Stiebel WPC 10 -stooria

[OilToSoil]

Kirjoittelenpa tänne viimein tarinaa omasta pumpun asennuksesta ja porauksesta sekä ensimmäisistä kokemuksista kys. pumpun parissa.

Reikä porattiin kesäkuun alussa. Pehmeää maata oli n. 26 m ja kallioon upposi pari metriä yli 200 m.
Vettä ei tullut missään vastaan ja näin ollen kaivo täytettiin lopuksi vedellä.
Se on jäänyt hiukan mietityttämään, että millehän tasolle se veden pinta loppupeleissä kaivossa asettuu.
Poraamisen jälkeen tuli n. viikon päästä tuli mies viimeistelemään työn ja silloin kun pudotettiin pieni kivi kaivoon, niin ei se molskahdus välittömästi kuulunut...
Tosin aika lähellä se pinta silloin oli, mutta missähän on nyt?

Pumppu ja 400 l puskuri asennettiin taas sitten osimoilleen heinäkuun puolivälissä. Puskuri tuli sen takia, että samassa hötäkässä laitettiin yläkertaan lattialämmitys, mutta alakerta jäi patterilämmitykselle. Alakerran kylppärissä on jo aiemmin asennettu lattialämmitys, joka on napattu patteriverkosta ja siinä on paluupuolella termostaatti.

Lattialämmitysputket asentaja veti kiepille vanerin päälle, välit täytettiin kipsisuikaleilla sekä laastilla. Päälle ehjä kipsilevykerros ja sitten laminaatti. 12 mm putkella tuli piirit, reilu 600 m yhteensä. Tuossa kipsin kanssa askartelussa oli muuten melkoinen työmäärä, en tiedä tekisinkö enää toistamiseen. N. 120 neliötä on yläkerran ala ja kipsiä meni varmaan 200 neliötä yhteensä. Hidasta touhua!

Aluksi oli pumpun kanssa hieman ongelmia ja vaihtoventtiili vaihdettiin kertaalleen, se nimittäin jumittui. Toisen kerran kun sama vika tuli, niin selvisi tehtaalta, että kyseessä onkin ohjelmistopohjainen vika, joka vian aiheutti. Syyskuun alussa vaihdettiin sitten piirikortti, jolla vika korjaantui.

Kirjoittelinkin jo toisessa ketjussa ongelmista, kun ei ilmojen viilennyttyä tahtonut lämmöt riittää kämpässä. Loppupeleissä syyksi paljastui tehtaalta asti koneessa ollut ohjelma, joka pudotti yöksi lämmityksen johonkin säästö-moodiin. Vaikka kukaan, en minä, eikä asentajat, ollut mitään ohjelmistokäyttöä koneeseen asettanut. Tähänkin tullee jossain vaiheessa ohjelmistopäivitys... Toki nyt lämpiää tupa yöt ja päivät, kun laitoin asetuksiin lämmityksen päälle 00-24.

Nyt tässä sitten seuraillaan tilannetta ja säädellään käyrää kohdilleen, kunhan ilmat kunnolla viilenevät.

Se on aiheuttanut ihmetystä, kun olen säätänyt patteriverkoston lämmityspiiriä, että pyynti on esim. 32 astetta ja verkkoon meneekin n. 38 asteista vettä!
Sain vastauksen, että Stiebel säätää lämpöjä paluuveden mukaan ja tuota eroa kuuluukin olla 6-9 astetta. Anturi on puskurin paluuputkessa, alaosassa. En täysin ymmärrä vieläkään tätä logiikkaa, kaipa siinä jotain hyötyä saadaan. Koita siinä sitten säätää, kun koneen mittari ja putkessa oleva mittari näyttää eri lukuja!
Shuntatun lattialämmityspiirin lämmöt taas sitten mitataan "normaalisti" menovesiputkesta ja säätö perustuu siihen.
Osaisko joku tämänkin minulle rautalangasta vääntää, vai onko kellään tällaisesta kokemuksia?

Vielä loppukaneettina pitää laittaa tähän ihmetys siitä, että mielestäni kompura laulaa mielestäni aika usein. Ei ole mitään pitkiä käyntijaksoja, mutta en myöskään pätkäkäynniksi sanoisi. Ajattelin, että tuolla 400 l puskurilla ei vielä syys-lokakuussa kone paljoa kävisi, mutta toisin on. Mitään tarkkaa tilastoa minulla ei tästä ole kuitenkaan ja pidempi aika varmaan näyttää todellisuuden. Hystereesiä ei tietääkseni pääse itse lämmitykselle säätämään, vaan koneen logiikka päättää, kuinka lämmittää.

Käyttötunteja välillä 6.9.-11.10. on lämmitykselle kertynyt 197. Onko tuo sitten paljon vai vähän?
Käynnistyskertoja en näe mistään.

Palaan aiheeseen seuraavassa numerossa.

[tomppeli]

Käyttötunteja välillä 6.9.-11.10. on lämmitykselle kertynyt 197. Onko tuo sitten paljon vai vähän?

Tuo tuntimäärä vaikuttaa aika tavalla keskimääräiseltä. Vähän alle 6 h / vuorokausi.
En kuitenkaan tarkistanut sitä lämmitystarvelukujen mukaan.

[OilToSoil]

Käyttötunteja välillä 6.9.-11.10. on lämmitykselle kertynyt 197. Onko tuo sitten paljon vai vähän?

Tuo tuntimäärä vaikuttaa aika tavalla keskimääräiseltä. Vähän alle 6 h / vuorokausi.
En kuitenkaan tarkistanut sitä lämmitystarvelukujen mukaan.

Hyvä, jos normaalin rajoissa mennään.

Nyt kun luin tuon oman sepustukseni jopa kertaalleen läpi, niin ehkä tulee hiukan liian negatiivinen kuva näistä alkutaipaleen kokemuksistani.
Kaiken kaikkiaan tyytyväinen tähän valintaan olen ollut ja ensimmäinen talvi nyt ainakin menee säätöjä ihmetellessä!
On tämä vaan niin paljon helpompaa ja hienompaa kuin öljyn kanssa lutraaminen!

[peki]

Käyttötunteja välillä 6.9.-11.10. on lämmitykselle kertynyt 197. Onko tuo sitten paljon vai vähän?

Tuo tuntimäärä vaikuttaa aika tavalla keskimääräiseltä. Vähän alle 6 h / vuorokausi.
En kuitenkaan tarkistanut sitä lämmitystarvelukujen mukaan.

Hyvä, jos normaalin rajoissa mennään.

Nyt kun luin tuon oman sepustukseni jopa kertaalleen läpi, niin ehkä tulee hiukan liian negatiivinen kuva näistä alkutaipaleen kokemuksistani.
Kaiken kaikkiaan tyytyväinen tähän valintaan olen ollut ja ensimmäinen talvi nyt ainakin menee säätöjä ihmetellessä!
On tämä vaan niin paljon helpompaa ja hienompaa kuin öljyn kanssa lutraaminen!

Onko pumpussa tulevan ja menevän keruun lämpötilan ilmaisimet?

[OilToSoil]

Käyttötunteja välillä 6.9.-11.10. on lämmitykselle kertynyt 197. Onko tuo sitten paljon vai vähän?

Tuo tuntimäärä vaikuttaa aika tavalla keskimääräiseltä. Vähän alle 6 h / vuorokausi.
En kuitenkaan tarkistanut sitä lämmitystarvelukujen mukaan.

Hyvä, jos normaalin rajoissa mennään.

Nyt kun luin tuon oman sepustukseni jopa kertaalleen läpi, niin ehkä tulee hiukan liian negatiivinen kuva näistä alkutaipaleen kokemuksistani.
Kaiken kaikkiaan tyytyväinen tähän valintaan olen ollut ja ensimmäinen talvi nyt ainakin menee säätöjä ihmetellessä!
On tämä vaan niin paljon helpompaa ja hienompaa kuin öljyn kanssa lutraaminen!

Onko pumpussa tulevan ja menevän keruun lämpötilan ilmaisimet?

Ei ole. Pumppu kertoo ainoastaan minkä lämpöisenä litkuu menee takaisin maahan.
Ollut viime aikoina -0,3 ja -0,8 astetta.
Asentaja oli käymässä muutama viikko sitten, niin pyöräytettiin pelkkää keruun pumppua hetki ja muistaakseni lämpötila oli tuolloin 4,2 astetta. Mutta tämä ei siis mikään "virallinen" tulos.

[justus01]

Se on aiheuttanut ihmetystä, kun olen säätänyt patteriverkoston lämmityspiiriä, että pyynti on esim. 32 astetta ja verkkoon meneekin n. 38 asteista vettä!

Verkkoon menevän veden lämpötilaa säädetään vain ja ainoastaan käynnistämällä ja sammuttamalla kompressori. Kompressori ajaa aina "kaasu pohjassa". Tuossa tulee väkisilläkin heittoa. Mitä pidempiä käynti-/lepojaksoja, sitä kauempana ollaan pyynnistä keskimäärin.

[OilToSoil]

Se on aiheuttanut ihmetystä, kun olen säätänyt patteriverkoston lämmityspiiriä, että pyynti on esim. 32 astetta ja verkkoon meneekin n. 38 asteista vettä!

Verkkoon menevän veden lämpötilaa säädetään vain ja ainoastaan käynnistämällä ja sammuttamalla kompressori. Kompressori ajaa aina "kaasu pohjassa". Tuossa tulee väkisilläkin heittoa. Mitä pidempiä käynti-/lepojaksoja, sitä kauempana ollaan pyynnistä keskimäärin.

Juurikin näin. Ehkä tuo puskuri tasaa hieman heilahteluja.
Enemmän tuota mielestäni sotkee se, että koneen näyttämä piirin 1 tosilämpötila onkin puskurin alaosassa olevan paluun anturin mukainen lukema.
Mutta näin sen on haluttu olevan, näillä mennään.

[paukku.]

Tuo Puskuri varaaja on varmaan hyvä kaikkiin Stibelin pumppuihin vaikka eivät niitä suoraan suositakkaan lattialämmitystaloihin.(toisessa osiossa omia kertomuksia)
Stibelillähän on ohjekirjan kaavio paljon pitäisi olla paluu ja menopiirin erotus. Itsellä putket järvessä ja tuli eilen mitattua siten, että digitaalimittarit kupariputken kupeeseen eristeen alle. 30min jälkeen järvestä tuli +6c ja paluu järveen +1c (pumpun valikko näyttää eri lukemia paluulle)

[OilToSoil]

Tässä tähän astista statistiikkaa:

                Antoteho (MWh)   Ottoteho (MWh)   COP
Lämmin vesi             0,68   0,21   3,16
13.9.2014                     0,17   0,06   3,04
20.9.2014                     0,11   0,03   3,29
27.9.2014                     0,10   0,03   3,29
4.10.2014                     0,10   0,03   3,30
11.10.2014                   0,09   0,03   2,90
18.10.2014                   0,10   0,03   3,23
Lämmitys                 2,74   0,62   4,42
13.9.2014                     0,14   0,03   4,55
20.9.2014                     0,33   0,07   4,59
27.9.2014                     0,49   0,11   4,40
4.10.2014                     0,51   0,12   4,40
11.10.2014                   0,62   0,14   4,39
18.10.2014                   0,66   0,15   4,37
Kaikki yhteensä        3,42   0,84   4,10

En nyt saanut oikein asettelua sattumaan, mutta kai tuosta selvän saa.
Tuossa siis viikon mittausjaksoja, alkaen 6.9.

Kone on rallattanut 6.9.-18.10. yhteensä 294 h. Lämmitykseen mennyt 264 h ja käyttöveden tekoon 30 h.
Tämä tekee siis käyntiaikasuhteeksi 29 %, keskimäärin 7 h/pv.
Tosin viimeisen viikon aikana luvut on 43 % ja 10,3 h/pv.

[OilToSoil]

Jatkanpa vaikka tämän ketjun perään, kun en muista mihin kaikkialle olen asiasta kirjoitellut...

Eli tuskailin sen asian kanssa, että lämpöpumppu ei huilaa kuin sen pakollisen 20 min ja tuntui, että puskuri ei varaa lämpöjä kunnolla.
Hain ratkaisua kokeilemalla puskurin syöttöpumpun eri nopeuksia, mutta ei se tuohon asiaan auttanut.
Mitä pienemmälle laitoin syöttöpumpun kierroksia, sitä hitaammin puskuri latautui, ei muuta vaikutusta.

Mutta sitten: poistin kaikista alakerran pattereista termostaatit ja johan rupesi vesi virtaamaan! Tällöin paluuvesi pysyy paremmin lämpimänä ja vaikka pienensin ulkoisen kiertovesipumpun kierroksia, pysyttelee delta n. 3 asteessa. Ja taukoaikaan tuli n. 10 min lisää.

Nyt en vain aivan tajua, miksi nuo termostaatit rajoittivat kiertoa niin pahasti, vaikka nehän olivat täysin auki.
Jokin perussäätö pielessäkö?
Ja onko siitä mitään vaaraa, ettei termostaatteja ole kiinni? Tarkoitan, että eihän siitä mitään vuotovaaraa aiheudu?

[Matias]

Nyt en vain aivan tajua, miksi nuo termostaatit rajoittivat kiertoa niin pahasti, vaikka nehän olivat täysin auki.
Jokin perussäätö pielessäkö

Uudemmissa patteritermostaateissa taitaa olla linjasäätö samassa?

[OilToSoil]

Nyt en vain aivan tajua, miksi nuo termostaatit rajoittivat kiertoa niin pahasti, vaikka nehän olivat täysin auki.
Jokin perussäätö pielessäkö

Uudemmissa patteritermostaateissa taitaa olla linjasäätö samassa?

Vähän vaikuttaisi siltä...

[OilToSoil]

Seuraava kysymys vielä: Miksi lepojakson lopussa alkaa lämpöpumpun paluuveden lämpö äkillisesti nousemaan, kun se on ensin tippunut? Eli siis aivan lepojakson lopussa, ennen kuin uusi lämmitys alkaa, nousee paluun arvo samalle tasolle kuin menolämpökin, ettei olisi joskus mennyt menolämmön ylikin...
En siis tarkoita lämmityskiertojen lämpöjä, vaan nimenomaan sitä lämpöpumpun sisäistä menoa ja paluuta.

[WPF]

Seuraava kysymys vielä: Miksi lepojakson lopussa alkaa lämpöpumpun paluuveden lämpö äkillisesti nousemaan, kun se on ensin tippunut? Eli siis aivan lepojakson lopussa, ennen kuin uusi lämmitys alkaa, nousee paluun arvo samalle tasolle kuin menolämpökin, ettei olisi joskus mennyt menolämmön ylikin...
En siis tarkoita lämmityskiertojen lämpöjä, vaan nimenomaan sitä lämpöpumpun sisäistä menoa ja paluuta.

Latauspumppu käynnistyy ennenkuin kompressori.

[WPF]

Niin juu. Lämpöpumppujen mittarit mittaavat yleensä muutosta eivät absoluuttista arvoa.

[OilToSoil]

Niin juu. Lämpöpumppujen mittarit mittaavat yleensä muutosta eivät absoluuttista arvoa.

Öö... siis se lämpö ei oikeasti nousekaan?

Kun konehan näyttää kolme arvoa (jos nyt oikein muistan kohtien nimet):
- Tosilämpötila WP = menon lämpö
- Tosilämpötila lisälämm. = lisälämmityksen (vastusten?) lämpötila
- Tosilämpötila paluu = paluun lämpö

Tuo paluun lämpö alkaa nousemaan, vaikka esim. lämmityspiirin paluu ei luonnollisesti jakson lopussa nouse mihinkään.
Ajattelin, että vaihtuuko peräti virtaussuunta jossain kohdassa? Ei kai se nyt ole mahdollista?

Ja tuo nousu tapahtuu siinä vaiheessa, ettei latauspumppu ole ehtinyt hörähtää päälle, eikä mikään muukaan komponentti.

Tapahtuuko tätä sinulla tai muilla käyttäjillä? Onko kukaan huomannut vastaavaa?

[WPF]

No sitten veikkaan että latauspumppu sammuu ja lämpöä siirtyy vielä lauhduttimesta.

En ole itse seurannut lämpötiloja. Talo on lämmin ja säästää 

[OilToSoil]

Jatkan säätöjen parissa.

Siirsin piirin 1 anturin (lämmityspiirin paluuveden mittaus) puskurin alaosasta puskurin ylempään mittaustaskuun. Tuo piste sijaitsee jossain puolivälin ja yläosan välissä. Ajattelin, että jos tällä saisi jollain lailla puskurista enemmän puhtia pihalle ja auttaisi kerrostumiin, tms. Tällöinhän anturi näyttää tietenkin korkeampia lukemia kuin alhaalla ollessaan, joten nostin pyyntiä n. 1,3 astetta.
Tämä aiheutti sen, että verkkoon lähti jonkin verran viileämpää vettä ja tehonkulutuskin näytti pienenevän, mutta käyntiajat pitenivät!

Miten tämä nyt on mahdollista? Ei käy järkeen, että COP paranee, mutta käyntiajat pitenee...

Ei siis nyt tainnut oikein tuo siirto auttaa mitään, vai pitäisiköhän sitä pyyntiä nostaa vain sitten enemmän.
Mutta silloin taitaa jo olla ihan sama tilanne, kuin että anturi olisi puskurin alaosassa ja pyyntikin pienempi.

[OilToSoil]

Ohjeen mukaan pitää olla puskurin alaosassa.
Siellä näyttää muutaman asteen vähemmän mitä IR-mittarilla mitattuna paluuputken pinnasta.
Eli jos muutan anturin paluuputken pintaan, niin ymmärtääkseni tällöin pitäisi nostaa pyyntiä kaksi astetta, jottei puskuri jäähdy liikaa...?
Mitä nyt olen tutkinut, niin paluuputki ja puskurin alaosa jäähtyy samaa tahtia koneen ollessa lepotilassa.

Tuolla yhdessä ketjussa oli juttua siitä, että saatiin pidemmät käyntiajat siirtämällä anturi juurikin paluuputkeen, mutta itselle jäi epäselväksi koskettiinko mihinkään asetuksiin.
Tai säädin dyn asetukseen siinä tehtiin muutos ja olisiko sitten sitä kautta tullut pidemmät käyntijaksot, ei niinkään tuon anturin muutoksen kautta...

[Matias]

Tämä aiheutti sen, että verkkoon lähti jonkin verran viileämpää vettä ja tehonkulutuskin näytti pienenevän, mutta käyntiajat pitenivät!

Minkäverran käyntiajat pitenivät?
Tuliko taukojaksojen pituuksissa muutosta?

Jos käynti- ja taukojaksot pitenivät molemmat niin silloin varaaja toimii paremmin,jotenkin siihen suuntaan että käyntijakson aikana varaajaan latautuu enemmän lämpötehoa joka taukojakson aikana riittää pidemmäksi aikaa.

Ei käy järkeen, että COP paranee, mutta käyntiajat pitenee...

COP arvoa voi mitata vain käyntijakson ajalta

[OilToSoil]

Tämä aiheutti sen, että verkkoon lähti jonkin verran viileämpää vettä ja tehonkulutuskin näytti pienenevän, mutta käyntiajat pitenivät!

Minkäverran käyntiajat pitenivät?
Tuliko taukojaksojen pituuksissa muutosta?

Jos käynti- ja taukojaksot pitenivät molemmat niin silloin varaaja toimii paremmin,jotenkin siihen suuntaan että käyntijakson aikana varaajaan latautuu enemmän lämpötehoa joka taukojakson aikana riittää pidemmäksi aikaa.

Ei käy järkeen, että COP paranee, mutta käyntiajat pitenee...

COP arvoa voi mitata vain käyntijakson ajalta

Niinhän tuo COP taitaakin mennä.

Mitään tarkkaa tilastoahan minulla ei ole, koska en saa logattua mihinkään dataa.
Mutta taisi olla, että kone oli 12 tunnin aikana hurissut 7 tuntia, tekee 58 %.
Eihän se nyt tarkemmin ajateltuna ole oikeastaan yhtään enemmän kuin tähänkään asti, päälle 50 % se on näillä nollakeleillä ollut.

Mutta jos siis nostan anturia puskurissa ylemmäs, tai laitan paluuputkeen, niin se näyttää kummassakin tapauksessa n. pari astetta enemmän kuin puskurin alaosassa.
Ja kun piiri 2 (lattia) pyynti on koko ajan sama, enkä koske muihin asetuksiin, niin tyhjeneekö puskuri tällöin nopeammin? Mielestäni tyhjenee, koska puskuri on tällöin pari astetta kokonaisuudessaan kylmempi, koska mittauspaikka on muuttunut ja näyttää lämpimämpiä lukuja. Vai olenko aivan hakoteillä?

Tämähän kyllä mahdollistaisi sen, minkä perään olen haikaillut, että voisin tiputtaa hieman piirin 1 pyyntiä ja olla koskematta piirin 2 säätöihin...

Pitää varmaan mennä testaamaan vielä tuota ylempää anturitaskua ja antaa olla pidemmän aikaa.
Sen kyllä huomasin, että vesi lämpeni enemmän yli pyynnin kuin aiemmin.
Pitänee vielä kellottaa taukojen pituuksiakin ym. tutkimusta.

[Seagear]

Mitään tarkkaa tilastoahan minulla ei ole, koska en saa logattua mihinkään dataa.
Mutta taisi olla, että kone oli 12 tunnin aikana hurissut 7 tuntia, tekee 58 %.

Mites kynäloggeri?

[OilToSoil]

Joo, sitä oon koittanut käyttää.

[Matias]

Mutta jos siis nostan anturia puskurissa ylemmäs, tai laitan paluuputkeen, niin se näyttää kummassakin tapauksessa n. pari astetta enemmän kuin puskurin alaosassa.
Ja kun piiri 2 (lattia) pyynti on koko ajan sama, enkä koske muihin asetuksiin, niin tyhjeneekö puskuri tällöin nopeammin? Mielestäni tyhjenee, koska puskuri on tällöin pari astetta kokonaisuudessaan kylmempi, koska mittauspaikka on muuttunut ja näyttää lämpimämpiä lukuja. Vai olenko aivan hakoteillä?

Jos varaaja lämpenee käyntijakson aikana ylhäältä alas suht tasalämpöiseksi niin taukojakson aikana varaaja alkaa jäähtyä alhaalta ylöspäin.
Jos taukojakson aikana varaajan sisällä virtaukset ei sekoita lämpökerrostumia vaan ne asettuu painovoimaisesti niin silloin kylmin vesi laskeutuu ja pysyy varaajan alaosassa ja kylmän ja lämpimän veden rajakohta nousee jäähtymisen myötä ylemmäs varaajassa ja viimeiseksi jäähtyy varaajan yläosa.

Näin yksioikoisesti ajatellen käynnistysanturin sijoittaminen varaajan alaosaan lyhentää käynti- ja taukojaksoja. Veden lämpötila laskee ensin varaajan alaosassa jolloin käynnistyslämpötila anturin kohdalla tulee suht nopeasti.
Koska varaajassa on kuitenkin runsaasti käyttämätöntä kuumaa vettä niin käyntijakso jää lyhyeksi kun lämmitettävä vesimäärä on pieni.

Kun sama anturi on varaajan puolivälin yläpuolella niin varaajan veden pitää jäähtyä alhaalta anturin kohdalle ennenkuin kompressori käynnistyy uudestaan.Tämän pitäisi näkyä pidempänä taukojaksona.
Myös käyntijakson pitäisi pidentyä koska varaajan lämpösisällöstä on suurempi osa käytetty jolloin lämmitettävä vesimäärä on suurempi.

Jos anturi nostetaan varaajassa liian ylös niin todennäköisesti siitä tulee sellaista haittailmiötä että taukojakson lopussa menoveden lämpötila notkahtaa kun varaaja on jäähtynyt kokonaan ja kestää tovin ennenkuin lämpöpumppu saa veden lämpötilan nostettua.

[OilToSoil]

Mutta jos siis nostan anturia puskurissa ylemmäs, tai laitan paluuputkeen, niin se näyttää kummassakin tapauksessa n. pari astetta enemmän kuin puskurin alaosassa.
Ja kun piiri 2 (lattia) pyynti on koko ajan sama, enkä koske muihin asetuksiin, niin tyhjeneekö puskuri tällöin nopeammin? Mielestäni tyhjenee, koska puskuri on tällöin pari astetta kokonaisuudessaan kylmempi, koska mittauspaikka on muuttunut ja näyttää lämpimämpiä lukuja. Vai olenko aivan hakoteillä?

Jos varaaja lämpenee käyntijakson aikana ylhäältä alas suht tasalämpöiseksi niin taukojakson aikana varaaja alkaa jäähtyä alhaalta ylöspäin.
Jos taukojakson aikana varaajan sisällä virtaukset ei sekoita lämpökerrostumia vaan ne asettuu painovoimaisesti niin silloin kylmin vesi laskeutuu ja pysyy varaajan alaosassa ja kylmän ja lämpimän veden rajakohta nousee jäähtymisen myötä ylemmäs varaajassa ja viimeiseksi jäähtyy varaajan yläosa.

Näin yksioikoisesti ajatellen käynnistysanturin sijoittaminen varaajan alaosaan lyhentää käynti- ja taukojaksoja. Veden lämpötila laskee ensin varaajan alaosassa jolloin käynnistyslämpötila anturin kohdalla tulee suht nopeasti.
Koska varaajassa on kuitenkin runsaasti käyttämätöntä kuumaa vettä niin käyntijakso jää lyhyeksi kun lämmitettävä vesimäärä on pieni.

Kun sama anturi on varaajan puolivälin yläpuolella niin varaajan veden pitää jäähtyä alhaalta anturin kohdalle ennenkuin kompressori käynnistyy uudestaan.Tämän pitäisi näkyä pidempänä taukojaksona.
Myös käyntijakson pitäisi pidentyä koska varaajan lämpösisällöstä on suurempi osa käytetty jolloin lämmitettävä vesimäärä on suurempi.

Jos anturi nostetaan varaajassa liian ylös niin todennäköisesti siitä tulee sellaista haittailmiötä että taukojakson lopussa menoveden lämpötila notkahtaa kun varaaja on jäähtynyt kokonaan ja kestää tovin ennenkuin lämpöpumppu saa veden lämpötilan nostettua.

Ok, kiitos selvityksestä.

Huomasin, että varaajan alaosan ja yläosan anturitaskujen ero on 4,5 astetta.
Siirsin anturin taas sinne ylös ja nostin piirin 1 pyyntiä 3 astetta. Eli 1,5 astetta jäisi "vajaaksi" lämmöt verraten vanhaan tilanteeseen.
Näin saisin ehkä työnnettyä piiriin 1,5 astetta leudompaa vettä, joka ei aiemmin ollut mahdollista, koska piiriin 2 menee niin lämmintä. Tätä ongelmaa olen puinut jo aiemmin, en edes enää muista missä ketjussa...

Seurataanpa nyt kuinka käy. Voi olla, että tuo ylempi tasku on liian ylhäällä eikä homma toimi.
Ja kun olin havainnut ensimmäisellä kerralla, että käyntiaikasuhde nousi hieman tuolla asetelmalla, niin tällöinhän taukojen suhteellinen osuus on auttamatta pienempi verrattuna käyntiaikaan.
Mutta seuraan vielä ja säädän.

Aivan kuin tuollainen notkahduskin olisi ollut lämmöissä, kun hiukan ehdin äsken seuraamaan.
Ei vaan kehtaa koko päivää istua pannuhuoneessa! 

[OilToSoil]

Mä olen siirtänyt tuon niben sisäisen menolämpöanturin patterilinjan menoputkeen. Vakio asteminuutit on 60. Laitoin asteminuutit 5 jolloin kone menee nopeammin päälle jos menolämpötila putoaa alle pyynnin. Nyt kun pyynti on aika alhainen 37, ulkolämpötila +1 niin olen isontanut asteminuutit 40. Kompura lähti päälle jossain meno 33 paluu 32 lämpötilassa. Arvot ei ole ihan tarkkoja kun kone oli muutaman minuutin kerinnyt käymään. Loppupuolella lämmitystä meno 41 paluu 38 ja vähän saattaa nousta ennen lopetusta. Niin ja puskuri on vaan läpivirtaavaa mallia kytkennältään.

Kuinkahan stiebel käyttäytisi jos sen paluu lämpötila-anturin laittaisikin menoputkeen? Voiko pumppun asetuksia säätää mitenkään niin että toimisi sillä kytkennällä? Sulla on vielä nuo kaksi piiriä niin taitaa vähän hankaloittaa tuota säätämistä. Mulla menee lämmitysvettä neljään paikkaan, mutta onneksi niihin käy saman lämpöinen vesi ja yksi ohjaus.

En tiedä tykkäisikö kone siitäkään. Siirsin jo anturin taas puskurin ala-osaan, seuraavaksi kokeilen vielä paluuputken pintaan laittaa sen kiinni.
Tauot jäi tasan siihen pakolliseen 20 min, kun anturi oli puskurissa ylhäällä. Taisi olla liian ylhäällä...

Meikäläisen kone lähtee käyntiin kun veden lämpö on yksi aste alle pyynnin ja lopettaa lämmityksen, kun lämpö on 1,5-2 astetta yli pyynnin. Ei ihme, jos käy vähän pätkää... 

[OilToSoil]

Tajusin, että tässähän on puoli vuotta ollut kone tulilla.
Tai no, vähän pidempään, mutta puoli vuotta sitten vaihtui piirikortti ja laskurit nollautuivat.
Liitekuvassa tähän astista dataa.

[OilToSoil]

Rakas päiväkirja. Sori, etten ole muistanut kirjoittaa vähään aikaan. Tarkoitus on kyllä ollut, mutta kun ei ole ehtinyt.
No joo, leikki sikseen ja asiaan.

Vuosi tuli täyteen maalämpöilyä ja ajattelin laittaa lukuja näytille.
Pumppuhan käynnistettiin joskus viime vuoden (2014) elokuun alussa, mutta kun syyskuun alussa vaihtui piirikortti, niin minulla on tallessa arvot siitä asti.
Lukemat ovat siis ajalta 6.9.2014 - 5.9.2015 ja näkyvät liitteessä.
Vastustunteja en tuohon tajunnut kirjata, niitä oli tullut 4 h lämmitykseen.

Se, mikä ei ole itselle selvinnyt on, että kun kone ilmoittaa lisälämmityksen kertymät lämmitykselle ja käyttövedelle, niin ne näkyvät tuotettuna energiana pumpun laskureissa. Ovatko ne sitten automaattisesti jo kulutuspuolen luvuissa mukana vai eivät? Vai miten tulisi ottaa huomioon?
Muistelisin, että noihin arvoihin sisältyy myös sisäisten kiertovesipumppujen kulutukset. Mutta jotenkin ovat hassusti tuolla tuotetun energian puolella.
Oli miten oli, eipä nuo paljon vuotuiseen COP:iin vaikuta. Jos jätän ne huomiotta, niin COP on yhteensä 3,9.

Valittelin täällä foorumilla jossain aiemmassa ketjussa, että tehot loppuu talvella kesken ja alakerta lämpiää tarpeettoman lämpimäksi talvella.
Soittelin myyjälle ja sen jälkeen maahantuojalle ja ei voi kun kehua saamaani apua!
Maahantuoja esitti muutaman vaihtoehdon: muutetaan toinenkin piiri shuntatuksi (kallista, en tiedä miten kustannukset menisivät) tai sitten testaillaan sisälämpötila-anturilla (analoginen, FE 7), josko sillä saisi alakerran lämmöt kuriin.
Sovittiin, että testaillaan tuo anturi ensin. Jos ei toimi, niin mietitään lisää.

Anturi tuli ilmaiseksi postissa ja on nyt tuolla alakerran aulassa seinällä odottamassa, että talvi tulee.
Tässä idea perustuu nyt siihen, että jos ja kun alakertaan puskee liikaa lämpöä talvella, niin anturi haistaa sen ja katkaisee alakerran lämmityspiiristä kiertovesipumpun virrat. Tämä tapahtuu, kun huonelämpötila on noussut yhden asteen yli asetusarvon. Kiertovesipumppu hörähtää taas sitten käyntiin, kun huonelämpötilan asetusarvo alitetaan.
Kuulostaa lupaavalta, saa nähdä kuinka toimii käytännössä sitten.

Eli näillä mennään toistaiseksi.

[OilToSoil]

Mitä mieltä olette näistä seuraavista arvoista?
Oli illalla vähän pidempi suihkusessio, jonka takia kone teki ensin pitkään käyttövettä ja sen jälkeen myös pitkään lämmitysvettä.
Nyt kun kone tuolla taas jauhaa, niin kaivolle palaa peräti -2,7 (tai -2,8) asteista liuosta!
Alkoi jo huolestuttamaan, että kohta se on jäässä!
Ymmärtääkseni delta on ollut keruussa juurikin sen 2,8 astetta.

Mutta niitä arvoja:
- Lauhdutin meno = 42,0 ast
- Lauhdutin paluu = 35,9 ast
- Tilavuusvirta = 21,11 l/min
- Lähteen lämpötila = -2,7 ast
- Lähdepaine = 0,74 bar
- Kuumakaasun lämpötila = 84,1 ast
- Korkeapaine = 25,8 bar
- Alapaine = 6,8 bar

- Puskurin (ja lattialämmityksen) pyynti = 33,0 astetta ulkolämpötilan ollessa -3,1 astetta.

Alkaako kaivo nyt sitten viilenemään ensimmäisen vuoden jälkeen?
Ja muistaakseni tuo kuumakaasu on ollut aina pikkaisen vähemmän kuin 2 X lauhduttimen meno...? Nyt se on aika tasan puolet siitä.
Miltä nämä näyttää asiantuntijoiden silmään?

[fraatti]

- Lähteen lämpötila = -2,7 ast

Jos tuo on kaivolle palaava liuos niin tuo on ihan normaali. Nou probleem. 
Kone ei näytä tulevaa liuoksen lämpötilaa?

[OilToSoil]

Jos tuo on kaivolle palaava liuos niin tuo on ihan normaali. Nou probleem. 
Kone ei näytä tulevaa liuoksen lämpötilaa?

No hyvä jos on normaali.
Kun muistelin, että viime talvena se oli maksimissaan noilla huitteilla.
Ja nyt kun ei ole talvi oikein alkanutkaan...

Joo, ei näytä kaivosta tulevaa lämpötilaa.

Äsken kävin vielä vilkaisemassa, niin kone oli ollut huililla 10 min ja keruun lämpö näytti +0,8 astetta. Eli luultavasti sieltä on jotain plus-merkkistä ylös tullut.

[OilToSoil]

Ei onneksi vielä mene jäähän Jos kaivolle palaisi -7 asteinen liuos niin sitten voisi kai alkaa jäätyminen. Se keruuputki on kumminkin vielä liuoksen ja veden välissä "eristämässä".

Kyllä se kaivo väkiselläkin ensimmäisen vuoden jälkeen viilenee. Täällä tuli nyt pakkasilla +2/-1. Tuleva liuos laski pakkasten takia yhden asteen.
Joku fiksumpi varmaan ymmärtää noista muista lukemista.

Niin, ei kai se ihan heti jäähän mene.
-9 astetta on se koneen hälyraja muutoinkin palaavan nesteen suhteen ja siihen on vielä matkaa! 

[Seagear]

Ei se kaivon lämpötila mitenkään lineaarisesti muutu. Meillä tuli ensialkuun kaivosta 5-asteista ja 3 kk myöhemmin helmikuussa 2012 paukkupakkasilla 1-asteista kun pumppu kävi lähes tauotta. Nyt neljän vuoden käytön jälkeen lukemat ovat 2/-1 käyntijakson lopulla. Ensimmäinen puoli tuntia menee lukemin 3/0.

[OilToSoil]

Ei se kaivon lämpötila mitenkään lineaarisesti muutu. Meillä tuli ensialkuun kaivosta 5-asteista ja 3 kk myöhemmin helmikuussa 2012 paukkupakkasilla 1-asteista kun pumppu kävi lähes tauotta. Nyt neljän vuoden käytön jälkeen lukemat ovat 2/-1 käyntijakson lopulla. Ensimmäinen puoli tuntia menee lukemin 3/0.

Jees, olen ollut siinä ymmärryksessä, että ekan vuoden jälkeen lämpöjen pitäisi vähän tippua ja samalla jäädä aika paikoilleen.

Mutta kyllähän tuo oma kaivo nyt sieltä vähän viileämmästä päästä ehkä on.
Oikeasti haluaisin tietää, että mikähän siellä on vesitilanne.
Se letkutettiin täyteen, kun ei paljon vettä porauksen jälkeisinä päivinäkään siellä näkynyt.

Ja tilannetsekki: äsken meni kaivoon -2,0 asteista ja ulkona on pakkasta jo -7, eli on se tuolla jauhanutkin pidempään.
Eilinen -2,7 notkahdus ei ollut pysyvä olotila.

[tomppeli]

Porakaivon lämpötila laskee vuosien kuluessa.
Aluksi laskeminen on nopeampaa.
Lämpötilan alenema riippuu kaivon lämpökuormituksen asteesta.
Liian pienessä kaivossa alenema on suurempaa ja aleneminen kestää kauemmin.
Reilusti mitoitetussa kaivossa alenema on pieni ja
tasapainotila kuormituksen ja elpymisen välille löytyy jo muutamassa vuodessa.

[OilToSoil]

Tilannetsekkiä...

Pumpusta loppuu tehot aivan liian aikaisin.
Ei riitä lämmöt tuvassa ilman vastuksia n. -18 asteen pakkasilla.
Muistaakseni mitoittava lämpötila oli -26 tai jotain.

Ei tää nyt ihan ollut sitä mitä tilattiin. Piti olla täysteholaite.
Vai sotkeekohan tätä sitten jollain lailla, kun on kaksi lämmityspiiriä ja jos ne ei oo synkroonissa keskenään tai suhteessa lämpöpumppuun tai puskurivaraajaan?

Minkälainen toimittajan vastuu näissä on?

Jos tosta suoraan laskis, niin -18 astetta -26 asteesta on n. 70 %.
Eli onko sitten alimitoitettu sen 30 % vai miten tää menee?

Kai nyt sen voisin vielä hyväksyä, jos -20 asteessa otettais vastukset peliin, mutta kun kone alkaa yskimään jo ennen sitä.
Ja ymmärrän toki sen, ettei näitä nyt ihan nappiin voi koskaan saada, mutta nyt ollaan mielestäni liian kaukana!

[tomppeli]

Mikä on Stiebel WPC-10 pumpun lämmitysteho B0 W50 tai B0 W55 -olosuhteissa?

Vastaan itselleni:
Löysin Stiebelin manuaalin, jonka sivulla #60 on graafi,
josta selviää, että Stiebel WPC-10 pumpun antoteho (=lämmitysteho) on
- noin 8,8 kW @ B0 W55 -olosuhteissa ja
- noin 8,1 @ B0 W60 -olosuhteissa.

Olin joskus 15.01.2014 tehnyt laskelman,
jonka mukaan nimimerkki OilToSoil ´in talossa 8,5 kW lämmitysteho riittäisi noin -20 C -lämpötilaan.

...
Laskelma oli välillä poistettu nimimerkin aloitusviestistä siksi, että foorumilla oli varattuna liian vähän tilaa liitetiedostoille.
Nyt tilaa on enemmän käytettävissä, eikä liitetiedostoja ole tarvinnut poistaa.
Tänään palautin arkistosta tuon poistetun tiedoston takaisin alkuperäiseen paikkaansa.

[OilToSoil]

Mikä on Stiebel WPC-10 pumpun lämmitysteho B0 W50 tai B0 W55 -olosuhteissa?

Jos en nyt ihan väärin katsonut niin pikkasen vajaa 9,2 kW on B0 W55.

[Lämpöä maasta]

Katsoin käyttöohjekirjasta, josta on nyt englanninkielinen versio käsillä, niin sen taulukossa on tällainen:

Output at B0/W35 (EN14511) 10,31

Output at B0/W65 (EN 14511) 8,60

Eli tarkoittaako toi alempi että silloin kun tehdään 65-asteista vettä pattereille?

[OilToSoil]

Katsoin käyttöohjekirjasta, josta on nyt englanninkielinen versio käsillä, niin sen taulukossa on tällainen:

Output at B0/W35 (EN14511) 10,31

Output at B0/W65 (EN 14511) 8,60

Eli tarkoittaako toi alempi että silloin kun tehdään 65-asteista vettä pattereille?

Joo, sitä se tarkoittaa.

Se tässä vielä on omituista, kun lauhduttimen lämmöt eivät ole edes vielä 50 asteessa, eli verkkoonkaan ei lähde edes 50 asteista vettä kun kone käy yskimään.

Laitan liitteeksi tilastoa, kuinka on käyntiaikasuhteet olleet eri ulkolämpötiloissa. Ovat viikon seurantajaksoja.
Sori vähän epäselvä muoto.