Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Pohjavesilämpöpumppu käytössä n. 15 v.Konvektoreilla lisätehoa lämmitykseen??  (Luettu 7608 kertaa)

Poissa mora

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Sukuni tilalla Päijät-Hämeessä on ollut nyt noin 15 vuotta käytössä JMC:n pohjavesilämpöpumppu, kaksi kompressoria. Lämmitysteho riittää n 10 asteen pakkasiin jonka jälkeen tarvii muuta lisälämmitystä. Talossa on noin 650m2 lämmitettävää tilaa; kellari + 2 krs ja 1krs huoneet on 3,5m korkeita. Patterit uusittu suunnilleen samaan aikaan kun lämpöpumppu tuli. Kaivo on tuottoisa, ja poisto on vieressä olevaan järveen.

Olen vähän ajatellut että olisiko järkevää asentaa muutamia lämmityskonvektoreita tämän pohjavesilämpöpumpun perään, ehkä 2-3kpl 1krs ja 2kpl 2krs, kun pattereilla ei meinaa teho riittää. Mitä asiantuntijat sanovat tällaiseen ideaan?

Poissa Selvittäjä

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 233
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Moi,

jos haluat lyhyen valistuneen arvauksen, niin todennäköisesti pumppunne tuottama lämmitysteho loppuu kesken kovilla pakkasilla, ja siksi ajattelemasi lisälämmityskonvektorit eivät juuri muuta tilannetta.

Tarkempaa arviointia varten kerro lämpöpumpun tarkka malli ja sen nimellisteho. Lisäksi, miten vanhasta rakennuksesta on kyse, onko puusta vai kivestä tehty, mahdollisesti seinien ja katon eristeiden määrät sekä lämpenevätkö kaikki patterit. Nyt alkaa olemaan öisin jo hiukan kylmempi niin ota ylös vaikka keskiyöllä tai aamulla ulkolämpötila, ja silloin patteriverkkoon menevän ja sieltä palaavan veden lämpötilat.

Onko maalämpökaivo aina pysynyt sulana? Tiedätkö sen syvyyden?

Oilon GT 20, puskuri Akvaterm 1500, KVV Akvaterm 500, kaivot 201 + 184 + 70 aktiivia 434m, patterilämmitys, vuodesta 2013. Reservissä Högfors 14 ÄSSÄ ja Oilon Junior.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 775
  • Maalämpöfoorumi
Tässä kohtaa olisi hyvä tietää tulevan ja poistuvan veden lämpötiloja. Erityisesti ne minimit. Onko tuo järjestetty ihan levarikierrolla? Eli pumpulla on suljettu viinakierto ja kaivossa levari ja kiertopumppu?
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa ego

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 302
  • Lapin ammattiopisto - taitajien tekijä
Tarkoittanet puhallinkonvektoreita lisälämmönlähteiksi. Ajatus on mielekäs varsinkin jos porakaivossa on riittävästi lämpöä ja lämmon riittävyys kohdistuu patterimitoitukseen. Kun olemassa olevan patteriverkoston lisäksi lämpöä jakaa puhallinkonvektorit niin patteriveden lämpötila laskee ja varsinkin vaihtoventtiilikoneessa teho paranee ja COP nousee.
VILPIN JA MLP TEKIJÄ

Poissa mora

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Tarkoittanet puhallinkonvektoreita lisälämmönlähteiksi. Ajatus on mielekäs varsinkin jos porakaivossa on riittävästi lämpöä ja lämmon riittävyys kohdistuu patterimitoitukseen. Kun olemassa olevan patteriverkoston lisäksi lämpöä jakaa puhallinkonvektorit niin patteriveden lämpötila laskee ja varsinkin vaihtoventtiilikoneessa teho paranee ja COP nousee.

Talvi meni ohi:)

Tässä tosiaan investointi aikanaan ollut sen verran iso, kun poistovedellekin tehty kaivanto noin 120m päässä olevaan järveen, että olisi hyvä ottaa vielä hyötyä talteen investoinnista. Talossa ei asuta pysyvästi, siellä talvisin noin 10 viikonloppuna on asukkaita, kesällä pysyvästi. Tosiaan ajatus olisi että konvektorit tulisi patteriverkon rinnalle; normaalisti patterit pitää matalaa peruslämpöä, ja sitten kun taloon tullaan niin olisi ehkä mahdollista konvektoreilla saada tarvittava lisälämpö. Itse olin yhden pakkasviikonlopun talossa menneenä talvena, silloin pakkasta noin -15, ja piti laittaa lisälämpöä öljyllä. Sanoisin että tämänhetkisen patteriverkon tueksi tarvittaisi noin 30-40% lisää tehoa, jos konvektoreilla se saadaan niin ilman muuta sitä hatkitsemme.

Tässä järjestelmässä on kaksi kompressoria, joiden ottotehot on 4,4kW ja 3,4kW. Näiden lisäksi sähköä ottaa myös erillinen kaivon pumppu, joka on 2kW, se käy molempien kompressorien käydessä noin 50% ajasta. Kaivo on vain 100m ja 4-tuumainen, mutta sen tuotto on valtavan hyvä. Kaivovesi tosin on kovin rautaista, ja aiheuttaa magneettiventtilin kanssa ongelmaa.

Vanha isäni hankki tämän aikanaan Ruotsista, tiettävästi Etelä-Ruotsissa tämä oli siihen aikaan melko yleinen järjestelmä. Tämä JMC on mennyt nurin jo aikaa sitten, eikä sieltä siis ole enää mitään neuvoa enää saatavilla tähän asiaan.
« Viimeksi muokattu: 16.04.16 - klo:11:13 kirjoittanut mora »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 603
  • Vanha pieru!
Sukuni tilalla Päijät-Hämeessä on ollut nyt noin 15 vuotta käytössä JMC:n pohjavesilämpöpumppu, kaksi kompressoria. Lämmitysteho riittää n 10 asteen pakkasiin jonka jälkeen tarvii muuta lisälämmitystä. Talossa on noin 650m2 lämmitettävää tilaa; kellari + 2 krs ja 1krs huoneet on 3,5m korkeita. Patterit uusittu suunnilleen samaan aikaan kun lämpöpumppu tuli. Kaivo on tuottoisa, ja poisto on vieressä olevaan järveen.

Olen vähän ajatellut että olisiko järkevää asentaa muutamia lämmityskonvektoreita tämän pohjavesilämpöpumpun perään, ehkä 2-3kpl 1krs ja 2kpl 2krs, kun pattereilla ei meinaa teho riittää. Mitä asiantuntijat sanovat tällaiseen ideaan?

Rakennuksen vuotuinen lämmitystarve saattaa olla noin 100.000 kWh tai ihan vähän yli sen.
Rakennuksen pitämiseen lämpöisenä ilman muita lämmityslaitteita tarvittaisiin ehkä noin 30 - 35 kW tehoinen lämmityslaite.

Tässä järjestelmässä on kaksi kompressoria, joiden ottotehot on 4,4kW ja 3,4kW. Näiden lisäksi sähköä ottaa myös erillinen kaivon pumppu, joka on 2kW, se käy molempien kompressorien käydessä noin 50% ajasta. Kaivo on vain 100m ja 4-tuumainen, mutta sen tuotto on valtavan hyvä. Kaivovesi tosin on kovin rautaista, ja aiheuttaa magneettiventtiilin kanssa ongelmaa.

Pumppujen ottotehojen perusteella voisi olettaa, että pumppujen maksimaalinen lämmitysteho olisi patterilämmityksellä noin 20 kW tai mahdollisesti vähän ylikin.
Kaivon syvyys on rajusti alle sen, mitä laskentaohjelmat antaisivat syvyydeksi.
Laskentaohjelma antaa kaivoiksi 3 x 245 metriä aktiivisyvyyttä.
Runsas veden tulo kaivosta parantaa kaivosta saatavissa olevan lämpöenergian määrää, mutta hyödyn määrittäminen ilman mittauksia on mahdotonta.

Onko kaivolla ollut koskaan taipumusta jäätymiseen. Se varmaan näkyisi veden kaivosta nousemisen pysähtymiseen.
On luultavaa, että kaivo jäätyy, jos kaivoa kuormitetaan vielä lisää.

Olisiko parempi parempi idea konvektorien asentamisen sijaan parantaa rakennuksen lämpötaloutta?

Puhallusvillan lisääminen ullakkotiloihin on helppoa ja edullista.
Vetoisten ulko-ovienkin vaihtaminen tiiviimpiin ja paremmin lämpöeristettyihin saattaisi parantaa hiukan lämpötaloutta.
Ulkoseinien lisäeristäminen ja ikkunoiden uusiminen parantaisi lämpötaloutta huomattavasti, mutta ne ovat kalliita toteuttaa.

Jos rakennuksen lämpötaloutta parannetaan, riittää nykyinen lämpöpumppu ja kaivo paremmin.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 775
  • Maalämpöfoorumi
Tässä taitaa olla kyseessä tuorevesi järjestelmä, jossa pupataan kaivosta vettä ja otetaan siitä energia, jonka jälkeen se lasketaan järveen. Vettä saadaan reiästä ilmeisesti melko rajusti, siellä taitaa olla isohko porakaivopumppu pohjalla työntämässä.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa mora

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Onko kaivolla ollut koskaan taipumusta jäätymiseen. Se varmaan näkyisi veden kaivosta nousemisen pysähtymiseen.
On luultavaa, että kaivo jäätyy, jos kaivoa kuormitetaan vielä lisää.

Olisiko parempi parempi idea konvektorien asentamisen sijaan parantaa rakennuksen lämpötaloutta?

Puhallusvillan lisääminen ullakkotiloihin on helppoa ja edullista.
Vetoisten ulko-ovienkin vaihtaminen tiiviimpiin ja paremmin lämpöeristettyihin saattaisi parantaa hiukan lämpötaloutta.
Ulkoseinien lisäeristäminen ja ikkunoiden uusiminen parantaisi lämpötaloutta huomattavasti, mutta ne ovat kalliita toteuttaa.

Kaivo ei ole koskaan jäätynyt. Rakennuksen vaipan lämmöneristävyyttä on melko hankala parantaa, käytännössä vain vesikattoon voidaan asentaa lisälämmöneristeet joka tapahtuukin pian alkavan kattoremontin yhteydessä. Rakennus on 155v vanha ja se on suojeltu, jonka tähden esim. ikkunoiden tai ulkoseinien lämmöneristövyyden parantaminen nykytilanteesta on käytännössä mahdotonta. Kun ajattelin konvektoreita, oli mielessä hieman järeämmät laitteet. Tämän hetken lämpöteho riittää reilun -10 pelkkien pattereiden kanssa, joten ei siihen niin valtavasti tarvita lisätehoa.

Poissa Selvittäjä

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 233
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Lainaus käyttäjältä: tomppeli
Rakennuksen vuotuinen lämmitystarve saattaa olla noin 100.000 kWh tai ihan vähän yli sen.
Rakennuksen pitämiseen lämpöisenä ilman muita lämmityslaitteita tarvittaisiin ehkä noin 30 - 35 kW tehoinen lämmityslaite.

Pumppujen ottotehojen perusteella voisi olettaa, että pumppujen maksimaalinen lämmitysteho olisi patterilämmityksellä noin 20 kW tai mahdollisesti vähän ylikin.

Tuo Tomppelin arvio tarvittavan laitteiston tehosta pitää varmaan pitkälti paikkansa. Vertailun vuoksi, meillä on 1970 valmistuneessa ja myöhemmin harjakatolla varustetussa talossa puolet pienempi lämmöntarve, mutta suunnilleen samantehoinen maalämpöpumppu kuin teillä. Meillä tuo pumpun teho (lämmityspattereilla) riittää noin -20:een asteeseen, sen jälkeen lisälämpö tehdään öljyllä. Tuntuu uskottavalta että teidän kuutiomäärällänne -10 astetta on raja johon laitteenne teho riittää.

Jos ajattelet konvektoreilla ratkaisevasi ongelmat niin en usko siihen. Parantunut hyötysuhde voi tuoda 10 - 15% lisää tehoa mutta eihän se riitä mihinkään.

Satsatkaa siihen katon eristämiseen.

Jos välttämättä haluatte investoida niin hankkikaa toinen maalämpöpumppu, ja upottakaa keruuputkista maahan metrin syvyyteen, tai mikä parempi, viekää keruuputki sinne järveen johon menee jo valmis oja. Minä en kyllä omaa mökin rantaa pilaisi keruuputkistolla mutta paljon sitä on tehty.
Oilon GT 20, puskuri Akvaterm 1500, KVV Akvaterm 500, kaivot 201 + 184 + 70 aktiivia 434m, patterilämmitys, vuodesta 2013. Reservissä Högfors 14 ÄSSÄ ja Oilon Junior.

Poissa mora

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Tässä taitaa olla kyseessä tuorevesi järjestelmä, jossa pupataan kaivosta vettä ja otetaan siitä energia, jonka jälkeen se lasketaan järveen. Vettä saadaan reiästä ilmeisesti melko rajusti, siellä taitaa olla isohko porakaivopumppu pohjalla työntämässä.

Juuri näin se toimii, jäähtynyt vesi ei siis palaa kaivoon vaan lasketaan järveen sen jälkeen kun lämpö otettu talteen. Joissakin foorumeissa tätä kutsutaan pohjavesilämpöpumpuksi. Siihen en ota kantaa maallikkona, että onko tämä hyvä vai huono, vaan totean että järjestelmä on siellä ja siitä pitää otta loputkin tehot irti, jos vain mahdollista. Yksi tapa lisätehoon olisi luultavasti asentaa lattialämmitysputkisto koko taloon, mutta hirvittävän kallis ratkaisu.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 775
  • Maalämpöfoorumi
Eli tuollahan on jo suhteelisen tuhti kompressori kasa. Arviolta yli 30 kW yhteensä. Vain onko nuo tehot nimellistehoja?
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.