Nibe 1245 logi dataa

[Timo Karhu]

Kiinteistöveroa maksuun laittaessani pisti silmään erikoishyväksynnän vaatimat Carunan ja Oulun Energian (spot 5,5 snt/kWh) lasku ja varsinkin ennätyksellinen tammikuun 2338kWh kulutus. Heti tuli mieleen että monasti havaitsemani lisäenergiahan siellä luuraa, meillä käytössä lähes aina yhdistelmässä lapset suihkussa - kova pakkanen ulkona.
Mutta kyllä totuus on luuloa ihmeellisempää, naurettava 1% on lisäenergian osuus. Olisin veikannut isompaa kakkua sinänsä kylmästä tammikuusta.

[Make_K]

Mulla vähän erilainen tammikuun kakku  Lisäenergiaa meni pikkusen. Kokonaisuudessaan kulutus 2008,97kWh

[maalämmittää]

Täälläkin oli lisäystä jonkin verran.
Siihen pitää lisätä noin 80kWh, jotta on vertailukelpoinen.
Oli kokeilu käynnissä, kun kerrankin kunnon pakkasia.
Sisä ja ulkolämpötilat näyttää mulla mitä sattuu, kun anturit on sijoitettu mittauksen kannalta huonosti.
Tuvassa on 20-21C ja huippupakkanen oli -27C (kylmintä 25v asumishistoriassa).
Kokonaiskulutus  oli tammikuussa 2280kWh.

Tammikuun lämmitystarveluku oli n. 20% keskiarvoa suurempi.

[Timo Karhu]

Kiva nähdä muidenkin lappuja. Tuli mieleen että jos meikän 2 huoneen sähkölattialämmitykset saisi lyötyä tuohon lisäys-osuuteen, näyttäisi varmaan melko samalta. Unohdan nuo aina 'sopivasti'..

[k113635]

Kelpaako 1255 loki referenssiksi?
Tammikuun kokokulutus 1154,8kWh, josta mlp:n osuus 598,0kWh.

Hieman tuli alkukuussa turhaan käynnistyksiä, nykysäädöillä olis mennut koko tammikuu pysähtymättä.

edit. Ennen mlp:tä meni 2010-2015 tammikuussa keskimäärin 3500kWh ja nyt oli selkeästi keskimääräistä kylmempi kuukausi.

[Timo Karhu]

Kelpaako 1255 loki referenssiksi?
Tammikuun kokokulutus 1154,8kWh, josta mlp:n osuus 598,0kWh.

Hieno luku! Tuohon on turha nokittaa!

[sljk]

Ohjelman laskennallinen COP ekstrapoloidaan ilmoitetuista arvoista ja olen ohjelmaan laittanut oletukseksi F1x45-10 koneen arvot. Jos sinulla on esim. 8kW kone, muuta logintutkija.asetukset tiedostosta COP_045 ja COP_035 arvot. Löytyvät asentajan manuaalista teknisistä tiedoista. Nämä siis vaikuttavat tuohon laskennalliseen COPiin, ei muuhun.

[edit] lisäsin tähän manuaalin COP taulukon 3x400V koneille, poimi tuosta oma COPpelo ja gedit/notepad/textedit:llä vaihdat logintutkija.asetukset tiedostoon.

Kuis pääsen kiinni noihin asetteluihin, kun sovellus on jo asennettu. Pitääkö asentaa uudelleen?

[maalämmittää]

Kuis pääsen kiinni noihin asetteluihin, kun sovellus on jo asennettu. Pitääkö asentaa uudelleen?

Asennuksen yhteydessä tulee tiedosto "logintutkijan asetukset"... sitä voi notepadillä (tms. ) editoida.

[maalämmittää]

Toivoisin, että laittaisit tämän uudelleen foorumille vaikkapa runsaan puolen vuoden kuluttua.
Silloin nähtäisiin, kuinka tämä kylmästi alkanut vuosi on kuormittanut kaivoa.

Ohessa tuore graafi.
Ei juuri eroa aiemmista vuosista.

[tomppeli]

Ohessa tuore graafi.
Ei juuri eroa aiemmista vuosista.

Hieno graafi kaivon termisten ominaisuuksien kehityksestä.
Harvoin on saatavissa tällaisia seurantakäyriä. Toivottavasti jatkat seurantaa.
Voisiko käyriin lisätä vielä "Keruu tulolämpötila lopussa"?

Punaisen käyrän huiput alenevat ihan vähän, mutta kaivo toipuu talvesta varsin hyvin.
Kaivon pieni viileneminen näkyy huippujen lievänä alenemana, mutta kaivosta tuleva alin lämpötila ei muutu juuri lainkaan.

Käyrien välinen lämpötila ei ole kierron lämpötilojen erotus, kun sinisen käyrän arvot ovat käynnin alkulämpötiloja ja
punaiset ovat käyntijakson lopun lämpötiloja.
Keruulle paluun lämpötilalla on vielä varaa laskeakin jonkin verran.
Nyt ollut alimmillaan noin -4 C.
Mitä on ollut pumpun maakierron menon ja paluun erotus, Δt?
Yhdessä vanhassa LOGissa Δt:n keskiarvo oli vain 2,3 C. Se arvo lienee liian pieni.?

[maalämmittää]

Hieno graafi kaivon termisten ominaisuuksien kehityksestä.
Harvoin on saatavissa tällaisia seurantakäyriä. Toivottavasti jatkat seurantaa.
Voisiko käyriin lisätä vielä "Keruu tulolämpötila lopussa"?

Punaisen käyrän huiput alenevat ihan vähän, mutta kaivo toipuu talvesta varsin hyvin.
Kaivon pieni viileneminen näkyy huippujen lievänä alenemana, mutta kaivosta tuleva alin lämpötila ei muutu juuri lainkaan.

Käyrien välinen lämpötila ei ole kierron lämpötilojen erotus, kun sinisen käyrän arvot ovat käynnin alkulämpötiloja ja
punaiset ovat käyntijakson lopun lämpötiloja.
Keruulle paluun lämpötilalla on vielä varaa laskeakin jonkin verran.
Nyt ollut alimmillaan noin -4 C.
Mitä on ollut pumpun maakierron menon ja paluun erotus, Δt?
Yhdessä vanhassa LOGissa Δt:n keskiarvo oli vain 2,3 C. Se arvo lienee liian pieni.?

Kiitos 
Tarkoitus on jatkaa muutaman "avainarvon" keräämistä kuukausittain, jotta näkee kulutuksia ja on myös vertailuarvoa jos jotain häikkää tulee.

Keruun delta on ollut 3C, niin siitä voi laskea tulolämpötilan lopussa. Mittauksethan näyttää mitä näyttää.
Ajatus on, että aloituslämpötilasta näkisi kaivon "lepolämpötilan" ja lopetuslämpötilasta kaivon "kuormittuneisuuden".
Siis ihan itse määriteltyjä käytännön arvoja, ei tiedettä.

Keruulle paluu taisi pahimmillaan olla lähes -6C, kun oli talvella pitkä pakkaskausi, mutta siinä se "jökötti" eikä laskenut enempää, onneksi.

[tomppeli]

Keruulle paluu taisi pahimmillaan olla lähes -6C, kun oli talvella pitkä pakkaskausi, mutta siinä se "jökötti" eikä laskenut enempää, onneksi.

-9 C on ilmeisesti useinkin se raja, josta yleensä alkavat ongelmat.
Sinne on sinun systeemissäsi vielä aika pitkä matka. Ei taida tulla koskaan vastaan, ellei lämmitystarve kasva nykyisestä.

[maalämmittää]

-9 C on ilmeisesti useinkin se raja, josta yleensä alkavat ongelmat.
Sinne on sinun systeemissäsi vielä aika pitkä matka. Ei taida tulla koskaan vastaan, ellei lämmitystarve kasva nykyisestä.

Toivottavasti.

Kone taitaa olla nyt ns. pullonkaula, eli hyvä juttu. Ja konettahan voi avittaa vastuksilla.

[JiiTee]

Onko kuvan mukainen käytös ihan normaalia? Eikös tuon mukaan pumppu tee tuollaisia pikaisia lämmityspyrähdyksiä, joista ei käytännössä ole muuta kuin kompuraa kuluttavaa vaikutusta?

[tk-]

Onko kuvan mukainen käytös ihan normaalia? Eikös tuon mukaan pumppu tee tuollaisia pikaisia lämmityspyrähdyksiä, joista ei käytännössä ole muuta kuin kompuraa kuluttavaa vaikutusta?

Vaikuttaa pienehkölle käynnistyksen asteminuuttirajalle. Kannattaa nostaa esimerkiksi puolet (eli laittaa enempi pakkaselle) ja katsoa miten käy. 20min saisi vähintään kestää käyntijakso, käytännössä kannattaa hakea pisin jakso millä lämpötila pysyy tasaisena ja keruu ei liikaa ehdi kylmetä.

Toki tuossa nyt ei aivan mahdottomasti vielä ole käynnistyksiä per vuorokausi.

[jm82]

Asteminuuteilla saa tosiaan käynnistysten määrää pienennettyä. Esimerkiksi -120 -> -240. Nyt noita lämmityskertoja ei ole sen takia vielä kovin paljoa vuorokaudessa koska päivällä on kompressori kokonaan pois päältä koska ei tarvitse lämmittää.

[JiiTee]

Ok, asteminuutit on nyt -160

Ihmettelin vain tuota että kovin tiheästi juuri yöaikaan se lämmittelee, 2h välein, kun taas päivällä on sitten huilannut paljon pidempään. Mutta lienee osasyy tämä vuodenaika kun yöllä ulkona 3-4c ja päivällä 12-16c...

[jm82]

Ok, asteminuutit on nyt -160

Ihmettelin vain tuota että kovin tiheästi juuri yöaikaan se lämmittelee, 2h välein, kun taas päivällä on sitten huilannut paljon pidempään. Mutta lienee osasyy tämä vuodenaika kun yöllä ulkona 3-4c ja päivällä 12-16c...

Tuosta käppyrästä kun laskee niin kumpanakin yönä on lämmittänyt lattiaa 5 kertaa. Tosiaan kun päivällä on noin lämmintä, niin riittää se yöllä lattiaan varattu lämpö päivän ajaksi.


Täällä lämpeää tällä hetkellä vain 3 patteria ja pieni lattialämmitys. Muistaakseni lämmittää 2-3 kertaa päivässä. Asteminuutit tuplattu -60 -> -120. edit: Näytti että 1-2 kertaa olisi vain lämmittänyt päivässä. Eli ehkä tunnin verran kompura käynnissä yhdellä kerralla.

Laskin huvikseen sähkömittarista kompuran käyttämän sähkön. Nibe 1217 vastaa 1245-10kW mallia mutta huonommat pumput. 245W liuospumppu ja 90W kiertovesipumppu joka on nyt II-nopeudella.

Piti laskea kaksi tuntia yhteen.
1,66 0,28 = 1,94 kWh
1.33 1.33 = 2,66
1,45 1,22 = 2,67
1.23 1.19 = 2,42
1,51 0,47 = 1,98

Aika oikean suuruisia jos vertaa ohjekirjan lukemiin. Jos käyntiaika sattuu olemaan noin tunti. Siitä ei tosin ole mitään varmuutta
Anto/ottoteho (vain kompressoriteho)
0/35 10.0/2.2kWh
0/50 8.5/2.5kWh

[k113635]

Onko kuvan mukainen käytös ihan normaalia? Eikös tuon mukaan pumppu tee tuollaisia pikaisia lämmityspyrähdyksiä, joista ei käytännössä ole muuta kuin kompuraa kuluttavaa vaikutusta?

Lyhyet käyntijaksot silloin kun lämmitystarve on pieni ovat ongelma, jota voidaan yrittää ratkaista lisäämällä lämmitysjärjestelmän tilavuutta varaajalla tai käyttämällä maalämpöpumppua joka pystyy muuttamaan antotehoaan. Tuo siis järjestelmän pystytysvaiheessa, olemassaolevaan järjestelmään muutokset tehdään Niben tapauksessa asteminuuttiasetuksilla.

Tässä esimerkkinä toinen ääripää, invertteripumppu 500l varaajan kanssa kun oli ensimmmäisiä viileitä öitä, kone jolkottaa lämpöä +15h kerralla ja huilaa loppupäivän, paitsi tuo pidempi KV-jakso kun useampi henkilö kävi suihkussa. Toinen huomionarvoinen seikka on pumpulta lähtevän lämmitysveden lämpötila, joka pysyy koko lämmitysjakson alle 28.5 asteessa. Teoriassa näin saavutetaan sekä pidempi elinikä kompuralle vähempien käynnistysten myötä että parempi hyötysuhde matalammalla menovedellä, mutta vasta tulevaisuus tulee näyttämään kuinka moiset lupaukset toteutuvat pitkässä juoksussa.

[peki]

Lyhyet käyntijaksot silloin kun lämmitystarve on pieni ovat ongelma, jota voidaan yrittää ratkaista lisäämällä lämmitysjärjestelmän tilavuutta varaajalla tai käyttämällä maalämpöpumppua joka pystyy muuttamaan antotehoaan. Tuo siis järjestelmän pystytysvaiheessa, olemassaolevaan järjestelmään muutokset tehdään Niben tapauksessa asteminuuttiasetuksilla.

Tässä esimerkkinä toinen ääripää, invertteripumppu 500l varaajan kanssa kun oli ensimmmäisiä viileitä öitä, kone jolkottaa lämpöä +15h kerralla ja huilaa loppupäivän, paitsi tuo pidempi KV-jakso kun useampi henkilö kävi suihkussa. Toinen huomionarvoinen seikka on pumpulta lähtevän lämmitysveden lämpötila, joka pysyy koko lämmitysjakson alle 28.5 asteessa. Teoriassa näin saavutetaan sekä pidempi elinikä kompuralle vähempien käynnistysten myötä että parempi hyötysuhde matalammalla menovedellä, mutta vasta tulevaisuus tulee näyttämään kuinka moiset lupaukset toteutuvat pitkässä juoksussa.

Oliko tässä ilp apuna?

[k113635]

Oliko tässä ilp apuna?

Ei ollut, mutta hyvä pointti, näissä lokituksissa pitäis aina muistaa mainita kaikki lisälämmönlähteet, jotta edes jonkinlainen vertailu olis mahdollista.

Pistin ILP:in talviunille 15.9. Sitä ennen MLP lämmitti vain pesutilat ja hieman varaajaa KV-esilämmitystä varten. Aikamoisena hyppynä näkyy pumpun lämmityskäyntiajoissa (ei sisällä KV ajoja) kun mukaan tuli koko talon laatta lämmitettäväksi ml. AT+VAR jotka oli kesällä kokonaan ilman lämmitystä.

Koodia: [Valitse]

          day           | MLP lämmitys (h)
------------------------+------------------
 2016-09-12 00:00:00+00 |              3.0
 2016-09-13 00:00:00+00 |              5.0
 2016-09-14 00:00:00+00 |              5.4
 2016-09-15 00:00:00+00 |              6.7
 2016-09-16 00:00:00+00 |             15.9
 2016-09-17 00:00:00+00 |             14.2
 2016-09-18 00:00:00+00 |             13.4
 2016-09-19 00:00:00+00 |             12.2
 2016-09-20 00:00:00+00 |             14.8
 2016-09-21 00:00:00+00 |             13.2
 2016-09-22 00:00:00+00 |             17.2

Kuten näkyy niin tunteja tulee jo nyt reilusti ja ei kestä kauaa kun ollaan 24/7 käynnin alueella.

Pumpulla on nyt ikää 14kk ja käyntitunteja läm+kv on yhteensä 5202h ja käynnistyksiä 1305.

[zenomite]

Nyt ei nibe 1245-10 voi hyvin. Käynnistys kertoja vajaalle kuukaudelle yli 1000kpl, mistähän pitäis lähtiä etsimään että moiselle pomppimiselle tuli loppu? Patteritalous!

[jm82]

Nyt ei nibe 1245-10 voi hyvin. Käynnistys kertoja vajaalle kuukaudelle yli 1000kpl, mistähän pitäis lähtiä etsimään että moiselle pomppimiselle tuli loppu? Patteritalous!

Jaa-a. Onhan patteritermostaatit täysillä tai vaikka termostaatteja kokonaan irti? Asteminuutteja saisi varmaan laittaa selvästi isommalle? Jos nyt on -60 niin varmaan voisi laittaa heti -240 että käyntiaika pitenisi?

Nyt kompressori käy vain 6 minuuttia kun niben suositus on että 20 minuuttia tai pidemmästi.

[zenomite]

Nyt on asteminuutit muutettu seurataan pari päivää ja informoidaan. Patteri termostaatit on ollut vintillä irti muualla täysillä

[maalämmittää]

Laitatko lokin näkyville, niin voidaan porukalla katsella.

[zenomite]

Asteminuutit on -240 mutta käynti kertoja kertyy ja kertyy koko ajan, 3 päivän logi, ei tullut kuin minuutti lisää kompressorin käynti aikaan mistä sitten lähetään säätämään

[jm82]

Asteminuutit on -240 mutta käynti kertoja kertyy ja kertyy koko ajan, 3 päivän logi, ei tullut kuin minuutti lisää kompressorin käynti aikaan mistä sitten lähetään säätämään

On vähän mystinen juttu että kuinka se noin käyttäytyy.

Mistä huoneesta tuo huonelämpötila mitataan ja säätääkö pumppu sen perusteella lämpöä? Mietin sitä että pitäisikö ottaa siitä huoneesta patteritermostaattia irti että saisi tarkemmin sen lämpötilasäädön?

[maalämmittää]

Laitatko lokin näkyville, niin voidaan porukalla katsella.

Tarkoitan Niben lokia....  *.log - tiedostoa.

[tk-]

Asteminuutit on -240 mutta käynti kertoja kertyy ja kertyy koko ajan, 3 päivän logi, ei tullut kuin minuutti lisää kompressorin käynti aikaan mistä sitten lähetään säätämään

Minkälainen on kytkentä? Puskuri? Onko toiminta ollut aiemmin järkevämpää ja nyt uutena ilmiönä tuollainen?

[zenomite]

Ei ole mitään puskuria ainoastaan pattereiden tilavuus 18kpl, voi olla että puskuri joutuu kohta hankkimaan kun talvi lähenee niin tuo nassattaa sitten koko ajan. aikaisemmin kävi noin 15 kertaa päivässä, mutta näin vuoden jälkeen tuplaantunut käyntimäärä, voisiko päivityksillä olla jotain tekemistä asian kanssa. Vois varmaan downgradeta johonkin aikaisempaan versioon jos se sillä hellittää. Mitä versioita muilla on 1245:sen pumpuissa?

[zenomite]

Tarkoitan Niben lokia....  *.log - tiedostoa.

Tuossa nuo .txt logit kolmelta päivältä jos näitä tarkoitit

[tk-]

Ei ole mitään puskuria ainoastaan pattereiden tilavuus 18kpl, voi olla että puskuri joutuu kohta hankkimaan kun talvi lähenee niin tuo nassattaa sitten koko ajan. aikaisemmin kävi noin 15 kertaa päivässä, mutta näin vuoden jälkeen tuplaantunut käyntimäärä, voisiko päivityksillä olla jotain tekemistä asian kanssa. Vois varmaan downgradeta johonkin aikaisempaan versioon jos se sillä hellittää. Mitä versioita muilla on 1245:sen pumpuissa?

Se mikä on tullut päivitysten mukana on ainakin kiertopumpun automaattinen säätö. Se voi toki muuttaa toimintaa aiemmasta.

Mielestäni kannattaisi kokeilla ottaa kaikki termostaatit irti ja katsoa helpottaako tilanne. Tarvittaessa sitten lämpökäyrän siirtymää alemmas jos tuvassa alkaa olla turhan kuuma. Ja patterien linjasäädöillä huoneet tasapainoon (jos ei ole jo).

[k113635]

Tuossa nuo .txt logit kolmelta päivältä jos näitä tarkoitit

Tässä on lokistasi zoomattuna pari lämmityssykliä, eikä käynti selvästikään pysähdy asteminuuttien nollaantumiseen.
Pumpun tuottamaa lämpötehoa ei yksinkertaisesti saada johdettua lämmitysvedestä riittävän nopeasti pois jolloin paluuveden lämpötila nousee liian nopeasti ja lämmitys pysähtyy todennäköisesti 5.1.3 -maks. poikkeamamenolämp asetuksen toimesta.
Tähän voivat olla syynä:
-liian pieni LJ-pumpun virtaus = termostaatteja tai säätöventtiilejä kiinni
-liian suuri LJ-pumpun virtaus = patterit eivät ehdi luovuttaa lämpöä tarpeeksi. (LJ pumpun automaattisen säädön asetukset? dT liian pieni?)

[jm82]

Login mukaan lämmitysveden keskimääräinen dt olisi 6.6 C eli suht sopiva? Vaihteluväli 4.3-11.2C.
Tuon LJ-pumpun saa varmaan laitettua myös kiinteälle nopeudelle tauko ja lämmityskäytössä jos siitä sattuisi olemaan jotain hyötyä?

Tuota asetusta 5.1.3 maksimi poikkeamalämpö voisi ehkä vähän isontaa koska paluulämpö ei ylitä koskaan laskettua pyyntilämpötilaa? Eli lämmitysveden lämpötila romahtaa heti kun kompressori sammuu.

Ehkä termostaatteja joutuisi ottaa pois että lämpöä saisi pattereille asti?

Toisessa lämmitysjaksossa lämmitys katkeaa kun lämpötila nousee 39 asteeseen. Sitä olisi mahdollisuus nostaa esim 11 asteella jolloin menolämpötila maksimi olisi ollut 50C. Eli asetus 5.1.3.

Ulkolämpötila on ollut keskimäärin 11 C eli pattereiden luovutusteho noin lämpimällä säällä on aika olemattoman huono. Esim -20 pakkasella patterit "syö" lämpöä paljon tehokkaammin.

[maalämmittää]

5.1.3 tehdasasetus on 10C, tuo kannattaa palauttaa ja katsoa miten sitten toimii. (edit...siis jos on muutettu)

Kuinka paljon sinulla on järjestelmän vesitilavuus ?
10kW koneella suositellaan >200l.

Lokitus voisi olla 1 min välein.

Ovatko kaikki patterit "pyrähdyksen" hetkellä lämpimiä?

Edit 2:
Pidätkö tarkoituksella lämmön keruupumppua koko ajan päällä?

Mikä on pumppujen nopeus?

Jos ovat automaatilla, niin millä nopeudella käyvä lämmitysvaiheessa?

[zenomite]

No niin takaisin sorvin ääreen kohtasin pienen vesivuodon ja tässä on hieman lattioita revitty auki

Vesi tilavuus ei varmasti ole 200litraa, ainoastaan se mitä pattereissa kiertää 18 patteria. Lattialämmitys tulossa 2 huoneeseen kellarissa mutta ei huomattavia määriä lisää. Tarjouksia kysytty puskurista että asentamaan tulisivat mutta aika hiljaista ollut. Tässä vähän lisää logi dataa muutamalta päivältä muutokset tehty hieman parempi. ohessa uudet logit. 5.1.3 tehdasasetus muutti minulla sen 5 asteeseen en tiedä miksi mutta nostin sen 11 asteeseen

5.1.3 tehdasasetus on 10C, tuo kannattaa palauttaa ja katsoa miten sitten toimii. (edit...siis jos on muutettu)

Kuinka paljon sinulla on järjestelmän vesitilavuus ?
10kW koneella suositellaan >200l.

Lokitus voisi olla 1 min välein.

Ovatko kaikki patterit "pyrähdyksen" hetkellä lämpimiä?

Edit 2:
Pidätkö tarkoituksella lämmön keruupumppua koko ajan päällä?

Mikä on pumppujen nopeus?

Jos ovat automaatilla, niin millä nopeudella käyvä lämmitysvaiheessa?

Lämmönkeruupumppu on asetettu nyt jaksottaiseksi
pumput automaatilla lämmönkeruu 92, kiertovesi 80
Kaikki patterit eivät kerkeä edes lämmetä päähän asti täysin niin virtaus jo pysähtyy

[Timo Karhu]

Vesi tilavuus ei varmasti ole 200litraa, ainoastaan se mitä pattereissa kiertää 18 patteria.

Hurjan jyrkkä nousu. Tästä pari kysymystä:

• onhan patteriverkko 2-putkijärjestelmä eli jokaiselta patterilta tulee 2 putkea, sisään ja ulos? (vrt 1-putkijärjestelmän lenkki missä patterit hieman kuten sarjassa)
• eihän lämpöpumpun jälkeen ole mitään säätöä? Ei mitään shunttipiiriä mistä vesi pääsisi takaisin MLPlle ennen patteriverkostoa, siis? Vaan MLP meno menee pattereiden sisääntuloille ja MLP saa vedet takaisin pattereiden ulosmenoilta?

Jotenkin tuntuu että takaisinhan se lämmin vesi sieltä tulee MLPlle melko nopsaan, ei se muuten nousisi lämpö noin jyrkästi?

[edit] No jaa, ei se niin jyrkkä ollutkaan tuo nousu loppulogissasi. Mutta alussa oli. Avaa silti patteriverkoston rakennetta meille!

[k113635]

Kieltämättä aika hurjaa loikkimista tuolla meno- ja tulolämpötila tekevät, tässä taas pari sykliä näytille jollei kaikilla ole lokintutkijaa hollilla:

Käyntiaika on sentään noussut yli puoleen tuntiin, joten pahimmat pätkimiset johtuivat liian pienestä 5.1.3 asetuksesta.

Sanokaas patterimiehet, voisiko tuo nopea paluun nousu johtua (todella paljon) liian suuresta virtauksesta eli auttaisiko LJ-pumpun nopeuden pudotus? Vai onko kyseessä selkeästi tapaus jossa vesi oikaisee jostain takaisin lauhduttimelle niinkuin jäsen Karhu loogisesti epäilee.

Oman betonilattian kanssa yli 0,5 astetta tunnissa on hurja muutosnopeus, joten olen vähän jäävi ottamaan kantaa näihin patterijuttuihin.

[zenomite]

2 putkijärjestelmä eikä mitään sunttia välissä kokeilen pudottaa nopeutta pumpulla jos auttaa

Veikkaan että nopea paluu voi johtua kellarin pattereista. Niistä se ekana tulee takaisin kuristan niitä hieman lisää ja uutta logia, vintillä kumminkin on kierrot täysillä jokaisessa. Että lämmin kerkeää sinnekin asti

[tk-]

Jos tuossa kiertopumppu on autolla, niin taitaa pyrkiä lattialämmityksen meno-paluueroon. En nyt muista ulkoa valikkoa, mutta "virtausasetus lämmitysjärjestelmä" tai suunnilleen siinepäin kannattaa tarkistaa, että on valittuna patterilämmitys. Toki manuaalinen nopeuden pudotus ajaa saman asian.