Eroon Geopro GS110 katkokäynnistä - ratkaisu

[Fissio]

Meillä on 2006 käyttöönotettu Geopro GS110 maalämpöpumppu. Kun kompressori seitsemän käyttövuoden jälkeen laukesi, kiinnitin enemmän huomiota laitteen toimintaan. Ko. laitehan lämmittää lattiapiirin kiertovettä +-3 asteen ikkunassa. Tällöin ulkolämpötilan olleessa nollan vaiheilla, kompura kävi noin vartin ja lepäsi toisen tasaisesti vuorokauden ympäri. Tämä tuskin teki hyvää sen käyttöiälle.

Katkokäynnin vähentämiseksi otin käyttöön laitteen vapaan mittaus-/ohjauskanavan (aurinko- tai tuulikompensointivaraus). Sitä ohjataan Raspberry Pillä, joka hakee ohjauksen fissio.fi -palvelusta. Tässä tapauksessa ohjauksessa huomioidaan seuraavan päivän sääennuste ja pörssisähkön hinta. Lattian varaava massa tasoittaa sisälämpötilan sopivasti, vaikka lämpöpumppua pyöritetään nyt pääosin yöllä ja useamman tunnin yhtämittaisilla käyntijaksoilla. Vastaavasti lepojaksotkin kestävät usein monta tuntia.

Alla olevasta linkistä löytyy lisätietoja sekä ohjeet järjestelmän toteuttamiseksi, jos alkoi kiinnostaa.

http://fissio.fi

[fraatti]

Millainen lämmönkeruu sinulla on? Kaivo/maapiiri? Entäs varaavan laatan koko?  Koneen teho suhteessa lämmönkeruuseen saattaa aiheuttaa harmaita hiuksia jossain tapauksissa jos konetta käytetään 12h putkeen ja sitten lepuutetaan 12h.

[Fissio]

Lämmönkeruu tapahtuu 200 metriä syvästä porakaivosta. Lattiaa on yhteensä reilu 200 m² kahdessa tasossa. Maapiiriin palaava vesi tippuu -1 asteeseen noin tunnin käynnin jälkeen ja vakiintuu siihin. Kahdeksan tunnin yhtämittaisen käynnin jälkeen tilanne on sama. Kaivon kannalta oleellisempaa lienee koko lämmityskauteta sieltä otettu energia.

[Fissio]

Yksi ihmetyksen aihe tuossa trendipiirrossa on. Kun lämmityspiirin pyyntiarvo on selvästi oloarvoa korkeampi ja sekoitusventtiili ohjataan täysin auki, LämmitysVaraajaAlaosan(M10)-mittaus tippuu lattiapiirin lämpötilaa pienemmäksi. Miten tämä on mahdollista? Lämpöpumppuhan lämmittää juuri tuota varaajan alaosaa eli sen pitäisi olla aina lämpöisin paikka kompressorin käydessä!? Onko kukaan huomannut vastaavaa ilmiötä?

[Thermo]

Moi!

Huonosti tunnen tuota fission toimintaa, mutta ymmärsinkö oikein, että se antaa koneelle käyntiluvan silloin kun sähkö on halpaa? Mitenkäs käyttövesi? Jos kone käy vain halpoina tunteina (pääsääntöisesti yöllä) ja käyttövesi loppuu päivän aikana kalliimpina tunteina niin saako kuumaa vettä vasta yöllä uudelleen?

[Fissio]

Moi,
Fissio painottaa lämmityksen halvoille tunneille nostamalla lämpötilan pyyntöarvoa silloin muutamalla asteella. Tällä periaatteella ei ole vaaraa talon jäätymisestä mahdollisessa Fission tai tietoverkon häiriötilanteessa. Käyttöveden lämmitykseen Fissio ei vaikuta.

[Matias]

Kun lämmityspiirin pyyntiarvo on selvästi oloarvoa korkeampi ja sekoitusventtiili ohjataan täysin auki, LämmitysVaraajaAlaosan(M10)-mittaus tippuu lattiapiirin lämpötilaa pienemmäksi. Miten tämä on mahdollista? Lämpöpumppuhan lämmittää juuri tuota varaajan alaosaa eli sen pitäisi olla aina lämpöisin paikka kompressorin käydessä!? Onko kukaan huomannut vastaavaa ilmiötä?

Jos sekoitusventtiili (shuntti) on 4-tie mallia niin se ottaa ylävaraajasta kuumaa vettä menoveden sekaan silloin alavaraajan lämpö (M10) on alempi kuin menoveden pyynti.

Silloin menoveden lämpö voi olla korkeampi kuin alavaraajan mutta tämän pitäisi näkyä ylävaraajan lämpötilan notkahduksena

[Thermo]

Saakos sulta fissio ohjeita tuon kortin liittämisestä maalämpöpumppuun? Meillä lienee sama riviliitin koneen päällä eli varmaankin numerot myös täsmäävät, jos ne ilmoitat. Jos ei halua korttia itse kasata niin varmaan malli Velleman VM110N on käypä peli?

[Fissio]

Velleman VM110N -kortti vaikuttaa samalta kuin K8055-kortti, joka on meillä käytössä. Kortista lähtee ensimmäisestä analogisesta lähdöstä plussa lämpöpumpunpäällä olevaan riviliittimen numeroon 6. Riviliitin numero 10 on maa. Olet varmaan käynytkin katsomassa ohjeita tuolta fissiosta osoitteesta http://fissio.fi/ohjeet. Laita lisää kysymyksiä, jos ei aukene. Vastailen kyllä.

[Fissio]

http://fissio.fi -sivustoa päivitettiin loppuvuodesta. Sivusto on nyt optimoitu Raspberry Pi:lle ( Verkkokauppa.com:sta noin 50 € hintaan). Ohjeet järjestelmän toteuttamiseen löytyy http://fissio.fi -sivulta. Raspberry Pi:n ansiosta järjestelmä on yhteensopiva entistä useampien lämmitysjärjestelmien kanssa. Myös trendiseuranta järjestelmän muuttujista onnistuu ulkoisilla antureilla.

Käyttäjien antaman palautteen perusteella asetukset voi nyt määritellä entistä monipuolisemmin ja tarkemmin. Lisäksi seuraavan päivän lämmitysprofiilia voi tarkkailla etukäteen ja muokata haluamakseen.

Kannattaa käydä tutustumassa!

[lutra]

Otin tuon Raspberryn käyttöön alkuvuodesta. Asennus onnistui ok, ulkoisille lämpötila-antureillekin löytyi paikat suht. helposti. Nyt kun pumpun toimintaa pääsee paremmin seuraamaan, mietityttää nuo maapiirin lämpötilat. Tammikuun pakkaskaudella, kun pumppu kävi pitkiä yhtämittaisia käyntijaksoja, maapiirin dT oli noin 6 astetta. Muistaakseni täällä on ollut puhetta, että sen pitäisi olla noin kolme astetta! Onko ajatuksia, pitäisikö minun saada lisää potkua tuohon maapiirin kiertopumppuun?

[sailor]

Otin tuon Raspberryn käyttöön alkuvuodesta. Asennus onnistui ok, ulkoisille lämpötila-antureillekin löytyi paikat suht. helposti. Nyt kun pumpun toimintaa pääsee paremmin seuraamaan, mietityttää nuo maapiirin lämpötilat. Tammikuun pakkaskaudella, kun pumppu kävi pitkiä yhtämittaisia käyntijaksoja, maapiirin dT oli noin 6 astetta. Muistaakseni täällä on ollut puhetta, että sen pitäisi olla noin kolme astetta! Onko ajatuksia, pitäisikö minun saada lisää potkua tuohon maapiirin kiertopumppuun?

Kun ero on suuri niin ensin:
- maapiriin sihdin tarkastus ettei ole tukossa
- antureiden virhe. Piitahnaa väliin ja sitten pyörität pelkkää liuosta -> pitäisi näyttä samaa
- vasta sitten maapiirin pumppua suuremmalle jos saa

[lutra]

Kiitos neuvoista! Otti vähän aikaa, mutta sain viimein tarkastukset tehtyä. Sihti oli puhdas ja anturit näyttivät samaa pelkällä maaliuospumpulla ajettaessa. Ongelma vain on, että liuospumppu ei näytä olevan säädettävissä.

[Selvittäjä]

Nyt kun kovat pakkaset ovat ohi suurimmassa osassa maata niin mikä on maapiirin deltaT nyt?

Onko molemmat maapiirin mittausanturit yhtä hyvin eristetty?

[lutra]

Tilanne viime yöltä: neljän tunnin yhtenäisen käyntijakson jälkeen kaivosta palaava vesi on pysynyt vakiona +3,5 astetta ja kaivoon menevä vesi on tippunut -1,5 asteeseen. dT on siis 5 astetta.

Tuo lämpöisempi anturi on eristeen alla putkessa kiinni, mutta kylmempi on vedetty nippusiteellä kiertovesipumpun lähtöliittimen kylkeen kiinni. Tämä on siis eristämätön paikka ja siten kerää ilmasta kosteutta, joka jäätyy sen pintaan. Anturi siis jäätyy liittimeen kiinni.

[tomppeli]

Tilanne viime yöltä: neljän tunnin yhtenäisen käyntijakson jälkeen kaivosta palaava vesi on pysynyt vakiona +3,5 astetta ja kaivoon menevä vesi on tippunut -1,5 asteeseen. dT on siis 5 astetta.

Millainen maakeruu sinulla on?
Onko kaivo, kuinka syvä, vai vaakakeruu, kuinka pitkä lenkki?

[lutra]

220 metriä syvä porakaivo. MLP:n antoteho on muuten 11kW.

[tomppeli]

Tilanne viime yöltä: neljän tunnin yhtenäisen käyntijakson jälkeen kaivosta palaava vesi on pysynyt vakiona +3,5 astetta ja kaivoon menevä vesi on tippunut -1,5 asteeseen. dT on siis 5 astetta.

220 metriä syvä porakaivo. MLP:n antoteho on muuten 11kW.

Olisiko kiertopumpun teho hiukan liian pieni 220 metriselle kaivolle ja siksi dT vähän korkea.
Virtausvastus 450 metrin pituisessa putkessa saattaa olla vähän liikaa maakiertopumpun teholle.

Jos lämpöpumpun lämmitysteho on oikein mitoitettu talon lämmitystarpeeseen nähden,
varsinkin, jos kyseessä on lattialämmitystalo, on kaivo vähän liian matala ja saattaa mennä kylmähköksi.

Muuten: oletko puhdistanut maakeruupiirin mutasihdin? Jos siinä on roskia, kierto hidastuu.

[lutra]

Juuri tuota olen miettinyt, koska dT kasvaa noinkin korkeaksi. Kannattaisiko pumpun tehoa nostaa? Paljonko se voisi parantaa hyötysuhdetta (jos dt:n saisi pudotettua 3 asteeseen)? Kaivo tuntuu olevan riittävästi mitoitettu 11kW mlp:lle, koska kaivosta palaava vesi pysyy plussan puolella. Tosin tuo 11 kW teho ei tahdo riittää alle -20 asteen lämpötiloille. Mutasihdin katsoin, oli puhdas.

[tomppeli]

Juuri tuota olen miettinyt, koska dT kasvaa noinkin korkeaksi. Kannattaisiko pumpun tehoa nostaa? Paljonko se voisi parantaa hyötysuhdetta (jos dt:n saisi pudotettua 3 asteeseen)? Kaivo tuntuu olevan riittävästi mitoitettu 11kW mlp:lle, koska kaivosta palaava vesi pysyy plussan puolella. Tosin tuo 11 kW teho ei tahdo riittää alle -20 asteen lämpötiloille. Mutasihdin katsoin, oli puhdas.

Jos kiertopumpun teho ei nyt ole täysillä, kannattaa se nostaa täysille. Delta laskee silloin vähän, ei kuitenkaan kolmeen.

Laskentaohjelma laskee kohteesi mitoituksen näin:
Vuotuinen lämmitystarve:
- Kiinteistö         41 980 kWh
- Lämmin käyttövesi   5 000 kWh
- Yhteensä         46 980 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         13,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho         11,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -21,0 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,15 COP)   7,5 kW   31 108 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   14 960 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         913 kWh
Tarvitaan yksi 312 aktiivimetrin syvyinen porakaivo tai
Vaakakeruupiiri    KOSTEA  SAVI      790 m

Laskennan perusteina on vain tuo pumpun lämmitysteho, 11 kW ja että se riittää noin -20C pakkasille ja arvaamalla valittu patterilämmityskohde Jyväskylässä.
Jos olisi lattialämmitys, antaisi ohjelma tätäkin syvemmän lämpökaivon.
Laskennassa on oletettu kallioperän lämmönjohtoluvuksi 3,0.
Teillä voi kallioperä olla paremmin lämpöä johtavaa kiviainesta ja siksi kaivo saattaa riittää kohtuullisen hyvin.

[lutra]

Kiertopumpussa ei valitettavasti ole säätöä. Täytynee pistää vaihtoon, jos/kun dT tuosta vielä kasvaa.

Laskentaohjelma antoi hämmästyttävän oikeanoloisia arvoja. Ilmeisesti meillä on ollut hyvä tuuri tuon kaivon kanssa, kun se ei jäädy. Niin, ja meillä on kyllä lattialämmitys.

[tomppeli]

Kiertopumpussa ei valitettavasti ole säätöä. Täytynee pistää vaihtoon, jos/kun dT tuosta vielä kasvaa.

Laskentaohjelma antoi hämmästyttävän oikeanoloisia arvoja. Ilmeisesti meillä on ollut hyvä tuuri tuon kaivon kanssa, kun se ei jäädy. Niin, ja meillä on kyllä lattialämmitys.

Tältä näyttäisi muutoin sama, mutta lattialämmityksellä:
Talo   ”lutra”   JYVÄSKYLÄ
Lämmitettävää   120 m2   318 m3
Vuotuinen lämmitystarve:
- Kiinteistö         41 980 kWh
- Lämmin käyttövesi   5 000 kWh
- Yhteensä         46 980 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   13,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   11,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -21,0 C
▪ Maasta kerätään    ( 4,4 COP)   8,5 kW   34 904 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   11 163 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   913 kWh
Tarvitaan yksi 342 aktiivimetrin syvyinen porakaivo tai          
Vaakakeruupiiri    KOSTEA  SAVI   886 m

Ja, tältä näyttäisi kaivon syvyys, jos kallioperän kiviaineksen lämmönjohtoluku olisikin 3,0 sijasta 4,5 W/mK.
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   13,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   11,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -21,0 C
▪ Maasta kerätään    ( 4,4 COP)   8,5 kW   34 904 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   11 163 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   913 kWh
Tarvitaan yksi 247 aktiivimetrin syvyinen porakaivo tai          
Vaakakeruupiiri    KOSTEA  SAVI   886 m