Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Lämpimän veden kierto  (Luettu 17560 kertaa)

Poissa lersja

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 10
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Lämpimän veden kierto
« : 06.11.13 - klo:10:55 »
Kokeilin jatkuvaa ja ajastettua kiertoa (nibe 1245). Wilo:n (4,5W) ulkoisen kv-pumpun sähkönkulutus merkityksetön, mutta sen toiminta vaikuttaa kummasti mlp:n käyntikertoihin. Matkaa pumpulta lämpökanaalia pitkin taloon on putkeapitkin noin 18m. Kun kokeilin ajastettua kiertoa 5min työ ja 20min tauko, niin mlp:n käynnistyskertoja oli enemmän, verrattuna jatkuvaan kiertoon. Myös sähkönkulutus oli jatkuvalla kierrolla noin 10% pienempi. Miten tämä voi olla mahdollista? Eikö tämä pitänyt olla teoriassa toisinpäin? Minulla on tuossa kierron paluupuolella myös 30l lisävaraaja, kierronhäviötä varten. Sitä en ole pitänyt päällä, koska lisävaraaja vei aivan älyttömästi sähköä. Lisävaraaja vei sähköä suunnilleen samat mitä mlp päivän aikana, mutta sen apu vähenti mlp:n sähkönkulutusta vain 10-15%. Eli ei mitään järkeä. Lisäksi lisävaraajan termostaatti epätarkka. Säätö mlp:n lämpötilan kanssa samaan lähes mahdotonta. Liian suurella lämpötilallahan lisävaraaja käytännössä lämmittää mlp:n vettä tarpeettoman ylös sähkövastuksilla, eikä se ole järkevää. Liian pienellä lämpötilalla taas lisävaraaja ei lämmitä lainkaan, ja sen idea kuolee. Turhaa ostin kaikki kalliit säätövekottimet, kun hieman kuristetulla jatkuvalla kierrolla sai parhaan tuloksen. Kokeilin myös ajastaa kierron niin että päivän aikana se oli jatkuvaa, ja yöllä seis. Mutta ei tälläkään vaikutusta, aamulla vain mlp jauhoi käyttövettä normaalia pidempään, että yön ns säästö kuoleentui jo siinä. Lisäksi pumppu lämmitti yöllä lattiaa, joten käynnistyskerrat olisi olleet samat, jos jatkuvakierto olisi ollut päällä, niin se olisi tehnyt siinä samalla käyttövettäkin. Pitäisi kai ottaa koko lisävaraaja pois, vähentyisi 30l turhaa vettä kierrossa, ja kun se on muutenkin johto tarkoituksella irti seinästä.

Voiko vanha sanonta piti tässäkin paikkansa? Minkä taakseen jättää niin sen edestään löytää.  :D

justus01

  • Vieras
Vs: Lämpimän veden kierto
« Vastaus #1 : 06.11.13 - klo:12:01 »
Eikö käyttövesipuskurin pitäisi olla tulopuolella ja kierto kokonaan pois päältä, jos halutaan saada hanasta nopeasti lämmintä vettä pienellä sähkönkulutuksella? (verrattuna jatkuvaan kiertoon)

Poissa sailor

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 055
  • Lämpöässä V15 11/04-->
Vs: Lämpimän veden kierto
« Vastaus #2 : 06.11.13 - klo:13:24 »
Saksanmaalta saa semmoisia ohjaimia 50-150€:lla, jotka mittaavat käyttöveden kiertoa ja sen mukaan säätävät kiertoa. Tällöin jos joku losottaa vettä talossa niin vähään aikaan ei tarvitse kierron olla päällä tjmv.

http://www.ebay.de/sch/i.html?_trksid=p2047675.m570.l1313.TR0.TRC0.XUmw%C3%A4lzpumpen+Steuerung&_nkw=Umw%C3%A4lzpumpen+Steuerung&_sacat=0&_from=R40
Lämpöässä V15 Opation modaus:
http://sailor.arkku.net//trend.jpg.jpg

Poissa lersja

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 10
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: Lämpimän veden kierto
« Vastaus #3 : 06.11.13 - klo:16:44 »
Eikö käyttövesipuskurin pitäisi olla tulopuolella ja kierto kokonaan pois päältä, jos halutaan saada hanasta nopeasti lämmintä vettä pienellä sähkönkulutuksella? (verrattuna jatkuvaan kiertoon)

Jaa-a, se on varmaan erilainen systeemi se. Tää on tällainen, että puskurivaraaja on paluupuolella hieman ennen mlp:tä. Kierron paluupuoli menee mlp:n tulopuolelle. Kuuma vesi käy jakotukilla talon päässä kääntymässä. Kv-pumppu on myös paluupuolella, juuri ennen puskurivaraajaa. Sähkönkulutus on kuitenkin pieni, siksi en jaksa mitään isoja muutoksia tehdä. Tarkoitus oli vain kysyä, mistä johtuu että jatkuva kierto vei vähemmän sähköä kuin ajastettu kierto. Ja miksi puskurivaraajan käyttö tuplasi sähkönkulutuksen.

Hmmm... Jos kiertoa ei olisi ja sähkövaraaja talon päässä, niin silloinhan joka hananlorautuksella tulisi varaajaan haaleaa vettä ja sähköä kuluisi lähes joka hanan avauksella. Plus sitten se legionellariski. Eli kun niben käyttövesi on vain 45-48 asteista, niin tuossa systeemissähän puskurivaraaja lämmittäisi kaiken mlp:ltä tulevan veden, koska se pitäisi asettaa kuitenkin yli 55:een. Jatkuvalla kierrollahan niben 55-asteen legionellakuumennus vaikuttaa myös puskurivaraajaan, ja tietysti paras jos koko puskurivaraajaa ei olisi ollenkaan.

justus01

  • Vieras
Vs: Lämpimän veden kierto
« Vastaus #4 : 07.11.13 - klo:07:55 »
Eikö käyttövesipuskurin pitäisi olla tulopuolella ja kierto kokonaan pois päältä, jos halutaan saada hanasta nopeasti lämmintä vettä pienellä sähkönkulutuksella? (verrattuna jatkuvaan kiertoon)

Tarkoitus oli vain kysyä, mistä johtuu että jatkuva kierto vei vähemmän sähköä kuin ajastettu kierto. Ja miksi puskurivaraajan käyttö tuplasi sähkönkulutuksen.

Jos kierrosta palaava jäähtynyt vesi menee ensin sähkövaraajaan, joka sitten lämmittää veden kuumemmaksi kuin MLP:n pyynti on niin eikö silloin veden lämmitys hoidetaan kokonaan pelkällä sähkövaraajalla?

Lainaus
Hmmm... Jos kiertoa ei olisi ja sähkövaraaja talon päässä, niin silloinhan joka hananlorautuksella tulisi varaajaan haaleaa vettä ja sähköä kuluisi lähes joka hanan avauksella. Plus sitten se legionellariski. Eli kun niben käyttövesi on vain 45-48 asteista, niin tuossa systeemissähän puskurivaraaja lämmittäisi kaiken mlp:ltä tulevan veden, koska se pitäisi asettaa kuitenkin yli 55:een. Jatkuvalla kierrollahan niben 55-asteen legionellakuumennus vaikuttaa myös puskurivaraajaan, ja tietysti paras jos koko puskurivaraajaa ei olisi ollenkaan.

Mielestäni tuolla menetelmässä jää kuitenkin sähkön kulutus pienemmäksi, verrattuna siihen että paluukierron vettä sähkövastuksella lämmitetään yli Niben pyynnin. Satunnaiset hanan aukaisut eivät kuitenkaan kokonaiskulutusesta ole kovinkaan merkittävä osa.

Jos legionella pelottaa eikä kiertoa ole, niin silloin joutuu pitämään puskuria kuumana. Eli MLP lämmittää veden +7c => +48c ja loput puskurivaraajan sähkövastuksella,

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 586
Vs: Lämpimän veden kierto
« Vastaus #5 : 07.11.13 - klo:10:18 »
Lainaus
Kokeilin jatkuvaa ja ajastettua kiertoa (nibe 1245). Wilo:n (4,5W) ulkoisen kv-pumpun sähkönkulutus merkityksetön, mutta sen toiminta vaikuttaa kummasti mlp:n käyntikertoihin. Matkaa pumpulta lämpökanaalia pitkin taloon on putkeapitkin noin 18m.

Jollain nettisivulla oli sellaisia arvoja käyttövesiputkelle että kun putken ympärilla on 30mm seinämävahvuinen lämpöeriste niin 50 asteisella vedellä lämpöhäviö tuolla putkella olisi 25w/m

Jos tuollaista putkea on 18m niin sen lämpöhäviö olisi 180w tai 4,3 kwh/vrk ???
Paluuputken häviöt tämän päälle.

Lainaus
Jakojohdon pituus:
25 m.
MTCV - venttiilin säätämän jakojohdon nro 7 pituus.


Lämpöhäviö: 10 W/juoksumetri.
Lämpöhäviö on laskettu esimerkissä viitteellisellä
30 mm:n putkieristeellä.


Kokonaislämpöhäviö:
E = 10 x 25 = 250 W.



Lämpötilaero: 5 °C.
Lämpimän käyttöveden (55 °C) lämpötila
vaihtimella tai varaajalla já MTCV-venttiilin
asetusarvolla 50 °C.
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa lersja

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 10
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: Lämpimän veden kierto
« Vastaus #6 : 07.11.13 - klo:12:22 »
Lainaus
Mielestäni tuolla menetelmässä jää kuitenkin sähkön kulutus pienemmäksi, verrattuna siihen että paluukierron vettä sähkövastuksella lämmitetään yli Niben pyynnin. Satunnaiset hanan aukaisut eivät kuitenkaan kokonaiskulutusesta ole kovinkaan merkittävä osa.

Jos legionella pelottaa eikä kiertoa ole, niin silloin joutuu pitämään puskuria kuumana. Eli MLP lämmittää veden +7c => +48c ja loput puskurivaraajan sähkövastuksella,

Totta. Puskurivaraaja kierrossa on älytön, siksipä se ei olekaan minulla käytössä. Mutta miten näet pelkän jatkuvan kierron ilman mitään puskurivaraajia? Verrattuna siis sinun systeemiisi.. Itse todettuna ainakin se on ollut itselläni vähiten sähköä vievä. Siis jos mitataan mlp:n sähkönkulutusta.

Sitten vielä heräsi kysymys tuosta sinun systeemistäsi. Eli jos loput lämmitetään puskurivaraajan sähkövastuksella, niin eikö se kuitenkin tarkoita sitä, että kaikki vesi menee puskurivaraajan läpi? Vai onko siinä jokin termostaattiventtiili tms, joka ohjaa sitten mlp:n veden ohi puskurivaraajan, kun sieltä alkaa tulla vaikkapa 48-asteista vettä. Muutoinhan puskurivaraaja lämmittäisi ns kaiken veden.

justus01

  • Vieras
Vs: Lämpimän veden kierto
« Vastaus #7 : 07.11.13 - klo:12:24 »
Jos tuollaista putkea on 18m niin sen lämpöhäviö olisi 180w tai 4,3 kwh/vrk ???

Meidän 4 hengen taloudessa tuollainen tarkoittaisi kesäkauden MLP kulutuksien kaksinkertaistumista ja vuosikulutukseen +45% nousua. Onneksi ei tullut laitettua pumppu autotalliin vaikka "kylänmiehet" sitä vaihtoehtoa kovasti tyrkyttikin...

Tuli ajatuskatko, eihän se maalämpöpumpun kulutus kasva 4,3 kWh/vrk, vaikka lämmitysenergian tarve sen verran kasvaisikin.  :-X

justus01

  • Vieras
Vs: Lämpimän veden kierto
« Vastaus #8 : 07.11.13 - klo:12:36 »
Sitten vielä heräsi kysymys tuosta sinun systeemistäsi. Eli jos loput lämmitetään puskurivaraajan sähkövastuksella, niin eikö se kuitenkin tarkoita sitä, että kaikki vesi menee puskurivaraajan läpi?

Kyllä, kaikki vesi puskurivaraajan kautta.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pienellä lyhyt kestoisella kulutuksella (hanat) puskurivaraajan vastus lämmittää lähinnä sen verran mitä vesi on lämpö ehtinyt luovuttaa putkessa "makoillessaan" (+legionella lämmitysasteet jos legionellaa haluaa tappaa). Suurella kulutuksella (suihku) puolestaan vesi virtaa suoraan läpi varaajasta eli vesi ei pysähdy sinne lämmitettäväksi. Suihkun ollessa avoinna "lämmitystehon tarve" on luokkaa 15-25 kW, jos/kun tuon suihkuttelun ajan on puskurivaraajan 1..1,5 kW vastus päälle niin kovin massiivisesti se ei hyötysuhdetta laske. Kun suihkuttelut saadaan päätökseen on puskurivaraajassa +45c..+48c, jonka sähkövastus lämmittää haluttuun lämpötilaan.

Minulla ei vielä ole tuollaista systeemiä. Jos joskus saan yläkerran taloon rakennettua niin sinne tulee (pelkästään) yläkerran suihkua varten tuollainen systeemi. (Ellei jollakin ole parempaa ideaa..)

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 617
  • Vanha pieru!
Vs: Lämpimän veden kierto
« Vastaus #9 : 07.11.13 - klo:13:33 »
Eli jos loput lämmitetään puskurivaraajan sähkövastuksella, niin eikö se kuitenkin tarkoita sitä, että kaikki vesi menee puskurivaraajan läpi?
Näin se on paras.
Puskurivaraajaksi riittää pienitilavuuksinen, esimerkiksi 15 litrainen sähkölämmitteinen varaaja.
Pienen kokonsa takia se mahtuu jopa alakaappiin tai komeroon, jos muuta tilaa ei ole.
Tuollaisella varaajalla on 1 -vaiheinen sähköliitäntä ja sen ottoteho on luokassa 1000 W. 10 Ampeerin varoke riittää.
Varaajan tilavuuden tulisi olla vain vähän, esimerkiksi 3-5 kertaa suurempi, kuin on se vesimäärä, joka mahtuu lämpöpumpulta varaajalle tulevaan putkeen.
Kun putkilinjalta tulee viilentynyttä vettä varaajaan, sekoittuu se varaajassa olevaan, lämpimämpään veteen ja alentaa vähän varaajalta lähtevän veden lämpötilaa, mutta ei niin paljoa, että siitä olisi haittaa.
Mitään lämpimän käyttöveden kiertosysteemiä ei tässä tarvita.
Ja, niin kuin tuossa jo sanottiinkin, varaaja ei ehdi lämmittää nopeasti sen läpi virtaavaa vettä. Pienen varaajatilavuuden takia sähkön kulutus jää pieneksi.
Varaajan tulisi olla mahdollisimman lähellä käyttökohteita.

Palo- ja kosketussuojauksen takia vikavirtasuojakytkin olisi hyvä olla varaajan sähköliitännässä, mutta se ei ole pakollinen.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 586
Vs: Lämpimän veden kierto
« Vastaus #10 : 07.11.13 - klo:13:51 »
Lainaus
Lainaus käyttäjältä: lersja - tänään kello 12:22

    Eli jos loput lämmitetään puskurivaraajan sähkövastuksella, niin eikö se kuitenkin tarkoita sitä, että kaikki vesi menee puskurivaraajan läpi?

Lainaus
Näin se on paras.
Puskurivaraajaksi riittää pienitilavuuksinen, esimerkiksi 15 litrainen sähkölämmitteinen varaaja.

Kyllä ilman kiertoa olevissa taloissa taitaisi tuollainen pikkuvaraaja olla hyvinkin taloudellinen.
Kun laskee vettä hanasta pitkään että saa lämmintä niin MLP:n varaajaan tulee sama määrä kylmää vettä tilalle joka pitää siellä lämmittää.

Lisäksi veden kulutus lisääntyy ihan turhaan.

Tuollaista pikkuvaraajaa ollaan meillekin keittiön allaskaappiin suunnittelemassa kun käyttövesivaraaja on yli 10m:n päässä ja putket menee lattiassa eikä niille ole muuta eristettä kuin suojaputki.



9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa Jaamppa

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 127
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: Lämpimän veden kierto
« Vastaus #11 : 07.11.13 - klo:14:47 »
Meillä varmaan samaa, 18 metrin luokkaa kanaali teknisestä tilasta talolle, käyttöveden (suihkut, kodinhoitohuone) osalta ajastettu/jatkuva kierto päällä erillisellä kiertovesipumpulla. Viimeiset metrit käyttövesiputket kulkevat eteisen lattian alla seinämiltään 30 mm vahvassa, uretaanilevyistä tehdyssä boksissa.

Olisikohan myös meille järkevä ratkaisu tuo pikkuvaraaja kodinhoitohuoneen ja suihkujen välittömään yhteyteen, jolla pääsisi eroon tuosta jatkuvasta käyttöveden pyörittämisestä? Pysyykö vesi sulana erityisesti tuossa uretaaniboksissa talvipakkasilla öiseen aikaan, kun vesi ei putkissä juurikaan liiku? Eteisen/kuistin lattia on alhaalta käytännössä auki/ulkoilman kanssa tekemisissä vanhan talon malliin, eli niin on tuo uretaaniboksikin...Vahvempiseinäistä boksia ei lattian alle saatu mahtumaan.
Thermia Diplomat Optimum G2 16 kw
3 x 300 m vaakapiiri hietamoreeni-/hiekkamaassa
Hirsirunkoinen patteritalo 1860/1923, 380 m2/990m3

Poissa JPN

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 274
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: Lämpimän veden kierto
« Vastaus #12 : 07.11.13 - klo:21:03 »
Meillä varmaan samaa, 18 metrin luokkaa kanaali teknisestä tilasta talolle, käyttöveden (suihkut, kodinhoitohuone) osalta ajastettu/jatkuva kierto päällä erillisellä kiertovesipumpulla. Viimeiset metrit käyttövesiputket kulkevat eteisen lattian alla seinämiltään 30 mm vahvassa, uretaanilevyistä tehdyssä boksissa.

Olisikohan myös meille järkevä ratkaisu tuo pikkuvaraaja kodinhoitohuoneen ja suihkujen välittömään yhteyteen, jolla pääsisi eroon tuosta jatkuvasta käyttöveden pyörittämisestä? Pysyykö vesi sulana erityisesti tuossa uretaaniboksissa talvipakkasilla öiseen aikaan, kun vesi ei putkissä juurikaan liiku? Eteisen/kuistin lattia on alhaalta käytännössä auki/ulkoilman kanssa tekemisissä vanhan talon malliin, eli niin on tuo uretaaniboksikin...Vahvempiseinäistä boksia ei lattian alle saatu mahtumaan.

Meillä on pikku varaaja kulmakaapin nurkassa, jota syöttää 25mm vajaa 20m putki lämpöpumpulta. Suihkussa (ei termostaattia) tuntuu pieni notkahdus lämmössä muttei niin paljoa, että tarvitsisi säätää. Hetken päästä palautuu. Olen säätänyt varaajan l-tilan hieman alle lämpöpumpun käyttöveden, joten sähköä menee vain ylläpitoon ja kaapistoon tehty kotelo eristää vielä hieman lisää.

>Pysyykö vesi sulana erityisesti tuossa uretaaniboksissa talvipakkasilla öiseen aikaan, kun vesi ei putkissä juurikaan liiku?
Vaikka tuo vielä toimisi, niin haasteita voi tulla viimeistään viikon talviloman aikana. Useampaa päivää ei mikään eristys pidä, vaan jostain sinne on tuotava lämpöä. Yksi v-ehto voisi olla sulanapitokaapeli ko. alueelle.
LÄ V10.5/203, Enervent LTR-6 eco, maaviileällä

Poissa Jaamppa

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 127
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: Lämpimän veden kierto
« Vastaus #13 : 07.11.13 - klo:21:22 »
Lainaus
>Pysyykö vesi sulana erityisesti tuossa uretaaniboksissa talvipakkasilla öiseen aikaan, kun vesi ei putkissä juurikaan liiku?
Vaikka tuo vielä toimisi, niin haasteita voi tulla viimeistään viikon talviloman aikana. Useampaa päivää ei mikään eristys pidä, vaan jostain sinne on tuotava lämpöä. Yksi v-ehto voisi olla sulanapitokaapeli ko. alueelle.

Sulanapitokaapelit saattavat vaan kenties viedä saman verran/enemmän sähköä kuin tuo jatkuva tai ajastettu kierto. Etenkin, kun pumppu tekee lämmityskaudella HGW-toiminnon kautta käyttövettä samanaikaisesti lämmitysveden kanssa. Eli pelkästä käyttövedentarpeesta aiheutuvat käynnistykset ja käyntijaksot ovat melkoisen vähissä. Enpä taida alkaa hieromaan/investoimaan sen kummemmin. Varsin kustannustehokasta kun tuntuu olevan tuolla kierrollakin olosuhteet huomioon ottaen.
Thermia Diplomat Optimum G2 16 kw
3 x 300 m vaakapiiri hietamoreeni-/hiekkamaassa
Hirsirunkoinen patteritalo 1860/1923, 380 m2/990m3

Poissa lersja

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 10
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: Lämpimän veden kierto
« Vastaus #14 : 11.11.13 - klo:19:04 »
Lainaus
Kun putkilinjalta tulee viilentynyttä vettä varaajaan, sekoittuu se varaajassa olevaan, lämpimämpään veteen ja alentaa vähän varaajalta lähtevän veden lämpötilaa, mutta ei niin paljoa, että siitä olisi haittaa.
.................................
Ja, niin kuin tuossa jo sanottiinkin, varaaja ei ehdi lämmittää nopeasti sen läpi virtaavaa vettä.

Heräsi vielää pari kysymystä. Eikös sähkövaraaja toimi on/off periaatteella, termostaatin ohjaamana. Jos sähkövaraajan lämpötila on asetettu esim 55:een ja sen läpi virtaa 45:tä vettä (nibe), niin kyllähän se vastus päälle napsahtaa ja on päällä niin kauan kunnes vesi on lämmitetty 55:een. Toki termostaateissahan tapaa olla ylä/alarajat, ettei napsu kokoajan, mutta toleranssi on usein 3-4 astetta. Tämä siis sillä oletuksella, että sähkövaraaja pitää legionellan takia asettaa sinne 55:een minimissään. Näin ollenhan sähkövaraaja olisi päällä koko sen ajan kun joku on suihkussa.

Toinen kysymys on se, että tuossa systetmissähän (ainakin nibellä) kävisi niin, että sähkövaraajan vastus menisi käytännössä aina päälle kun hanasta lasketaan lämmintä vettä yli puoli minuuttia. Lämmittämään se ei toki virtaavaa vettä ehtisi, mutta sähköä kuluisi silti sama määrä, ehti tai ei. Plus vielä yli 3min pidemmän vedenkäytön loppumisen jälkeen seisovan veden lämmittäminen 30 l säiliössä 45:stä 55:een. Luulisin että 3 minuutissa pienen varaajan lämpötila laskee veden virratessa suunnilleen samaan, mitä mlp:stä tuleva vesi on. Nibessä se on 45. Juurikin sen takia ettei sähkövaraaja ehdi lämmittää virtaavaa vettä, vaikka sähköä haukkaa koko ajan esim se 2kW, riippuen tietysti puskurivaraajan koosta.

Lisäystä vielä... Kokeilin ottaa kierron pois ja totesin että 30l varaajalla kesti reilu 20min lämmittää 45 asteinen vesi noin 58 asteiseksi. Sähköä se söi tuona aikana 0,7 kW. Eli jos suihkussa 10min ja tuo päälle, niin sähkövastus yhteensä päällä 30min. Eli yksi suihkukerta veisi noin 1 kWh sähköä. Kun neljä henkilöä, niin sehän tekisi päivässä 4 kWh. Ja tämähän olisi kaikki ylimääräistä sähkönkulutusta mlp:n lämmittämän veden lisäksi. Mitäs se tekisi vuodessa, öö yli 1000 kWh, jos nyt vaikka viitenä päivässä viikossa käytäisiin suihkussa. Plus käsienpesut ja keittiövedet tähän päälle. Varmaan aika samoissa jatkuvan kierron kanssa. Luulen että tämän alle ei oikein millään konstilla pääse. Paitsi jos mlp olisi lähellä käyttöpisteitä, mutta kun ei ole... :'(

Poissa Opation

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 451
  • 158+13m2 Lämpöässä VS8.0
Vs: Lämpimän veden kierto
« Vastaus #15 : 11.11.13 - klo:21:35 »
Minulla on tuon kuvan mukainen kytkentä. Ei ole erillisessä rakennuksessa mutta idea toiminee silloinkin ihan hyvin.



Tuossa on ideana se, että jos MLP:ltä tulee 45 asteinen vesi ja se säädetään syöttösekoitusventtiilissä 45 asteiseksi, ei sähkövaraajasta oteta kuin hetki kuumaa vettä. Kun MLP:stä tuleva vesi saavuttaa sekoitusventtiilin, ei sähkövaraajasta oteta enää mitään. Edellyttäen että maalämpöpumpusta tuleva vesi on lämpimämpää kuin sekoittajan asetus. Jos MLP:ltä tuleva vesi alkaa jäähtyä, aletaan pikkuhiljaa ottamaan sähkövaraajasta apuja veden lämmitykseen. Ja sekin 45 asteinen vesi joka varaajalle menee, ei kovin ihmeitä energiamääriä vaadi että on taas kuumennettu sähkövastuksella.

Sisähalkaisijaltaan 20mm ja pituudeltaan 25m putki on tilavuudeltaan vajaa 8 litraa, ja sen lämmitys 45 -> 60 astetta vie 0,14kWh, ja todellisuudessa kuumaa vettä kuluu vielä vähemmän, koska 60 asteiseen sekoitetaan jo alussa putkesta tulevaa vettä että sekoittajan lähtö olisi 45 astetta.

Ja sekoittajalta ei tarvitse lähteä 55 asteinen vesi, jos jatkuvaa kiertoa ei ole sekoittajan jälkeen.
2010 matalaenergiatalo 1 1/2 krs 158m2@23C + 13m2@15C. Lämpöässä VS8.0, Haato HK100, Vallox 150 Effect SE MLV, Sabiana Mistral MI-IR2, kaivo 160m

Poissa Täystiili

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 171
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Lämpimän veden kierto
« Vastaus #16 : 12.11.13 - klo:20:45 »
Parasta on jos LV-linjat olisivat riittävän lyhyet ja tultaisiin toimeen ilman lisätoimenpiteitä, jolloin lämmintä vettä olisi aina tarvittaessa heti saatavilla vain hana avaamalla. Näin asia ei useasti ole ja tällöin on ainakin kolme periaatteellista tapaa asian hoitamiseksi.

1) pieni ”virtauslämmitin” tyyppinen sähkövaraaja lähellä kulutuspistettä

2) kun päävaraaja/mlp on esim erillisessä rakennuksessa pidemmän lämpökanaalin päässä, niin silloin usein suositellaan yli 100 litran sähkövaraajaa taloon LV-linjaan kytkettynä.

Ajatuksena on, että talon sisällä on lyhyet etäisyydet ja kanaalista alussa tuleva viileämpi vesi sekoittuu sähkövaraajan veteen kuitenkaan liikaa sitä jäähdyttämättä ja lyhyen hetken jälkeen kanaalin lävitse virtaa lämmintä vettä päävaraajasta käyttäjälle.

kummassakaan edellä mainitussa ei ole välttämättä ole varsinaista paluukiertoa mukana

3) Ainakin vanhemmissa okt taloissa käyttövesiputket ovat vielä usein kuparia ja jos niissä ei ole edes välttäviä eristeitä ympärillä tai vedot hiemankin pidempiä niin tällöin on usein käytössä ”lämpimän veden kierto=LVK” ja toisinaan vielä erilaisia pyyhekuivaimia ja vastaavia mukana kierrossa. Kierrolla pyritään varmistamaan lämpimän veden nopea saanti kulutuspisteessä hana avattaessa.

Kun kyseessä on mlp:n varaaja niin periaatteessa on huomattavasti parempi jos varaajan kerrostumia ei päästetä sekoittumaan ulkoisen kiertovesipumpun avulla ja tätä pyritään välttämään esim ajastamalla kiertopumpun käyntiä.

Omasta mielestäni  parempi ratkaisu on tällöin pienen sähkövaraajan käyttäminen apuna, kuten aloittajankin tapauksessa on ajateltu. Toteutuksessa on ymmärtääkseni pieni puute ja se vesittää koko homman.

Pidetään mielessä, että emme halua sekoittaa varaajan kerrostumia, tällöin aloittajan tapauksessa lämpökanaalin kaukopäästä jakotukilta palaava LVK-linjan pitäisi tekniseen tilaan tullessa olla ensin sulku/takaisku (=pumppuventtiili  esim Oras 4130) sitten kiertovesipumppu, säätö/sulkuventtiili (esim Oras 4110) ja tämän jälkeen pienen varaajan tuloon kytkentä. Säätöventiilillä kiertoa voi tarvittaessa kuristaa jos siihen on vielä tarvetta.

Tämä lienee jo valmiina, mutta nyt kun lähdetään sähkövaraajalta eteenpäin, niin LVK-linja pitää kytkeä mlp/varaajan LV-linjaan takaiskuventtiilin jälkeen T-haaralla, josta jatketaan termostaatilla varustetulle syöttösekoitusventiilille (esim Oras 4200) ja edelleen LV-linja jatkaa matkaa kanaaliin jakotukille.
 
Siis mlp varaajan LV lähtöön takaiskuventtiili ja sitten T-haaralla yhdistetään LVK-linja  LV-linjaan, takaisku estää veden virtauksen väärään suuntaan.

Kun vielä käytetään a-energialuokan kiertopumppua (esim Alpha2 = 5W) niin kierto kannattaa pitää koko ajan päällä, jolloin estetään osaltaan legionellan syntymistä, kun ei ole seisovaa vettä.

Energian kannalta vielä olennaisempaa on asentaa pienen varaajan pistotulppaliitäntään digitaalinen viikkoajastin ja kytkeä varaaja päälle vain 2-4 tunnin ajaksi vuorokaudessa . Todennäköisesti n 30-60 min riittää kanaalin lämpötilaan nostoon mlp:n tasolle ja sen jälkeen heti lämmintä lämpöä riittää 1-2h eristyksistä ja lämpöhäviöistä riippuen. Sähkönkulutus lienee jotain 3-6 kwh/vrk =0,3-0,7€  ”kallista = elämä on/mukavuus maksaa”.

Ajastus esim varaaja päälle  ma-pe 6-7/ la-su 8-9 /ma-su 16-17 /20-21 / la-su 12-13 omien mieltymysten mukaan. Toki sähkövaraaja kuluttaa sähköä lämmitettäessä, mutta nyt sillä ei lämmitetä mitään muuta kuin kanaalin siirtotie ja kaikki LV-käyttövesi tulee mlp:lta.
« Viimeksi muokattu: 13.11.13 - klo:09:04 kirjoittanut Täystiili »