liuospumpun persiistä en kuvaa saanut, mutta kahdesta muusta kylläkin.

Kuva 1
Kuva 2

Ja nappasin nyt kokeeksi myös vastuksen pois pelistä, katsotaan tämä päivä mitä tuleman pitää.

[seppaant]

Ja tässäpä sitten 24h tuolla "opation modauksella":

Käynti- ja taukojaksot ovat selvästi pidentyneet eli ei käy enää jatkuvaa pätkää, tämä hyvä.
Huonoa taas on se että menolämpötilan nostovaiheen aikana ryöstää lämpöä käyttövesivaraajasta ja jota sitten lämmitetään kompressorin lisäksi 6 kW vastuksella.
Vastusaika ja KV-säiliön ryöstö ovat lisääntyneet "modauksen" aikana. Ei hyvä

Jossain vaiheessa kannattaa säätää kiertovesipumppujen tehoja (virtauksia) jotta saataisiin virtausolosuhteet sellaisiksi että käyttövesisäiliön ryöstö ja vastuslämmitys loppuisi.

Aiemmista trendeistä olen päätellyt, että kompressori nostaa veden lämpötilaa n. 5 C ja vastus n. 4C.
Näistä lämpötiloista ja tehoista laskien saan Geopron kiertovesipumpun virtaukseksi n. 0,32 l/s. Vaikuttaa ihan hyvältä arvolta, mutta pienentääkin voi.

Vielä yksi kysymys:
Kun kompressori seisoo, käykö vai seisooko Geopron oma kiertovesipumppu
Kumpi on Wilo ja kumpi Grundfoss?

[YALMAR]

Wilo on kompressorin ja grundfos on lattialämmityksen.

Ei tuntunut ainakan kädellä että wilo kävisi silloin kun kompura on lepotilassa.


Itsellä heräsi nyt muutamia kysymyksiä tuo tulevan lämminvesivaraajan kanssa...

Eli kannattaako se tehdä läpivirtaavana, vai jollain muulla tavalla?

EDIT: Tässä menty nyt miltei 36h ilman että vastuksella on edes mahdollisuutta osallistua talkoisiin. Tässä siitä trendiä 24h:

Trendi

[seppaant]

Nythän se on käynyt monta jaksoa häiritsemättä ollenkaan käyttövesivaraajan "sielunelämää". Jos näin jatkuisi niin olisi hyvä.
Etkö tehnyt mitään muuta kuin estit vastuksen käytön?

ATS

[YALMAR]

Juu, en muuta nyt eilen, pudotin tosin sitä ennen LV-lämmitys asetusta 53 -> 50

[Matias]

Varmaan alkaa näkyä pumpun sähkönkulutuksessakin.
Yhden vastustunnin kuluttamalla sähköllä kompressori käy jotain 3h 

Vastuksen teho siis 6kw ja ottaa sähköverkosta saman 6kw

Kompressorin ottoteho 1,5-2kw lauhtumislämpötilasta riippuen
Kompressorin lämmitysteho 6kw

[seppaant]

Pistähän uutta trendiä, niin nähdään että onko tuo muutos edelleen voimassa mikä oli nähtävissä eilisessä trendissä.
Ota sähkömittarin lukemia myös, katsotaan että näkyykö kulutuksessa muutoksia.

ATS

[YALMAR]

Jees, taas pientä tilannekatsausta. Tässä mittarilukemia neljästä checkpointista:

2.2.2019 klo 20.31 2053,2 kWh
3.2.2019 klo 13.14 2072,3 kWh
4.2.2019 klo 12.05 2095,9 kWh
4.2.2019 klo 22.31 2106,6 kWh

Sekä taas pari trendiä, aikaväliksi taitaa tulla about 36h:

Tässä 3.2 klo 13 - 4.2 klo 12
Tässä 3.2 klo 23 - 4.2 klo 22

Jälkimmäinen kuva lähinnä siksi että siinä on tuo klo 12-20 välinen aika oltu pois kotoa, jolloin ei ole mennyt käyttövettä laisinkaan.

[seppaant]

Aluksi kun "Opation modaus" kytkettiin toimintaan, se ei toiminut odotetulla tavalla, ryöstettiin edelleen KV-varaajasta lämpöä talon lämmitykseen.

Kun lisäksi estettiin vastuksen käyttö ja KV-varaajan lämmitysasetusta pudotettiin pari astetta, on modaus toiminut odotetulla tavalla.
En keksi syytä miksi nämä kaksi toimenpidettä esti sen että KV-varaajasta ei enää ryöstetä lämpöä talon lämmitykseen.
Ethän vaan ole muuttanut kiertovesipumppujen tehoasetuksia??

Sähkön kulutus on selvästi pienentynyt ja lähestyy nyt tyypillisen lattialämmitystalon kulutusta.

ATS

[YALMAR]

Ei, en ole pumppuihin koskenut millään tavalla.

Pitää varmasti vielä katsoa onko vaikutusta jos nappaa KV-kierron pois tai lämminvesivaraajan tallista..

Vielä palatakseni tähän tulevaan uuteen varaajaan...

Onko kellään näkemystä, kannattaako siitä tehdä läpivirtaava? Vai olisiko järkevämpi toteuttaa se jotenkin toisin? Ja jos jotenkin toisin niin miten? Ja miten varaajan lämpötilan kanssa tulisi menetellä?

Edit: ja vielä KV-kierrosta. Tulisiko se nyt sulkea koko kierto, vai kytkeä vaan pois pumppu?

[seppaant]

Vielä palatakseni tähän tulevaan uuteen varaajaan...

Onko kellään näkemystä, kannattaako siitä tehdä läpivirtaava? Vai olisiko järkevämpi toteuttaa se jotenkin toisin? Ja jos jotenkin toisin niin miten? Ja miten varaajan lämpötilan kanssa tulisi menetellä?

Edit: ja vielä KV-kierrosta. Tulisiko se nyt sulkea koko kierto, vai kytkeä vaan pois pumppu?

Oheisessa kuvassa esitetään asennusohjeen mukainen KV-kierron toteutus.
Tämä toimii varmasti. Mutta jos näin toteutetaan pitää systeemi sijoittaa taloon kanaalin jälkeen.

Minä kylläkin tekisin pelkkänä läpivirtausvaraajana ja sulkisin kierrätyslinjan. En poistaisi kierrätyslinjaa ennen kuin on todettu uuden systeemin toimivan.

Kuinka pitkä matka on uuden varaajan paikalta oleellisille kulutuspisteille?

ATS

[YALMAR]

Tämä varaaja tuleekin suoraan siihen tukin tienoille mistä putket taloon tulevat. Muuta järkevää/näkymätöntä paikkaa ei oiken ole. Eli periaatteessa lämpöisen veden matka nykytilassa ja tulevalla lämminvesivaraajalla tulee kulutuspisteille olemaan sama. Matkaa tulee lähimmille pisteille ehkä 2-3m ja kauemmille mm. keittiölle ehkä 6-7m muistista vedettynä.

[YALMAR]

Tässä vielä viime yöltä rendilöistä, eli tässä vissiinkin on taas syöty KV-lämpöjä?

Trendi

[seppaant]

Tässä vielä viime yöltä rendilöistä, eli tässä vissiinkin on taas syöty KV-lämpöjä?

Näin on käynyt.
Johtuisikohan siitä että tuolloin oli vähän enemmän pakkasta, talon lämmön tarve on kasvanut ja systeemin virtaukset ovat jakaantuneet eri lailla?

ATS

[Matias]

Tässä vielä viime yöltä rendilöistä, eli tässä vissiinkin on taas syöty KV-lämpöjä?

Pakkasella näyttää laattaan varautuvan lämpöä niin tehokkaasti ettei pelkkä kompressorin lämmitysteho riitä vaan sinne menee myös KV-varaajasta lämpöä.
Lauhemmalla kelillä ei tuollaista KV-varaajan jäähtymistä näytä trendissä tapahtuvan.
https://aijaa.com/SDGLSf

Olisko Kalossilla mitään neuvoa tähän?

GeoPro GS + Ouman 202 yhdistelmällä käyntiaikojen pidentäminen:

1. Säädetään lämpökäyrä "normaalista"  tasosta ylöspäin 4 astetta  (kohdista -20, 0, +20)
2. Yöalennuksen asetukseksi asetetaan 8 astetta
3. L1 pudotukseen ajastetaan jokaiselle viikonpäivälle ajaksi 00:00-02:00, 04:00-06:00 jne.
Ts. uuden käyrän normaalitila on +4 astetta tarvetta suurempi kahden tunnin ajan, jolloin laattaa varataan. Seuraavat kaksi tuntia laatan varausta puretaan menoveden ollessa 4 astetta tarvetta pienempi.

[seppaant]

Tämä varaaja tuleekin suoraan siihen tukin tienoille mistä putket taloon tulevat. Muuta järkevää/näkymätöntä paikkaa ei oiken ole. Eli periaatteessa lämpöisen veden matka nykytilassa ja tulevalla lämminvesivaraajalla tulee kulutuspisteille olemaan sama. Matkaa tulee lähimmille pisteille ehkä 2-3m ja kauemmille mm. keittiölle ehkä 6-7m muistista vedettynä.

Tässä tapauksessa ei ole mitään hyötyä asennusohjeen mukaisesta kierrosta.
Läpivirtausvaraaja on hyvä tässä tapauksessa.

Nyt illaksi ja yöksi pakkanen kiristyy, otatko sellaisen trendin missä näkyy n. nollan keliä ja illaksi ja yöksi luvattua -10 C keliä.

ATS

[YALMAR]

Siinäpä taas trendiä

Aamusta oli kämpässä painunut normaalin 20,5-20.0 asteen välistä lähelle 19.0 astetta lämpötila.

[Matias]

Trendistä näyttäisi että käyttövesivaraajan lämpötilan romahdus tapahtuu vain silloin kun vaihtoventtiili on käyttöveden lämmitysasennossa.

Punainen trendi on ko varaajan alaosassa ja sen nopeasta lämpötilan kohoamisesta ennen lämpötilan romahdusta viittaisi siihen että kun käyttöveden lämmitysjakso alkaa niin ensin anturissa T10 lämpö nousee yli 40 asteeseen ja melkein samantien  alkaa nopeasti laskea 32 asteen tienoille,samoin koko käyttövesivaraajan lämpötila laskee lähes samaan tahtiin.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6483.0;attach=9407;image

Klo 18.00- 01.00 välisenä aikana on pari lämmitysjaksoa jossa vaihtoventtiili on lattianlämmitys asennossa ja niiden aikana ei käyttövesivaraajan lämpötila romahda.

https://aijaa.com/UFpkNW

Jotenkin käyttövaraajan ulkovaipan virtaukset aiheuttaa ko varaajan lämpötilan romahduksen käyttöveden lämmitysjakson aikana,luultavasti suht kaikki lämpö menee täysillä lattiaan kunnes shuntti alkaa pienentää varaajan läpi menevää virtausta.

Siinä tilanteessa lauhdutinkiertopumpun ja lattian kiertopumpun virtaukset kiertää varaajan ja lauhduttimen paluun kautta ja näyttäisi että noiden virtauksien suhde muuttuu kovemmilla pakkasilla niin että suurempi osa lattian paluuvedestä oikaisee varaajan läpi ja jäähdyttää sen nopeasti.
Shuntin asento varmaan vaikuttaa tuohon virtauksien jakautumiseen

Kuitenkaan nollakelillä ei tuollaista massiivista lämpötilaromahdusta näytä tulevan ,ehkä shuntti on pienemmällä tms mutta kun pakkasta on enemmän niin jokin "kynnys" virtauksissa ylittyy ja käyttövesivaajan lämpösisältö ajetaan lattiaan (?)

Tuollaista arvelua viimeisestä trendistä,kannattaisi kokeilla joko lattian kiertopumpun pyörimisnopeuden pienetämistä ja/tai ohjaustapaa jossa shuntti ajetaan kiinni käyttöveden lämmityksen ajaksi.