Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu  (Luettu 16082 kertaa)

Poissa Nopostan

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 6
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #80 : 03.02.18 - klo:01:14 »
Tässä on tapeettoman suuri meno- ja paluulämpötilojen erotus.
Syynä ei voi olla keruupiirin liian suuri rakenteellinen (2 x 220 m ilmeisesti haaroittamalla rinnakkain kytkettyinä) virtausvastus,
se jää 6 -7 kW lämmitysteholla reilusti alle 20 kPa.
Syynä voi olla:
- maapiirissä olevan mutasihdin osittainen tukkeutuminen (hyvin todennäköinen syy),
- keruuputkistossa ilmaa tai ahtauma, onko kaikki sulkuventtiilit täysin auki,
- maakiertopumpun liian alhainen kiertonopeus,

Maakiertopumpun nopeus on automaatilla ja kun otin arvot ylös oli se 17%. Haaroittamalla on rinnan juu kytketty. Erotus kyllä laskee kun automatiikka rupee nostaa nopeutta, kun on 50% niin ero on siinä 2.5-3 astetta. Sihti on puhdas.
Uudisrakennus valmistuu 2018. Nibe 1255 invertteri 3-12kw. Vaakakeruupiiri 2X220m hienosilttimoreeni.

Poissa papi

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 266
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #81 : 03.02.18 - klo:09:22 »
Mulla on sama juttu. DT oli käyttöveden lopussa 2,2 ja lämmitystä hierottaessa 3,9. Nämä alhaiset lämmityksen kiertoveden lämmöt imaisee erityisen tehokkaasti kaivosta lämpöä, eikä sen DT:n ole tarvis olla se 3,0 tasan. Mulla on mittareiden mukaan virtausta 3600 K/h, joka on reilusti yli virtaustarpeiden, mutta kun se menolämpö pyörii lähempänä 30 astetta, niin sillä vain imetään kaivosta niin raakasti lämpöä. Välillä tuo DT taitaa olla käynyt lähellä 5 astettakin muistaakseni.
Täälläkin pääsääntöisesti dT lämmitystä tehdessä noin 5 astetta ja käyttövettä tehdessä noin 3 astetta.
Viessmann 300G 10 kW, Vitocell 100-V 390L, Vitocell 100-E 200L, kaivo 220m, 188m2+60m2

Poissa Seagear

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 861
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #82 : 03.02.18 - klo:09:32 »
AIT:n ohjelmiston versio 3.8.1 näyttää webbiserverissä tavoitelämpötilaeron sekä keruulle että lämmityspiirille. Molemmissa se on yllättävän iso, lähempänä tosiaan 4 astetta keruulle ja lämmityspiirillä taitaa usein keikkua 7 asteen huitteilla.

Lämmityspiirille seitsemän asteen delta on ymmärtääkseni ihan OK. Se kolme astetta koskee keruuta.
Danfoss DHP-H8+UKV100,
porakaivo 175m, patterilämmitys, 146 + 70m2 puolilämmin, rv. -73

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 113
  • Vanha pieru!
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #83 : 03.02.18 - klo:09:51 »
Maakiertopumpun nopeus on automaatilla ja kun otin arvot ylös oli se 17%. Haaroittamalla on rinnan juu kytketty. Erotus kyllä laskee kun automatiikka rupee nostaa nopeutta, kun on 50% niin ero on siinä 2.5-3 astetta. Sihti on puhdas.
Nämä invertteripumpujen maakierron arvot ovat hämääviä.
Olisi hyvä, jos lämpötilojen luenta tehtäisiin silloin, kun pumppu lämmittää taloa ja mielellään luenta aika kylmällä ulkoilmalla.
Tieto siitä, millainen lämpöpumppu on kyseessä on tarpeellinen.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 113
  • Vanha pieru!
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #84 : 03.02.18 - klo:16:55 »
1) Nimimerkki      JML_
2) Päiväys           3.2.2018
3) Ulkolämpötila   -13
4) Keruulta          3.0
5) Keruulle          -1.0
6) Keruutyyppi     Porakaivo akt. 187m
7) Paikkakunta     Perho
Yllättävän korkea keruulta tulevan lämpötila.
Kyseessä on uusi asennus ja kaivon lämpötila on vielä korkea.

Menon ja paluun erotus tässäkin isohko.
Onko maapiirin roskafiltterissä asennusjätettä?
Korkea tulon lämpötila voi johtua myöskin anturin huonosta lämpöeristämisestä.
Ympäröivän ilman korkea lämpötila saattaa hiukan päästä lämmittämään anturia.

Poissa JML_

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 90
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #85 : 03.02.18 - klo:18:05 »
Yllättävän korkea keruulta tulevan lämpötila.
Kyseessä on uusi asennus ja kaivon lämpötila on vielä korkea.

Menon ja paluun erotus tässäkin isohko.
Onko maapiirin roskafiltterissä asennusjätettä?
Korkea tulon lämpötila voi johtua myöskin anturin huonosta lämpöeristämisestä.
Ympäröivän ilman korkea lämpötila saattaa hiukan päästä lämmittämään anturia.

Roskasihti on putsattu juuri, ei johdu korkea dT siitä. Korkeaa dT tä olen itsekin ihmetelly ja kysellyt foorumilla, mistä voisi johtua. Tulin siihen lopputulokseen, että ei siitä suurta haittaa ole, hyötysuhde hieman pienenee, mutta ei merkittävästi. Muuta haittaa ei nähdäkseni ole.

Anturit on hyvin eristetty, tuloa mitattu kahdella eri anturilla ja tuo on se pienempi arvo (Lässän oma anturi). Kaivo näyttäisi asettuvan tuohon noin +3 asteeseen, vaikka pumppu käy pitkään. Toki se varmaan vuosien satossa kylmenee. Näyttäisi kuitenkin, että on ihan hyvä kaivo.

-Janne
Okt rv. 1969, laajennus 1976, 156m2, n.400m3.  Vsi 10+patterit, kaivo 190m, aktiivi 187m.

Poissa Nopostan

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 6
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #86 : 03.02.18 - klo:18:42 »
Nämä invertteripumpujen maakierron arvot ovat hämääviä.
Olisi hyvä, jos lämpötilojen luenta tehtäisiin silloin, kun pumppu lämmittää taloa ja mielellään luenta aika kylmällä ulkoilmalla.
Tieto siitä, millainen lämpöpumppu on kyseessä on tarpeellinen.

Kyseessähän on Nibe f1255 inverter 3-12kw. Tänään oli se -10.8 kun arvot katoin ja lämmitys oli aktiivinen. Arvot olivat seuraavat.

Keruulta 0.1
Keruulle -2.9

Muita arvoja: Keruupiirin pumppu oli jälleen 17%, virtausmittari bt1? jos oikein muistan nimen oli 7,5L/min.

Vaihevirrat tasaiset 0.7 A per vaihe. Lämpöpumpun lisäksi päällä oli Vilpen huippari min.teholla ja noin 10W ledejä.

Sisälämpö oli 21,9 ja lattialämmityksen kv-pumppu oli 30% teholla.

Uudisrakennus valmistuu 2018. Nibe 1255 invertteri 3-12kw. Vaakakeruupiiri 2X220m hienosilttimoreeni.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 113
  • Vanha pieru!
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #87 : 03.02.18 - klo:19:02 »
Kyseessähän on Nibe f1255 inverter 3-12kw. Tänään oli se -10.8 kun arvot katoin ja lämmitys oli aktiivinen. Arvot olivat seuraavat.

Keruulta 0.1
Keruulle -2.9

Muita arvoja: Keruupiirin pumppu oli jälleen 17%, virtausmittari bt1? jos oikein muistan nimen oli 7,5L/min.

Vaihevirrat tasaiset 0.7 A per vaihe. Lämpöpumpun lisäksi päällä oli Vilpen huippari min.teholla ja noin 10W ledejä.

Sisälämpö oli 21,9 ja lattialämmityksen kv-pumppu oli 30% teholla.

Menon ja paluun erotus 3,0 K. On ihan suositusarvo.
Tämä arvo virtausmittari bt1? jos oikein muistan nimen oli 7,5L/min kertoo,
että pumppu toimi silloin ihan pienellä, ehkä noin 1,8 kW, lämmitysteholla.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 134
  • L-Ässä V-7
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #88 : 03.02.18 - klo:19:11 »
Lainaus
Nämä invertteripumpujen maakierron arvot ovat hämääviä.
Olisi hyvä, jos lämpötilojen luenta tehtäisiin silloin, kun pumppu lämmittää taloa ja mielellään luenta aika kylmällä ulkoilmalla.
Tieto siitä, millainen lämpöpumppu on kyseessä on tarpeellinen.
Vielä jos lukemat olisivat tilanteesta kun kompressori käy 50 Hz taajuudella.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975

Poissa repomies

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 213
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #89 : 03.02.18 - klo:19:33 »
Vielä jos lukemat olisivat tilanteesta kun kompressori käy 50 Hz taajuudella.

ATS

Miksi tuo taajuus?

Jos haluaa verrata kaivojen käytöstä niin invertteristä pitäisi katsoa stabiilia tilannetta jossa pumppu ei enää säädä tehoja esimerkiksi käyttövesisyklin jälkeen. Eli mieluiten juuri ennen käyttövesisykliä, tasaisessa ulkolämpötilassa. En minä hertseistä niin olisi kiinnostunut vaan siitä mikä se kaivon lämpötila on missäkin kelissä.

Tuota vertaisin sitten onoffin keskimääräisiin meno- ja paluulukemiin käyntijakson aikana samassa ulkolämpötilassa. Sitä en tosin osaa sanoa mikä on oikea tapa laskea keskimääräinen menon ja paluun lämpötila liuospiirille. Siinä kun tullee hyppäys tasan siinä kohtaa kun viina lähtee toiselle kierrokselle. Jos lähtee.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 134
  • L-Ässä V-7
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #90 : 03.02.18 - klo:19:42 »
Näin kylläkin, mutta haen sitä, että kannattaako tässä nyt ottaa putkimies vaikka muutmaksi tunniksi hommiin ja pyytää uusimaan keruulinja kupariputkiosuus suurempihalkaisijaiseen putkeen ja saada sillä vaikka muutama desimaali dT:tä alaspäin maksaen vaikkapa 500 satkua sille kaverille värkeistä ja työstä. No, käsittääkseni ei ainakaan tämän tiedon valossa kannata. Jos pumpun käyttämä sähkö maksaa vaikka 1000 euroa vuodessa, olisi säästö 10 euroa per prosentti, eli ei se maksaisi ainakaan näin ajateltuna itseään takaisin ikinä. Voipi toki olla, että ajattelen väärin.

-Janne
Lainaus
Noin 400 metriä muovia 40 mm 2,4mm seinämällä ja noin 6m kuparia, kokoa en tiedä, oisko 28mm...

Jos 6 m 28x1mm Cu-putkea korvattaisiin 40x2,4mm muoviputkella, kasvaisi virtaus n. 2,6%.
Dt laskisi 4,0 -> 3,9 C = 0.10 C ja vastaavasti paranisi COP n. 0,1 %

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 134
  • L-Ässä V-7
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #91 : 03.02.18 - klo:19:48 »
Lainaus
Miksi tuo taajuus?
Eikö tuo ole ns. nimellisteho?
Olisi paremmin vertailukelpoinen ON/OFF koneiden kanssa.

Lainaus
Jos haluaa verrata kaivojen käytöstä niin invertteristä pitäisi katsoa stabiilia tilannetta jossa pumppu ei enää säädä tehoja esimerkiksi käyttövesisyklin jälkeen. Eli mieluiten juuri ennen käyttövesisykliä, tasaisessa ulkolämpötilassa. En minä hertseistä niin olisi kiinnostunut vaan siitä mikä se kaivon lämpötila on missäkin kelissä.

Tuota vertaisin sitten onoffin keskimääräisiin meno- ja paluulukemiin käyntijakson aikana samassa ulkolämpötilassa. Sitä en tosin osaa sanoa mikä on oikea tapa laskea keskimääräinen menon ja paluun lämpötila liuospiirille. Siinä kun tullee hyppäys tasan siinä kohtaa kun viina lähtee toiselle kierrokselle. Jos lähtee.
Hyvin perusteltu tämäkin

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975

Poissa repomies

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 213
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #92 : 03.02.18 - klo:20:00 »
Eikö tuo ole ns. nimellisteho?
Olisi paremmin vertailukelpoinen ON/OFF koneiden kanssa.
ATS

On varmaan nimellisteho useimmin, mutta ei se ole vertailukelpoinen kuin toiseen vastaavaan pumppuun vaikka onoffit "samalla" taajuudella käyvätkin. Se mitä yleensä halutaan tietää lienee että kuinka kylmänä se kaivo käy kun pumppu käy.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 113
  • Vanha pieru!
Vs: MAAPIIIRIEN LÄMPÖTILOJEN KERUU - Keskustelu
« Vastaus #93 : 11.02.18 - klo:13:10 »
1) Nimimerkki         turpomersu
2) Päiväys                11.2.2018
3) Ulkolämpötila      -6
4) Keruulta               -0,7
5) Keruulle               -3,5
6) Keruutyyppi       vaakakeruu 2*250 m, pelto, savimaa
7) Paikkakunta       Pirkanmaa
8  Pumppu             Nibe 1255 4-16kW
9)Talo                   Hirsitalo 200 m2 2 krs, rv 1910, Patterit ja lattialämmitys
10)                       Lisäksi kovemmilla pakkasilla puulämmitystä vanhoilla tulisijoilla
Kommentoin, vaikka en tiedäkään talon lämmitystarvetta.
Kohteessa on 4 - 16 kW lämmitystehoinen pumppu ja ilmeisesti patterilämmitteinen kohde.
Vaaka keruu savimaasta.
Jos lämmitystarve olisi vuodessa noin 40.000 kWh,
antaa laskentaohjelma keruupiirin putkitukselle pituutta noin 700 metriä, vähintään 1,1 m syvyyteen.
Kohteessa on 2 x 250 m = 500 m.

Jos lämmitystarve olisi suunnilleen oikein, on keruupiiri hiukan lyhyehkö.
Vaakakeruupiiri on kuitenkin siitä armollinen, että yleensä ei synny mitään vahinkoa, vaikka maa jäätyy keruuputken ympäriltä.
Jos jäätyminen aiheuttaa routimista, maan liikkumista, on keruun vioittuminenkin mahdollista, mutta lienee aika harvinaista.
Vaakakeruu toteutetaan tavallisesti PE40x3,7 putkella; se sietää melkoisesti routimistakin.
Ei ehkä olisi pahitteeksi, jos keruuseen lisättäisiin joskus yksi 250 metrinen lenkki lisää.

Kun maa menee jäähän, paranee sen lämmönjohtokyky ja keruun viileneminen vähenee sen jälkeen, kun se on pudonnut nollan kieppeille.
Vaakakeruu ei myöskään viilene lisää vuosien kuluessa.
Keruun putkitus tulisi upottaa routarajaa syvemmälle, silloin talven pakkasista johtuva maan kylmeneminen ei pudota tarpeettomasti keruulta saatavaa lämpötilaa.