kaivon syvyys. onko käytännön hyötyä turbo collector putkesta.

[ivt hq c8]

Maalämmitys olisi tulossa kesällä ja kysysin kaivon syvyydestä.talo 110m2 -80 tiiliverhous omakotitalo alkuperäisellä patteri kierrolla.lattiassa 100mm styrox+villaa.yläpohjassa 250mm villa+50mm styrox.seinässä 175mm villa. pumpuksi tulossa ivt hq c8 kaivon syvyydeksi tulossa 160m kallion pitäisi olla aika pinnassa naapurilla 7m. Onko kaivon syvyys riittävä ja markkinoille on tullut uutta keräys putkea joka on uritettu sisältä päin jolla pitäisiolla pienempi lämmön siirto vastus on 0,07k/(.w.m )joka on 20%vähemmän kuin sileällä pukella ja pienempi paine häviö.mutta kuinka pieni hyötyon tietoa löytyy tuosta putkesta www.fi.muovitech.com

[tomppeli]

Maalämmitys olisi tulossa kesällä ja kysysin kaivon syvyydestä. Talo 110m2 -80 tiiliverhous omakotitalo alkuperäisellä patteri kierrolla.
Lattiassa 100mm styrox+villaa. Yläpohjassa 250mm villa+50mm styrox. Seinässä 175mm villa. pumpuksi tulossa ivt hq c8 kaivon syvyydeksi tulossa 160m, kallion pitäisi olla aika pinnassa naapurilla 7m. Onko kaivon syvyys riittävä ja markkinoille on tullut uutta keräys putkea joka on uritettu sisältä päin jolla pitäisi olla pienempi lämmön siirto vastus on 0,07k/(.w.m )joka on 20%vähemmän kuin sileällä putkella ja pienempi paine häviö. Mutta kuinka pieni hyöty on tietoa, löytyy tuosta putkesta www.fi.muovitech.com

Koetin tehdä laskelman. Se on liitteenä omassa aloitusviestissäsi.
Näyttäisi siltä, että tarvittaisiin vähän syvempi lämpökaivo, kuin olit ajatellut.
Lämpökaivo on tärkeä osa kokonaisuutta ja kovasti toivoisin, että porauttaisit ainakin 190 metrisen kaivon.

Tämäkin laskelma on toki vain suunta antava!

[ivt hq c8]

Pitäisi kait 160metrisen kaivon riittää ihan helposti eikös 190m kaivolla lämmitäjö 150-200m2 talon.naapurilla on saman ikäinen talo 7kw pumppu 135m kaivo sähkön kulutus pumpulla 5000kw vuosi ilman vastuksien apua

[jm82]

Täällä sähköä on kulunut aloituspäivästä 29.3. asti 2816kWh ja polttopuita vähän.
edit: ei ole koko vuoden kulutus. Sähkömittarissa oli aloituspäivänä tasan 4000kWh 24.11.2014. Tänään katsoin että 6884.
Polttopuista en osaa sanoa. Takassa poltettu joskus ja kellarin pesässä. Kovalla pakkasella 2-3 päivänä viikossa. Muuten joka toinen viikko.
Samalla ajalla maalämpöpumpulle on tullut käyttötunteja 759. 759 x 2.2kWh= Pumppu olisi vienyt sähköä arviolta 1700kWh.
Ei tosiaan pysty vertailemaan eri kohteita.

[ivt hq c8]

Siis vuodessako 2816 kw minkä verran meni puuta.ja onhan tuo sinun asunto yli200 km etelämpänä mutta pieni sähkön kulutus pumpulla.

[fraatti]

Siis vuodessako 2816 kw minkä verran meni puuta.ja onhan tuo sinun asunto yli200 km etelämpänä mutta pieni sähkön kulutus pumpulla.

Asuntoja on todella huono verrata pelkastään kokojen perusteella vaan tekijöitä asunnon energiankulutukseen on vaikka kuinka paljon joista suurin on se asuja itse.

Jotta ne edes jollain tasolla voisi verrata niin tarvisi tietää mm.

*Ilmanvaihdon taso vai onko sitä ollenkaan?
*Käyttöveden kulutus vai pestäänkö munat pihasaunassa järvivedellä kerran viikossa?
*Ja muutenkin ylipäätään osa käyttösähköstä päätyy lämmittämään taloa jolloin mukuloiden 2kpl 350W jatkuvasti päällä olevista tietokoneista ja 16h päivästä helottavasta 500W kuluttavasta olkkarin töllöstäkin osa päätyy lämmitämään huoneistoa jolloin se jää pois ainakin osittain talon pääasialliselta lämmitysjärjestelmältä.
*Sitten tietysti tulisijojen käyttö. Toiselle 5m3 puuta on vuodessa vähän kun aikasemmin oli tottunut polttamaan 20m3. Ja joku taas polttaa kolme pesällistä talvessa.
*Lisäksi vielä tuohon listaan saa lisätä huonelämpötilan. Toisilla on kaikki tilat autotallista lähtien samassa lämpötilassa ja jotkut taas laittavat yksittäiset huoneetkin kylmäksi jos niillä ei satu juuri sillä hetkellä olemaan mitään sen kummampaa käyttötarkoitusta....
*Sitten vielä asunnon ikä. Nykyään luulisin että asunnot ovat vertailukelposempia energiakulutukseltaan kuin vanhat talot koska jo pelkästään laki vaatii tiettyä tasoa. Vanhoissa kohteissa saattaa olla tehty jos jonkinmoista energiaremonttia jonka onnistumisastetta ei voi tietää. Myös seinissä purut saattavat olla painuneet tai vanhat kalsarit ikkunan karmin tilkkeenä ei olekaan enään ihan viimeistä huutoa ilmanpitävyyden osalta...

Kaikkia näistä vaihtoehdoista on tullut nähtyä ja tullut hiljaa itsekseen hymyiltyä. 

[Huvila]

Jmmä melko tarkkaan ilmoitti, että kyse on 4 kk kulutuksesta. Ei koko vuoden.

Tämä sinun yleistys foorumitotuuksiin on todella lojaalia.

Olen ymmärtänyt, että kaivo- ja pumppuvalinnat olis voinut sinullakin olla toisin jos olisit löytänyt foorumin ajoissa. Osatehoinen lienee sinulle kirosana ja tomppeli heittää perään yleensä vielä 30m lisää kaivoa ja vähintään 2kW lisää myllyyn.

Kai pikkuhiljaa ymmärtelette, että jääkauteen varautuminen ei välttämättä ole tätä päivää Osatehoinen on tehokkaampi 99,9% käyntiajastaan.

Olen  opiskellut rakenteiden fysiikkaa melko paljon ja ei ole sattuma että asustan hyvin perusparannettua purulaatikkoa enkä umpikumijukkataloa. Avartakaa pikkaisen mieltä 

[jm82]

Pumppuhan on tässä tapauksessa sopivan tehoinen. Ja kaivokaan ei onneksi ole 135 metriä Huom kannattaa ainakin jollain konstilla varmistaa se aktiivisyvyys.
En nyt ihan tarkkaan tiedä ketä tarkoitat. Täällä kumminkin lyhensin kaivoa tomppelin laskelmasta 206->200m. Lisäksi muita pikku parannuksia. Tomppelin laskelmassa taisi olla 9-10kW pumppu ja tuli 10kW jonka teho 50C vedelle on 8.5kW. Alpha Innotec tarjosi 10kW kompuran kanssa 220 metrin kaivoa. 8kW olisi saanut olla muistaakseni 180 metriä. Niben sähköpostista saama juttu oli 8kW ja varmaan jotain 135 metriä

Itsekin ehkä mieluummin asuisin saman kokoisessa remontoidussa rintamamiestalossa, ei niissäkään mitään vikaa ole.

[Huvila]

Fraattia tarkoitin, anteeksi epäselvä kirjoitus.

[ivt hq c8]

onhan monellakin 180 m kaivolle esim 10kw pumppu ja lämmitettävää reilusti yli 200 m2 niin eikai tämä 110m2 talo tarvitse 200m reikää.jos naapurin talossa 135m reikä 5000kw ollut pumpun kulutus vuodesssa niin eise paljoa ole.ja eikösse lämpötila noussut 1 asteen 100 metriä kohti.niin eisiinä ole iso ero onkose reikä sen 160m vai 200m onko kukaan laskenut mikä on sähkön säästö vuodessa 160 ja 200 m kaivon välillä.taitaisin kasvaa heinääjo että tuo poraus kustannus olisi maksettu.

[Seagear]

Pitäisi kait 160metrisen kaivon riittää ihan helposti eikös 190m kaivolla lämmitäjö 150-200m2 talon.naapurilla on saman ikäinen talo 7kw pumppu 135m kaivo sähkön kulutus pumpulla 5000kw vuosi ilman vastuksien apua

Täällä vähän isompi ja vanhempi talo etelämpänä Espoossa, 175 metrinen kaivo, 8 kW pumppu ja patterilämmitys. Vuosikulutus pauttiarallaa 7000 kWh, käytännössä ilman vastuksia. Aiempi öljynkulutus 2900 litraa vuodessa.

[jm82]

Ei tuo 160 metrin mitoitus onneksi ole pienimmästä päästä. Eli epäilisin että niillä metreilläkin toimii. Sillä asuinpaikan sijainnillakin on vissiinkin aika suuri merkitys kaivon mitoitukseen. Jonkun toisen merkin pumppukauppiaskin voisi mitoittaa kohteen?
Täällä halusin vähän varman päälle kaivon kun vaikea sitä on enää myöhemmin saada syvemmäksi. 180 metriäkin ehkä olisi riittänyt, en osaa sanoa paljonko se 40 metriä putkea vaikuttaa sitten (180 ja 200)? Lisäksi tuli se 40cm puhallusvillaa että ei mene lämmöt harakoille.

edit:
Noihin mitoituksiin kannattaa joskus suhtautua vähän epäileväisesti. Tuolla oli tuo yksi esimerkkitapaus liian pienistä vehkeistä, ilmeisesti pumppu ja kaivo molemmat pieniä:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1044.0

Ne kauppiaat taitaa sanoa että pieni kuluttaisi vähemmän sähköä. Ei se ole kumminkaan niin mene vaan se cop lukema meinaa sitä paljonko sähköä otetaan ja paljonko tuotetaan lämpöä. Isompi maalämpöpumppu on sitten vaan pidemmän aikaa pois päältä ja lyhyemmän aikaa käynnissä. ivt hq c8:lla se pumpun mitoitus varmaankin on ihan kohdallaan kyllä, ei tarvitse ylitehoista kompuraa jos pienemmässäkin riittää tehot.

[tomppeli]

Ottakaa huomioon myöskin jäsen ivt hq c8 :n sijainti.
Hänen kotiseudullaan on keskiarvovuoden lämmitystarveluku 5150,
kun se on pääkaupunkiseudulla 3900.
Samanlaisen asunnon vuotuinen lämmitystarve hänelle noin 1,32 kertainen pääkaupunkiseudun taloon verrattuna.

Suurempaa lämmitystarvetta varten tarvitaan syvempi porakaivo.
Ja vielä, hänen kotiseudullaan kallioperän lämpötila 100 metrin syvyydessä on noin +5,4C astetta ja
pääkaupunkiseudulla vastaava lämpötila on +7,2C
Siis ivt hq c8 :n kotiseudulla tarvitaan noin 1,33 kertaa syvempi kaivokin,
jotta saataisiin kaivosta sama lämpöenergia, kuin pääkaupunkiseudulla.
Porakaivon tulee siis olla samanlaisisille taloille noin 1,7 kertaa syvempi ivt hq c8 :n kotiseudulla.

[ivt hq c8]

Huvila käyttäjälle vastaan että eisiinä sähkön kulutuksessa isoja eroja tule onko osatehoinen vaitäystehoinen.täälläpäin suomea on kumminkin koviakin pakkas jaksoja tänäkin talvena oli parhaimmillaan -32  ja voi olla kuukaudenkin -20 ja 30 välissä pakkasta.sama asia syöttääkö osatehoisen vastuksille sähköä vaikka 100e vai syökö täystehoinen vähän enempi sähköä.en ole vielä porannut reikää kesällä tarkoitus porata.mutta enminä ole poraamassakaan 200m reikää näin pieneen taloon.

[ivt hq c8]

Vastaan jm2 on tarjottu kaivoja monet toimittajat ja olivat 130-140m ja yksi toimittaja tarjosi 5,6kw pumpulla pyysin tarjoukset itse 160m kaivolla.kävi vielä paikan päällä katsomassa kohteen ja tarjosi kaivoa 130m ja 5,6 kw pumppua.

[Huvila]

Kaikkihan tekevät isot päätökset itsenäisesti ja tärkeintä on, että itse on järjestelmään tyytyväinen. Täältä saa aivan mahtavaa tietoa mm. Fraatin ja Tomppelin ansiosta mikä hienoa. Itseä vaan vähän kismittää välillä heidän suht rajallinen ja arvosteleva tyyli 

Ja samaten ne vois ampua alas tän aloittelijan väitteen, että osatehoinen käy 99,9 % käyntiajasta tehokkaammin kuin ylimitoitettu pumppu

[ivt hq c8]

Onko kellään käytössä tätä uutta turbo collector putkea onko parempi ja mikä hintaero tavalliseen putkeen vetraten.

[Huvila]

Mulla on ja tuli halvimpana settiin mukaan eli ei kustannusvaikutusta. Ilmeisesti riippuu siitä mitä porarilla on varastossa.

Sen paremmuudesta on foorumilla pitkät stoorit vaikka hakutoiminnolla se selviää.

[peki]

Jmmä melko tarkkaan ilmoitti, että kyse on 4 kk kulutuksesta. Ei koko vuoden.

Tämä sinun yleistys foorumitotuuksiin on todella lojaalia.

Olen ymmärtänyt, että kaivo- ja pumppuvalinnat olis voinut sinullakin olla toisin jos olisit löytänyt foorumin ajoissa. Osatehoinen lienee sinulle kirosana ja tomppeli heittää perään yleensä vielä 30m lisää kaivoa ja vähintään 2kW lisää myllyyn.

Kai pikkuhiljaa ymmärtelette, että jääkauteen varautuminen ei välttämättä ole tätä päivää Osatehoinen on tehokkaampi 99,9% käyntiajastaan.

Olen  opiskellut rakenteiden fysiikkaa melko paljon ja ei ole sattuma että asustan hyvin perusparannettua purulaatikkoa enkä umpikumijukkataloa. Avartakaa pikkaisen mieltä 

Paljonko siinä purulaatikossa vaihtuu ilma?
Taitaa noiden kaivojen kanssa olla tuurista kiinni mihinkä osuu poraus.
Tuossa Tampereen kohteessa samalla kadulla yhteen osuii sen verran iso vesisuoni että poraus seis, ja naapuriin sitten kaikki ok.
200 metriä taaempana rinteessä oli kaivon poraus mahdottomuus liian syvän maaosuuden vuoksi.
Joskus vaan normimitoitus ei vaan toimi kun joku menee pieleen.
Aloittajalle, poraa ensin se mitoitettu reikä, ja katso sitten mikä pumppu sopii.

[Huvila]

Paljonko siinä purulaatikossa vaihtuu ilma?

Mietippä sitä tykönäsi? Paljon vai vähän 

[peki]

Paljonko siinä purulaatikossa vaihtuu ilma?

Mietippä sitä tykönäsi? Paljon vai vähän 

  No niinpä tietysti. Toisaalta lämpövuoto ei vaihda ilmaa kuten näissä uusissa, joissa muovipussi rakenne vaatii oikean ilmanvaihdon.

[Huvila]

Saattaa toimia myös kesähelteellä kun pitää vähän jäähdyttää eli kastepiste!!

Ei kai sulla ole tätä pois suljettu

[peki]

Onko kellään käytössä tätä uutta turbo collector putkea onko parempi ja mikä hintaero tavalliseen putkeen vetraten.

Foorumilta löytyy hakukoneella juttua aiheesta.

[Huvila]

   "No niinpä tietysti. Toisaalta lämpövuoto ei vaihda ilmaa kuten näissä uusissa, joissa muovipussi rakenne vaatii oikean ilmanvaihdon."

OK hieno tulkinta. 10 hormia katolla joista 5 poistoilmaa ja kaikki säädettävissä ja muutama paxilla Painovoima on hieno asia.

[peki]

Saattaa toimia myös kesähelteellä kun pitää vähän jäähdyttää eli kastepiste!!

Ei kai sulla ole tätä pois suljettu

Kesäviilennys on aika merginaalinen aika Suomessa, ja talo ei ehdi kuulemma homehtuu ainakaan kovin paljoo

[Huvila]

Hyvä jos tästä tutkittua tietoa. Kesähän on vähän erilainen eri puolella Suomea ja saattaa lämmetä tulevaisuudessa. Sulla ei ilmeisesti ole isoa kattoa auringon alla

[peki]

Hyvä jos tästä tutkittua tietoa. Kesähän on vähän erilainen eri puolella Suomea ja saattaa lämmetä tulevaisuudessa. Sulla ei ilmeisesti ole isoa kattoa auringon alla

Viime kesänä oli jotain juttua tuosta eikä mitään hätää. Hyvä eristys katolla toimii toisinkin päin kesähelteillä.

[Huvila]

OK, sittenhän kaikki on hyvin 

Mukavaa pääsiäisen aikaa.

[tomppeli]

Paljonko siinä purulaatikossa vaihtuu ilma?

Tämä menee ohi topicin... Anteeksi.

Rintamamiestalo, se "purulaatikko" on harvemmin hometalo.
Vanhoissa taloissa, ennen tätä nykyajan energiansäästö boomia rakennetuissa on hyvä ilmanvaihtuminen rakenteiden läpi.
Vaipan rakenne tuulettuu hyvin ja pysyy kuivana.

Lämmön talteenottoa ei tunnettu 50 - 70 -luvuilla, mutta ei sitä niin kovasti tarvitakaan,
koska ilman vaihtumisen määrä ei ole kuitenkaan hirveän suuri;
ilmatilavuuden vaihtuminen on mahdollisesti niissä keskimäärin noin 0,25 ... 0,3 kertaa tunnissa. Tuulisuus vaikuttaa kovasti.
Lämpöhukkaa tulee jonkin verran, mutta silti nykyaikaisen IV -systeemin hankkiminen on tuskin taloudellisesti kannattavaa.
Korkea hankintahinta kestää pitkään kuolettaa lämpöenergian saavutetulla säästöllä.

Koetin tehdä vertailulaskelman jossa rintamamiestalo perinteisellä ilmanvaihdolla ja toisen,
jossa samassa talossa nykyaikainen 70% talteenoton hyötysuhteella toimiva iv -kone.
Säästöä näytti tulevan noin 120 .. 150 euroa/vuosi.

Nyt on syytä huomata, että tämä laskelma ei ole yleispätevä, koska taloja on erilaisia ja asukkaiden vaatimukset ilmavaihdonkin osalta ovat varsin erilaisia.
Lisäksi, jos koneellisen iv:n säätö ei ole oikein, voi tuokin säästö nollautua.

[fraatti]

Ja samaten ne vois ampua alas tän aloittelijan väitteen, että osatehoinen käy 99,9 % käyntiajasta tehokkaammin kuin ylimitoitettu pumppu

Miksi ylimitoitettu? Eikö mieluummin sopiva?

Juu ja olisin ehkäö tehnyt hiukan erilaisen ostopäätöksen jos ostaisin mlp:n nyt. En ostaisi integroidulla varaajalla olevaa pumppua. Harkitsisin myös invertteri konetta.

[Huvila]

Ok ja sopiva. Lämmitysjärjestelmissä kuten taloissakin on eroja. Ok joistakin vanhoista taloista saattaa löytyä kalsarilämmöneristeitä, mutta ei pidä yleistää. Joillekin myös osatehoinen voi mielestäni olla ihan ok ja järkevä ratkaisu. Muuttujia on niin paljon, että pitää olla melkoinen forumguru että voi esitellä totuuksia

Olenko mielestäsi oikeassa jos edelleen väitän, että osatehoinen käy tehokkaammin 99,9% käyntiajastaan? Rauhallista pääsiäisen aikaa.

[fraatti]

Ok ja sopiva. Lämmitysjärjestelmissä kuten taloissakin on eroja. Ok joistakin vanhoista taloista saattaa löytyä kalsarilämmöneristeitä, mutta ei pidä yleistää. Joillekin myös osatehoinen voi mielestäni olla ihan ok ja järkevä ratkaisu. Muuttujia on niin paljon, että pitää olla melkoinen forumguru että voi esitellä totuuksia

En tässä olla mitään yleistämässäkään mutta totean sen että kaikki talot ovat erilaisia ja sen käyttäjän vaatimustasolla on suuri vaikutus paljonko asunnon lämmitys kuluttaa. Alkuperäisessään kunnossaan rmt voi kuluttaa vaikka kuinka paljon, purut saattavat olla painuneet seinissä, eikä vintilläkään välttämättä ole purua paljoa. Vuotoilmat myös lisäävät tyypillisesti kulutusta vaikka ilmanvaihto voisi muuten niukka ollakin. Ainakin ennen aktiivinen tulisijojen käyttö on kylläkin pitänyt ilman vaihtumassa lämmityskaudella. Ja kuten sanottu talot ovat yksilöitä kuten käyttäjänsä ja hyvin toteutetuilla remonteilla talo saattaa kuluttaa huomattavasti vähemmän kuin saman ikäluokan talot.

Olen vierestä seurannut kun kaveri on laajentanut ja saneerannut rmt taloa kolmatta vuotta todella reilulla kädellä ja onpa hän itsekin jo todennut että eipä tuossa mitään järkeä ole ollut työmäärään nähden. Ainut mitä taloon on jäänyt vanhaa on ulkoseinät jotka nekin on laitettu uusille pinnoille molemmilta puolilta.  Projektin laajuuden nähdessäni päätin itse että rmt on itselle se vaihtoehto mitä minulle ei tule ikinään. Toisaalta talo olisi ollut asumiskuntoinen ilman mitään remonttiakaan mutta kai se sitten on ihmisen vaatimustaso ja rahatilanne mikä määrää miten asutaan. Itse päädyin sitten rakentamaan talon pitkästä kun aluksi rakennettiin kaverille okt ilman sen kummempia murheita.

Kerran kävin katsomassa myynnissä olevaa 50-luvun taloa ja huomioni kiinnittyi suuriin sähköpattereihin.
Syy niihin löytyi yläpohjasta, siellä ei ollut ollenkaan eristeitä. Ilmeisesti vuosien saatossa oli tuuli vienyt purut.

Olenko mielestäsi oikeassa jos edelleen väitän, että osatehoinen käy tehokkaammin 99,9% käyntiajastaan? Rauhallista pääsiäisen aikaa.

Mitä tarkoitat tuolla?

Löytyisikö vastaus tuolta?: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6167.0

[Huvila]

Eihän ketään normaaleja kiinnosta nämä vanhojen talojen raiskaajat joita näköjään kaveripiiriisi kuuluu. 

Ok olet itse rakentanut juuri uuden talon, hienoa.

Jos et ymmärrä kysymystä, että osatehoinen tekee lämpöä tehokkaammin kuin "sopivasti" tai täysylimitoitettu pumppu niin lopetan tämän keskustelun tähän.

Tärkeintä on, että asukas tai asiakas on tyytyväinen

[Huvila]

Vielä lisäys tuohon Fraatin väittämään osatehoisista, niin totean sen olevan fysiikan peruslakien vastainen eli odotan melkoista vastausta siltä suunnalta. Täystehoisilla  vehkeillä ei saada kuin kerta rykäyksiä ja vihaisia vaimokkeita liian nopeasta ja tehokkaasta toiminnasta, ja tämä toistuu luonnossa jatkuvasti

[fraatti]

Jos et ymmärrä kysymystä, että osatehoinen tekee lämpöä tehokkaammin kuin "sopivasti" tai täysylimitoitettu pumppu niin lopetan tämän keskustelun tähän.

Kävitkö katsomassa keskustelua linkistä minkä laitoin?

Höpötin tuossa aikaisemmin jostain pohdinnasta liittyen koneen tehoon/energian kulutukseen mitä olin tuuminut jossain aikasemmin niin löysin sen nyt tähän.. Aikasemmin tuo ei paljon kommetteja kirvoittanut mutta jospa nyt. Tuosta löytyy linkki ruottin mlp testiin mistä voi käydä toteamassa suuremman lämmöntarpeen parantavan coppeloa.

Jos joku haluaa käydä tsiikaamassa tuota testiä niin se löytyy täältä:
http://www.energimyndigheten.se/Templates/Public/Pages/ProductGroupPageCompare.aspx?productGroupId=144&productTypeVersionID=364&productCompareList=1633,1634,1673,1635,1636,1637,1651,1638,1639,1640&PageID=13233

Kävin samalla vilkasemassa tuota. Osui silmään yksi asia. Otetaan pureskeltavaksi Viessmanin 343-g pumppu 10kW versiona.

Lattialämmitystalo ja talon lämmitysenergian kulutus 24200kWh, säästö 18600kWh, energian säästö 77%, vuotuinen cop 4,3
Lattialämmitystalo ja talon lämmitysenergian kulutus 34300kWh, säästö 27100kWh, energian säästö 79%, vuotuinen cop 4,8

Miksi näin?

Lisäksi saattaa olla hyötyä ottaa esim niukahkon 8kW pumpun tilalle 10kW.

Vai onko sittenkään...Pureskellaan tätä sitten hieman.

Antotehoksi B0W35 tuolle Viessmannille oli ilmoitettu 10,4kW ja cop 4,9. Tällöin ottotehoksi tulee 2,1kW

24200kWh: vuotuinen käyntiaika talon lämmitykseen 2327h 27%, lepoaika 6265h 72%(*)  -> ostosähköä 4890kWh + kiertovesipumppu pumpun huilatessa 439kWh(8% kokonaisenergiankulutuksesta!!!), kokonaisenergian kulutus 5329kWh ---> vuotuinen cop 4,5 lämmitykselle

34300kWh: vuotuinen käyntiaika talon lämmitykseen 3298h 37%, lepoaika 5295h 60%(*),  -> ostosähköä 6926kWh + kiertovesipumppu pumpun huilatessa 370kWh(1% kokonaisenergiankulutuksesta, kokonaisenergiankulutus 7296kWh ---> vuotuinen cop 4,7 lämmitykselle

(*)ruottin testissä on oletettu että käyttöveteen käytetään energiaa 4200kWh ja cop tällöin 2,5. Tällöin tämä vähentää käyntiaikaa noin 168h.

Tämä ei kuitenkaan täsmää täysin ruåttin testiin, koska siinä on ruotsin testissä on laskelmiin otettu huomioon myös käyttöveden coppia pudottava vaikutus. Mahdollisesti myös kuukausien eri lämmöntarpeet ja vesien eri lämpötilat eri kuukausina on huomioitu. Suunta minkä halusin tuoda esille kuitenkin selviää.  Eli johtopäätöksenä: Aina kun pumppu ei käy, hyötysuhde putoaa. Näin ajateltuna invertteri on ylivoimainen(olettaen että se pitää hyötysuhteensa kaikissa toimintapisteissään). Ylimitoitetussa järjestelmässä vuosihyötysuhde huonompi. Toisaalta alimitoitetussa järjestelmässä myös vastuksen käyttö romahduttaa hyötysuhteen todella nopeaan. Esim alemmassa tapauksessa jos vastusta käytetään 10h ajan vuodessa se pudottaa vuotuista coppia noin 0.1 yksikköä alemmaksi. Jostain muistelen joskus kuulleeni että järjestelmä on hyvä mitoittaa noin 3000:lle käyttötunnille. Tämän valossa tämä kuulostaa varsin järkevälle.

Yksi asia mikä ihmetyttää on se että miksi näissä pumpun rotiskoissa ei oo kiertovesipumpulle säätöä silloin kun maalämpöpumppu ei käy? Mitä sitä vettä kierrättää tuolla lattiassa hullunraivolla jos sinne ei mistään lämpöäkään mistään lisätä. Pikkuinen huljuttelu kyllä riittäisi tasaamaan lämpöjä. Epäilisin että itselläkin kierron nopeudesta saisi leikata ainakin puolet pois kun pumppu ei käy. Tällä saisi ne viimeisetkin roposet säästettyä

Tietysti usein lattialämmitystaloissa kiertopumppu saattaa olla 1-2kk topissa kun ulkolämpötila => sisälämpötila - hystereesi eli ei ole lämmitystarvetta, tuota en jaksanut ottaa laskemassa huomioon. Toinen mitä en ottanut huomioon on se että kiertopumpun energia päätyy lopulta lämmittämään rakennusta joten se pitäisi vähentää kokonaisenergiantarpeesta ainakin osin...

Kaikenkaikkiaan ylimitoittaminen ei kannata mutta vastuksillakaan ei kannata ajella.

Mikä tuossa on sellaista mitä et ymmärrä tai et ole samaa mieltä? Parhaaseen vuosihyötysuhteeseen pääsee niin että pumppu käy mahdollisimman paljon.  Koska tällöin kumoutuu pumpun levossa aiheuttama kiertovesipumpun kulutus. Ja vastusten käyttö estetään valikoista muuten kuin vikatilanteessa. Sitten kuin pumpusta loppuu pakkasilla puhti ja asunnon lämpötila alkaa laskemaan niin aletaan takkaan viskomaan puita. Itse olen sen verran laiska että en viitsinyt poltella viimetalvena kuin 4 pesällistä puuta. Vai olenko hakoteillä mielestäsi?

Vielä lisäys tuohon Fraatin väittämään osatehoisista, niin totean sen olevan fysiikan peruslakien vastainen eli odotan melkoista vastausta siltä suunnalta. Täystehoisilla  vehkeillä ei saada kuin kerta rykäyksiä ja vihaisia vaimokkeita liian nopeasta ja tehokkaasta toiminnasta, ja tämä toistuu luonnossa jatkuvasti

Sinä kun kovasti haluat säästää tuolla pörssisähköllä ja sinulla on osatehomitoitettu kone niin kuinkas sinä sitä sitten kovimmilla pakkasilla voit sitä sammutella kalliiden tuntien aikaan? Osatehomitoitettu maalämpöpumppuhan käy kovilla pakkasilla 24h/vrk. Täysitehoisella koneella voisit ajella energiaa varastoon ja antaa pumpun huilia.

[Huvila]

Ok siis olemme samaa mieltä asiasta eli osatehoinen pumppu käy 99,9% käyntiajastaan tehokkaammin kuin sopiva täysylimitoitettupumppu.

Ensimmäiset kirjoitukset tänne niin muutamat forumistit sinä mukaan lukien tuli aikamoista shita niskaan aloittelijalle. Tehkää jatkossakin hyvää duunia mutta avartakaa mieltänne niin ette sorru jatkossa moisiin yksinkertaisuuksiin.

Tsemppiä jatkoon.

[Roori]

Ok siis olemme samaa mieltä asiasta eli osatehoinen pumppu käy 99,9% käyntiajastaan tehokkaammin kuin sopiva täysylimitoitettupumppu.

Lähinnä tuohon taidettiin pyydellä jotain kättä pidempää perustelua ...

Ja samaten ne vois ampua alas tän aloittelijan väitteen, että osatehoinen käy 99,9 % käyntiajasta tehokkaammin kuin ylimitoitettu pumppu

Mitä tarkoitat tuolla?

[ivt hq c8]

HUVILALLE vastaan sehän on mielipide kysymys onko täysi tehoinen vai osatehoinen maksaahanne halotkin jotakin josniitä polttelee kovemmilla pakkasilla ja sulla taisi olla ilmalämpö pumppukin ottaahan sekin sähköä ja onhan laitekkin jotain maksanut. itse hävitän puukeskus lämmityksen joka on kaikista halvin lämmitys muoto halot maksaa minulle 30e kuutio niin maaläpö ei maksa ikinä itseä takaisin mutta haluan huolettoman lämmityksen enhalua enää pelata yhtään halkojen kanssa muutakuin saunan uuniin.eli erot on varmasti tosipieniä täystehoisen ja ostehoisen kanssa jotenkinsevain on lämpö tuotettava osatehoisella lisäksi vastuksella halolla tai ilmalämpö pumpulla.tai täys tehoisella vähän isommalla sähkön kulutuksella täysin huolettomasti.

[Huvila]

No niin, nythän ollaan taas fysiikan perusasioissa 

Oletteko miettineet mihin perustuu invertterikoneiden erinomaisuus tuskin siihen, että se pikaisesti rykäisee täydellä teholla täyden satsin ja sitten huilailee tuntikausia.

Osatehoinenhan jauhaa pitkään ja hartaasti pienellä teholla ja piirtelee mitä kauneimpia sinikäyrän muotoja aina käydessään 

[fraatti]

Sanotaan nyt sitten tähän samaan hengenvetoon että se että kiertovesipumpun kulutuksesta voi säästää vaatii tietysti sen että lämmönjako on toteutettu yhdellä kiertovesipumpulla. Jos kyseessä puskurivaraaja 3- tai 4-putkikytkennällä silloin on vain etua siitä mitä vähemmän pumppu käy? Vai?