Maalämpö saneerauskohteeseen?

[MTUO]

Tervehdys,

Olemme suunnittelemassa asuntoomme isompaa remonttia johon kuuluu mm. laatoitettujen tilojen uusinta (ph, sauna, khh, 2 X wc), ilmanvaihtokoneen uusinta, lämmitysjärjestelmän uusinta, lämminvesivaraajan vaihto yms. Heräsi ajatus siirtyä maalämpöön tai vastaavaan joten kaipaisin mielipiteitä ja mitoitusapua maalämmön suhteen. Kiitollisena otetaan myös vastaan vinkkejä muista järjestelmistä, jos tapaukseemme paremmin sopivia löytyy.

Tässä tietoa nykyhetkestä. Talo sijaitsee länsirannikolla hieman Porista etelään. Rakennusvuosi on 1989. Alakerta on toiselta sivultaan ja päädystään maanalla ja vastakkaiselta pitkältä sivulta ehkä 1/3 on maanalla ja neliöitä tilassa on ulkomitoista arvioiden n. 180 neliötä. Tämä on n. 2,8 m korkeaa tilaa harkkoseinillä ja pelkästään talli yms. käytössä. Tilaa lämmittää tällä hetkellä ainoastaan ilmalämpöpumppu. ILPin lämpötilapyynti täytyy pitää siinä 17-19 asteessa, koska muuten asuinkerroksessa alkaa tuntumaan lattia viileältä.
Asuinkerroksessa neliöitä on suunnilleen tuo sama 180 neliötä ja tämän lisäksi parvi joka on n. 15 neliötä. Lisäksi parven jatkeena on käyttöullakko jonne mahdollisuus rakentaa lisätilaa, jos sellaista kaipaa. Huonekorkeus on 2,5 m. Täälläkin lämmityksen hoitaa suurimmaksi osaksi ILP.

Asukkaita on 2 aikuista ja 2 lasta. Nuoremmalla lapsella todettu seka-astma joten tämä on yksi painava syy remontoida myös järjestelmät perusteellisesti. Vedenkulutusarvio on 128 kuutiota eli lämmintä vettä kuluu ihan riittävästi. Alkuperäinen lämmitysjärjestelmä on kattolämmitys ja laatoitetuissa tiloissa lattialämmitys sähköllä. Lämmitystä ohjataan ME Platin säätöjärjestelmällä. ME Platin on alkanut vikaantumaan sieltä täältä ja nykyään käytetään manuaalisesti jotta saadaan laattoihin lämpöä tarvittaessa. Taloa aikoinaan ostaessamme vanhan asukkaan sähkönkulutus oli ollut luokkaa 55 000 – 60 000 kWh vuodessa ja itse saanut kulutuksen tippumaan ILPeillä ja lämpöjen järkeistämisellä luokkaan 30 000 – 35 000 kWh:a (pienin vuosikulutus meidän aikana ollut 24 000 kWh:a, mutta en tiedä miten, ainoa muutos että tuli etäluettava mittari noihin aikoihin). Sähkönkulutus sisältää kaiken sähkön. Lämminvesivaraaja on 500-litraa ja sijaitsee alakerrassa. LTO-koneena on MUH Ilmava OK joka on alamittainen asuntoon. Alakerrassa ei ole ilmanvaihtoa LTO:n kautta. Puita ei ole poltettu moneen vuoteen vaikka mahdollisuus on takalla, leivinuunilla ja puuhellalla. Runsaallakaan puun poltolla en ole havainnut oikein vaikutusta sähkönkulutukseen niin omituiselta kuin se tuntuukin.

Laatoitettujen tilojen uusimisen yhteydessä vesikiertoisen lattialämmityksen laitto ei liene mahdoton operaatio ja muihin tiloihin pattereiden asentaminen niin, että putket tuodaan alakerrassa oikeaan kohtaan ja tullaan timantilla liittolevyn läpi ei myöskään kai ole kovin kummoinen operaatio? Löytyykö hyvästä LTO-koneesta hyvillä suodattimilla suosituksia? Alakerran ovien puoleisen seinän läheisyydestä löytyy ihan hyvä paikka porata lämpökaivo. Lämpöpiirin putkien asentaminen tontille ei onnistu järkevästi, koska tontti on monessa tasossa, kivikkoinen ja metsäinen.

Asunnon pohjakuvat:
https://www.flickr.com/photos/mtuo/13579011123/in/set-72157643303141703/
https://www.flickr.com/photos/mtuo/13579324204/in/set-72157643303141703/

Jäi varmaan uupumaan paljon oleellista tietoa, mutta täydennetään niitä tarvittaessa...

[ylläpito on poistanut liitteen]

[tomppeli]

Talo sijaitsee länsirannikolla hieman Porista etelään. Rakennusvuosi on 1989. Alakerta on toiselta sivultaan ja päädystään maanalla ja vastakkaiselta pitkältä sivulta ehkä 1/3 on maanalla ja neliöitä tilassa on ulkomitoista arvioiden n. 180 neliötä. Tämä on n. 2,8 m korkeaa tilaa harkkoseinillä ja pelkästään talli yms. käytössä. Tilaa lämmittää tällä hetkellä ainoastaan ilmalämpöpumppu. ILPin lämpötilapyynti täytyy pitää siinä 17-19 asteessa, koska muuten asuinkerroksessa alkaa tuntumaan lattia viileältä.
Asuinkerroksessa neliöitä on suunnilleen tuo sama 180 neliötä ja tämän lisäksi parvi joka on n. 15 neliötä. Lisäksi parven jatkeena on käyttöullakko jonne mahdollisuus rakentaa lisätilaa, jos sellaista kaipaa. Huonekorkeus on 2,5 m. Täälläkin lämmityksen hoitaa suurimmaksi osaksi ILP.

Asukkaita on 2 aikuista ja 2 lasta. Nuoremmalla lapsella todettu seka-astma joten tämä on yksi painava syy remontoida myös järjestelmät perusteellisesti. Vedenkulutusarvio on 128 kuutiota eli lämmintä vettä kuluu ihan riittävästi. Alkuperäinen lämmitysjärjestelmä on kattolämmitys ja laatoitetuissa tiloissa lattialämmitys sähköllä. Lämmitystä ohjataan ME Platin säätöjärjestelmällä. ME Platin on alkanut vikaantumaan sieltä täältä ja nykyään käytetään manuaalisesti jotta saadaan laattoihin lämpöä tarvittaessa. Taloa aikoinaan ostaessamme vanhan asukkaan sähkönkulutus oli ollut luokkaa 55 000 – 60 000 kWh vuodessa ja itse saanut kulutuksen tippumaan ILPeillä ja lämpöjen järkeistämisellä luokkaan 30 000 – 35 000 kWh:a (pienin vuosikulutus meidän aikana ollut 24 000 kWh:a, mutta en tiedä miten, ainoa muutos että tuli etäluettava mittari noihin aikoihin). Sähkönkulutus sisältää kaiken sähkön. Lämminvesivaraaja on 500-litraa ja sijaitsee alakerrassa. LTO-koneena on MUH Ilmava OK joka on alamittainen asuntoon. Alakerrassa ei ole ilmanvaihtoa LTO:n kautta. Puita ei ole poltettu moneen vuoteen vaikka mahdollisuus on takalla, leivinuunilla ja puuhellalla. Runsaallakaan puun poltolla en ole havainnut oikein vaikutusta sähkönkulutukseen niin omituiselta kuin se tuntuukin.

Koetin tehdä laskelman ja liitin sen omaan viestiisi.
Jos olen laittanut laskelmaan virheellisiä tietoja, kerro, niin korjaan ne.

Tämä laskelma on vain suuntaa antava; ei mikään takuumitoitus.
Takuumitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[MTUO]

Koetin tehdä laskelman ja liitin sen omaan viestiisi.
Jos olen laittanut laskelmaan virheellisiä tietoja, kerro, niin korjaan ne.

Tämä laskelma on vain suuntaa antava; ei mikään takuumitoitus.
Takuumitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Kiitos tomppeli vaivannäöstäsi!

Tämä herätti monta kysymystä ja asiaa... Laitan tarkennuksia ensin, jos niillä on laskelmaan jotain vaikutuksia (en tiedä mistä arvoista laskelmaa aletaan rakentamaan ensin niin voivat olla merkityksettömiä).
Talo on tiilivuorattu päätykolmioita myöten. Seinissä on eristeenä villaa 200 milliä, yläpohjaa en muista, mutta tarkoitus lisätä puhallusvillaa. Tuo ilmoittamani aikaisemman omistajan kertoma kulutus on yli 10 vuoden takaa, mutta muistan vielä joitakin asioita jotka siihen ovat varmasti vaikuttaneet kasvattavasti. Lämpötilat olivat säädetty 3 makuuhuoneessa 28 asteeseen jatkuvasti, olkkari ja keittiö muistaakseni 24 asteeseen, laatoitetut tilat ajettiin yösähköllä 28 asteeseen ja päivisin pyynti 24 astetta ja tallissa tuo n. 12 neliön tila oli myös muistaakseni 24 asteen säädöillä jatkuvasti. Lisäksi alamittaista sähkökiuasta oli huudatettu useana päivänä viikossa tuntikausia puulämmitteisen kiukaan sijasta. Säätämällä lämpötilat "järkevämmiksi" ja lisäämällä vanha 12-sarjan Panan ILP kulutus tippui sinne 33 000 kWh:n korville. En usko tuon Panan voineen säästää kovin montaa tuhatta kWh:a vuodessa... Pana korvattiin Mitsun FD35:lla 4 vuotta sitten Panan "lauettua". 3 vuotta sitten alakertaan asennettiin Fujitsun AWYZ 18 ILP. Ennen tätä toista ILPpiä siellä pöhisi pari patteria ja pakkasilla 4,5/9 kW rakennuslämmitin. Näillä kahdella ILPillä ja laatoitettujen tilojen normaalilla lämmityksellä on päästy  29 000 kWh:n kulutuksiin Fortumin Valppaan mukaan.

Tuon laskelman perusteella maalämmössä ei ole järkeä, koska eroa nykyiseen tulee hyvin vähän säästön muodossa. Asumismukavuus sillä varmasti paranisi. Jotenkin en kuitenkaan usko, että suoralla sähköllä ja kahdella ILPillä päästään noin lähelle maalämmön kulutuksia. Jos näin kuitenkin on niin nopeasti ajateltuna, jos löytyy ilmanvaihdoltaan riittävä PILP voisi päästä melkein jopa maalämmön ohi, jos sillä tehtäisiin lämmintä vettä ja ajettaisiin vettä laatoitettuihin tiloihin?

[tomppeli]

Kiitos tomppeli vaivannäöstäsi!

Tämä herätti monta kysymystä ja asiaa... Laitan tarkennuksia ensin, jos niillä on laskelmaan jotain vaikutuksia (en tiedä mistä arvoista laskelmaa aletaan rakentamaan ensin niin voivat olla merkityksettömiä).
Talo on tiilivuorattu päätykolmioita myöten. Seinissä on eristeenä villaa 200 milliä, yläpohjaa en muista, mutta tarkoitus lisätä puhallusvillaa.

Nämä alensivat lämmitystarvetta.:
Tiilivuorauksen takia ilmavuodot ovat pienemmät.
Laskelmassa olin käyttänyt ohuempaa eristekerrosta.
Vaihdoin tulosteen uuteen ja korjattuun.
Jos vieläkin on jotain korjattavaa, kerro ja muutan sen. Korjailu on helppoa!
Millaisesta harkkotiilestä on kellarikerroksen seinä tehty?

Laskelma on vain suuntaa antava; ei mikään takuumitoitus.
Takuumitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[MTUO]

Voisiko tälle tehdä laskelman uudelleen? En löydä itseltäni vanhaa mistään ja tämä aihe on otettu uudelleen tapetille monen mutkan ja sattumuksen jälkeen. Muu ei liene muuttunut kuin se, että remontti tehtiin aikoinaan ja iv-koneeksi tuli Vallox 145 SE. Sähköä näyttää menneen sen 25 - 27 MWh:a vuodessa kaikkineen viimeiset vuodet ja lämmitys lähinnä pelkästään noilla ILPeillä...

[tomppeli]

Jostain syystä en löydä laskelmaasi arkistostanikaan.!
Teen sen uudelleen noiden tässä ketjussa olevien tietojesi pohjalta.
Rakennuksen pohjakuviakaan ei löytynyt.

[tomppeli]

Laskin uuden mitoituksen ja tältä se näyttäisi:
Talo ”MTUO”   RAUMA      (Satakunta)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -27 C°
- Kellari 1989: Patterilämmitys, 18 C°, 180 m2, 504 m3:   4,69 kW   13 623 kWh
- Asuinkerros 1989: Patterilämmitys, 21 C°, 180 m2, 450 m3:   6,47 kW   18 171 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   11,2 kW   31 794 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 Cº   -  menovesi lämpötila max 54 Cº
• Kiinteistö,  360 m2,  954 m3    3,3 COP   10,42 kW   31 794 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,195 m3 / 55 Cº   2,5 COP   1,70 kW   6 000 kWh
- Yhteensä   3,1 SCOP   12,1 kWh   37 794 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 540 kWh   0,49 kW   36 254 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   36 254 kWh
- Pumpulla tuotetaan 12,00 kW   36 253 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä   36 254 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   12,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)   12,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -26 C°
▪ Maasta kerätään    ( 3,1 COP)   8,4 kW   24 675 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   11 579 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   11 579 kWh
Tarvitaan 231 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,62 l/s (= 37,2 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.   Etäisyys 10 m   2 kpl   PE50x4.6   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,62 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,62 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K   109 kPa (1,09 bar)
• Kaivon painehäviö 0,62 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K   57 kPa (0,57 bar)
• Kaivon painehäviö 0,62 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K   33 kPa (0,33 bar)
• Kaivon painehäviö 0,62 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K   31 kPa (0,31 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 578 metriä  = 2 x 300 m PEM40x3,7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1 m.
...
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suutaa antava; eii ole mikään takuumitoitus.!
Luotettavimman mitoituksen ja suunnittelun saat paikalliselta osaavalta ammattisuunnittelijalta.