Minkä verran 200 m mittaisesta märkään savimaahan asennetusta keruuputkesta voi olettaa oikeasti saatavan? Voisiko se olla jopa 15 000 kWh.
Maakeruupiiri on siitä hyvä, että ei haittaa, vaikka maa meneekin jäähän, putkitus silti yleensä vaurioidu.
Maasta tulevan kiertonesteen lämpötila tosin jää pakkasen puolelle; se vähän huonontaa pumpun hyötysuhdetta.
Siksi laskelmat on tehtävä COP -arvolla 3, tai jopa alle senkin.
Maakeruupiirille on vähän hankalampi asettaa jotain maksimaalista mitoituksen raja-arvoa. 60 kWh/metri on aika iso arvo.
Eteläisessä Suomessa tuo arvo saa olla korkeampi, kuin pohjoisessa.
Maan jäätyminen ei ole kovin rajua.
Jäätymistapahtuma, tämä ns. faasimuutos nesteestä jääksi, luovuttaa ylimääräistä lämpöä,
maan jäähtyminen hidastuu lämpötilan laskiessa nollalukemiin.
Toinen mielenkiintoinen asia on se, että jää johtaa lämpöä paremmin, kuin vesi.
Lämpöä siirtyy silloin kauempaa keruuputkeen ja taasen jäähtyminen hidastuu.
Keruuputkituksen ahdas sijoittaminen haittaa laaja-alaisempaa lämmönsaantia.