Kiertovesipumpun nopeus

[Trally]

Kuinkas olette laittaneet kiertovesipumpun nopeuden odotustilassa? Tehdasasetus on 70% ja on mielestäni liikaa. Kun pumppu käy ja säätää nopeuden automaattisesti nopeus on muistaakseni 40% tienoilla.
Mielestäni tuo 40% olisi sopiva nopeus myös odotustilassa. Mitäs mieltä olette?

[jm82]

Tuo sama 40% nopeus on hyvä. Voisi olla vaikka pienempikin 20-30% kun ei sinne kumminkaan lisää lämpöä siirry.

[Trally]

Onkos muilla miten asetettu. Turhaa energia hukkaa liian isolla teholla odotustilassa tuota kiertovesipumppua pyörittää...
 

[maalämmittää]

Minimillä, eli 1%:lla odotustilassa, mulla on puskurivaraaja ja ulkoinen pumppu.
Jos olisi yhdellä pumpulla niin pitäisin noin puolella käyntijakson nopeudesta, jotta vesi kiertää ja jäähtyy tasaisesti.

Arvion mukaan pumpun 20% ja 40% kulutusero on 12W.  -> Jos kone käy 3000h vuodessa, niin huiliaikana kuluu 69kWh.

[sljk]

Mittasin Nibe 1245-8:n ottotehon ja sen tuottaman vesivirran odotustilassa kv-pumpun eri nopeuksilla.
Sain seuraavat tulokset:

rpm (%)   ottoteho (W)   vesivirta (l/h)

1   27   392
10   28   450
20   31   561
30   33   625
40   37   723
50   42   809
60   49   903
70   57   989
80   64   1075
90   75   1158
100   90   1260

[tomppeli]

Mittasin Nibe 1245-8:n ottotehon ja sen tuottaman vesivirran odotustilassa kv-pumpun eri nopeuksilla.
Sain seuraavat tulokset:

rpm (%)   ottoteho (W)   vesivirta (l/h)
100   90   1260

100 prosentilla virtaama on 0,35 l/sekunti.
- 8 kW -tehoisella pumpullla se tarkoittaa COP -arvolla 5,0 maasta tulevaa 6,4 kW lämpötehoa ja Dt arvoa n.4,45 K
- 8 kW -tehoisella pumpullla se tarkoittaa COP -arvolla 4,0 maasta tulevaa 6,0 kW lämpötehoa ja Dt arvoa n.4,18 K, tai
- 8 kW -tehoisella pumpullla se tarkoittaa COP -arvolla 3,0 maasta tulevaa 5,33 kW lämpötehoa ja Dt arvoa n.3,72 K.
Jos teho on pienempi, kuin tuo 100%, nousee Dt -arvo ja COP laskee.

[maalämmittää]

Mittasin Nibe 1245-8:n ottotehon ja sen tuottaman vesivirran odotustilassa kv-pumpun eri nopeuksilla.
Sain seuraavat tulokset:

rpm (%)   ottoteho (W)   vesivirta (l/h)

1   27   392
100   90   1260

Manuaalin mukaan pumppu ottaa 7-67W, eli onkohan noissa luvuissa koneen elektroniikan osuus n. 20W ?
Jos näin on, niin elektroniikka kuluttaa n. 175kWh / v.

[fraatti]

Manuaalin mukaan pumppu ottaa 7-67W, eli onkohan noissa luvuissa koneen elektroniikan osuus n. 20W ?
Jos näin on, niin elektroniikka kuluttaa n. 175kWh / v.

Yllättävän paljon logiikka kuluttaa nibessä. Viessmannissa vastaava lukema on noin 5W luokkaa. Lämmöksihän tuo kaikki energia muuttuu sitten lopulta....

[sljk]

Mittaustulokset Nibe 1245-8 kv-pumpun ominaisuuksista pitävät sisllä myös mlp:n muun kulutuksen.

[fraatti]

Mittaustulokset Nibe 1245-8 kv-pumpun ominaisuuksista pitävät sisllä myös mlp:n muun kulutuksen.

Onkos siinä shutteja tai muuta "ylimääräistä" mukana?

[peki]

100 prosentilla virtaama on 0,35 l/sekunti.
- 8 kW -tehoisella pumpullla se tarkoittaa COP -arvolla 5,0 maasta tulevaa 6,4 kW lämpötehoa ja Dt arvoa n.5,30 K
- 8 kW -tehoisella pumpullla se tarkoittaa COP -arvolla 4,0 maasta tulevaa 6,0 kW lämpötehoa ja Dt arvoa n.4,18 K, tai
- 8 kW -tehoisella pumpullla se tarkoittaa COP -arvolla 3,0 maasta tulevaa 5,33 kW lämpötehoa ja Dt arvoa n.3,72 K.
Jos teho on pienempi, kuin tuo 100%, nousee Dt -arvo ja COP laskee.

Onko tämä taulukko oikein?
Pitäisi olla nuo COP-arvot toisin päin?
Tai tuo Dt arvo on väärin?

[tomppeli]

Onko tämä taulukko oikein?
Pitäisi olla nuo COP-arvot toisin päin?
Tai tuo Dt arvo on väärin?

Itse kuvittelen, että ovat oikein.
Ainakin siihen saakka, kunnes joku toinen todistaa ne virheellisiksi!

Harmikseni olen kyllä todennut sen monesti täälläkin, että en ole erehtymätön!
Kiusallinen juttu!

[peki]

Itse kuvittelen, että ovat oikein.
Ainakin siihen saakka, kunnes joku toinen todistaa ne virheellisiksi!

Harmikseni olen kyllä todennut sen monesti täälläkin, että en ole erehtymätön!
Kiusallinen juttu!

Pumppu   2,5 COP      3,0 COP      3,5 COP      4,0 COP      4,5 COP      5,0 COP
240 kW   13,587 l/s   15,097 l/s   16,175 l/s   16,984 l/s   17,613 l/s   18,116 l/s
230 kW   13,021 l/s   14,468 l/s   15,501 l/s   16,276 l/s   16,879 l/s   17,362 l/s
220 kW   12,455 l/s   13,839 l/s   14,827 l/s   15,569 l/s   16,145 l/s   16,607 l/s
210 kW   11,889 l/s   13,210 l/s   14,153 l/s   14,861 l/s   15,412 l/s   15,852 l/s
200 kW   11,323 l/s   12,581 l/s   13,479 l/s   14,153 l/s   14,678 l/s   15,097 l/s
190 kW   10,757 l/s   11,952 l/s   12,806 l/s   13,446 l/s   13,944 l/s   14,342 l/s
180 kW   10,190 l/s   11,323 l/s   12,132 l/s   12,738 l/s   13,210 l/s   13,587 l/s
170 kW     9,624 l/s   10,694 l/s   11,458 l/s   12,030 l/s   12,476 l/s   12,832 l/s
160 kW     9,058 l/s   10,065 l/s   10,784 l/s   11,323 l/s   11,742 l/s   12,078 l/s
150 kW     8,492 l/s     9,436 l/s   10,110 l/s   10,615 l/s   11,008 l/s   11,323 l/s
140 kW     7,926 l/s     8,807 l/s    9,436 l/s     9,907 l/s   10,274 l/s   10,568 l/s
130 kW     7,360 l/s     8,178 l/s    8,762 l/s     9,200 l/s     9,540 l/s     9,813 l/s
120 kW     6,794 l/s     7,549 l/s    8,088 l/s     8,492 l/s     8,807 l/s     9,058 l/s
110 kW     6,228 l/s     6,919 l/s    7,414 l/s     7,784 l/s     8,073 l/s     8,303 l/s
100 kW     5,661 l/s     6,290 l/s    6,740 l/s     7,077 l/s     7,339 l/s     7,549 l/s
  90 kW     5,095 l/s     5,661 l/s    6,066 l/s     6,369 l/s     6,605 l/s     6,794 l/s
  80 kW     4,529 l/s     5,032 l/s    5,392 l/s     5,661 l/s     5,871 l/s     6,039 l/s
  70 kW     3,963 l/s     4,403 l/s    4,718 l/s     4,954 l/s     5,137 l/s     5,284 l/s
  60 kW     3,397 l/s     3,774 l/s    4,044 l/s     4,246 l/s     4,403 l/s     4,529 l/s
  50 kW     2,831 l/s     3,145 l/s    3,370 l/s     3,538 l/s     3,669 l/s     3,774 l/s
  40 kW     2,265 l/s     2,516 l/s    2,696 l/s     2,831 l/s     2,936 l/s     3,019 l/s
  30 kW     1,698 l/s     1,887 l/s    2,022 l/s     2,123 l/s     2,202 l/s     2,265 l/s
  25 kW     1,415 l/s     1,573 l/s    1,685 l/s     1,769 l/s     1,835 l/s     1,887 l/s
  20 kW     1,132 l/s     1,258 l/s    1,348 l/s     1,415 l/s     1,468 l/s     1,510 l/s
  18 kW     1,019 l/s     1,132 l/s    1,213 l/s     1,274 l/s     1,321 l/s     1,359 l/s
  16 kW     0,906 l/s     1,006 l/s    1,078 l/s     1,132 l/s     1,174 l/s     1,208 l/s
  15 kW     0,849 l/s     0,944 l/s    1,011 l/s     1,062 l/s     1,101 l/s     1,132 l/s
  12 kW     0,679 l/s     0,755 l/s    0,809 l/s     0,849 l/s     0,881 l/s     0,906 l/s
  10 kW     0,566 l/s     0,629 l/s    0,674 l/s     0,708 l/s     0,734 l/s     0,755 l/s
    9 kW     0,510 l/s     0,566 l/s    0,607 l/s     0,637 l/s     0,660 l/s     0,679 l/s
    8 kW     0,453 l/s     0,503 l/s    0,539 l/s     0,566 l/s     0,587 l/s     0,604 l/s
    7 kW     0,396 l/s     0,440 l/s    0,472 l/s     0,495 l/s     0,514 l/s     0,528 l/s
    6 kW     0,340 l/s     0,377 l/s    0,404 l/s     0,425 l/s     0,440 l/s     0,453 l/s
    5 kW     0,283 l/s     0,315 l/s    0,337 l/s     0,354 l/s     0,367 l/s     0,377 l/s

Tässä taulukossa virtaaman lisäys DT tippuu ja nostaa COPia, eikä kuten alkuperäisessä COP nousee DTn noustessa

[tomppeli]

Hyvä, peki!
Ja, olihan siellä yksi virhe taasen!
100 prosentilla virtaama on 0,35 l/sekunti.
- 8 kW -tehoisella pumpullla se tarkoittaa COP -arvolla 5,0 maasta tulevaa 6,4 kW lämpötehoa ja Dt arvoa n.4,45 K
- 8 kW -tehoisella pumpullla se tarkoittaa COP -arvolla 4,0 maasta tulevaa 6,0 kW lämpötehoa ja Dt arvoa n.4,18 K, tai
- 8 kW -tehoisella pumpullla se tarkoittaa COP -arvolla 3,0 maasta tulevaa 5,33 kW lämpötehoa ja Dt arvoa n.3,72 K.
Jos teho on pienempi, kuin tuo 100%, nousee Dt -arvo ja COP laskee.

Tässä ylläolevassa taulukossa on virtaaman arvo aina sama (0,35 l/s), siis vakio.
Sitten on eri COP -arvoilla katsottu, millaiseksi Dt -arvo muodostuu.

Tuo tumma arvo oli lipsahtanut vääräksi ja nyt se on luultavasti sitten oikein!
Mitäs minä tuossa aikaisemmin totesinkaan: Kiusallinen juttu!

[peki]

Hyvä, peki!
Ja, olihan siellä yksi virhe taasen!
100 prosentilla virtaama on 0,35 l/sekunti.
- 8 kW -tehoisella pumpullla se tarkoittaa COP -arvolla 5,0 maasta tulevaa 6,4 kW lämpötehoa ja Dt arvoa n.4,45 K
- 8 kW -tehoisella pumpullla se tarkoittaa COP -arvolla 4,0 maasta tulevaa 6,0 kW lämpötehoa ja Dt arvoa n.4,18 K, tai
- 8 kW -tehoisella pumpullla se tarkoittaa COP -arvolla 3,0 maasta tulevaa 5,33 kW lämpötehoa ja Dt arvoa n.3,72 K.
Jos teho on pienempi, kuin tuo 100%, nousee Dt -arvo ja COP laskee.

Tuo tumma arvo oli lipsahtanut vääräksi ja on nyte luultavasti sitten oikein!
Mitäs minä tuossa aikaisemmin totesinkaan: Kiusallinen juttu!

No ei se vieläkään oikein ole. Korjaa huomenna.
COP 5= DT ON 4,45?
COP 3= DT ON 3,72?
Vertaa tuohon aikaisempaan taulukkoosi.

[tomppeli]

No ei se vieläkään oikein ole. Korjaa huomenna.
COP 5= DT ON 4,45?
COP 3= DT ON 3,72?
Vertaa tuohon aikaisempaan taulukkoosi.

??

[peki]

??

Eikö COPin pitäisi nousta kun DT laskee keruulla`?

Lisäys.
Tässä taulukossa virtaaman lisäys DT tippuu ja nostaa COPia, eikä kuten alkuperäisessä COP nousee DTn noustessa
Lainaus tuosta ison taulukon julkaisusta jonka tomppeli postas tuohon tyhmiä kysymyksiä ketjuun.

[euroshopperi]

Toisiokierronkin lämmönnousu tulee huomioida olosuhteissa. Esim mulla taitaa joskus ensiön Dt olla alle 2°, kun tehdään oikein kuumaa vettä.

[tomppeli]

Eikö COPin pitäisi nousta kun DT laskee keruulla`?

Lisäys.
Tässä taulukossa virtaaman lisäys DT tippuu ja nostaa COPia, eikä kuten alkuperäisessä COP nousee DTn noustessa
Lainaus tuosta ison taulukon julkaisusta jonka tomppeli postas tuohon tyhmiä kysymyksiä ketjuun.

Otitko peki huomioon, että tuossa talukossa kaikkia arvot on laskettu vain Dt -arvolle 3,0 K.
Siinä ei ole arvoja muille Dt -arvoille!

Taulukon yläpuolella on tämä teksti:
- Keruun meno / paluulämpötilan erotus, Δt on 3 astetta (3 K).

[peki]

Otitko peki huomioon, että tuossa talukossa kaikkia arvot on laskettu vain Dt -arvolle 3,0 K.
Siinä ei ole arvoja muille Dt -arvoille!

Taulukon yläpuolella on tämä teksti:
- Keruun meno / paluulämpötilan erotus, Δt on 3 astetta (3 K).

Niin mutta tuossa tähän ketjuun postaamassasi kaivon DT on annettu kolmelle eri kiertonopeudelle,
eli DT muuttuu myös. Väität tuossa että kaivosta otetun tehon määrä suurenee kun DT kasvaa, vaikka
asia on juuri toisin päin.
Mitä Cop olisi jos keruu ei pyörisi ollenkaan?

[tomppeli]

Niin mutta tuossa tähän ketjuun postaamassasi kaivon DT on annettu kolmelle eri kiertonopeudelle,
eli DT muuttuu myös. Väität tuossa että kaivosta otetun tehon määrä suurenee kun DT kasvaa, vaikka
asia on juuri toisin päin.

??

[sljk]

Noviisina oletan, että parhaat COP arvot kompressorille saavutetaan, kun maapiirin ja lämmityskierron virtausnopeus on suurin mahdollinen.

Raja tulee tietenkin vastaan jossain pisteessä, jos COP laskennassa huomioidaan pumppujen ottama sähköteho.

Pumpun huilivälillä kvp:n aseteltu nopeus ei välittömästi vaikuta COP-arvoon, mutta näkyy kaiketi sitä seuraavan käyntijakson aikana.

Jos kvp:n nopeus on huililla ollut pieni ja siten vain osa lämmön luovutuspinnasta (patterit ja/tai lattia) on ollut hyötykäytössä, niin pumpun seuraavalla käyntijaksolla lämpökuoppa otetaan takaisin. Silloin tehdään tilapäisesti keskiarvotarvetta kuumempaa vettä.

Olenko hakoteillä, kun ajelen Niben 1245-8 kiertovesipumppua lämmityskaudella 100/50 % asettelulla?

[euroshopperi]

Toisiokierron lämpötila vaikuttaa eniten tuohon COP arvoon. Kaasujen paineen kasvaessa tarvitsee Kompura enemmän ampereita. Vaikka kierto olisi ihan tapissa molemmilla puolilla, niin COP laskee raakasti, kun joudutaan tekemään käyttövettä verrattaessa esim 30° kiertoveteen. Tällöin myös Dt kaivon puolella litkussa laskee melkein ½:een. Eli pumppu laskee litkun kaivoon takaisin huomattavasti lämpimämpänä, kuin lämmityspuolta hieroessaan.

[peki]

Väärinymmärrysten kasautuma Eteenpäin sanoi mummo hangessa

[jm82]

Laitoin täällä lämmityksen päälle ja katsoin jotain lukemia. Osa ulkomuistista. Läpivirtaava 400l puskuri. Alussa kavosta tuli 7C paluu 1C. Meno 22C paluu 16C. Välillä näkyi lukemat 5 ja 0 sekä 4 ja -1 kun lämmitys loppui. Käyntiaika oli noin 1h 15 min. Pyynti 26C että teki johonkin 30C asteeseen asti. Tuo puskuri oli kylmä kun on kellarissa. Satuin katsomaan kun lopussa lämmitti käyttöveden ja kaivosta tuli 3C, paluu 0C. Käyttövedelle joutuu pitää kiertovesipumpun nyt täysillä kun tuossa ei ole käyttövedelle mitään erillistä säätöä pupun nopeudessa. Kesällä pidin pimppua I-nopeudella ja nyt on siis III-nopeus päällä. Taisi tulla laitettua lämpökäyrä 4 ja korjaus +2. Talossa patterit ja pieni lattialämmitys vessassa/pesuhuoneessa. Rautaiset patteriputket jotka menee betonilattian alla (kaksoisbetonilaatta). Nyt oli 2 rautaputkipatteria päällä ja 2 patteria jotka on muovi/kupari putkella, sekä 4 neliötä lattialämmitystä. Kaikkiin menee samanlämpöinen vesi. Tänään huomasin kääntää makkarin patterin 7-asentoon (ilmeisesti täysille esisäädöstä ja suhinakin väheni) ja yöksi avasin myös kaksi olohuoneen 2-lehtistä patteria. Alkaa taas tarkenemaan

10kW nibessä taitaa olla se kompressorin lämmitin. Ainakin 1217 10kW mallista se läytyy. Mutta voi olla että 8kW mallissa ei ole edes sitä lämmitintä.

Viessmanissa ei ainakaan ole lämmitintä kun kuluttaa vain 5W tehoa.

Noviisina oletan, että parhaat COP arvot kompressorille saavutetaan, kun maapiirin ja lämmityskierron virtausnopeus on suurin mahdollinen.

Raja tulee tietenkin vastaan jossain pisteessä, jos COP laskennassa huomioidaan pumppujen ottama sähköteho.

Pumpun huilivälillä kvp:n aseteltu nopeus ei välittömästi vaikuta COP-arvoon, mutta näkyy kaiketi sitä seuraavan käyntijakson aikana.

Jos kvp:n nopeus on huililla ollut pieni ja siten vain osa lämmön luovutuspinnasta (patterit ja/tai lattia) on ollut hyötykäytössä, niin pumpun seuraavalla käyntijaksolla lämpökuoppa otetaan takaisin. Silloin tehdään tilapäisesti keskiarvotarvetta kuumempaa vettä.

Olenko hakoteillä, kun ajelen Niben 1245-8 kiertovesipumppua lämmityskaudella 100/50 % asettelulla?

Laittaisin automaattisäädölle. Nibessä se paras teho ehkä tulee kun lämpötilaero on 7 asteen paikkeilla. Johtuu muistaakseni jostain kylmäaineen ominaisuuksista.

Viessmanissa luku oli taas jotain 5 astetta mutta siinä onkin eri kylmäaine.

[alspe]

Mittasin Nibe 1245-8:n ottotehon ja sen tuottaman vesivirran odotustilassa kv-pumpun eri nopeuksilla.
Sain seuraavat tulokset:

rpm (%)ottoteho (W)vesivirta (l/h)

127392
1028450
2031561
3033625
4037723
5042809
6049903
7057989
80641075
90751158
100901260

Voiko lämpöpumput tuottamaa tehoa arvioida tällä taulukolla luotettavasti? Ei niinkään kiinnosta COP vaan se, että tekeekö pumppu kohtuullisella tavalla luvattua lämpötehoa.

Mulla nyt kiertopumpun nopeus 20% lämmityksen aikana jolloin dT lauhduttimella on noin 6,4K. Tästä tehoksi tulisi noin 4,2 kW!
F1245-8 on kone, maapiiristä tulee yli nollan ja vesipuoli 37/43,4C.
Mitä pitäisi tarkistaa pumpusta?


Sent from my iPad using Tapatalk

[alspe]

Löytyykö lämmitystehon arviointiin mitään selkeää keinoa? Onko ylipäätään kuinka yleistä, että lämpöpumppu ei tekisi luvattua tehoa? Missä pian voisivat olla? Vanhassa koneessa tietysti lämmön siirtymien tukkeuma. Kompressorin imupuolen tulistus tietysti täytyisi olla kunnossa ja sitä ei käsittääkseni näe suoraan arvoista vaan pitäisi mitata? Entä onko todennäköistä tai mahdollista, että kylmäaineen määrä olisi liian pieni?

Viime päivinä olen ihmetellyt miksi laite ei tunnu jaksavan kelata asteminuutteja nolliin kuten ennen. Toissa päivänä pakkanen käväisi vajaan päivän -17 asteen lukemilla, sen jälkeen lauhtui -6 asteen tasolle. Miinus 17 kelillä kone vaati heti lisäsähköä ja kun keli oli lauhtunut, ei millään meinannut kelata asteen minuutteja nolliin vaan jauhoi ja jauhoi. Kyllä minusta kahdeksan kilowatin koneen pitäisi miinus kuus kelissä kelata asteet nollille nopeastikin koska kolme vuotta sitten kone kesti lähes miinus 20 pakkasta ja sitten vasta mentiin lisäteholle

[seppaant]

Ainoa selkeä keino on mitata ja niistä laskea
-Keruun virtaus ja Dt
-Lauhduttimen virtaus ja Dt
-Ottoteho

Kaikki muut menetelmät ovat lähinnä arvausta.

ATS

[tomppeli]

Tekaisin tuon seppaant'in ohjeen mukaisen laskentapohjan.
Laitan sen tähän liitteeksi.

...
Vaihdoin tiedoston.
Nyt voi laskea sekä keruun, että lämmönjaon perusteella.
Laskee nyt myöskin COP -arvon..

[Täystiili]

Mitenhän tämän "lämpötehon" laskennan tarkuuteen vaikuttavat mittausepätarkkuudet, kuten kiertopumppujen tehonkulutus, virtaaman määrittely ja lämpötilanmittausten keskinäinen virhe jne? Ilmeisesti tarkennuksessa voisi mainita "kompressorin" ottotehon mittauksen vai kuinka (maapiirin ja muiden pumppujen yhteisteho voi olla hyvinkin merkitsevää ja todellisuudessa jopa yli 0,5kW luokkaa esim LÄV15)? Hehtaarille varmaan päästään ja usein se jo riittääkin eteenpäin pääsemiseksi ongelma tilanteissa.

Kun lasketaan kokonaishyötysuhdetta eli COP arvoa, niin tällöin täytyy lunnollisesti huomioidaan myöskin näiden pumppujen ottama tehokin mukaan.

[luu5]

Onkohan muuta mahdollisuutta saada kiertovesipumppu pyörimään myös lämmityskauden ulkopuolella, kuin laittaa tuo lämmityksen katkaisulämpötila korkeaksi?