Geopro SH toiminnan ihmettelyä

[jussip]

No niin, muutama päivä "talologgaamista" takana 

Kun pumppu käy ja käyttöveden lataus ei ole aktiivinen, niin yläosan lämpö laskee jokusen asteen. Kaksi lämmityskertaa ja pumppu käynnistyy lataamaan käyttövettä kun aiemmat lämmityskerrat ovat sen viilentäneet? Kuvissa näkyvänä aikana ei oltu edes kotona...

Tekeekö muilla samaa?

[JJ72]

Kummallisen parinkymmenen minutin pyrähdyksen se käy tossa klo 5.45 alkaen!? Sillon notkahtaa ylälämmöt vähän ja keskilämpö nousee n. viidellä asteella!? Sitte seittämän jälkeen se tempasee pytyn keskiosan reiluun 48 asteeseen... Onkse ihan järjissään, vai enks mä vaan tajua

[tomppeli]

Tulistin meno värähtelee (= alemmassa kuvassa musta käyrä).
Kyseessä luultavasti säätövärähtelyä.
Voisi johtua aktiivitulistuksen säätömoottorin vääristä PID -asetuksista tai paisuntaventtiilin säätövärähtelystä (tulistuminen säädetty liian pienelle).
Ylävaraajan lämpötilan notkahtaminen käynnistyshetkellä viittaisi mielestäni aktiivitulistuksen säätömoottorin värähtelyyn
ja syynä siis sopimattomat PID -asetukset tai mahdollisesti mekaanista "klappia" moottorin ja kolmitieventtiilin välisessä mekaanisessa kytkeytymisessä.
Ei ole normaalia.

[Matias]

Saattais olla että kompressorin käynnistyksen jälkeen menee jonkinaikaa ennenkuin tulistinvaihtimesta tulee kuumempaa vettä kuin varaajan yläosassa on.

Ehkä tuossa käynnistysksen alussa tapahtuu varaajan lämpökerrostumien sekoittumista ja siksi varaajan yläosan lämpö notkahtaa hetkeksi kunnes tulistinvaihtimelta tuleva vesi alkaa nostaa varaajan yläosan lämpöä

[JJ72]

Pitäs laittaa yks anturi siihen tulistinlähtöön niin näkis mitä tapahuu

[tomppeli]

Seuraa myöskin pumpun sisällä olevan tulistusventtiilin säätömoottorin vivun liikkumista.

[jussip]

Toisessa kuvassa on tulistimen ja lämmityksen menojen lämmöt. Luulisi että pelkässä lämmitysveden lämmityksessä venttiili olisi lähes kiinni tulistimeen. Puolen tunnin käyntijakso äsken nosti keski- ja alaosan lämmöt 40 asteeseen ja tiputti yläosan 54 -> 51.

[Matias]

Luulisi että pelkässä lämmitysveden lämmityksessä venttiili olisi lähes kiinni tulistimeen.

Tulistinpumpulla ei normaalisti ole mahdollista lämmittää pelkkää varaajan alaosan lämmitysverkon vettä vaan aina kun kompressori käy niin myös tulistuslämpöä tulee maksimiteholla,samoin lauhtumislämpöä.

Se että varaajan yläosaan menvässä putkessa veden lämpö nousee hitaan näköisesti johtuu SH:n rakenteellisista ominaisuuksista.
Siinähän tulistinvaihtimelle otetaan vesi varaajan keskikohdalle menevästä putkesta ja käyntijakson alussa siinä on veden lämpötila 30 asteen paikkeilla.
Tulistinvaihdin nostaa tämän 30 asteisen veden lämpöä sen mitä siitä lämpötehoa irtoaa mutta kestää jonkin aikaa ennenkuin varaajan keskikohdalle menevä vesi on kuumentunut jolloin tulistinvaihtimelle menevän veden lämpö nousee samassa suhteessa ja kun tulistinvaihtimelta varaajan yläosaan menevän veden lämpötila ylittää varaajan yläosassa olevan veden lämpötilan niin vasta sitten siellä alkaa lämpö nousta.

Oikeastaan tuossa näyttäisi asetukset olevan melko hyvin kohdallaan kun näillä keleillä varaajan yläosan lämpö pysyy yli +50 asteisena vaikka kompressori käynnistyy kun varaajan alaosan lämpö on n 30 asteen paikkeilla.
Tuohon ei kaikki tulistinpumput taida pystyä

[seppaant]

Varaajan ylälämpötila käyttäytyy melkein kuin L-Ässän ylävaraaja, siis yhtä huonosti.

L-Ässän tulistuksessa ei ole säätäjää vaan säätö on kiinteä ja tehdään käsin aseteltavalla venttiilillä.

Jussip:n tulistimelta laähtevän veden lämpötila nousee niin hitaasti, että lämpötila saavuttaa vasta puolen tunnin kuluttua arvon missä säätäjä alkaa toimia.
Näyttäisi siltä, että säätöventtiili vuotaa läpi kiinni ollessaan tai ei sulkeudu kiinni asti.
Vai onko säätöventtiilillä ohituslinja, joka takaa aina pienen minimivirtauksen? Jos on, onko se säädetty liian suurelle?

Tämä säätöventtiilin läpivuoto aiheuttanee myös säädön huojumisen.

Ylälämpötilan notkahtamiseen pumpun käynnistyessä voi vaikuttaa joko suuri kylmä tulistinvirtaus tai lauhdutinpumpun suuri virtaus.
Lämpötilaero lauhduttimen yli n. 5,5C on normaali, mutta kokeile pienentää lauhdutinpumpun tehoa yhdellä pykälällä ja katso vaikutusta.

ATS

[JJ72]

Nyt olis mielenkiintosta saada vastaavia käppyröitä muista SH pumpuista... Harmi että mun anturit on vielä kaupassa

[Matias]

Näyttäisi siltä, että säätöventtiili vuotaa läpi kiinni ollessaan tai ei sulkeudu kiinni asti.

On se jonkinverran oltava auki koska tulistinvaihtimen kautta ei muuten ole virtausta kompressorin käydessä.
Toki pienemmällä tuokin virtaus saisi olla

[tomppeli]

Katsokaa esimerkiksi, kuinka jäsen hitachi :n SH -pumppu toimii.

[jussip]

Lauhdutinpumppu on kakkosella, ykkösellä dT kasvaa liian suureksi ja pumppu pysähtyy ylipainevikaan.
Venttiilissä ei ole ohituslinjaa, se on suoraan kiinni lauhduttimessa ja toinen putki menee varaajan keskiosaan ja toinen tulistimeen.
Se on varmaan säädetty niin että tulistimelle menee koko ajan vettä ettei se ylikuumene. Sitä pitääkin tutkia jos sen saisi hieman pienemmälle. Venttiili on esbe 3-tie venttiili, samanlainen kuin lämmityspiirissä. Onko sellaista edes mahdollista säätää niin ettei se mene kokonaan kiinni?
Kun käyttöveden lataus ei ole aktiivinen ja pumppu käy, on venttiili toisessa ääriasennossa.
Tuohon voisi virittää pwm-ohjatun pumpun ja differentiaalisäätimen  Tai sitten poistan tuon ylälämpökäppyrän näkyvistä 

[JJ72]

Ainakin noissa mun toimimoottoreissa on sellanen säätö, jolla voi rajottaa sen toimimoottorin liikerataa... Se löytyy sen nupin alta... Tossa kuvassa toi vihree osa:

[jussip]

Tuo vihreä rajoitin on todella hieman sivussa, eli siitä saa säädettyä tulistimen minimi virtausta. Laitan illemmalla sitä aavistuksen pienemmälle ja seuraan mitä käppyröille tapahtuu 

Kuumakaasun anturin ajattelin vielä laittaa, sen varmaan voi laittaa kupariputken kylkeen just ennen tulistinta?
Onko vielä jotain muuta mitä kannattaisi mitata pumpusta?

Minkälaista dataa pollucomista tulee pihalle? Toisin sanoen, miten sen saa kiinni talologgeriin?

[Matias]

Minkälaista dataa pollucomista tulee pihalle?

1 pulssi/1kwh

[JariA]

Nyt olis mielenkiintosta saada vastaavia käppyröitä muista SH pumpuista.

Tuolla on meidän talon SH pumpun käyrää

http://mlp.jaria.net/

Lauhdutinpumppu on ykkösellä eli pienimmällä teholla. Silloin varaajan lämpötilat kerrostuvat hyvin ja pumppu toimii ala- ja keskimittauksen ohjaamana.

Kun lauhdutinpumppu on kakkosella tai kolmosella niin varaajassa lämpötilat sekoittuvat ja käynti on saman näköistä kuin jussip ensimmäisessä kuvassa. Välillä pitkiä käyntijaksoja jotka päättyvät varaajan yläosan mittauksen ohjaamana, välillä lyhyempiä jaksoja joissa käynti päättyy alamittauksen ohjaamana.

[jussip]

Ei mitään vaikutusta vaikka säätää sitä rajoitinta venttiilissä.
Pumppu pysähtyy aina niin että venttiili on täysin auki tulistimen suuntaan, kestää n. 5 minuuttia käynnistyksen jälkeen että venttiili on ajettu toiseen äärilaitaan. Tuona aikana se ehtii sekoittaa varaajan kuten käppyröistä näkee...

Mikä pumppu JariA:lla on lauhdutinpumppuna?

[Roori]

Ei mitään vaikutusta vaikka säätää sitä rajoitinta venttiilissä.
Pumppu pysähtyy aina niin että venttiili on täysin auki tulistimen suuntaan, kestää n. 5 minuuttia käynnistyksen jälkeen että venttiili on ajettu toiseen äärilaitaan. Tuona aikana se ehtii sekoittaa varaajan kuten käppyröistä näkee...

Mikä pumppu JariA:lla on lauhdutinpumppuna?

Ilimankos se hukkaa yläpään lämpöjä alaspäin alkuvaiheess...jos vena ammottaa auki...
Kuulostaa Bugilta, minä laittaisin sen tulistuskierron lepoaikana/ensin minimille ja siitä lähetään nostamaan ylös kun pumpun käynti etenee, tulistusta alettais miettiä/avata ehkä 3min päästä käynnistymisestä.
Eikös tuolle lauhdutuskierolle [L/min] ole määritelty dokumentaatiossa joku minimiarvo joka kuulua täyttyä!?

[jussip]

Saattaa liittyä jälkijäähdytykseen, lauhdutinpumpulla on 15s jälkikäynti. Täytyy tänään seurata vierestä vielä se loppuvaihe, että missä kohtaa venttiili ajetaan auki tulistimen suuntaan.

[JJ72]

Tän ketjun innottamana kävin kurkkaamassa omasta pumpusta sen lauhdepumpun asennon, ja sehän oli III:lla pistin I:lle, seuraillaan tilannetta, saattaa kerrostuminen parantua...

Kuinka paljon teidän pumput ottaa sähköä kun tehdään käyttövettä? Mulla sykli alkaa niin, että kulutus on 2.7kW ja päättyy n. 3.4kW, tuostakin voi päätellä, että tulopuolen veden lämpötila nousee ja COPpi laskee

[JariA]

Mikä pumppu JariA:lla on lauhdutinpumppuna?

Wilo StarRS 25/6
Kolme tehoasetusta: 46, 67 ja 93 W

Varaaja on 500 litrainen.  Lämpöpumppu on vuosimallia 2005.

[jussip]

Mikä pumppu JariA:lla on lauhdutinpumppuna?

Wilo StarRS 25/6
Kolme tehoasetusta: 46, 67 ja 93 W

Varaaja on 500 litrainen.  Lämpöpumppu on vuosimallia 2005.

Joo, mulla on sama pumppu. Varaaja on 700 litraa. Mulla ei vaan riitä ykkösasento talvella, lauhduttimen lämpötila kasvaa liian suureksi ja pumppu pysähtyy ylipainevikaan. Näillä keleillä vielä toimii mutta ei pakkasilla.

[JariA]

Jussip, tämä ei ole muuta kuin villi arvaus, mutta oletko tarkistanut että kolmitieventtiilin moottori toimii oikein? Avautuuko venttiili molempiin suuntiin kokonaan ja kunnolla moottorin voimalla? Onko moottorin ohjaus kytketty oikein päin niin, että venttiili sulkeutuu silloin kun sitä ohjataan moottorilla kiinni ja päin vastoin?

[jussip]

Menee molempiin laitoihin moottorin voimalla ja on oikeinpäin kytketty koska pumppu kuitenkin toimii. Varmaan jossain säädöissä pientä viilausta. Asetuksissa on toimilaitteen ajoaika määritetty 70s, katsoin esben manuaalista ara 651:n ajoajaksi 60s, sitten siellä pari muuta säätöä jotka vaikuttaa venttiilin toimintaan: mixing valve Xp ja mixing valve Tn. Tn on asetettu 100s ja se on jonkunlainen viive venttiilin käännössä, Xp:stä en tiedä miten vaikuttaa. Kokeilen ekaksi miten vaikuttaa tuon ajoajan muutos 60, pienentääkö huojuntaa tjsp...

[Roori]

Tän ketjun innottamana kävin kurkkaamassa omasta pumpusta sen lauhdepumpun asennon, ja sehän oli III:lla pistin I:lle, seuraillaan tilannetta, saattaa kerrostuminen parantua...

Kuinka paljon teidän pumput ottaa sähköä kun tehdään käyttövettä? Mulla sykli alkaa niin, että kulutus on 2.7kW ja päättyy n. 3.4kW, tuostakin voi päätellä, että tulopuolen veden lämpötila nousee ja COPpi laskee

Täällä tuntuu nyt useampikin liekkivän tuon lauhdutin piirin virtausnopeudella, laittakee ne nyt siihen asentoon johon ne on suunniteltu, se suunniteltu virtaus on nyt kumminkin suurinpiirtein se piste johon systeemi on trimmattu ja jossa systeemin oletetaan toimivan parhaiten ja toiseksi vielä liian hitaasta vauhdista voi tulla hälykin...yleensä niissä vaihtimissa teho siirtyy parhaiten kun siellä vesi liikkuu eikä makoile paikoillaan, vesi on tuossa kohtaan vähän niinku luotu liikkumaan kuin "Junat ja Naiset"..

Omaan 8.5 pumppuun tuo nimelisvirtaus on määritelty 21L/min.

[JariA]

Täällä tuntuu nyt useampikin liekkivän tuon lauhdutin piirin virtausnopeudella, laittakee ne nyt siihen asentoon johon ne on suunniteltu, se suunniteltu virtaus on nyt kumminkin suurinpiirtein se piste johon systeemi on trimmattu ja jossa systeemin oletetaan toimivan parhaiten ja toiseksi vielä liian hitaasta vauhdista voi tulla hälykin

Olen Roorin kanssa tästä asiasta aivan samaa mieltä.

Toisaalta. Kun laitteen valmistaja ei anna lainkaan tietoa siitä, miten laitteen on tarkoitettu toimivan ja mitkä sen optimaaliset asetukset ovat, niin on mahdotonta tietää mikä on se asento johon systeemi on trimmattu ja suunniteltu. Toivottavasti laitetoimittajat nykyisin antavat riittävästi laadukasta käyttöopastusta ja dokumentaatiota laitteiston ominaisuuksista.

[jussip]

Nykypäivänä, nykyisessä markkinatilanteentessa, uusien laitteiden testaus käytössä on siirretty kuluttajalle.

[JJ72]

Ja me ollaan niin tyhmiä, että hyväksytään tämä tosiasia

[Roori]

Toisaalta. Kun laitteen valmistaja ei anna lainkaan tietoa siitä, miten laitteen on tarkoitettu toimivan ja mitkä sen optimaaliset asetukset ovat, niin on mahdotonta tietää mikä on se asento johon systeemi on trimmattu ja suunniteltu. Toivottavasti laitetoimittajat nykyisin antavat riittävästi laadukasta käyttöopastusta ja dokumentaatiota laitteiston ominaisuuksista.

Nappasit juurikin sillä vastauksella minkä tuohon oletin tulevan, arvasin tai oikeastaan olin 100% varma siitä että noita laitteen suunniteltuja toiminta-arvoja ei löydy yhdeltäkään kotimaiselta alan toimijalta...me ollaan niin kateellisia suomessa että niitä ei voi julkaista ettei kilpailija saa tietää. Toisin sanoen ostajien pitäisi oikeastaan "äänestää jaloillaan" jos ei kunnon dokuja ole tarjolla.
Suomalaisilla toimijoilla tuo ajatusmaailma tulee hiukan perässä, ei oikein iske tuo"avoimen datan" menttaliteetti. 
Jos nyt sattuisin tässä kohtaa olemassa hankkimasa avaimet käteen järjestelmää, vaatisin ennen tarjouksen hyväksymistä dokupakettia saataville, tuota vois nykyään jo pystyä tulkitsemaankin

[Matias]

Ei mitään vaikutusta vaikka säätää sitä rajoitinta venttiilissä.
Pumppu pysähtyy aina niin että venttiili on täysin auki tulistimen suuntaan, kestää n. 5 minuuttia käynnistyksen jälkeen että venttiili on ajettu toiseen äärilaitaan.

Kyllä tuossa jussip,JariA ja Hitachin trendeistä näyttäisi että suunnilleen sama aika menee käynnistyksestä kun veden lämpö tulistinvaihtimelta varaajan yläosaan menevässä putkessa saavuttaa +60C.
Sen jälkeen jussip:n shuntti alkaa säätämään aika vauhdikkaasti.

edit:

Lauhdutinpumppu on kakkosella, ykkösellä dT kasvaa liian suureksi ja pumppu pysähtyy ylipainevikaan

Millaista putkea jussip:n lauhdutinpumpun ja varaajan välinen putkitus on?
Esim 28mmCU (ulkohalkaisija)?

[jussip]

Putkien sisähalkaisija on n. 20mm (dn20 rosterinen "haitariputki").

Lämmitysjakson lopulla venttiili oli melkein kiinni tulistimelle ja vasta kompuran sammuttua se ajeli itsensä toiseen laitaan (täysin auki tulistimelle). Käynnistyksen jälkeen se sitten ajelee taas toiseen laitaan..

[Matias]

Putkien sisähalkaisija on n. 20mm (dn20 rosterinen "haitariputki").

Mulla oli myös alkujaan lauhduttimen ja varaajan välinen putkitus 20mm:n (sisä)halkaisijalla olevalla putkella ja ihan sama ilmiö,kun lauhdutinpumpun nopeuden laski 1-asentoon (minimi) niin korkeapainepressostaatti alkoi laukoa.

Myöhemmin asiaa puitiin lauhdutinvirtauksen ja hyötysuhteen keskinäisestä vaikutuksesta ja silloin muistaaksen seppaant laski että 20mm:n putki on liian ohutta.


Tuolla 20mm:n putkella virtaus oli 1250l/h ja kun suurensin putkia 25mm:n niin virtaus kasvoi 1580l/h ja lauhduttimen teho suureni myös.

Samoin suuremmilla 25mm:n lauhdutinputkilla voi kiertopumppua käyttää 1-asennossa ilman että korkeapainepresso laukoo.

edit: Tuossa tarkemmin noista virtauksista ja -vastuksista

Näyttäisi siltä, että se on tuo 20mm putki mikä ahdistaa.

Tuossa ketjussa viesti n:o 70 paikkeilla
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2801.msg30296#msg30296

[jussip]

Tuota samaa putkea on myös pumpun sisällä, jakoventtiililtä tulistimen alaosaan ainakin.

[JJ72]

Mulla oli myös alkujaan lauhduttimen ja varaajan välinen putkitus 20mm:n (sisä)halkaisijalla olevalla putkella ja ihan sama ilmiö,kun lauhdutinpumpun nopeuden laski 1-asentoon (minimi) niin korkeapainepressostaatti alkoi laukoa.

Myöhemmin asiaa puitiin lauhdutinvirtauksen ja hyötysuhteen keskinäisestä vaikutuksesta ja silloin muistaaksen seppaant laski että 20mm:n putki on liian ohutta.


Tuolla 20mm:n putkella virtaus oli 1250l/h ja kun suurensin putkia 25mm:n niin virtaus kasvoi 1580l/h ja lauhduttimen teho suureni myös.

Samoin suuremmilla 25mm:n lauhdutinputkilla voi kiertopumppua käyttää 1-asennossa ilman että korkeapainepresso laukoo.

Onneksi tuli laitettua varaajan ja pumpun väliset letkut 1¼" (DN32)

Sinänsä hullua, että pumpussa on tosiaan 28mm lähtö ja sisäiset kytkennät samaa kokoluokkaa...

Mulla on nyt vuorokauden ollu I:llä lauhdepumppu eikä ole vikakoodia tullu, mutta emmä nyt tiiä sitte hyödyistä, pumppu oli juuri pysähtynyt kun äskön alhaalla kävin, niin käyttöveden lämpötila varaajassa oli 60°C ja varaajan alaosa oli silti 52°C...

Kuuman käyttöveden laskeminen kerrostaa kyllä sitä vettä, kun se jäähdyttää sitä pyttyä alaosasta eniten...

[seppaant]

Ei mitään vaikutusta vaikka säätää sitä rajoitinta venttiilissä.
Pumppu pysähtyy aina niin että venttiili on täysin auki tulistimen suuntaan, kestää n. 5 minuuttia käynnistyksen jälkeen että venttiili on ajettu toiseen äärilaitaan. Tuona aikana se ehtii sekoittaa varaajan kuten käppyröistä näkee...

Mikä pumppu JariA:lla on lauhdutinpumppuna?

Ilimankos se hukkaa yläpään lämpöjä alaspäin alkuvaiheess...jos vena ammottaa auki...
Kuulostaa Bugilta, minä laittaisin sen tulistuskierron lepoaikana/ensin minimille ja siitä lähetään nostamaan ylös kun pumpun käynti etenee, tulistusta alettais miettiä/avata ehkä 3min päästä käynnistymisestä.
Eikös tuolle lauhdutuskierolle [L/min] ole määritelty dokumentaatiossa joku minimiarvo joka kuulua täyttyä!?

Mitenkä tämä vastaava toiminta on muiden SH-pumpuissa?

ATS

[Matias]

Mulla on nyt vuorokauden ollu I:llä lauhdepumppu eikä ole vikakoodia tullu, mutta emmä nyt tiiä sitte hyödyistä, pumppu oli juuri pysähtynyt kun äskön alhaalla kävin, niin käyttöveden lämpötila varaajassa oli 60°C ja varaajan alaosa oli silti 52°C...

SH mallissahan varaajan ylä- ja alaosan paluut tulee varaajan pohjasta joten varaajan yläosan tulistuslämmöllä kuumennut vesi laskeutuu varaajan alaosaan ja jossain vaiheessa alkaa nostamaan lämpöä ainakin varaajan keskikohdan paikkeilla.
Eli korkeampi varaajan keskikohdan lämpötila ei välttämättä kaikki ole lauhduttimen tuottamaa lämpöä vaan siinä on yläosasta kierron mukana tulevaa tulistuslämpöä.

Luultavasti ainoa varma konsti on virtausmittarit,esim Pollucom, varaajan ylä- ja keskikohtiin menivissä putkissa,niistä saisi näkyville tuotetun tehon (kw) ja pitemmältä ajalta kumuloituvan tehon (kwh).

Periaatteessa tuollainen virtausratkaisu on varsin hyvä,varaajan sisällä ei muodostu erilämpöisten vesien rajakohtaa ja esim suuremman lämmönkulutuksen aikaan siirtyy suht kaikki tulistuslämpö varaajan alaosaan silloin kun varaajan yläosa on saavuttanut asetetun lämpötilan.

Tulistinvaihtimen virtausta säätelevä shunttihan toimii niin että kun varaajan yläosan lämpöä nostetaan niin shuntin kautta on pieni virtaus ja kun varaajan yläosa on saavuttanut asetuslämpötilan (trendeissä 60--65C) niin shuntin kautta varaajan yläosaan menevä virtaus suurenee jolloin varaajan yläosan lämpö ei enää nouse ja varaajan yläosasta alavaraajaan menevä virtaus suurenee jolloin varaajan keskikohdan lämpö alkaa nousta tästä syystä.

Rakentelin itselle Esben termostaattiventtiilistä tulistinvaraajalle menevään putkeen suht samalla periaatteella toimivan ohituksen,eli kun meillä ylävaraajan veden lämpö nousee +55 asteeseen niin Esbe alkaa avatua ja kääntää osan tulistinvaihtimelta tulevaa virtausta alavaraajaan siten että ylävaraaja lämpö pysyy 55 asteisena.
Tässä ohitusputkessa on Pollucom mittari ja alavaraajaan siirtyy lämpötehoa enimmillään  1kw:n teholla.

Ei tällä kyllä kovin suurta hyötyä saada,esim viime talvena tammikuussa (2013) tulistustehoa meni alavaraajaan 130kwh kun lauhdutintehoa oli samalle ajalle 1975kwh.

[tomppeli]

SH mallissahan varaajan ylä- ja alaosan paluut tulee varaajan pohjasta joten varaajan yläosan tulistuslämmöllä kuumennut vesi laskeutuu varaajan alaosaan ja jossain vaiheessa alkaa nostamaan lämpöä ainakin varaajan keskikohdan paikkeilla.
Eli korkeampi varaajan keskikohdan lämpötila ei välttämättä kaikki ole lauhduttimen tuottamaa lämpöä vaan siinä on yläosasta kierron mukana tulevaa tulistuslämpöä.

Luultavasti ainoa varma konsti on virtausmittarit,esim Pollucom, varaajan ylä- ja keskikohtiin menivissä putkissa,niistä saisi näkyville tuotetun tehon (kw) ja pitemmältä ajalta kumuloituvan tehon (kwh).

Periaatteessa tuollainen virtausratkaisu on varsin hyvä,varaajan sisällä ei muodostu erilämpöisten vesien rajakohtaa ja esim suuremman lämmönkulutuksen aikaan siirtyy suht kaikki tulistuslämpö varaajan alaosaan silloin kun varaajan yläosa on saavuttanut asetetun lämpötilan.

Tulistinvaihtimen virtausta säätelevä shunttihan toimii niin että kun varaajan yläosan lämpöä nostetaan niin shuntin kautta on pieni virtaus ja kun varaajan yläosa on saavuttanut asetuslämpötilan (trendeissä 60--65C) niin shuntin kautta varaajan yläosaan menevä virtaus suurenee jolloin varaajan yläosan lämpö ei enää nouse ja varaajan yläosasta alavaraajaan menevä virtaus suurenee jolloin varaajan keskikohdan lämpö alkaa nousta tästä syystä.

Oilonin SH pumpun tulistuksen periaate on tosiaan varsin fiksu.
Ylävaraajaan (= käyttövesivaraaja) kertyvä liika kuuma vesi valuu varaajan keskiosaan ja hyödynnetään sieltä talon lämmittämiseen.
Toinen hyöty tuosta periaatteesta on se, että tarvitaan vain yksi latauspumppu. Seurauksena pienempi sähkön kulutus ja parempi COP.

Matias säätää tulistusveden lämpötilaa ESBE :llä.
Täällähän käytiin asiasta vilkasta keskutelua.: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=847.40
ESBEllä säätyvän tulistuksenhan voi tehdä jälkiasennuksena muihinkin tulistusvaraajallisiin lämpöpumppuihin.
Tulisko uusi Opation -modaus, lisäliitteellä TOIMII!

[Matias]

ESBEllä säätyvän tulistuksenhan voi tehdä jälkiasennuksena muihinkin tulistusvaraajallisiin lämpöpumppuihin.

Oikeastaan tässä tulistinvirtauksen ohituksessa jälkiasennuksena on järkevää hyötyä vain huippupakkasten(alle -20C) aikaan.

Silloin kun keruun lämpötila laskee pitkien käyntijaksojen ja suuren lämmönkulutuksen takia ja patteritalon korkea menoveden lämpötila syövät hyötysuhdetta niin lauhduttimen antoteho alkaa laskea.
Tulistustehoa sensijaan tulee pitkien käyntijaksojen takia enemmän kuin käyttöveden lämmitykseen tarvitaan joten tuollaisissa olosuhteissa siitä näyttäisi olevan konkreettista hyötyä kun lauhduttimen antotehoa saa n 1kw:n verran nostettua.

[JariA]

Mitenkä tämä vastaava toiminta on muiden SH-pumpuissa?

Seurasin yhden lämmitysjakson ajan kolmitieventtiilin toimintaa.

Jakson alussa venttiili oli kiinni. Kun VaraajaYläTulo mittaus ylitti 60 astetta venttiili alkoi avautua hyvin hitaasti. Kun VaraajaYläTulo saavutti 66-68 astetta venttiili aukeni nopeammin noin puoleen väliin.  Samalla VaraajaYläTulo lämpötila laski nopeasti 54 asteeseen. Käyntijakson loppuun asti venttiili pysyi puolivälissä. Jakson päätyttyä venttiili kääntyi verkkaan noin 10 minuutin kuluessa takaisin kiinni asentoon.