CTC ja puskurivaraaja

[bluefightingcat]

Myyjä väittää ettei CTC Ecoheat 310:n kanssa ei tarvi puskurivaraaja. Pitääkö paikkaansa?

Kyseessä on saaneeraus kohde missä on patteriverkosto.

[Matias]

CTC Ecoheat 310 lämpöpumpussa näyttäisi olevan valmiina pumppuun ympätty 230l:n kaksiosainen varaaja jonka yläosa toimii käyttövesivaraajana ja alaosa lämmitysverkon puskurivaraajana ja näiden välissä ilmeisesti pelti.

Näyttäisi olevan vaihtoventtiilipumppu jossa siis kaksiosainen varaaja.

Koska varaajan alaosa on arviolta 140l:n kokoinen niin kyllähän se puskurivaraajaksi riittää.

Manuaalissa en huomannut että patteriverkolle olisi erillistä shunttia,kannattaa myyjän kanssa neuvotella shuntin tarpeellisuudesta.Yleensähän vaihtoventtiilipumpuissa ei patteritaloissakaan käytetä patteriverkolle shunttia mutta niissä on käyttövesivaraaja erillisenä ja puskurivaraaja patteriverkon menovesiputkessa.

Koska tässä CTC mallissa on käyttövesi- ja patteriverkon varaaja samassa säiliössä niin äkkiä ajatellen saattaisi olla hyvä että shuntti säätäisi patteriverkon menoveden jolloin alavaraajan lämpö voisi olla menoveden lämpötilaa korkeampi tuon yhteenrakennetun käyttövesivaraajan takia.
Varsinkin lauhemmilla keleillä olisi pidemmät käynti- ja taukojaksot mahdollisia kun alavaraajan veden lämpötila voisi olla korkeampi kuin menoveden/lämpökäyrän asetus.

Myyjä varmaan osaa valaista tarkemmin tätä kohtaa

[sailor]

Kannattaa lukea CTC:n testitulokset (ja siirtyä seuraavaan pumppumerkkiin): http://energimyndigheten.se/sv/Hushall/Testerresultat/Testresultat/Bergvarmepumpar-november-2012/

[Warner]

Moi
Itsellä ollut käytössä ecoheat 308 rintamamiestalossa vuoden verran. Lämmönjakona patterit. Suhtauduin aluksi varauksella tähän CTC:n lämmitystapaan,
eli koko varaajan vesitila on patterivettä ja käyttövesi tehdään kierukalla. Toki siellä on tuo mainittu reikälevy lisäämässä kerrostumista,
yläpää 55-60 ja alasaa voi  säätää tarpeen mukaan. Itsellä kesällä 35 talvella 40-45. säätyy tietysti automaattisesti, ettei tarvitse olla itse säätämässä.
 
Eli vastaus alkuperäiseen kysymykseeen on, ettei tarvitse puskuri varaaajaa, koska kokoajan pumpun käydessä lämmitetään patterivettä,
venttilit säätävät lämmön tarpeen mukaan joko ylä tai alaosaan. Tämä on ollut käytännössä hyvä ja toimiva ratkaisu. Patterit eivät pääse koskaan jäähtymään,
niin että sen huomaisi patterin pinnasta tai napsumisesta.
Laitteessa on kyllä shunttaus menovedelle, eli se kyllä toimii siltä osin oikein.
Yksi mielestäni iso plussa tällä CTC lämmitystavalle on se, että patteritermostaatit voivat olla käytössä normaalisti, ei täysin auki niin, kuin suurimmassa osassa laitteita neuvotaan,
 eli jos esim keittiössä tulee muuta lämpöä tai takasta, niin termostaatti katkaisee sen patterin kokonaan. riittää kun yksi tai kaksi patteria jossain päin taloa päästää veden kiertämään.
Paljon on vielä hyviä ja huonoja kokemuksia, enemmän hyviä mutta tässä tähän kysymykseen vastaus osaltani.
Minä suosittelen, varsinkin patteritaloon.
 

[tomppeli]

Eli vastaus alkuperäiseen kysymykseeen on, ettei tarvitse puskuri varaaajaa, koska kokoajan pumpun käydessä lämmitetään patterivettä,
venttilit säätävät lämmön tarpeen mukaan joko ylä tai alaosaan. Tämä on ollut käytännössä hyvä ja toimiva ratkaisu. Patterit eivät pääse koskaan jäähtymään,
niin että sen huomaisi patterin pinnasta tai napsumisesta.
Laitteessa on kyllä shunttaus menovedelle, eli se kyllä toimii siltä osin oikein.
Yksi mielestäni iso plussa tällä CTC lämmitystavalle on se, että patteritermostaatit voivat olla käytössä normaalisti, ei täysin auki niin, kuin suurimmassa osassa laitteita neuvotaan,
 eli jos esim keittiössä tulee muuta lämpöä tai takasta, niin termostaatti katkaisee sen patterin kokonaan. riittää kun yksi tai kaksi patteria jossain päin taloa päästää veden kiertämään.

Oletko tullut ajatelleeksi sitä, että kun käytät patteritermostaatteja, joutuu pumppu tekemään kuumempaa kiertovettä, kuin mitä pattereille muutoin tarvitaan.
Se puolestaan huonontaa lämpöpumpun hyötysuhdetta (COP).
Se voi myöskin pakottaa sähkövastusten päälle kytkeytymisen, joka vielä huonontaa hyötysuhdetta lisää!
Ei kannata pitää pattereiden termostointia käytössä.
Lämpöpumppu on jo itsessään aina se termostaattikin.

[Warner]

Tokihan lämpökäyrä on se millä talon lämpötilaa säädetään, mutta se erohan CTC:ssä on useimpiin muihin se, että se säätää/säätyy menoveden mukaan
eikä noteeraa paluuvettä, niinkuin useimmat muut. Näin olen ymmärtänyt. Ilmeisesti tarkoitit, että sen vuoksi pitää nostaa varaajan- ja  menoveden lämpötilaa,
että paluuvei olisi oikeen lämpöistä. Tämän menovesiohjauksen vuoksi termostaatit eivät vaikuta kriittisesti pumpun toimintaan. Ajatkukseni on,
että temostaatit voivat olla säädetty niin, että jos lämpötila jostain muusta lähteestä johtuen nousee esim. yli 23 astetta, niin sen tilan patteri voi pudota pois ilman häiriötä.
Tämä on yksi etu CTC:ssä muihin useimpiin nähden, jos sen sellaiseksi kokee. Itselläni lämpäökäyrä 42 astetta ja maksimi menovesi ollut +45 kun pakkasta oli 25. Kovemmasta ei ole vielä kokemusta.
 
 

[tomppeli]

Tokihan lämpökäyrä on se millä talon lämpötilaa säädetään, mutta se erohan CTC:ssä on useimpiin muihin se, että se säätää/säätyy menoveden mukaan
eikä noteeraa paluuvettä, niinkuin useimmat muut. Näin olen ymmärtänyt. Ilmeisesti tarkoitit, että sen vuoksi pitää nostaa varaajan- ja  menoveden lämpötilaa,
että paluuvei olisi oikeen lämpöistä. Tämän menovesiohjauksen vuoksi termostaatit eivät vaikuta kriittisesti pumpun toimintaan.

Ei...
Tarkoitan sitä, että jos kaikki lämpöpatterit ovat aina täysin auki, luovuttavat ne aina maksimaalisen lämpötehon, mitä sillä kiertoveden lämpötilalla voidaan saada.
Tällä päästään mahdollisimman alhaiseen pattereille lähtevän kiertoveden lämpötilaan.
Sillä ei ole mitään merkitystä, mistä kiertoveden lämpötila mitataan.

[Warner]

Tokihan lämpökäyrä on se millä talon lämpötilaa säädetään, mutta se erohan CTC:ssä on useimpiin muihin se, että se säätää/säätyy menoveden mukaan
eikä noteeraa paluuvettä, niinkuin useimmat muut. Näin olen ymmärtänyt. Ilmeisesti tarkoitit, että sen vuoksi pitää nostaa varaajan- ja  menoveden lämpötilaa,
että paluuvei olisi oikeen lämpöistä. Tämän menovesiohjauksen vuoksi termostaatit eivät vaikuta kriittisesti pumpun toimintaan.

Ei...
Tarkoitan sitä, että jos kaikki lämpöpatterit ovat aina täysin auki, luovuttavat ne aina maksimaalisen lämpötehon, mitä sillä kiertoveden lämpötilalla voidaan saada.
Tällä päästään mahdollisimman alhaiseen pattereille lähtevän kiertoveden lämpötilaan.
Sillä ei ole mitään merkitystä, mistä kiertoveden lämpötila mitataan.

Mutta, jos ulkolämpötila määrää varaajan alaosan lämpötilaksi esim 40 astetta ja menoveden lämmöksi esim 30 ja pattereita on yläkerrassa 4 ja alakerrassa 4.
Nyt kun takkaa lämmittää ja alakerran termostaatit katkaisevat sieltä kierron, niin silloinhan lämpöä luovuttava pinta-ala tietysti pienennee puolella, varaaja jäähtyy vähemmän ja riittää pidempään ennen uutta käynnistystä. Edelleen varaajan  ja menovedn pyynnit ovat samat kuin aikaisemminkin, mikä takaa yläkerran lämpimänä pysymisen.
Näin ollen myös Cop on sama, koska varaajan pyynti ei muutu.
Tietysti lämpökäyrä on se, mikä pitää olla kohdallaan ja säätö tehdä termostaati täysin auki, ettei lämmöt ole liian korkeat turhaan.