Digit SE sähkön kulutus.

[peki]

Ajattelin laittaa tähän oman ketjun otsikon mukaiselle seurannalle.
Koneessa 1kw;n tuloilman jälkilämmitysvastus.
Samalla saa vähän selvyyttä suodattimien eliniästä.
Suodattimien uusinta eilen 10.01.2015

Laitoin koneelle kwh mittarin mittaamaan kulutuksia että näkee mitä vastus oikeesti vie.
Tässä ensimmäiset, tosin minimaaliset tulokset.
Ulko 0
Sisä 22
Jäte 8-9 tuo vaihtelee vähän.
tulo 17.
Kulutus 0.21kwh tunnissa josta puhaltimet vie kolmosella 90w. Vastuksille siis 120w

[peki]

Tänään mennään näin.
Pistin koneen kakkoselle illalla ja tuloilman pyynnin 20C :een.
Vajaan vuorokauden kulutus mittarilta
4,2kwh /16h=0,26kwh/h josta moottorit 62w. Vastuskäyttöä 0,2kwh tunnissa.
Iltapäivällä pakkanen kirityi, mutta kulutus on mitattu -5c lämpötilassa.
Nyt arvot näin.
Ulko -5
Sisä 22
Tulo 19
Jäte 6
Tuloilmakanavan venttiililtä mitaten tulo on 21C. Pieni heitto tulee varmaan siitä kun kaikki kanavat on lämpimässä tilassa ja
LTO toimii näennä venalle saakka.

[peki]

Pakkanen kiristyi, nyt -11,4C.
Puhallin kakkosella.
Ulko -9 Koneen anturi valehtelee pari astetta.
Sisä 22
tulo 19
jäte 4.

Kulutus 0,34kwh. Vastuksen osuus 0,28kwh
Kanavasta tulee 20,9C asteinen sisään. Edelleen toimii kanava lämmittimenä tai tuo tuloantura valehtelee saman verran kuin ulkoanturi.

[peki]

Puhallin kolmosella 45m3/h.
Ulko -10
sisä 22
tulo 19
jäte 3

0,5KWH oli kututus, mutta teki jo yhden kennon sulatuksen. Vastus vei 0,41kwh.
Käyttiksen mukaan pitäisi alkaa pätkimään -13C, mutta virtausta ei saisi olla 10 l sekunnissa enempää.
Puhallin kolmosella kuitenkin ilmaa menee 12,5 litraa. Aika totuuden mukaiset nuo käyttiksen tiedot näyttäisi olevan.
Sellanen huomio vielä että ulko-oven avaus ei enää palelluta kukkia kun jotenki on paremmin balanssissa paineet
Näissä testeissä on lämpötila asetus ollut 20C.

[peki]

Tuli pitkä mittausjakso kun pakkasta on sopivat -12
Tiputin pyynnin 18C:een ja puhallus kakkoselle.
Sähköä meni 0,34kwh tunnissa.
Ei siis vaikuta mitään tuon pyynnin lasku kahdella asteella. Miksi ei

[fraatti]

Tuli pitkä mittausjakso kun pakkasta on sopivat -12
Tiputin pyynnin 18C:een ja puhallus kakkoselle.
Sähköä meni 0,34kwh tunnissa.
Ei siis vaikuta mitään tuon pyynnin lasku kahdella asteella. Miksi ei

Mittauksien epätarkkuutta? Eli lähtötilanne ei ole lämpötilojen osalta aivan yhteneväinen? Sulatuksia ei osunut kohdalle kummassakaan tapauksessa?

Jos lto teho ei riitä ja vastusta joudutaan jokatapauksessa käyttämään niin silloin tuloilman pyyntilämpötilan laskeminen pitäisi vähentää sähkönkulutusta.

[peki]

Tuli pitkä mittausjakso kun pakkasta on sopivat -12
Tiputin pyynnin 18C:een ja puhallus kakkoselle.
Sähköä meni 0,34kwh tunnissa.
Ei siis vaikuta mitään tuon pyynnin lasku kahdella asteella. Miksi ei

Mittauksien epätarkkuutta? Eli lähtötilanne ei ole lämpötilojen osalta aivan yhteneväinen? Sulatuksia ei osunut kohdalle kummassakaan tapauksessa?

Jos lto teho ei riitä ja vastusta joudutaan jokatapauksessa käyttämään niin silloin tuloilman pyyntilämpötilan laskeminen pitäisi vähentää sähkönkulutusta.

Mittailin tuon sulatuksen toiminnan ja aika hilkulla tuo -12 on ettei sulatus käynnistyisi, mutta virtaus on sen verta pieni ettei tarvinnut tehdä tuota.
Tosin en ollu kotona kyttäämässä mutta eilisen kokeilun nojalla uskon ettei mittausjaksolla ollut kennon jäätymisvaaraa.
Mulla on tollanen pistorasiaan kytkettävä energiamittari johon kertyy kulutetut watit ja kellon aika alkaen edellisestä resetoinnista.
Mittaustarkkuus on tollasella hämmästyttävän hyvä.
Lämpötilat vaihteli mittauvälillä -11,5- -12C lukuunottamatta muutaman asteen tilapäistä nousua nyt iltapäivänä.
Kummastuttaa myöskin tuon tuloilman oikea lämpötila. Molemmissa pyyntilämpötiloissa tulo on puolen asteen tarkkuudella 20C.
Täytynee vielä kun noita pakkasii on pistää pyynti 25 ja katsoa miten käy.

[peki]

Ajelin 25C pyynnillä vajaata kaksi tuntii ja kone vei 0,53kwh tunnissa.
Tosin ilma lauhtuu aika äkkiä just nyt eikä tuosta taida vertailutulokseksi olla.
Tulo venttiililtä 21,8C

[peki]

Viiimeisen vuorokauden kulutus 20 pyynnillä 0,24kwh/h ja ulkona keskiarvona -0,7C.
Pumpun kulukseen vaikuttaa näennä siten ulkona saa olla neljä astetta kylmempää
toimivalla LTOlla kuin että suodattimet ovat tukkeessa ja LTO ei pelaa.
Siis ennen neljän asteen lämmössä pumppu kävi 7h lämmitysajoa, niin
nyt sama näyttäisi menevän kun ulkona on tuo vajaa aste pakkasta.
Pidempi seurantajakso täytyy tehdä että näkee kokonaisvaikutuksen.

[peki]

Ajelin vuorokauden pyynti 18C ja kulutus 0,15kwh. Tosin puhaltimet kakkosella.
Tunnin testi nollakelillä tiputtaa tulon 15 asteeseen jos jälkilämmitysvastus ei ole kytkettynä.
Aika halpaahan tuo tuloilman korotus loppujen lopuksi on.
Aika pitkiksi lmp:n tauot tuon lto:n avulla venyy.

[peki]

Ajelin puhaltimet kolmosella eli vajaa 160m3/h 18c pyynnillä vuorokauden.
Tulo pysyi venttiililtä pikkasen alle 20C tässäkin tapauksessa.
Sähköä meni 0,24kwh, josta puhaltimet vei 90w.
Ilman laatuun, ainakaan aistin varaisesti tuo melkein tavoitteellinen ilmamäärä
ei tunnu vaikuttavan mitään jos vertaa pienempään kakkosella saavutettavaan
noin 116m3 vaihtoon. Tosin alle 100w kulutuksen kasvu ei sekään mikään mahdoton
ole.
Henkilökohtaisesti ja näihin mittauksiin perustuen en ainakaan itse investoisi yhtään kalliimpaan
iv koneeseen vaan ostaisin välirahalla ilmalämpöpumpun

Perkale, korjasin vähän ilmamääriä.

[fraatti]

Mulla vaihtuu ilma mökissä +58/-63l/s. Tällöin ilmaa vaihtuu noin 100m3 tunnissa. Kone on tällöin nopeudella 2. Maksimi nopeus on 4.

Jotta tiedetään paljonko ilmaa vaihtuu milläkin nopeudella täytyisi mitata venttiileiden paine-erot ja katso venttiilin taulukosta paljonko silloin ilmaa virtaa. Lopuksi laskea kaikki ilmamäärät yhteen. Koneen manuaalista tuota ei saa selville. Siinä vain kerrotaan paljonko ilmaa kulkee jos paine-ero on joku tietty, esim 100Pa.

Eräs etu mikä yleensä seuraa siitä että kone on reilun kokoinen on se että myös tehostuksella saadaan riittävä ilmavirta. Toinen on koneen tuottama ääni. Pieni kone vinguttaa täysillä ja metelöi, suurempi puhaltelee hissukseen hiljaisena.

Koneen hyötysuhteesta:
Jos ostaa hinnat alkaen mallin vuosihyötysuhde voi olla vaikka 55%. Mulla vuotuinen ilmanvaihdoin aiheuttama energiahukka olisi ilman lto:ta 8500kWh. Hinnat alkaen koneella harakoille menisi 3800kWh. Nyt koneessani on 75-80% vuosihyötysuhde jolloin harakoille puhalletaan 1900kWh. Säästö paremmalla koneella noin 1900kWh. Sähkölämmiteisessä talossa tämä merkitsisi noin 240€ lisälaskua vuodessa.

Eihän tuota energiaa ole mitään järkeä millään ilpillä tehdä koska sekin vie sähköä vaan koneella mikä ottaa "ilmaiseksi" energian talteen.

[peki]

Kiitos Fraatille selvennyksestä.
Katsoin mittauspöytäkirjan läpi ja mitatut virtaukset mittaushetkellä 80dm3/s tulo ja 85dm3/s meno.
Kone oli seiskalla, eli melkein täysillä kun tuossa on nopeuksia 8.
Mikähän tuossa olisi sitten sopiva nopeus?
Ilmalämpöpumppua ajattelinkin lähinnä kesäkäyttöön kun tuo vastus ei viilennä.
Laskin vielä tulopuolen Pa:n joka oli 191. Eikö tuo tarkoita sitä että pitäisi melkein tuplata
nopeudet että määräykset täyttyisi?
Kone on sinänsä hiljainen eikä oikeastaan kuulu mitään mutta täysillä tietysti alkaa olo olla kuin ruotsin laivan hytissä

Millä kaavalla sait tuon 100m3/h noilla ilmamäärillä? Ei ymmärrä

[kapsu]

Katsoin mittauspöytäkirjan läpi ja mitatut virtaukset mittaushetkellä 80dm3/s tulo ja 85dm3/s meno.
Kone oli seiskalla, eli melkein täysillä kun tuossa on nopeuksia 8.
Mikähän tuossa olisi sitten sopiva nopeus?

No mikäs on asuintilojen tilavuus m3? Sillä voit laskea suositukset.

[fraatti]

Tuota tapaa miten sinun ilmanvaihtokoneesi on säädety en ymmärrä ollenkaan. Mitä järkeä säätää kone tehostusilmavirroilla jota käytetään todella harvoin. No joo ok. Onhan se säätäminen varmasti helpompaa näin. Mutta tuossa lienee riski että venttiilit jäävät turhan kiinni koska painetta on tarjolla vaikka hurmykket -> turhaa energiahukkaa.

Eikö ilmanvaihtosäätöpöytäkirjasta löydy merkitää mikä nopeus on käytössä laskennallisilla mitoitusilmamäärillä? Tuo +80l/s on tehostusilmamäärä.

Millä kaavalla sait tuon 100m3/h noilla ilmamäärillä? Ei ymmärrä

Oho kirjoittelin ihan puuta heinää.  Tälläistä tää väsyneenä koneen edessä makaaminen välillä on. Oikea määrä on 209m3/h.

Asunnon ilmanvaihdon määrä on normaalisti vähintään puolet asunnon ilmatilavuudesta. Usein siitä saattaa tulla suurempi pienissä asunnoissa koska tietyt tilat vaativat aina tietyt litramäärät.

Esim 150m2 asunto jossa huonekorkeus 2,7m -> 405m3 -> /2 -> 202,5m3/h -> poisto 56l/s  ja tulo voisi olla 50-52l/s.

Sitten erikseen ilmanvaihdon tehostamistarpeen aiheuttaa esim suihkun aikana syntyvä ylimääräinen kosteus. Vastaavasti mikäli asunnosta ollaan pois voi ilmanvaihdon määrän pudottaa 60% mitoitus ilmavirroista.

"Suositeltava huoneilman suhteellinen kosteus on 40…45% (huonelämpötila 20..22 °C). Tällöin ikkunat pysyvät kuivina ja kosteus on terveellisellä tasolla. Tarkkaile huoneilman kosteutta esim. huonekosteusmittarilla ja tehosta ilmanvaihtoa, kun kosteus nousee yli 45 %.Vastaavasti voit pienentää ilmanvaihtoa, mikäli huoneilman kosteus laskee alle 40%."

Tässä on sitten yksi asia miksi itse pudotan ilmanvaihtokoneen nopeutta suuremmilla pakkasilla. Huoneilman kosteus laskee melkosuuressa asunnossa kahden ihmisen voimin niin alas että suhteelinen kosteus on enää 22-25%. Tällöin alkaa huulet olemaan jatkuvasti halki, sieraimia ja silmiä kuivaa. Periaatteessa tarvisi olla jo ilmankostutin. Mutta miksi sitä hiukankin kosteaa ilmaa ylenmäärin ajaa harakoille jos sen jälkeen vettä pitaisi haiduttaa litratolkulla huoneilmaan tunnissa jotta siitä saisi mukavan asua?

[peki]

En ymmärrä minäkään Luultavasti on käynyt niin että suunnittelijakin on merkinnyt nuo ilmamäärät eri tiloihin tuolla tehostetulla määrällä
ja mittaajat, kun ei mitään muuta ole ilmoitettu, ovat sitten säädön tehneet noin.
Venttiilien ilmoitetut raot on kolmesta kolmeentoista mm riippuen vaaditusta ilmamäärästä.
Tulovenoja on kaikkiaan 9kpl.
Kuutioita on kuvien mukaan 503m3. Tuosta laskien 200m3 pitäisi ilmaa vaihtua tunnissa.
Itse kone taisi olla ostopäätöstä tehdessäni juuri ja juuri sopiva näihin kuutioihin.
Ei täällä kyllä ole kertaakaan mitään kosteutta missään lämpötilassa näkynyt esim ikkunoiden sisäpinnoilla lukuunottamatta rakennusaikaa, jolloin
olohuoneen ikkunoihin kertyi alaosaan hieman kosteutta. Sälekaihtimien nostolla nekin sitten hävisi. Minulla on nuo olohuoneen ikkunat ns. kiinteälasiset.
Lasi on pokan keskellä noin 10cm seinäpintaa syvemmällä ja pelkäsin tuota kosteuongelmaa aluksi mutta kuivana on pysyneet.
Kokeilin takan vetoa suodattimien vaihdon jälkeen. Eipä tarvitse enää availla mitään räppänöitä, veto parani.
Ilman suhteellinen kosteus on tuon "sääaseman" mukaan 27%.
Mite lie kuivattaako tuo vastus enempi ilmaa kuin vesipatteri?
Tässä on kyllä semmoinen moite annettava tuolle ilmanvaihdolle että vanhassa talossa heräsin sohvalta siihen kun ruoka alkoi olla valmista.
Nyt kun käryt ei leviä keittiöstä mihinkään niiin nukun yleensä pommiin
Lisäys.
Vein ton sääaseman vähäksi aikaa ulos ja näytti 84% suhteellista kosteutta

[peki]

http://www.vallox.com/energialaskurit
Löysin tuollaisen laskurin.
Minulla tuon mukaan pitäisi olla 63dm3/s perusilmanvaihdon saavuttamiseksi.
Hyötysuhde 53,4%

Lämmittelin saunan illalla ja kone oli 6 nopeudella. (Lämmitysvaihe kolmosella.)
Eipä tuo vaikuttanut mitään kiukaan kulutukseen, normi noin 10kwh paloi sähköä vaikka
tuli istuskeltua löylyssä normaalia kauemmin.

[peki]

Pistin tuon vastuksen kylmäksi ja sähkön kulutus tippui noin 4kwh vuorokaudessa. Aika vähän, mutta toisaalta kymmenys koko kulutuksesta.
Tuloilman lämmöt venttiililtä nollakelillä 16C. Ei paha.
-8 ateessa tulo tipahti johonkin 14 asteeseen, mutta ei tuokaan vielä hälyyttävä ole.
Paljonko näillä pyöriväkennoisilla on ottoteho pelkästään moottoreiden osalta?
Niissähän täytyy olla yksi motti enempi vai millä kennosto pyörii?

[Olavii]

Pistin tuon vastuksen kylmäksi ja sähkön kulutus tippui noin 4kwh vuorokaudessa. Aika vähän, mutta toisaalta kymmenys koko kulutuksesta.
Tuloilman lämmöt venttiililtä nollakelillä 16C. Ei paha.
-8 ateessa tulo tipahti johonkin 14 asteeseen, mutta ei tuokaan vielä hälyyttävä ole.
Paljonko näillä pyöriväkennoisilla on ottoteho pelkästään moottoreiden osalta?
Niissähän täytyy olla yksi motti enempi vai millä kennosto pyörii?

Täytyy laittaa ittellekkin kwh mittari tuolle koneelle niin saa selvyyden. Itsellänihän tuo Ilto R120 pyöriväkenno joka ei -17 pakkasessakaan tarvii jälkilämmitystä kun poistoilma on 20c ja jäteilma menee -9c. Tuloilma on tuolloin 18c. Lukemat otettu ohjauspaneelista, anturit koneessa ja ir mittarilla tuloilma varmisteltu venttiileiltä.

[peki]

Pistin tuon vastuksen kylmäksi ja sähkön kulutus tippui noin 4kwh vuorokaudessa. Aika vähän, mutta toisaalta kymmenys koko kulutuksesta.
Tuloilman lämmöt venttiililtä nollakelillä 16C. Ei paha.
-8 ateessa tulo tipahti johonkin 14 asteeseen, mutta ei tuokaan vielä hälyyttävä ole.
Paljonko näillä pyöriväkennoisilla on ottoteho pelkästään moottoreiden osalta?
Niissähän täytyy olla yksi motti enempi vai millä kennosto pyörii?

Täytyy laittaa ittellekkin kwh mittari tuolle koneelle niin saa selvyyden. Itsellänihän tuo Ilto R120 pyöriväkenno joka ei -17 pakkasessakaan tarvii jälkilämmitystä kun poistoilma on 20c ja jäteilma menee -9c. Tuloilma on tuolloin 18c. Lukemat otettu ohjauspaneelista, anturit koneessa ja ir mittarilla tuloilma varmisteltu venttiileiltä.

Kyllä kateeksi käy kun hyötysuhteita vertaa. Kehitystä on tälläkin puolella tapahtunut todella paljon. Itse maalämpöpumpuissa ei niinkään.
Laita sinne venaan joku digimittarin ulkoanturi, noi irrit näyttää vähän mitä sattuu.
Pyöriväkennoisella varustetun talon suhteellinen ilman kosteus kiinnostaisi kovasti.

[kapsu]

Tokihan kuutiokoneetkin kehittynyt paljon! Tämä ketjun DigitSE kone on pienellä kuutiolla ~60% ja vaihtovirtamoottoreilla, eli kaiketi D-luokan kone. Uudet isolla kennolla ~80% ja säädettävät tasavirtamoottorit, A+ luokan koneita.
Silti pyörivässä voi nuo lämpötilalukemat olla parempia kun se palauttaa poistoilmaakin takaisin, kuutio ei.

[justus01]

Pistin tuon vastuksen kylmäksi ja sähkön kulutus tippui noin 4kwh vuorokaudessa. Aika vähän, mutta toisaalta kymmenys koko kulutuksesta.
Tuloilman lämmöt venttiililtä nollakelillä 16C. Ei paha.
-8 ateessa tulo tipahti johonkin 14 asteeseen, mutta ei tuokaan vielä hälyyttävä ole.
Paljonko näillä pyöriväkennoisilla on ottoteho pelkästään moottoreiden osalta?
Niissähän täytyy olla yksi motti enempi vai millä kennosto pyörii?

Täytyy laittaa ittellekkin kwh mittari tuolle koneelle niin saa selvyyden. Itsellänihän tuo Ilto R120 pyöriväkenno joka ei -17 pakkasessakaan tarvii jälkilämmitystä kun poistoilma on 20c ja jäteilma menee -9c. Tuloilma on tuolloin 18c. Lukemat otettu ohjauspaneelista, anturit koneessa ja ir mittarilla tuloilma varmisteltu venttiileiltä.

Eikö poiston pidä olla aika hurjan paljon isommalla ilmavirtauksella jos ulko-jäte ero on 8c mutta poisto-tulo vain 2c?

[peki]

Pistin tuon vastuksen kylmäksi ja sähkön kulutus tippui noin 4kwh vuorokaudessa. Aika vähän, mutta toisaalta kymmenys koko kulutuksesta.
Tuloilman lämmöt venttiililtä nollakelillä 16C. Ei paha.
-8 ateessa tulo tipahti johonkin 14 asteeseen, mutta ei tuokaan vielä hälyyttävä ole.
Paljonko näillä pyöriväkennoisilla on ottoteho pelkästään moottoreiden osalta?
Niissähän täytyy olla yksi motti enempi vai millä kennosto pyörii?

Täytyy laittaa ittellekkin kwh mittari tuolle koneelle niin saa selvyyden. Itsellänihän tuo Ilto R120 pyöriväkenno joka ei -17 pakkasessakaan tarvii jälkilämmitystä kun poistoilma on 20c ja jäteilma menee -9c. Tuloilma on tuolloin 18c. Lukemat otettu ohjauspaneelista, anturit koneessa ja ir mittarilla tuloilma varmisteltu venttiileiltä.

Eikö poiston pidä olla aika hurjan paljon isommalla ilmavirtauksella jos ulko-jäte ero on 8c mutta poisto-tulo vain 2c?

Tarkoitin että -8C ulkona tiputtaa tuloilman lämpöjä noi 2C venttiililtä mitaten.
Eli:
Ulkona -8
sisä 22
jäte 5
tulo 14.
Ja sitten nollakelillä.
Ulko 0
sisä 22
jäte 9
tulo 16.
Pistin koneen kolmoselle ja tuloilma venalla 18C? Miten v????sa tuo voi nousta? Tyhmempi luulisi että ilmavirran kasvaessa
tulisi viileämpää ilmaa.

[kapsu]

Pistin koneen kolmoselle ja tuloilma venalla 18C? Miten v????sa tuo voi nousta? Tyhmempi luulisi että ilmavirran kasvaessa
tulisi viileämpää ilmaa.

Jos säädöt on niin että poisto on hieman suurempaa kuin tulo, niin tuo vielä korostuu kun laittaa lisää kierroksia?

[peki]

Pistin koneen kolmoselle ja tuloilma venalla 18C? Miten v????sa tuo voi nousta? Tyhmempi luulisi että ilmavirran kasvaessa
tulisi viileämpää ilmaa.

Jos säädöt on niin että poisto on hieman suurempaa kuin tulo, niin tuo vielä korostuu kun laittaa lisää kierroksia?

Juu kone imee vähän enemmän kuin tuo. Täytyy tehdä muutamia testiajoja eri nopeuksilla
Onkohan tuossa kennossa joku opitimivirtaus jossa hyötysuhde on parhaimmillaan?

[justus01]

Pistin tuon vastuksen kylmäksi ja sähkön kulutus tippui noin 4kwh vuorokaudessa. Aika vähän, mutta toisaalta kymmenys koko kulutuksesta.
Tuloilman lämmöt venttiililtä nollakelillä 16C. Ei paha.
-8 ateessa tulo tipahti johonkin 14 asteeseen, mutta ei tuokaan vielä hälyyttävä ole.
Paljonko näillä pyöriväkennoisilla on ottoteho pelkästään moottoreiden osalta?
Niissähän täytyy olla yksi motti enempi vai millä kennosto pyörii?

Täytyy laittaa ittellekkin kwh mittari tuolle koneelle niin saa selvyyden. Itsellänihän tuo Ilto R120 pyöriväkenno joka ei -17 pakkasessakaan tarvii jälkilämmitystä kun poistoilma on 20c ja jäteilma menee -9c. Tuloilma on tuolloin 18c. Lukemat otettu ohjauspaneelista, anturit koneessa ja ir mittarilla tuloilma varmisteltu venttiileiltä.

Eikö poiston pidä olla aika hurjan paljon isommalla ilmavirtauksella jos ulko-jäte ero on 8c mutta poisto-tulo vain 2c?

Tarkoitin että -8C ulkona tiputtaa tuloilman lämpöjä noi 2C venttiililtä mitaten.
Eli:
Ulkona -8
sisä 22
jäte 5
tulo 14.
Ja sitten nollakelillä.
Ulko 0
sisä 22
jäte 9
tulo 16.
Pistin koneen kolmoselle ja tuloilma venalla 18C? Miten v????sa tuo voi nousta? Tyhmempi luulisi että ilmavirran kasvaessa
tulisi viileämpää ilmaa.

Ja minä tarkoitin noita Olavin lukuja...

[peki]

Pistin koneen kolmoselle ja tuloilma venalla 18C? Miten v????sa tuo voi nousta? Tyhmempi luulisi että ilmavirran kasvaessa
tulisi viileämpää ilmaa.

Jos säädöt on niin että poisto on hieman suurempaa kuin tulo, niin tuo vielä korostuu kun laittaa lisää kierroksia?

Juu kone imee vähän enemmän kuin tuo. Täytyy tehdä muutamia testiajoja eri nopeuksilla
Onkohan tuossa kennossa joku opitimivirtaus jossa hyötysuhde on parhaimmillaan?

Tässäpä tulokset venttiililtä:
Ykkösellä  tulo lämpötila 20,3
kakkosella                     19.1
Kolmosella                     18,5
Nelosella                        17.8
Vitosella                         17,2
Syyllinen edellisiin mittausvirheisiin on kuinka ollakkaan vaimoke.
Todennäköisesti on käynyt niin että vaimoke on tapansa mukaan jättänyt vaatehuoneen oven auki.
Minulla on nuo putket talon matalalla sivulla olevassa tunnelissa pituudeltaan 12-13m.
Nyt kun tuo ovi on auki niin kämpän lämpimämpi ilma pääsee kyseiseen tilaan joka taasen ehtii lämmittämään muutamalla asteella
tuloilmakanaviston joka taas nostaa venttiililtä tulevan ilman lämpötilan.

[Olavii]

Just käväsin kaverin luona, jolla myös digit 2se. Ihmettelin myös lämpölukuja, jotka poikkeaa melko paljon oman swegon r120:n vastaavista. karkeasti luvut:

ulkoa koneelle -12
tuloilma 14 (sähkövastus kytketty päälle)
poiston lämpötila 22
jäteilma 18

Elikkä miten tuo jäteilma poistuu melkein huoneenlämpöisenä pihalle. Luin jostakin, että lto pitäisi olla automaattisesti päällä, jos sähkövastus on kytkettynä toimintaan. Nyt on joko asetuksissa jotain mätänä tai sitten anturit eivät toimi huonostikaan.

vertailun vuoksi meän oma iv-kone

ulko -12
tulo 16
poisto  18 (tämän mataluus hieman ihmetytttää, koska kämpässä reilu 21 lämpöä, eristys?)
jäteilma -6

eiköhän tähän tietäjä löydy, tuo digit 2 on melko yleinen kone.

Tuolta löyty vastaavasta koneesta vähän samanlaiset lukemat. Tuon puhallusnopeuksia en tiedä, mutta mulla on tulopuhallin 50% ja poisto 55%. Tuohan on ihan normaali ero.
Aika koviltahan nuo lukemat näyttää. Täytyy vielä varmistella paikkansa pitävyyttä.

[peki]

Ai niin kirjoitan nyt tähän kun vielä muistan.
Keskustelin erään ilmamäärä mittauksia tekevän ihmisen kanssa ja
venttiilit pitäisi säätää siten että suurimman poiston tarvitseman tilan vena pitäisi olla todella auki.
Fraatti mainitsikin jo asiasta.

[fraatti]

Ai niin kirjoitan nyt tähän kun vielä muistan.
Keskustelin erään ilmamäärä mittauksia tekevän ihmisen kanssa ja
venttiilit pitäisi säätää siten että suurimman poiston tarvitseman tilan vena pitäisi olla todella auki.
Fraatti mainitsikin jo asiasta.

Ei sitten kannata itse mennä peukaloimaan niitä venttiileitä. Menee ilman mittareita säädöt totaalisen poskelleen.

Jossain kysyit ilmanvaihtokoneen puhaltimien kulutusta. Mulla 86W mitoitusilmavirroilla +62/-58l/s. Poissaolo tilassa kone pyörii 0,6 kertaa normaali ilmanvaihtoa pienemmällä. Myös pakkasilla olen alkanu käyttämään tätä nopeutta. Silloin tehokulutus 47W. Koneessa on energiataloudellisemmat tasavirtapuhaltimet.

Tuosta ilmanvaihdon tarpeesta kirjoittelin joskus tälläin...

Yleiskuvan ilmanvaihdon tarpeesta antaa oheinen taulukko.
tarpeen aiheuttaja ilman vaihtuvuus 1/h
hapen tarve 0,00..*
kosteuden poisto 0,3
määräysten ohjearvo 0,5
hajujen poisto 0,7
tupakoinnin hajujen poisto 2,0**

Asunnon ilmanvaihtoa voidaan pienentää poissaoloaikoina 60 % käytön aikaisesta ilmavirrasta.
Se edellyttää kuitenkin sitä, että jokaisen huoneiston ilmavirtaa voidaan säätää huoneistokohtaisesti.

Lähde: http://www.dir-air.fi/assets/files/ohjeet/Asuinrakennusten_ilmanvaihdon_mitoitus.pdf


Swegon Casan suunniteluohjeesta:

"Minimi ilmavirran määrän (Poissa-tilanne) suositellaan olevan vähintään 60% Kotona-tilan ilmavirrasta."

[peki]

Ai niin kirjoitan nyt tähän kun vielä muistan.
Keskustelin erään ilmamäärä mittauksia tekevän ihmisen kanssa ja
venttiilit pitäisi säätää siten että suurimman poiston tarvitseman tilan vena pitäisi olla todella auki.
Fraatti mainitsikin jo asiasta.

Ei sitten kannata itse mennä peukaloimaan niitä venttiileitä. Menee ilman mittareita säädöt totaalisen poskelleen.

Jossain kysyit ilmanvaihtokoneen puhaltimien kulutusta. Mulla 86W mitoitusilmavirroilla +62/-58l/s. Poissaolo tilassa kone pyörii 0,6 kertaa normaali ilmanvaihtoa pienemmällä. Myös pakkasilla olen alkanu käyttämään tätä nopeutta. Silloin tehokulutus 47W. Koneessa on energiataloudellisemmat tasavirtapuhaltimet.

Tuosta ilmanvaihdon tarpeesta kirjoittelin joskus tälläin...

Yleiskuvan ilmanvaihdon tarpeesta antaa oheinen taulukko.
tarpeen aiheuttaja ilman vaihtuvuus 1/h
hapen tarve 0,00..*
kosteuden poisto 0,3
määräysten ohjearvo 0,5
hajujen poisto 0,7
tupakoinnin hajujen poisto 2,0**

Asunnon ilmanvaihtoa voidaan pienentää poissaoloaikoina 60 % käytön aikaisesta ilmavirrasta.
Se edellyttää kuitenkin sitä, että jokaisen huoneiston ilmavirtaa voidaan säätää huoneistokohtaisesti.

Lähde: http://www.dir-air.fi/assets/files/ohjeet/Asuinrakennusten_ilmanvaihdon_mitoitus.pdf


Swegon Casan suunniteluohjeesta:

"Minimi ilmavirran määrän (Poissa-tilanne) suositellaan olevan vähintään 60% Kotona-tilan ilmavirrasta."

Kiitos. Täytyy varmaan kaveri joku ilta pyytää mittaamaan määrät uudestaan pienemmällä puhallin nopeudella.

[peki]

Pistetään tähän kun tuntuu että asialla olisi jokin yhteys.
Elikkä viime vuonna Tammikuu pumppu kävi 436h.
Tänä vuonna kun tajusin viimein vaihtaa tuon suodattimen ja sitä kautta LTO:n pelaamaan
tunnit näyttää 336h. Elikkä sata tuntia säästöä. Saa nähdä paljonko nuo astepäiväluvut on keskenään.
Tammikuu oli kyllä lämmin, mutta aika hirveä tiputus kumminkin.
Sähköä kokanaisuudessaan meni 292kwh vähemmän kuin viime vuonna Tammikuussa.

[peki]

Pistetään tähän kun tuntuu että asialla olisi jokin yhteys.
Elikkä viime vuonna Tammikuu pumppu kävi 436h.
Tänä vuonna kun tajusin viimein vaihtaa tuon suodattimen ja sitä kautta LTO:n pelaamaan
tunnit näyttää 336h. Elikkä sata tuntia säästöä. Saa nähdä paljonko nuo astepäiväluvut on keskenään.
Tammikuu oli kyllä lämmin, mutta aika hirveä tiputus kumminkin.
Sähköä kokanaisuudessaan meni 292kwh vähemmän kuin viime vuonna Tammikuussa.

No niin astepäiväluvut viime vuonna Tammikuu 709 ja tunnit 436=872kwh
Ja tänä vuonna Tammikuu 555 ja tunnit 336= 672kwh

Osaisiko joku laskea OEK luvun.

[seppaant]

Lämmitystarveluvulla korjattuna vuoden 2014 tammikuun kulutus olisi 2015 tammikuussa pitänyt mennä 682 kWh.
Vähennystä vuoden takaiseen on 10 kWh

ATS

[peki]

V???u vien nuo suodattimet takas kauppaan

Toisaaltahan tuosta tulee miinusta kun ottaa huomioon ettei ollu jälkkärivastus edes päällä.
Tuosta kennosta voisi tehdä ensi kesäksi lepuuttimen veneeseen

[kapsu]

Puhtaat suodattimet = parempi sisäilma = ilmoitettuja/mitattuja vastaavat ilmamäärät = enemmän viileätä tuloilmaa taloon = enemmän töitä lämmitysvastukselle tai lämmitykselle.

Mutta jos watit on se mikä määrää, sammuta koko iv.

[peki]

Puhtaat suodattimet = parempi sisäilma = ilmoitettuja/mitattuja vastaavat ilmamäärät = enemmän viileätä tuloilmaa taloon = enemmän töitä lämmitysvastukselle tai lämmitykselle.

Mutta jos watit on se mikä määrää, sammuta koko iv.

Olet oikeassa. Hämmästyttää vaan kuinka vähän tuo toimiva LTO vaikuttaa pumpun käyttötunteihin ja kokonaiskulutukseen.
Toisaalta takallakaan ei muuta hyötyä saa kun hien pintaan kun hakkaa halkoja.
Toimiva LTO pitäisi säästää kyllä jotain jos vertaa että raitis ilma tulisi raakana sisään kuten aikaisemmin oli.
Aistin varaisesti ei kyllä pysty sanomaan onko suodatin tukossa vai ei.
Ai niin, käryt kyllä ohjautuu keittiöstä paremmin ulos.
Alipaine asunnossa on  huomattavasti pienempi uusilla suodattimilla. Siinä plussat
Lisäys:
Keskustelin vaimokkeen kanssa että josko hän olisi huomannut mitään eroa entiseen.
Saunassa tosiaan viihdytään nykyisin paljon kauemmin nyt kun venasta tulee kunnolla korvaavaa ilmaa.
Herää kyllä kysymys että kannattaako investoida vanhempaan taloon isoa iv remppaa kun on aivan sama miten ilma sisälle tulee.

[peki]

Ei kyllä vieläkään avautunut tuo säästö.
Laskurin mukaan 11000kwh ilman lämmön talteenottoa tarvittava ilmanvaihdon tarvitsema energiamäärä.
Säästö laskurin mukaan 8500kwh tällä koneella vuositasolla.
Kuitenki Tammikuun säästö about 30kwh.
Täytynee odottaa kevättä että säästöjä alkaisi tulla.
Eihän kone laskurin lukujen mukaan tietenkään vaihda ilmaa, mutta joku todellisuuden taju pitäisi
tälläkin alalla olla.

[kapsu]

Kuitenki Tammikuun säästö about 30kwh.

Verrattuna mihin? Millä tiedoilla ja ilmamäärillä?

Noissa laskureiden tiedoissa ilmanmäärät on vakiot, ja niistä luvuista lasketaan talteenoton hyöty. Harvalla on vastaavia ilmamääriä jos ei ole LTO käytössä...

[tomppeli]

Kun talossa on painovoimainen ilmanvaihto, voi ilmanvaihtuminen olla hyvinkin vähäistä,
toki se määrää riippuu kovasti talon ja iv :n rakenteista.
Kun on vähäinen ilmanvaihdon määrä, on lämpöhukkakin vähäistä.

Kun asennetaan iv -kone, lisääntyy ilmanvaihtuminen.
Vaihtuvan ilman määrä voi kolminkertaistua entiseen verrattuna.
Vaikka iv -koneessa olisi 70% talteenottokyky, ei lämmitystarve vähene.

Painovoimaisenkin iv:n talossa voi olla liesituuletin. Se vie paljon lämpöä ulos.