Vuosi pyörähti täyteen

[__arzkaa__]

Se ois eka vuos maalämmitelty uudiskohdetta oikeastaan jo vähä yliki..
Tässä kulutuksia muutosta tasan vuosi...

Pumpun sähkönkulutus oma mittari 4971 KW
Käynti tunnit     3385 H
Käynnistykset   1134 KRT
Sähkölämmitys  5 Tuntia
Sähkön käynnitykset  18krt

Kylmimmillään tulo litku kävi Tammikuun lopulla -0,6 astetta

[tomppeli]

Se ois eka vuos maalämmitelty uudiskohdetta oikeastaan jo vähä yliki..
Tässä kulutuksia muutosta tasan vuosi...

Pumpun sähkönkulutus oma mittari 4971 KW
Käynti tunnit     3385 H
Käynnistykset   1134 KRT
Sähkölämmitys  5 Tuntia
Sähkön käynnitykset  18krt
Kylmimmillään tulo litku kävi Tammikuun lopulla -0,6 astetta

Paikkakunnallasi lämmitystarveluku oli viimeisellä vuoden pituisella jaksolla 4704, kun se normivuotena on 5304
Jos korjataan näillä luvuilla antamasi:
- Pumpun sähkönkulutus oma mittari 4971 KW  => 5605 kWh
- Käynti tunnit     3385 H         => 3817 h
Käyntituntien perusteella pumppu on hiukan alitehoinen taloosi.

Laskelman mukaan normivuodelle olisi taloosi tarpeen vähän yli 6 kW -tehoinen lämmityslaite.
Pumppu käyttää kylminä vuosina hiukan sähkölämmitystä, mutta se kustannus tuskin nousee kovinkaan suureksi.
Toivotaan, että ei tule kylmiä talvia. Ja, näinhän pitäisi tapahtua, mikäli ilmaston lämpenemisteoria pitää paikkansa.

Porakaivokaan ei mennyt kovin kylmäksi, vaikka on vain 130 metriä. Olin laskenut, että 169 metriä tarvittaisiin.
Tarkkaile sitä kuitenkin. Jos maanesteen paisuntasäiliöstä tulee ulos maanestettä, on syytä laittaa vastuslämmitys päälle ja antaa kaivon huilia.
Ei kuitenkaan vielä näytä ollenkaan pahalta. Ehkäpä kaivo on porattu hyvin lämpöä johtavaan kallioperän kiviainekseen.
Hyvin menee. Säästöä tulee. Kerrohan jatkossakin tilastoa.

[__arzkaa__]

Olisiko isompi pumppu vienyt saman verran sähköä tälle vuotta kuin nykyinen käyntitunteja olisi tietty vähemmän?
Mitä luulet olisiko syvempi kaivo ja isompi pumppu maksanut itseään takaisin kovinkaan nopeaan.Jos ajattelee että kaivokin niin 30€/M ja 40 metriä lisää niin tekee jo 1200€.
Tietenkin siinä tapauksessa jos tulee usempia kylmiä talvia ja pitkiä pakkas jaksoja.

Saisitko tomppeli liitettyä tähän vielä sen laskelman?Voisi vertailla noita kuukausi kulutuksia.

[tomppeli]

Isompi pumppu vie saman verran sähköä.
Pumppu ottaa enemmän tehoa sähköverkosta, mutta vastaavasti se tuottaa suuremman lämpötehon, joten käyntiajat lyhenevät vähän.
Lopputuloksena on molemmille samansuusuinen sähkölasku,
ellei pieni ole sitten ollut niin pieni, että se on käyttänyt vastuslämmitystä.
Siinä tapauksessa isomman pumpun sähkölasku onkin pienempi, kuin sen pienen, joka käytti myöskin suorasähkölämmitystä apuna vajaan tehonsa lisänä.

Esimerkkilaskelma täällä!

[Seagear]

Mitä luulet olisiko syvempi kaivo ja isompi pumppu maksanut itseään takaisin kovinkaan nopeaan.Jos ajattelee että kaivokin niin 30€/M ja 40 metriä lisää niin tekee jo 1200€.

Kaivon poraamisesta saa kotitalousvähennyksen joten 1200 € lisäkustannus voikin olla kotitalousvähennyksen jälkeen esim. 700 €

[euroshopperi]

Tämä olikin oikein hyvä huomio, ettei se kaivon lisämetri ole tuota laskennallista rahaa vastaava.
Kaikissa tapauksissa on kuitenkin varmaa, että ainakin henkilökohtaisesti lasken kiinteistön arvoa nostavasti vain täysitehoisen ratkaisun. Nuo vajaatehoiset kun saattaa sitten osoittautua vaikka kuinka vajaa tehoisiksi ja aiheuttaa jopa arvonsa verran lisäkustannuksia uudelle asukkaalle.

Vaikka hyvinhän tuossa on Arzkaa saanut säästöä tehtyä. Kun mullahan meni 17 kW pumpulla 3 kertaa isommassa huushollissa 8160 kWh lämpöihin sähköä 1989 rakennetussa talossa.

[Seagear]

Nuo vajaatehoiset kun saattaa sitten osoittautua vaikka kuinka vajaa tehoisiksi ja aiheuttaa jopa arvonsa verran lisäkustannuksia uudelle asukkaalle.

Uutta pumppua hankkiessahan tuo mitoitus voi olla arvoitus. Mutta jos pumpun kulutuksesta on tilastoa useammalta vuodelta niin kyllähän se jo aika hyvän kuvan antaa tehon riittävyydestä kyseisessä kohteessa. Oma pumppu tuskin olisi Tomppelin varmuuskertoimilla läpäissyt mitoituslaskelmaa mutta kolmessa vuodessa vastuksia on käytetty vasta 213 kWh edestä eli 1% kokonaiskulutuksesta.

[tomppeli]

Nyt on ollut harvinaisen leutoja talvia.
Kova pakkastalvi ottaa pumpusta ja kaivosta mittaa.
...
Mitoittaminen voi päätyä alitehoisuuteen siksikin, että rakennuksen omistaja "muistaa" aikaisemman lämmitystarpeen vähän alakanttiin.
Samoin huonomuistisuutta esiintyy taloa myyvällä. On kiusaus ilmoittaa öljyn vuosikulutus pikkuisen alle sen todellisen.
Saa paremmin talonsa myytyä, kun "on niin halpa lämmittääkin".

Alimitoittaminen oli muutamia vuosia sitten suositeltuakin.
Nyt on herätty ajattelemaan energian säästämistä ja ymmärretään, kuinka tärkeää on rakentaa vähän energiaa kuluttavia taloja.
Suoraa sähkölämmitystä pidetään epäekologisena.
Alitehoinen maalämpöpumppu muuttuu kovilla pakkasilla sähkökattilaksi.!

[Seagear]

Nyt on ollut harvinaisen leutoja talvia.
Kova pakkastalvi ottaa pumpusta ja kaivosta mittaa.

Niin no,  Vantaan lämmitystarvelukujen valossa kuitenkin aika normisettiä.
2013: 3798
2012: 4059
2011: 3655
2010: 4632
2009: 3952
2008: 3440

Keskiarvo Helsinki-Vantaalla vuosille 1971-2010 on 4097

[tomppeli]

Vain 2010 oli kylmä, jopa reilusti yli normivuoden.
Muut tuossa sarjassa jäävät enemmän tai vähemmän alle normivuoden lämmitystarpeen.
Vuosi 2008 tuon sarjan leudoin, noin 84 % keskiarvoisen vuoden lämmitystarpeesta.
Kovia pakkasjaksojakaan ei ole ollut.

Jenkit ovat ennustaneet ensi talvesta tulevan kylmän. Saas nyt sitten nähdä.?

[euroshopperi]

Niin ja jos sattuu vielä niin, että tuota lämmitystarvelukua kasvattaakin erityisen kylmä pitkähkö jakso ja vasttavasti erittäin kuuma ja pitkä kesäaika. Vuosi saattaa tasoittua normaalin oloiseksi, mutta laitteet on pudonnu kelkasta kirkkaasti tuolla kylmällä ajanjaksolla. Ei tuntuisi kyllä ihan viisaalta mitoittaa tuon lämmöntarveluvun mukaan ihan jetsulleen laitteita. Itte voisin ottaa kyllä aika raakankin korjauskertoimen noihin lukuihin, kun ei ole enää öljystä kyse, jolla sai venytettyä vaikka 30 kw tehoihin pahimmillaan, ilman erityisiä muutoksia tai investointeja. Tai siis voihan sen aina laskea sieltä vastuksista sitten useammankin kwn, mutta saattaa olla, että mittareista johtuen voidaan lähitulevaisuudessa siirtyä pörssiaikaiseen sähköön ja sen hinta on aika kova niillä teho tunneilla, joista täysmitoituksella tietty maksetaan vai 20-30%.

[__arzkaa__]

Ehdottomasti varmasti olisikin kannattanut siinä tapauksessa jos saa kotitalousvähennyksen niin ottaa lisä metrejä kaivoon parhaimman hyödynhän tuosta saa kaivon poraamisella eniten sitä työn osuutta..Olis varmaan itelläkin tullut tuota hyödynnettyä mutta uudisrakennukseen ei saa tuota vähennystä..ellei olisi tehnyt niin että muuttanut jne ja vasta sitte alkanut poraileen kaivot yms ja ois eka vuodi lämmitelly sähköllä mutta kalliiksi tulee kyllä noinkin toutettuna..


Ehkä sitten tulevaisuudesss jos tarvii järjestelmää päivitellä niin lisää myös keruuta vaikka jatkaa maapiirillä.Eikö tuomonenki toteutus ole mahdollinen?

[tomppeli]

Kaivon jatkaminen vaakakeruupiirillä on mahdollista.

[__arzkaa__]

Nyt ollaan lämmitelty toinen vuosi tätä torppaa ja lukemat näyttäs tältä:

Pumpun sähkönkulutus oma mittari 4934 KW
Käynti tunnit     3332 H
Käynnistykset   1097 KRT
Sähkölämmitys  0 Tuntia
Sähkön käynnitykset  0krt

Kylmimmillään tulo litku kävi taas siellä Tammikuussa mistä alko sitte hiljalleen nouseen -0,2 astetta

Kaivo ei käynyt aivan niin kylmänä kuin eka vuonna eikä vastus lämmitystä tarvittu.Muuten aika samoissa mennään

[höppölä]

Minulla geopro 5 ,iv kone wallox diggit 2 tuloilman esilämmitys nestepatterilla
Keruupiiri suossa 400 m kieppi
Tuloveden lämpötila ollut. Kylmimmillään +2 astetta, kesällä lämpimimmillään +18
Tänään 8.1 2019  + 4 astetta
Ennen mlp konetta kilowattituntimittari joka asennettu 2.4 2014
Tänään kilowatteja 13036
Jos laskin oikein kone ollut käytössä tähän päivään. N 57 kk. Eli n 228 kw/ kk läpi vuoden
Mökki  Oulujärven rannalla
118  neliöö
Pääosin 1 henk taloudessa, osittain 2 henk
Leivinuunia lämmitän talvella pari kertaa viikossa
Valmistunut mökki 2014
Seinissä selluvilla 220 mm + 25 mm tuulensuoja
Rossipohja eriste 300 mm, lattialämmitys, lankkulattia lämmönluovutuslevyillä, yläpohjassa selluvilla 500 mm

Antakaa kommenttia , mielestäni kulutus kohtuullinen,,,,,

[tomppeli]

Laskinpahan tähänkin mitoituksen:
Talo ”höppölä”      VAALA      (Kainuu)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -36 C°
- Talo 2014: Lattialämmitys, 21 C°, 118 m2, 301 m3:      4,80 kW   14 610 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      4,8 kW   14 610 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 31 Cº   -  menovesi lämpötila max 35 Cº.
• Kiinteistö,  118 m2,  301 m3       4,8 COP   3,51 kW   14 610 kWh
- Lämmin käyttövesi      2,6 COP   0,28 kW   1 600 kWh
- Yhteensä      4,4 SCOP   3,8 kWh   16 210 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -572 kWh   0,13 kW   15 638 kWh
- Vähennetään sekahaloilla (3 m³) tuottettu lämpö   -3 276 kWh   0,77 kW   12 362 kWh
- Pumpulla tuotetaan       5,00 kW   12 362 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä      12 362 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      3,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Lievä yliteho)      5,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -54 C°
▪ Maasta kerätään    ( 4,4 COP)   4,0 kW   9 567 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      2 795 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   2 795 kWh
Tarvitaan 142 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,3 l/s (= 18 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.   Etäisyys 10 m      2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,3 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,3 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K      19 kPa (0,19 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 305 metriä  = 1 x 300 m PEM40x3,7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,4 m.

[höppölä]

Kiitos tomppeli!
Taidat olla maalämpöammattilainen kun nuin yksityiskohtaiset arvot joka kohtaan
Joo, sitä keruupiiriä on maassa  n 360 m josta 300 m suossa

Osaatko sanoa tuo kulutus, millainen se pitäisi olla nuilla antamillani arvoilla, onko sähkönkulutus reilassa?
Entä tuo keruupiirin neste kun putki suossa, onko vertailupohjaa esim savimaahan, millaiset lämpötilat yleensä esim savessa?

[tomppeli]

Sähkön kulutus on reilassa ja on tosi pieni.
Pieni kulutus, koska on hyvin eristetty talo ja asukkaita ei ole paljon, lisäksi sähkön kulutusta vähentää puun polttaminen.
Onnittelut ekologisesta asumisesta.!
Ei tule lämmittäminen kalliiksi.

[höppölä]

Kiitos!
Paljonko tollasen talon kulutus olisi jos ei lämmitettäs puulla ollenkaan? Unohin sanoa että puulämmitteinen sauna on ja pari kertaa viikossa lämpiää
Onko tietoo että minkälämpöinen vesi on yleensä jos putki savessa tai sitten porakaivo?
Meneekö savimaassa olevan putken neste pakkasenpuolelle?
Kaverilla porakaivo jossa neste voi tulla miinusasteiena koneelle kovilla pakkasilla

[tomppeli]

Tältä näyttäisi ilman puun polttoa:
  Yhteensä      15 638 kWh
▪ Maasta kerätään     ( 4,4 COP)   4,0 kW   12 103 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         3 535 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)         3 535 kWh
         
Jos puun poltto lopetetaan menee keruukin hiukan kylmemmäksi.
Keruu voi mennä pakkaselle, mutta keruun putkisto tuskin vioittuu maaperän jäätymisen takia.
Maaperän jäätymispisteessä keruun jäähtyminen hidastuu jäätymisenergian (faasimuutosenergia) takia.
Siksi maakeruu ei herkästi mene kovinkaan paljon pakkaselle.
Jäätyminen kaivossa on huoletuttavampaa. Kaivossa jäätyminen saattaa vaurioittaa keruun putkia.

[höppölä]

Kiitoksia tomppeli!
Näyttäs että puunpolttamiselle saa ihan hyvän korvauksen!
Näillä loisteen kovilla hinnoillakin kaikki mökin sähköt on kahen kuukauden laskussa 120— 160 e riippuen vuodenajasta

[höppölä]

Paljonko käyttövedenlämmitys korottaa kulutusta per henkilö vuodessa?
Onko laskuissasi huomioitu että mlp kone lämmittää myös tuloilman jos iv kone eijaksa lämmittää?
Oletko perehtynyt walloxin iv koneeseen mikä minulla on että mistä tietää että iv kone ei jaksa lämmittää tuloilmaa sillä lämmöllä jonka ottaa talteen poistoilmasta vaan lämmittää sen maalämmöllä joka kiertää patterissa joka iv koneessa?
Palaako joku merkkivalo?
Kiitoksia tomppelille vaivannäöstä ja tietotaidosta?
Ps oletko maalämpöexpertti jo ammattisi puolesta vai muuten vaan perillä maalämpöasioista🤔

[höppölä]

Tomppeli
Unohdin kysyä että mistä tiedän että legionellatoiminto on päällä ja miten kuumaksi se lämmittää veden?
Geopro 5
Onko normaalia että pumppu käy aina vaan noin 15—20 min kerrallaan, kerran tunnissa esim talvella???

[tomppeli]

Ps oletko maalämpöexpertti jo ammattisi puolesta vai muuten vaan perillä maalämpöasioista🤔

- Olin kunnallisessa virassa, nyt eläkkeellä.
- En tunne Geopro 5 :n ohjelman asetuksia. Legionellakuumennuksen pitää kuitenkin olla vähintään +55 C.
- "Onko laskuissasi huomioitu että mlp kone lämmittää myös tuloilman jos iv kone ei jaksa lämmittää?" laskelmassa se mukana. En tunne Walloxin sielunelämää.