matala kaivo ja tavoitteena osateholla toimiva järjestelmä

[pikku-eetu]

Heips,

minulla on muistaakseni 79 m ja ø5,5 " syvä porakaivo talon vieressä, eikä sitä käytetä enää kuin kukkien kasteluun. Ajattelin valjastaa sen lämmönkeruuseen. Eli osatehomitoituksella mennään.

Tarkoituksena rakentaa halvalla budjetilla kasaan, etsiskelen käytettyä pumppua.

Kysymyksiä;

1) Laskennallisesti täystehoinen pumppu olisi 6 - 7 kw, nyt osateholla ei tarvita niin paljon. Mutta jos hommaan ylisuuren pumpun kaivosta saatavaan lämpömäärään nähden kuinka voin rajoittaa kerättävää energiaa ettei kaivo jäädy?

2 ) Onko suurta haittaa jos ostaa turhan suuren pumpun (esim käytetty 9 kw tai 10 kw) jos sellainen löytyy markkinoilta?

3) Keräin, mistä saan keräimen joka toimii järkevästi noin matalassa kaivossa, optimaalinen lienee yksi eristetty putki alas ja paluu kahdella keräinputkella ylös. Löytyykö valmiina jonkun valmistajan mallistosta vai kuka moisen voisi rakentaa niin ettei tule murheita jälkikäteen?

Kiitoksia etukäteen avusta

pikku-eetu

[euroshopperi]

Tuo on jo niin matala kaivo, että saattaisivat pojat ehkä suostua jatkamaan tuosta samasta reiästä vaikkapa 100 m lisää, niin olisi sitten varmempi ratkaisu, kuin mikään " niksi pirkka".

[Xargo]

Mulla on satanen kaivo ja kasikilonen pumppu. Kyllähän tuon reiän saa melko kylmäksi jos pitkiä käyntejä ajelee eli pitää olla enempi tarkkana käytön kanssa jos yhdistää tehokkaan pumpun matalahkoon reikään. Kun säädöt on saanut kohilleen niin toimii kyllä mainiosti. Tärkeämpää on kuitenkin kaivon aktiivisyvyyden (eli siis märkien kaivometrien) riittävyys vuotuiseen energiantarpeeseen. Mulla siis laskennallisesti ja myös käytännössä on tuo satanen aivan riittävä vaikka talossa onkin bruttoalaa 227m2 ja korkeaa tilaa. Eli kokonaisuus ratkaisee. Mun tapauksessa tuhti eristys ja hyvä tiiveys auttaa.

Kokemusta on myös ilmanvaihdon hukkalämmön siirtämisestä kaivoon ja sillä tavalla voi matalahkoa kaivoa myös jonkin verran jeesata. Riippuu toki ilmavirtojen energiasisällöstä, kuinka paljon siitä on hyötyä. Nykynormien ilmamäärillä kuutiokoneella on järkevää, mutta pyöriväkennoisilla vähän niin ja näin (lähinnä kesällä onnistuu). Jos löytyy koneellinen poisto ilman talteenottoa niin siihen laittaisin kyllä ilmanmuuta talteenoton lämpökaivoon. Jos aihe kiinnostaa niin mun viestihistoriasta löytyy kaikenlaista pohdintaa näistä aiheista.

[tomppeli]

minulla on muistaakseni 79 m ja ø5,5 " syvä porakaivo talon vieressä, eikä sitä käytetä enää kuin kukkien kasteluun. Ajattelin valjastaa sen lämmönkeruuseen. Eli osatehomitoituksella mennään.

Tarkoituksena rakentaa halvalla budjetilla kasaan, etsiskelen käytettyä pumppua.

Kysymyksiä;

1) Laskennallisesti täystehoinen pumppu olisi 6 - 7 kw, nyt osateholla ei tarvita niin paljon. Mutta jos hommaan ylisuuren pumpun kaivosta saatavaan lämpömäärään nähden kuinka voin rajoittaa kerättävää energiaa ettei kaivo jäädy?

2 ) Onko suurta haittaa jos ostaa turhan suuren pumpun (esim käytetty 9 kw tai 10 kw) jos sellainen löytyy markkinoilta?

Kaivoon nähden ylisuuresta pumpusta tulee ongelma.
Yleensä pidetään karkeana ylärajana hetkellisen kuormituksen arvoa 50 wattia/metri.
Jos hetkellinen kuorma on yli tuon arvon, ei maaneste ehdi kaivossa käydessään lämmetä tarpeeksi ja palaa liian kylmänä.
Kaivo menee myöskin jäähän.

Tämän kuorman rajan saat lasketuksi näin:
Kuorma = (2 / 3) x pumpun antoteho watteina / kaivon syvyys metreinä.
( 2 / 3 tulee COP arvosta 3, = kaivosta otetaan kaksi kolmasosaa lämpötehosta ja sähkölaitokselta yksi kolmasosa.)

Esimekki: hankit 9 kw -tehoisen pumpun ja sinulla on 70 aktiivimetrin syvyinen lämpökaivo.

9 kW = 9000 W;
Kuorma = (2 x 9000 W / 3) / 70 = 85,7 W / metri; saatu arvo on reilusti yli 50 W/m.
9 kW pumppu on liian isotehoinen tai 70 metrin kaivo liian pieni tuolle pumpulle.

[euroshopperi]

Kaivon tosiaan niin matala, että sen voisi täyttää putkituksen yhteydessä betoniitillä, ilman, että putket menee länään.  Euroopassahan  se on ihan tapa jka sen jälkeen ei ole huolta kaivojen jäätymisestä. Tehoakin voisi oittaa varmaan luokkaa  yli 100m kaivo. Silloin olisi hyvä olla sellainen kone, joka käyttää kylmäaineena R134a:ta, koska sillä on tuo alin otto lämpö -10 astetta. Eli kylmässä päässä olisi enemmän siirtymää ja pystyy täyteen lämpötehoon vielä -5 asteessa. Tiedän erään laitteen, joka tähän kävisi, mutta sulla vissiin pitäisi olla kaikki ihan ilmaista. Ja jos maitsen laitteen nimen, niin ne syöttää mulle kohta banaania. Ja tuolla -5 asteella alkaa jo olemaan sen verta suuri ero ympäröivään peruslämpöön, että alkaa meinaan lämpö siirtymään.

[pikku-eetu]

Jeps,

olen tietoinen asiasta että rajoilla mennään. Eräs asia mikä vaikuttaa kaivoon on se että kaivo osui suoraan vesisuoneen porauksessa. En ollut paikalla kun poraus alkoi, mutta vesi suoni oli noin 20 m pinnasta ja porarihan poraa kunnes sanotaan että riittää kun metri hinnalla mennään  . Anyway, siellä reiässä liikkuu vesi, koepumppasin sen porauksen jälkeen eikä veden pinta laskenut lainkaan vaikka porakaivopumpulla laski suoraan lepikkoon seitsemän tunnin ajan vettä reiästä. Se on sitten eri asia miten se vesi pystysuunnasa siellä reiässä liikkuu, meneekö se suoraan vaakatasossa läpi vai virtaako sitä tietyn matkaa pystysuuntaan ennen kuin jatkaa matkaa.

Se mitä haen kysymyksilläni on pumpun ohjaus, miten sitä ohjataan. Jos oletetaan että 70 m on hyötysyvyys ja 50 W / m saadaan niin sieltä saadaan 3500 W jatkuvaa energiaa. Se riittää 98 % pakkasjaksoista ihan kirkkaasti ja se loppu 2% boostataan sähköllä, no problem at all. Eihän se järjestelmä ota kaivosta yhtään enempää tehoa kuin sen halutaan ottavan tai sitä tarvitaan.

Jos pumppu on vaikka 9 kw niin voiko sen pumppausjaksojen väliä pidentää, ja miksi ei voisi, eihän se syksylläkään pyöri niin kuin talven pakkasilla. Taloni energian tarve ei todellakaan ole tuo 6 kW koko ajan. Siellä on takkaleivin uuni ja puukiuas mitä käytetään aktiivisesti, silloin kun siellä asutaan. Nyt talo ollut kolme vuotta täysin tyhjän panttina ja siellä on nukuttu ehkä 10 yötä sinä aikana, lämmöt laskettu noin 12 °C tasolle.

Kysymys ei ole mitä se saa maksaa, uuden kun ostaa niin homma toimii ja eikä tarvitse ihmetellä. Uudet vehkeet saa 10 t € ja ammattimiehet tekee, no problem.

Mutta kun haluaa oppia miten homma toimii ja tiedän että jos ostan käytetyt vehkeet about 4 t€ ja siihen keräyspiiri 2 t€ niin hoituu se niinkin eikä tarvitse mitään verovähennyslappuja täyttää eikä jeesusta huutaa apuun.

Eli jos pumppu on ylisuuri ja se käy harvakseen niin mitä haittaa siitä on? Se ei toimi optimi toiminta-alueellaan, mutta mitä sitten?

Ystävällisin terveisin

pikku-eetu

[tomppeli]

Se mitä haen kysymyksilläni on pumpun ohjaus, miten sitä ohjataan. Jos oletetaan että 70 m on hyötysyvyys ja 50 W / m saadaan niin sieltä saadaan 3500 W jatkuvaa energiaa. Se riittää 98 % pakkasjaksoista ihan kirkkaasti ja se loppu 2% boostataan sähköllä, no problem at all. Eihän se järjestelmä ota kaivosta yhtään enempää tehoa kuin sen halutaan ottavan tai sitä tarvitaan.

Kerroin tuosta maksimikuormasta ilmeisesti vähän huonosti.

Tuota 50 W /metri pidetään ehdottomana hetkellisen kuorman ylärajana; se ei tarkoita jatkuvaa tehoa tai kuormitusta.
Kohtuullisena koko vuoden ajan jatkuvana kuormana voidaan pitää Keski-Suomen alueella noin 10 W/metri, tai
noin 90 -100 kWh/metri/vuosi.

Näin matalasta kaivosta voidaan kuitenkin sen alemman lämpötilan takia ottaa vain noin 80 kWh/metri/vuosi.
70 metrin kaivosta voidaan ottaa Keski-Suomessa noin 5000 - 6000 kWh / vuosi.

[pikku-eetu]

Hei Tomppeli,

tuo 5000 - 6000 kWh kuulostaa hyvältä, se kun riittää tuon talon peruslämpöihin oikein hyvin.

Ja aina on mahdollisuus porata toinen reikä tonttiin jos yksi ahdistaa.

Thanks

pikku-eetu

[Xargo]

Jos tosiaan vedentuotto on runsasta niin teoriassa paras ratkaisu olisi työntää kaivovesi suoraan höyrystimelle ja sieltä sitten vaikka viemäriin tai jonneki penkkaan. Tuolloin höyrystimellä viilennyt vesi ei jäähdytä kaivoa ja lämmönsiirto on erityisen tehokasta kun ei tarvita keruupiiriä välissä. Pitää vaan sitten oikeesti olla kunnon tuotto. Luokkaa 0,5l/s.

Jos taas laittaa keruupiirillä niin en kyllä voi suositella sitä ysikilosta. Kannattaa teholuokka valita kaivon ja huipputehontarpeen mukaan. Itselläni huipputehontarve jotain luokkaa 6kW ja 8kW mylly on kyllä vähän turhan järeä tähän. Kutosen laittasin jälkiviisaana. Liian tehokas aiheuttaa pätkäkäyntiä. Tai sitten puskuria tasaamaan käyntejä. Sitten taas jonkin valtavan puskurin kanssa tulee keruun lämpötilojen kanssa ongelmia jos kaivo on kovin tynkä ja ajaa pitkiä käyntejä. Eli jonkinlaisen kompromissin joutuu tekemään. Parempi olisi vaan valita astetta pienempi pumppu varsinkin jos on joka tapauksessa osatehomitoitus mielessä.

[justus01]

Jos haluaa harrastaa/opiskella pumpun asennusta, säätämistä ja ihmettelyä niin itse hankkisin pienen varaajattoman kiinalaisen MLP:n ja kytkisin lämmönjakoverkon paluuputkeen.

http://www.sundez.cn/en/product_view.asp?id=75
http://www.ultimatemarket.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=45ASMLP

[sailor]

Kaivon kaveriksi 100m maapiiriä niin ei tarvitse kikkailla. Jos mennään pelkällä kaivolla niin kolmiputkinen keräin ja 6kW:n pumppu.