Maalämmön suunnittelu > Yleistä

apua mitoitukseen ja pumpun valintaan....?

<< < (4/4)

fraatti:

--- Lainaus käyttäjältä: Poutapilvi - 21.10.13 - klo:22:01 ---Seinärakenne eli hirsi+selluvilla ei ainakaan meillä sisällä mitään "rojua".

--- Lainaus päättyy ---

Itseasiassa selluvilla on lahon- ja palonestoaineiden takia melkoista myrkkyä. Vuotoilma tuolta välistä ei ole ainakaan sellainen mitä välttämättä itse kaipaisin huoneilmaan. Muovin/lasivillan päällä mullakin on sitä 50cm yläpohjassa puhallettuna mutta pysyköön siellä muovin toisella puolella.

Selluvillan sisältämät booriyhdisteet voivat aiheuttaa ihon, limakalvojen, silmien ja hengitysteiden ärsytysoireita. Selluvillan sisältämä kokonaispölymäärä on erittäin suuri ylittäen ajoittain orgaanisen pölyn ja boraattien haitalliseksi tunnetut pitoisuudet. Suuri pölymäärä kuormittaa keuhkoja.

Selluvillan toinen nimitys on puukuituvilla. Selluvillan raaka-aineena on yleisimmin käytetty 80 % kierrätyspuukuitua ja 20 % haihtumattomia boorimineraaleja mm. boorihappoa ja natriumtetraboraattia. Nämä booriyhdisteet ovat boorimineraalien valkeita, jauhemaisia suoloja, jotka lisätään kuituun valmistusvaiheessa. Boorimineraalit suojaavat sekä eristettä että ympäröiviä rakenteita home- ja lahovaurioilta ja toimivat palonsuojana.

Boorihappo

Boorihappoa käytetään esimerkiksi antiseptisenä aineena, hyönteismyrkkynä, palonestoaineena, ydinvoimaloissa fissioreaktion hätäsammutukseen, painevesireaktoreissa tehon säätöön sekä muiden kemiallisten yhdisteiden lähtöaineena. Boorihappo ärsyttää kurkkua ja silmiä, ja eläinkokeissa sen on havaittu aiheuttavan kivesten surkastumista ja hedelmättömyyttä miehille sekä sikiövaurioita.

natriumtetboraatti eli booraksi
Booraksi on luokiteltu Suomessa kesäkuusta 2009 lähtien myrkylliseksi yhdisteeksi.

Ja tosiaan näitä on selluvillasta 20 painoprosenttia että se siitä terveellisyydestä....  ::)

Xargo:
... ja mitä tuohon vaihtovena vs. tulituspumppu kysymykseen tulee niin riippuu tarvittavasta lämmönjaon lämpötilasta. LVI-suunnittelija voi sen laskea, mutta taitaa olla niin, että patterit vaatii suht kuumaa menovettä ja sitä kautta lähtisin tulistuspumppua hommaamaan. Tulistuslämmöllä käyttöveden ja patterien huippulämpöjen priimaus. Toteutustapoja on monia ja suomipumppujen omistajat varmaan osaa niistä neuvoa paremmin.

Tai ainahan voi hybridinkin puuhata ja laittaa sen puukattilan priimaamaan veden.

Matias:

--- Lainaus ---Kellarissa ois valmiina puukattilaa varten hommattu 3 kuution varaaja jota mielelläni käyttäisin maalämmönkin kanssa. Sitä ois tarvittaessa mahdollista vielä pienentääkin tai jopa tehdä siitä kaksi erillistä varaajaa.
--- Lainaus päättyy ---

Saattaa olla että noin suuri yhden varaajan systeemi on epäkäytännöllinen maalämmön kanssa.

Muuttaisin siten että lämmitysverkolle 1,5-2m3 ja käyttövedelle 0,5-0,75m3 varaajat ja molempiin kaksi käyttövesikierukkaa.

Lämmitysverkon varaajaan käyttöveden esilämmityskierukat ja käyttövesivaraajaan käyttöveden loppulämmityskierukat.

Lisäksi tekisin nuo varaajat erillisinä,on helpompi ja taloudellisempi käytössä kun käyttöveden ja lämmitysverkon varaajien erilaiset lämpötilat ei pääse varaajissa suoraan vaikuttamaan toisiinsa.

Jotenkin tuntuisi että ihan perus vaihtoventtilipumppu olisi selkein ja edullisin ratkaisu tuollaisille varaajille ,se kun lämmittää vuorotellen (tai tarvittaessa) erikseen kumpaakin varaajaa ja menee samoilla asetuksilla ympäri vuoden.
esim Nibe,Danfoss,Thermia,Stiebel,Vaillant yms ja tuollainen ilman omaa varaajaa oleva lämpöpumppu  http://www.taloon.com/maalampopumppu-nibe-f1145-17-kw/LVI-5361533/dp

Tulistinpumpuissa käyttövesi varmaan piisaisi lämmityskaudella ihan hyvin mutta lauhemmilla keleillä ja kesäaikaan kunnollisten säätöjen löytäminen voi olla haasteellista ::)

euroshopperi:
Mulle tulee nyt sellainen 17 kW Viessman ja siihen 390 L käyttövesivaraaja. Ennestään on 500 L aurinkovaraaja, jossa käyttövesi kierukka, joka otetaan siis esilämmitykseen tällä systeemillä. Pähkäilin tuota ali/ylimitoitus juttua ja päädyin sitten ottamaan sen hieman yli. Mulla kun on taulussa tällä hetkellä 3 x 25 A sulakkeet, niin se ei sallisi enää tuolla alimitoituksella ottaa lennosta mukaan vastuskäyttöä avustamaan, vaan pitäisi alkaa järjestellä relekytkentöjä muille laitteille. Eli muutos 3 x 35 A maksaisi 1060 € ja vuosittainen lisäkustannus sitten sen 150 €/vuosi, eli arviolta sellaiset 10% lisäkustannuksia vuotuiseen lämmitysenergia laskuun. Ajattelin pärjääväni yliteholla tuolla perusliittymällä ja laitan sen 1000 €:a kaivon lisämetreihin eli 2 x 150m laitetaan 2 x 165m:ksi. Neliöitä on 350m² ja tilavuutta sen 1000m³. Laitteen kompurateho kun on 3,6kW, niin se menee heittämällä vielä sähkökiukaiden ja 2:n vaatekuivurin ja pesukoneiden ja ruuanlaiton kanssa, mutta jos siihen lyö päälle nuo tukivastukset 9 kW, niin nallit menee varmuudella joka kerta, eikä pysty ihan tarkkaan laittamaan vaihtoreleitäkään juuri tiettyyn laitteeseen. Jotenkin tuntuu, että menisi leikkimiseksi, kun pitäisi aina huomioida joku puutos.

Matias:

--- Lainaus ---Ajattelin pärjääväni yliteholla tuolla perusliittymällä ja laitan sen 1000 €:a kaivon lisämetreihin eli 2 x 150m laitetaan 2 x 165m:ksi. Neliöitä on 350m² ja tilavuutta sen 1000m³. Laitteen kompurateho kun on 3,6kW, niin se menee heittämällä vielä sähkökiukaiden ja 2:n vaatekuivurin ja pesukoneiden ja ruuanlaiton kanssa, mutta jos siihen lyö päälle nuo tukivastukset 9 kW, niin nallit menee varmuudella joka kerta
--- Lainaus päättyy ---

Juuri noin tekisin minäkin,3X25A:n liittymää kärsii kuormittaa n 17kw:n teholla.

Jos sähkökiukaita on useampi kuin yksi niin niitä pitäisi kyllä käyttää vuorotellen(?)

Noista pesukoneista ja vaatekuivaimista niin ne kannattaisi tarkistaa etteivät ole kaikki samalla vaiheella.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[*] Edellinen sivu