Alpha-Innotec PWZS 82H3S

[NicN@c]

Eli otsikon mukainen pumppu otettiin käyttöön 1.4.
Pumpusta ei ole vielä kauheesti käyttö kokemuksia, mutta
kyseessä on Alpha-Innotecin uusin ns. nordic malli.
 
Ja sitten kysymys tietäjille:
Mitä ohivirtausventtiili tekee?

[peki]

Eli otsikon mukainen pumppu otettiin käyttöön 1.4.
Pumpusta ei ole vielä kauheesti käyttö kokemuksia, mutta
kyseessä on Alpha-Innotecin uusin ns. nordic malli.
 
Ja sitten kysymys tietäjille:
Mitä ohivirtausventtiili tekee?

Kaverille tulossa kai tuo innoteckin pumppu. Olisi kiva kuulla käyttökokemuksia kyseisestä pumpusta.
Ohivirtausvena on kai sama kun hullunkierto En ole varma, mutta kuulostaa saman tyyppiseltä.

[tuoppi]

tere.

itsekin törmäsin kyseiseen pumppuun mutta 10kw malli olisi itselle.

mitä olet pitänyt, onko pumppu toiminut hyvin? oliko se niin hiljainen kuin esitteet lupaa ja saiko sen ohjauspaneelin siirrettyä IHAN mihin vain(kuin pitkä kaapeli siinä oli vai jääkö sähkömiehelle)

muutenkin mielipiteitä kaivataan ko. pumpuista, ei ainakaan liikaa ole täällä niistä kirjoittelua

[lämpöpohjola]

Sama rauta kuin nibe 1226 sarja ja jämä star.
Ohjain vain alphan oma. Kuuluu samaan konserniin niben kanssa. Mutta tuo ns. karvalakki malli.
Perus vaihtoventtiilikone joka tarvitsee toisiopuolelle aina puskurivaraajan toimiakseen kunnolla.
CTC niin ei tarvitse erillisiä varaajia viritellä tilaa viemään.

[Alijohtaja]

^Ei pidä paikkaansa.

[jm82]

Nibe on tainnut joskus ostaa alpha innotechin. Mutta mitään muuta yhteistä ei taida ollakaan. Innotech on varmaan ihan hyvä ja laadukas pumppu. Samoin akvaterm taitaa olla niben omistuksessa.

[sam68]

Perus vaihtoventtiilikone joka tarvitsee toisiopuolelle aina puskurivaraajan toimiakseen kunnolla.
CTC niin ei tarvitse erillisiä varaajia viritellä tilaa viemään.

Puskurivaraajan asennus on pieni murhe sen tuomiin etuihin nähden myös tuossa CTC:ssä jonka oma varaajatilavuus on kokoa lyhyt käyntijakso. Oikealla säädöllä, käytöllä/termarit ja mitoituksella tuota ei tarvita mihinkään muuhun kuin napsumisen estoon joka sekin johtuu yleensä väärin kannakoidusta putkistosta. Jos nuo perusasiat on kunnossa se tonnin kompura varmaan kestää sen viistoista vuotta kun puskurin kanssa kestää 20v.

[AIT8]

Meillä myös samanmoinen pumppu nyt viikon ollut käynnissä. Rakennushommat vielä menossa talossa, eli pelkkää lattiaa lämmitetään. Onko kokeneemmilla minkälaisia kokemuksia pumpusta?

[Pasber]

Meillä pyörähti reilu viikko sitten Alpha innotec PSZS 6 nordic käyntiin. Talo uudiskohde (vielä pari kuukautta työmaa) 138m2 täyslämmintä ja 28m2 about 18 asteista autotallia ja teknistätilaa. Lämmönjako lattia. Käyntijaksot on mielestäni melko pitkiä (liiankin?), kun muutaman asteen pakkasella käy 3tuntia, tosin lepoaika perään on yli 4tuntia. Käy siis karkeasti kolme kertaa/vrk. Lämmönkeruu on kaivosta (155m). Liuos pysyy plussalla pitkässäkin käynnissä, kolmen tunnin jälkeen kaivosta 0,3+.

Kannattaisiko hystereesiä pienentää, konehan on paluuohjattu ja nyt hystereesi 1,5 astetta. Lattian paluupyynti on nyt n.23 astetta, eli käynnistyy 21,5 ja sammuu 24,5. Mikäli hystereesin pudottaisi yhteen, voisi käyntijakso tippua kahteen tuntiin. Mitä raati on mieltä? Coppelo paranisi hieman ja ei tuokaan vielä mitään pätkäkäyntiä olisi.

[Pasber]

Ainiin, ja joku kyseli hiljaisuudesta. On mielestäni todella hiljainen, asentajakin sanoi, että on tämä kyllä todella hiljainen. Meillä tosin on kone teknisessä tilassa josta 250mm puu/villaseinä asuintiloihin, niin äänellä ei niin merkitystä. Mutta, plussaa tietysti sekin.

[jm82]

Yhden asteen hystereesi voisi olla parempi. Käynnistyisi siis kun lattian paluulämpö on 22 astetta ja sammuu kun 24 astetta.

Ehkä cop paranisi vähän?

[fraatti]

Itsellä hystereesi 1,2 astetta. Tällöin pumppu melttoaa tasaisella ulkolämpötilalla noin 45min yhtäsoittoa.

Tosin tuossa pitää olla tietoinen siitä että jos tuohon laittaa termostaatteja kaveriksi niin äkkiä käy niin että kone käy lyhyitä rykäisyitä enää... Itsellä ei ole termostaatteja käytössä ollenkaan...

Pitkät ylikäyntijaksot syövät hiukan coppeloa. Mulla on tuosta daataakin mutta se paljastetaan vasta ensi vuoden puolella

[peki]

Itsellä hystereesi 1,2 astetta. Tällöin pumppu melttoaa tasaisella ulkolämpötilalla noin 45min yhtäsoittoa.

Tosin tuossa pitää olla tietoinen siitä että jos tuohon laittaa termostaatteja kaveriksi niin äkkiä käy niin että kone käy lyhyitä rykäisyitä enää... Itsellä ei ole termostaatteja käytössä ollenkaan...

Pitkät ylikäyntijaksot syövät hiukan coppeloa. Mulla on tuosta daataakin mutta se paljastetaan vasta ensi vuoden puolella

Kannattaisi ehkä muistuttaa että miksi tuo hystereesi on noin alhainen.
Itsellä on hystereesi lattialämmityksessä 4,8C ja toimii.

[fraatti]

Kannattaisi ehkä muistuttaa että miksi tuo hystereesi on noin alhainen.
Itsellä on hystereesi lattialämmityksessä 4,8C ja toimii.

Kaikkihan on kiinni siitä millainen lattialämmitys on kyseessä ja mihin putket on asennettu. (20mm putki vs 16mm, betonilaatta vs lämmönluovutuslevyt yms yms yms....) Jokainen kohde on hiukan erilainen...

Olettaisin että aloittajan tapauksessa ne on betonissa 166m2 alalla. Tuonne pukkaa lämpöä 6kW kone. Tällöin jokaista koneen kilowattia varten on 28m2 betonilaattaa varaamassa lämpöä.

Omassa tapauksessa 10kW kone puskee 240m2 lattiaan lämpöä. Tällöin jokaista koneen kilowattia vastaan on 24m2 lattiaa varaamassa lämpöä.

[peki]

Kaikkihan on kiinni siitä millainen lattialämmitys on kyseessä ja mihin putket on asennettu. (20mm putki vs 16mm, betonilaatta vs lämmönluovutuslevyt yms yms yms....) Jokainen kohde on hiukan erilainen...

Olettaisin että aloittajan tapauksessa ne on betonissa 166m2 alalla. Tuonne pukkaa lämpöä 6kW kone. Tällöin jokaista koneen kilowattia varten on 28m2 betonilaattaa varaamassa lämpöä.

Omassa tapauksessa 10kW kone puskee 240m2 lattiaan lämpöä. Tällöin jokaista koneen kilowattia vastaan on 24m2 lattiaa varaamassa lämpöä.

Juuri näin. Perustelut on paikallaan kun uudet lämmittäjät on muutenkin vähän pihalla asioista

[Pasber]

Juuri näin. Betonissa on lämmitysputket, laatan vahvuus n.85mm. Hystereesin muutin yhteen asteeseen, tällä lämmitysjaksot n.2h. Tosiaan jos taloon muuton jälkeen huonetermarit paljon ahdistaa piirejä niin hystereesiä voi joutua kasvattamaan, mutta parastahan olisi piirien olla mahdollisimman paljon auki, jolloin saa menoveden pidettyä mahdollisimman viileänä.

[fraatti]

Juuri näin. Betonissa on lämmitysputket, laatan vahvuus n.85mm. Hystereesin muutin yhteen asteeseen, tällä lämmitysjaksot n.2h. Tosiaan jos taloon muuton jälkeen huonetermarit paljon ahdistaa piirejä niin hystereesiä voi joutua kasvattamaan, mutta parastahan olisi piirien olla mahdollisimman paljon auki, jolloin saa menoveden pidettyä mahdollisimman viileänä.

Täällä joka huoneessa on lämpötila 0,5 asteen tarkuudella sama. Kaiken tärkein on jakotukkien oikeat esisäädöt. Normaali tilanteessa termostaattien ei kuuluisi muutakuin leikata ylimääräinen lämpö pois(eli se määrä joka on tullut jostain muualta kuin pääasiallisestä lämmitysmuodosta). Tällöin perustilanteessa nuo on aina auki.

Kun usein termostaatti on on-off tyyppinen ja jos esimerkiksi huoneista on 4-5 termostaattia kiinni ja pumppu jauhaa samalla hsytereesillä lämpöä lattiaan käy niin että samalla hystereesillä käyntiaika on murto-osan aikaisemmasta koska kaikki lämpö ei ole kerennyt "sitoitumaan" lattiaan vaan palaa suoraan pumpulle.

Muistelisin jossain testissä että 2h käyntiaika putosikin 45min parin termostaatin sulkemisella. Jos käyntiaika olisi jotain 45min luokkaa olisi pudotus vieläkin rajumpi.

[Pasber]

Nyt hystereesin ollessa 1aste, kone käy tunnin ja huilaa tunnin. Käyntiaika melko sama olipa pakkasta 5 tai 15. Mites tuo ohivirtauskytkentä? Meidän pumpussa on ymmärtääkseni ohivirtausventtiili integroituna. Eli koneen ulkopuolella putkissa ei tarvii olla hullun kiertoa? Asennushan näyttää koneen ulkopuolella suorakytkennältä.

[fraatti]

Mites tuo ohivirtauskytkentä? Meidän pumpussa on ymmärtääkseni ohivirtausventtiili integroituna. Eli koneen ulkopuolella putkissa ei tarvii olla hullun kiertoa? Asennushan näyttää koneen ulkopuolella suorakytkennältä.

Oletko aivan varma? Paljonko lämmönjaon lämpötilojen erotus on? Saatko kuvaa ko. mokkulasta?

IVT:t taitaa olla ainoita pumppuja mitä on joskus kytketty tuollaisella kytkennällä....

[Pasber]

Se on tällä hetkellä 4-5 asteen paikkeilla. Eli lattiaan jos menee vaikka 27 asteista niin tulee piirun alle 23 takas. Muistelen ainakin. Ohjekirjassa oli kyllä ohjeet ohivirtausventtiilin säätöön "asentajalle osiossa". Laitoin asentajalle s.postia, että säätikö meillä ohivirtausventtiilin, ei vielä vastannut. Ainakin pumpun esitteessä lukee, että ohivirtausventtiili integroituna. Ja sitten oli nuo säätöohjeet ohjekirjassa. Kuvaa ei ole, saan tietysti otettua raksalla jos aukaisen peltejä koneesta.

[fraatti]

Se on tällä hetkellä 4-5 asteen paikkeilla. Eli lattiaan jos menee vaikka 27 asteista niin tulee piirun alle 23 takas. Muistelen ainakin. Ohjekirjassa oli kyllä ohjeet ohivirtausventtiilin säätöön "asentajalle osiossa". Laitoin asentajalle s.postia, että säätikö meillä ohivirtausventtiilin, ei vielä vastannut. Ainakin pumpun esitteessä lukee, että ohivirtausventtiili integroituna. Ja sitten oli nuo säätöohjeet ohjekirjassa. Kuvaa ei ole, saan tietysti otettua raksalla jos aukaisen peltejä koneesta.

Epäilen että joissain kohteissa tuollaista kait tarvitaan. Yleensä ei. Luulisin että sinulla säätö on kiinniasennossa.

Tässä manuaali. Siinä sanotaan että vain jos kyseessä on asennus missä puskurivaraaja on ?sarjassa? tuota venttiiliä tarvitaan. En pääse kärrylle mitä tuossa haetaan...
http://ait-nord.ee/wp-content/uploads/2015/06/Alterra-WZS-on-off-manual-ning-tehnilised-andmed-inglise-keelne.pdf

[Pasber]

Eikö tuon idea ole se, jos huonetermareita, eli jakotukin toimilaitteita olisi hyvin monta kiinni asennossa ja auki jäävien piirien virtaus olisi riittämätön pumpun toiminnalle niin tuon kautta virtaus tulisi riittävän suureksi? meillä kyllä jää puolet piireistä auki vaikka kaikki toimilaitteet olisi kiinni asennossa, en tiedä onko sitten tarvittava virtaus silloin meillä olemassa.

[fraatti]

Ei tuollaisesta yhdysputkesta paljoa iloa ole jos piiriin pusketaan lämpöä vaikka 8kW teholla. Yhdessä hetkessä vesi on tuli kuumaa...

Itse en ole järkevää käyttöä tuolle putkelle keksinyt vielä eikä kukaan ole sen tarpeellisuutta pystynyt perustelemaan aukottomasti. Joissain kuten ivtn tapauksessa sillä pystytään paikkaamaan pumpun muita ongelmia kuten manttelivaraajan huonoa lämmönsiirtymistä....

[Pasber]

Eli onko tuo kone nyt väärin kytketty kun on suoraan putkivedot jakotukeille(meno ja paluu)? Siitä haara paisuntasäiliölle. Ottaisin kuvan vaan ovat niin isoja ettei saa liitettyä.

[fraatti]

Eli onko tuo kone nyt väärin kytketty kun on suoraan putkivedot jakotukeille(meno ja paluu)? Siitä haara paisuntasäiliölle. Ottaisin kuvan vaan ovat niin isoja ettei saa liitettyä.

Ei ole kuin se on juuri samalla tavalla kytketty kuin miten se kytketään miltei aina jos käytössä ei ole shuttia ja tai puskurivaraajaa.

[Pasber]

Tarviiko tuota ohivirtausventtiiliä edes säätää kun meillä on 13 lattiapiiriä ja jos kaikki toimilaitteet olisi kiinni (5kpl), jää vielä 8 piiriä auki. Eli riittääkö noista kahdeksasta takuulla auki olevasta piiristä virtausta lauhduttimelle tarpeeksi?

[fraatti]

Tarviiko tuota ohivirtausventtiiliä edes säätää kun meillä on 13 lattiapiiriä ja jos kaikki toimilaitteet olisi kiinni (5kpl), jää vielä 8 piiriä auki. Eli riittääkö noista kahdeksasta takuulla auki olevasta piiristä virtausta lauhduttimelle tarpeeksi?

Riittää. Venttiili saa olla kokonaan kiinni. Termostaatit ja lattialämmitys kannattaa säätää niin että normaalitilanteessa termostaatit eivät sulkeudu koskaan. Vain jos esimerkiksi aurinko paistaa sisään tai takkaa lämmitetään. MLP:n hyötysuhde on parempi kuin sinne tulee kunnon virtaus ja jos termostaatit kuristavat virtausta vähän väliä se ei ole välttämättä hyvä edes lämmöntasaisuutta ajatellen. Vahva betonilaatta on hidas reagoimaan ja usein termostaatti on "myöhässä".

[Pasber]

Asuessa näkee kuinka hyvin lattian virtaukset onnistutaan säätämään. Ja tarkoitus on huonetermareiden pyynti pitää pari astetta yli normaalin lattian kautta toteutuvan lämmön. Jos lapset nukkuu lämmityskaudella ovet kiinni niin kyllä kierto pysyy päällä vaikka olisi takkaakin poltellut. Kiitos hyvistä vinkeistä/tiedoista jo alkuun, eiköhän ihmettely vielä jatku tämän uuden lämmitysmuodon kanssa

[Pasber]

Sen verran vielä tarkennusta kaipailen, että paljonka lattiaan menevän ja tulevan ero olisi hyvä olla? Ei se ihan tuota sanomaani 4-5 ole, vaan pikemminkin 3-4. Mikäli tämä ei ole ok, niin miten saan sen paremmaksi? Tämä hullunkierron olemassaolon tarpeellisuus on vieläkin epäselvä, pitääkö sellainen olla? Ja mikä se on? Onko jotain asennuksen periaatekuvaa josta näkisin missä mitäkin pitää olla?

[peki]

Sen verran vielä tarkennusta kaipailen, että paljonka lattiaan menevän ja tulevan ero olisi hyvä olla? Ei se ihan tuota sanomaani 4-5 ole, vaan pikemminkin 3-4. Mikäli tämä ei ole ok, niin miten saan sen paremmaksi? Tämä hullunkierron olemassaolon tarpeellisuus on vieläkin epäselvä, pitääkö sellainen olla? Ja mikä se on? Onko jotain asennuksen periaatekuvaa josta näkisin missä mitäkin pitää olla?

Katso nyt ensin ilman ohitusputkea mihin kulutus asettuu. Lauhduttimen pumppu voi esim. olla mitoitettu aivan
eri tavalla kuin meikäläisellä jossa tuo ulkoinen on huomioitu jo tehtaalla.

[fraatti]

Sen verran vielä tarkennusta kaipailen, että paljonka lattiaan menevän ja tulevan ero olisi hyvä olla? Ei se ihan tuota sanomaani 4-5 ole, vaan pikemminkin 3-4. Mikäli tämä ei ole ok, niin miten saan sen paremmaksi? Tämä hullunkierron olemassaolon tarpeellisuus on vieläkin epäselvä, pitääkö sellainen olla? Ja mikä se on? Onko jotain asennuksen periaatekuvaa josta näkisin missä mitäkin pitää olla?

Ymmärrän tuon tekstin perusteella että ei ole tarpeellinen kuin siinä tapauksessa että järjestelmässä on jonkinsortin puskuri asennettuna. Sinulla ei käsittääkseni ole.

Tuohon eroon vaikuttaa myös jakotukkien esisäädöt. Jos niitä ei ole tehty niin todennäköisesti ero kasvaa säätöjen jälkeen jos niitä ei ole vielä tehty.

Periaatekuva:

[Pasber]

Katso nyt ensin ilman ohitusputkea mihin kulutus asettuu. Lauhduttimen pumppu voi esim. olla mitoitettu aivan
eri tavalla kuin meikäläisellä jossa tuo ulkoinen on huomioitu jo tehtaalla.

Tuossa katsoin kahdeksan päivän kulutusta, koneen energiamittari näytti, että lämpöä tehty sinä aikana 555kwh. Ja sähkömittarista oli hävinnyt n.155kwh. Niin.ei tuo coppi päätä huimaa.

Missä kohtaa sen hullunkierron yhdysputki on yleensä? Kaverillani se on talon sisällä missä varsinaisten asuintilojen jakotukit on, niin niissä on ylimääräinen putki tukkien välillä. Hänellä on kyllä 100l puskuri. Toisilla se kuvailujen perusteella on jossain paljon lähempänä konetta.

[fraatti]

Tuossa katsoin kahdeksan päivän kulutusta, koneen energiamittari näytti, että lämpöä tehty sinä aikana 555kwh. Ja sähkömittarista oli hävinnyt n.155kwh. Niin.ei tuo coppi päätä huimaa.

Missä kohtaa sen hullunkierron yhdysputki on yleensä? Kaverillani se on talon sisällä missä varsinaisten asuintilojen jakotukit on, niin niissä on ylimääräinen putki tukkien välillä. Hänellä on kyllä 100l puskuri. Toisilla se kuvailujen perusteella on jossain paljon lähempänä konetta.

Pari viestiä ylempänä on kuva missä venttiilin sijainti on. Oikea ylälaita koneen sisällä. Venttiili ei voi olla auki koska hystereesi on 1 aste.

[Pasber]

Tuon sijainnin tiesin. Mutta niillä kenellä on putkimiehen toteuttamana jossain koneen ulkopuolella?

[fraatti]

Tuon sijainnin tiesin. Mutta niillä kenellä on putkimiehen toteuttamana jossain koneen ulkopuolella?

Ei sitä voi olla olemassa. 1 K hystereesi tarkoittaa sitä. Jos lämpöä pääsisi vuotamaan takaisinpäin kone pysähtyisi miltei välittömästi. Joskus tosin kone saattaa laskea tuon säädettävän hystereesin päälle jonkun vakion jolloin todellisuus saattaa olla suurempi kuin tuo luku pelkästään.

Selvinnee katsomalla paluulämpötilaa kun kone käynnistyy ja kun se pysähtyy.

[Pasber]

Ainakin meillä näyttää, että kone noudattaa täsmällisesti tuota 1k hystereesiä, käynnistyy juuri kun 1aste alittuu ja sammuu kun 1 aste ylittyy. Sitä vaan olen ihmetellyt miksi maalämmön myyjät kaupittelee lattialämmitystaloihin puskurivaraajaa, perusteena pidemmät käyntijaksot. Ainakin jos lattiaa on esim yli 15m3 niin käynnin saa kyllä ainakin tarpeeksi pitkäksi (liiankin pitkäksi jos haluaa).  hystereesi kahteen niin ei käy nollakelilläkään pätkää.

[Pasber]

Patterikohteissa tarve on tietenkin ihan selvä.

[fraatti]

Ainakin meillä näyttää, että kone noudattaa täsmällisesti tuota 1k hystereesiä, käynnistyy juuri kun 1aste alittuu ja sammuu kun 1 aste ylittyy. Sitä vaan olen ihmetellyt miksi maalämmön myyjät kaupittelee lattialämmitystaloihin puskurivaraajaa, perusteena pidemmät käyntijaksot. Ainakin jos lattiaa on esim yli 15m3 niin käynnin saa kyllä ainakin tarpeeksi pitkäksi (liiankin pitkäksi jos haluaa).  hystereesi kahteen niin ei käy nollakelilläkään pätkää.

Hystereesillä varustettuna punppu käy kelillä kuin kelillä yhtä pitkään jos termostaatteja ei ole.

Jos kesällä haluaa lämmittää pelkästään pesuhuoneen lattiaa niin tällöin tarvitaan puskurivaraaja väkisinkin...

[Pasber]

Joo kyllähän käyntijakso melko samanlainen on nollassa ja pikkupakkasilla. Tarpeeksi kovaksi kun keli menee niin käyntijaksot pitenee ja lopultahan kone ei enää saavuta toivottua lämpötilaa ja käy tauotta. Muistaakseni mitoituksen mukaan meillä reilussa -30 asteessa.

[fraatti]

Joo kyllähän käyntijakso melko samanlainen on nollassa ja pikkupakkasilla. Tarpeeksi kovaksi kun keli menee niin käyntijaksot pitenee ja lopultahan kone ei enää saavuta toivottua lämpötilaa ja käy tauotta. Muistaakseni mitoituksen mukaan meillä reilussa -30 asteessa.

Juuri näin. Tulee jokaisen käyntijakson aiheuttama energiavaje paikattavaksi sekä itse käynnin aikana häviävä energia lisäksi. Lisäksi jyrkästi laskeva lämpötila sekä siitä johtuva veden lämpötilapyynnin kasvu lisää vielä näissä tapauksissa käyntijakson pituuttu. Sama asia toimii tietysti myös toisinpäin.