Maaviileän kytkentä?

[JJ72]

Kummalta puolelta pumppua otetaan se jäähdytys haara, tulo vai lähtö putkesta?

SH:n ohjeessa se otetaan pumpulta lähtevästä linjasta, mutta eikös siihen tule melkoista vaihtelua siihen jäähdytykseen? Paluupuolelta saisi tasaisempaa viileää, joskin ei niin paljoa... Mitäs jos sen haaran ottaisikin pumpulle tulevasta?

Eikö alla olevassa kuvassa tasopaisunta-astia ole väärällä puolella? Eikös sen pitäisi olla tulla kaivosta tulevassa putkessa?

[JPN]

Noita kytkentä v-ehtoja tuntuu olevan tulossa, menossa ja rinnalla. Lämpöässä suosittelee MLP:n jälkeen. Tuo tölkki pitäisi peraatteessa olla ilmauksen takia korkeimmassa kohdassa, mutta mikäli maapiiri on paineistettu (1bar) ja ilmausruuvi korkeimmassa kohdassa, niin saa ne ilmat sieltä houkuteltua pois ruuvistakin.

[JJ72]

Heh... mikähän se sitten mahtaa olla se järkevin vaihtoehto sille kytkennälle... Pumpun lähdössä saa maksimoitua jäähdytyksen Paluussa saa maksimoitua tasaisen viileän puhalluksen Rinnakkain kytkettynä taitaa ainakin pumpun hyötysuhde laskea, kun liuos ei lämpene yhtä tehokkaasti kun se tekee kaivossa tai keruupiirissä

Mutta ilmauksen kannalta toi pönttöhän pitää olla siinä keruupiiristä/kaivosta tulevassa letkussa

[fraatti]

Mulla on koneesta lähtevässä haarat konvektorille. Lvi-suunnittelija piirtänyt. Eräs asentaja kommentoi että voi mennä liian kylmä litku konvektorille kun pumppu käy ja he laittavat rinnalle.

Oma "periaatepiirros"

Niben asentajan ohjeesta

Eri mlp valmistajien ohjeita kun selailin niin kaikki kolmea tapaa on käytetty.

Eikö näistä konvektori asioista voisi tehdä stickyksi jonkun FAQ:N mistä selviäisi kytkennät, takaiskuventtiillin koko, millaisia putkia suositellaan käytettäväksi, mahdolliset konvektorit jne...? Täällä kuitenkin on asentajia yms joilla varmasti on asiantuntemusta. Itse etsin vastaavia asioita joskus ja on aivan turhaa hommaa hakea miljoonasta eri viestistä vastausta.

[JJ72]

Tota itsekkin pähkäilin, jos pumppu käy kerran vuorokaudessa kesällä jonkunlaisen käyntijakson, niin huoneen lämpötila romahtaa hetkellisesti huoneessa joksikin aikaa... tai ainakin tulee jonkunlaista "vedon tunnetta" kun puhallin painaa makkariin pakkasella olevaa ilmaa

Jos se liuos kiertäisi ensin siinä puhallinpatterissa vähän lämpiämässä, olisi pumpun hyotysuhdekkin parempi, ja huoneen lämpötila pysyisi tasaisempana, eikä olisi ainakaan maapiirin kanssa pelkoa siitä, että makkarista tulisi liian kylmä

Ehkä ne pitää omaan systeemiin laittaa valmiudet molempiin kytkentätapoihin

Toi tommonen FAQ/viki juttu olis hyvä, josta kävisi ilmi kaikki perusjutut...

[fraatti]

Ehkä ne pitää omaan systeemiin laittaa valmiudet molempiin kytkentätapoihin

Ylimääräinen takaiskuventtiili lisää virtausvastusta joka ei ole hyvä juttu.

[JJ72]

Mihin tossa tarvitaan takaiskuventtiili?

[fraatti]

Mihin tossa tarvitaan takaiskuventtiili?

Siis tuohon konvektorille lähtevien haarojen väliin estämään se ettei litku kierrä vain noissa haaroissa vaan se pakotetaan kiertämään kaivon kautta.
Omassa periaatepiirroksessa se on tuossa mihin tuo maakylmäpiirivaraus nuoli menee eli valkoinen ja musta kolmio kärjet toisiaan vasten.
Tuossa merkit


Takaiskuventtiili


Laita 1 1/4" ettei kurista maapiiriä

[JJ72]

Siis tuohon konvektorille lähtevien haarojen väliin estämään se ettei litku kierrä vain noissa haaroissa vaan se pakotetaan kiertämään kaivon kautta.
Omassa periaatepiirroksessa se on tuossa mihin tuo maakylmäpiirivaraus nuoli menee eli valkoinen ja musta kolmio kärjet toisiaan vasten.

No eikö siinä voi olla ihan tavallinen sulkuventtiilikin? Jokatapauksessa "pannuhuoneessa" pitää käydä vääntämssä se kierto sinne maaviileäkierrolle, niin samalla sitten kiertää sen kolmannen venttiilin kiinni

Laita 1 1/2" ettei kurista maapiiriä

Mulla lähtee pumpusta 28mm CU putket (ulkohalkaisija, sisähalkaisija = n. 25mm) ja täyttöventtiiliryhmässäkin on nimellisesti 1" kierreliitokset (sisähalkaisija 23.4mm). 1"¼ musta putki on sisältä n. 36.5mm, joka on enemmän kun keruupiirin putken sisämitta. En nää mitään syytä miksi pitäs jonkun yksittäisen venttiilin olla 1½... Päinvastoin, aiheuttaa turbulenssia putkistossa, jos se tilavuus jossa neste virtaa, vaihtelee eestaas.... Keruupiirissä, tai muussa pitkässä "vedossa" on ymmärrettävää, että pitää olla halkasijaa enemmän, koska se vastuskin on suurempi kun matkaa on enemmän, mutta tässä kohtaa en ymmärrä...

[fraatti]

No eikö siinä voi olla ihan tavallinen sulkuventtiilikin? Jokatapauksessa "pannuhuoneessa" pitää käydä vääntämssä se kierto sinne maaviileäkierrolle, niin samalla sitten kiertää sen kolmannen venttiilin kiinni

En tiedä nyt miten olet ajatellut oman järjestelmäsi toteuttaa mutta omani toteutin niin ettei ainoatakaan venttiiliä tarvi käydä kääntelemässä missään. Painan kytkimestä konvektorin päälle ja kämppä alkaa viilenemään. Ja näin uskoisin että asiakkaat haluavat että se heille myös tehdään.

Eli konvektorissa on termostaatti. Kun se huomaa että kämpässä on liian lämmintä, termostaatti kytkee konvektoria varten asennetun kiertovesipumpun päälle. Kiertovesipumppu laitetaan konvektorille lähtevään haaraan.

Konvektori käyttää omaa kiertovesipumppuansa täysin itsenäisesti maalämpöpumpusta riippumattomasti. Ainut mikä noita yhdistää on se että niissä kiertää sama liemi. Maalämpöpumpussa olevaa liuospumppua ei käytetä liuoksen kierrättämiseen konvektorissa.

Jos tuon takaiskuventtiilin tilalle laitat normaalin sulkuventtiilin niin silloinhan koko maapiiirin kierto kulkee konvektorin kautta kun venttiili on suljettu. Ei hyvä.

Kaivoin tuolta Onnisen sivuilta hiukan selkokielisempää tekstiä jos tuosta mun sepustuksesta ei saa selvää
Ohjaus
Puhallinkonvektori ohjaa maakylmäpiiriä kun talossa tarvitaan jäähdytystä. Puhallinkonvektorin huonetermostaatti ohjaa magneettiventtiiliä ja maakylmäpiirin kiertovesipumppua. Maakylmäpiirin oma kiertovesipumppu mahdollistaa kylmän tuottamisen vaikka maalämpöpumppu ei olisi toiminnassa. Kylmän tuottaminen ei vaikuta maalämpöpumpun toimintaan.
Toimintaselostus
Kun huoneen lämpötila nousee yli huoneen asetetun lämpötila-arvon, kontaktori käynnistää kiertovesipumpun (A) ja avaa maaliuoksen magneettiventtiilin (B). Kun huoneen lämpötila laskee alle huoneen lämpötilan asetusarvon, kontaktori sammuttaa kiertovesipumpun (A) ja sulkee maaliuoksen magneettiventtiilin (B).

Kuva kytkennästä, forumilla on ollut puhetta että tuolla magneetti venttiilillä ei oo mitään virkaa kun vapaata kiertoa ei ilmeisesti tapahdu kun putkissa on hiukankin mittaa...

[JJ72]

En tiedä nyt miten olet ajatellut oman järjestelmäsi toteuttaa mutta omani toteutin niin ettei ainoatakaan venttiiliä tarvi käydä kääntelemässä missään. Painan kytkimestä konvektorin päälle ja kämppä alkaa viilenemään. Ja näin uskoisin että asiakkaat haluavat että se heille myös tehdään.

Eli konvektorissa on termostaatti. Kun se huomaa että kämpässä on liian lämmintä, termostaatti kytkee konvektoria varten asennetun kiertovesipumpun päälle. Kiertovesipumppu laitetaan konvektorille lähtevään haaraan.

Konvektori käyttää omaa kiertovesipumppuansa täysin itsenäisesti maalämpöpumpusta riippumattomasti. Ainut mikä noita yhdistää on se että niissä kiertää sama liemi. Maalämpöpumpussa olevaa liuospumppua ei käytetä liuoksen kierrättämiseen konvektorissa.

Ok, no toi tietenkin muuttaa tilanteen... Hiano systeemi!

Jos tuon takaiskuventtiilin tilalle laitat normaalin sulkuventtiilin niin silloinhan koko maapiiirin kierto kulkee konvektorin kautta kun venttiili on suljettu. Ei hyvä.

Mulla keruupiiristä tuskin tulee niin kylmää, että siitä olisi haittaa, monessa yhteydessä on todettu että ei ole järkevä jäähdyttää keruupiirin nesteellä sisätiloja sen heikon tehon vuoksi... Itseä kiinnostaisi kuitenkin ainakin kokeilla tuota... Kuumina kesäöinä makuuhuoneessa on 30 lämmintä, ja jos sinne saa puhallettua kymmenenkin astetta viileämpää ilmaa, se taatusti helpottaa nukkumista. Tavoitteeni siis on viilentää vain yksi huone. Termostaatti toki voisi tuossa konvektorissa olla, jotei huone viilenisi liikaa yön aikana.

[fraatti]

Laita 1 1/2" ettei kurista maapiiriä

Mulla lähtee pumpusta 28mm CU putket (ulkohalkaisija, sisähalkaisija = n. 25mm) ja täyttöventtiiliryhmässäkin on nimellisesti 1" kierreliitokset (sisähalkaisija 23.4mm). 1"¼ musta putki on sisältä n. 36.5mm, joka on enemmän kun keruupiirin putken sisämitta. En nää mitään syytä miksi pitäs jonkun yksittäisen venttiilin olla 1½... Päinvastoin, aiheuttaa turbulenssia putkistossa, jos se tilavuus jossa neste virtaa, vaihtelee eestaas.... Keruupiirissä, tai muussa pitkässä "vedossa" on ymmärrettävää, että pitää olla halkasijaa enemmän, koska se vastuskin on suurempi kun matkaa on enemmän, mutta tässä kohtaa en ymmärrä...

Sori piti kirjoittaa 1 1/4". Muutin sen oikeaksi alkuperäiseen tekstiini. Ja lisäsin aikasempaan viestiin kuvan.

Monessa mlp liuospumput ovat mitoitettu varsin kintaalle. Kaikki ylimääräinen virtausvastus pienentää kaivon/keruupiirin kautta kiertävän liuoksen määrää. Mitä vähemmän samalla pumppausteholla litkua kiertää sen huonompi cop mlp:lla on.

Kirjoittelin asiasta tuossa omassa mlp ketjussa http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4576.msg53325#msg53325
ja tuossa toinen viesti samasta ketjusta. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4576.msg53525#msg53525

[Opation]

En tiedä nyt miten olet ajatellut oman järjestelmäsi toteuttaa mutta omani toteutin niin ettei ainoatakaan venttiiliä tarvi käydä kääntelemässä missään. Painan kytkimestä konvektorin päälle ja kämppä alkaa viilenemään. Ja näin uskoisin että asiakkaat haluavat että se heille myös tehdään.

Eli konvektorissa on termostaatti. Kun se huomaa että kämpässä on liian lämmintä, termostaatti kytkee konvektoria varten asennetun kiertovesipumpun päälle. Kiertovesipumppu laitetaan konvektorille lähtevään haaraan.

Konvektori käyttää omaa kiertovesipumppuansa täysin itsenäisesti maalämpöpumpusta riippumattomasti. Ainut mikä noita yhdistää on se että niissä kiertää sama liemi. Maalämpöpumpussa olevaa liuospumppua ei käytetä liuoksen kierrättämiseen konvektorissa.

Ok, no toi tietenkin muuttaa tilanteen... Hiano systeemi!

Jos tuon takaiskuventtiilin tilalle laitat normaalin sulkuventtiilin niin silloinhan koko maapiiirin kierto kulkee konvektorin kautta kun venttiili on suljettu. Ei hyvä.

Mulla keruupiiristä tuskin tulee niin kylmää, että siitä olisi haittaa, monessa yhteydessä on todettu että ei ole järkevä jäähdyttää keruupiirin nesteellä sisätiloja sen heikon tehon vuoksi... Itseä kiinnostaisi kuitenkin ainakin kokeilla tuota... Kuumina kesäöinä makuuhuoneessa on 30 lämmintä, ja jos sinne saa puhallettua kymmenenkin astetta viileämpää ilmaa, se taatusti helpottaa nukkumista. Tavoitteeni siis on viilentää vain yksi huone. Termostaatti toki voisi tuossa konvektorissa olla, jotei huone viilenisi liikaa yön aikana.

Kyllä se yksi makuuhuone taatusti jäähtyy maakylmä konvektorilla. Kun puhutaan huonoista tehoista maaviileässä niin silloin puhutaan ilmanvaihdon kautta viilentämisestä. Molemmista on minulla kokemusta. Iv-viilennys lähinnä vain kuivaa ilmaa, ei selvää viilennysvaikutusta, ja yhdellä konvektorilla pysyy stabiilina kovemmillakin helteillä noin 120 neliötä. Jätti-isoja ikkunoita ei ole, mutta on niitä etelän suuntaan sen verran että ilman viilennystä sai yläkertaan yli 26 astetta.

[JJ72]

Fraati on näköjään vähän perehtyny noihin painehäviöihin

Onko sulla Opation kummalla puolella pumppua (liuos meno vai paluu) se konvektori?

Tää kiinnostaa siksi, että kohta pääsen asentelemaan pumppua ja varaajaa, niin vois kerralla laittaa maaviileä valmiuden oikeaan paikkaan

[jussip]

Mulla on sh11 pumppu ja jäähdytys on otettu koneesta maahan menevästä putkesta. MLP käydessään jäähdyttää sitä litkua n. 3 astetta, ei ole huomannu konvektorin toiminnassa mitenkään. Kesällä kun jäähdytetään pumppu käy vain silloin tällöin hetken kun tekee lämmintä vettä.

Tee se niin että meno otetaan maasta tulevasta ja paluu sitten maahan menevään, näin litku ei kierrä pumpussa ollenkaan kun se on sammuksissa. (yksisuuntaventtiili siihen jäähdytyshaarojen väliin)

[fraatti]

Mulla on sh11 pumppu ja jäähdytys on otettu koneesta maahan menevästä putkesta. MLP käydessään jäähdyttää sitä litkua n. 3 astetta, ei ole huomannu konvektorin toiminnassa mitenkään. Kesällä kun jäähdytetään pumppu käy vain silloin tällöin hetken kun tekee lämmintä vettä.

Tee se niin että meno otetaan maasta tulevasta ja paluu sitten maahan menevään, näin litku ei kierrä pumpussa ollenkaan kun se on sammuksissa. (yksisuuntaventtiili siihen jäähdytyshaarojen väliin)

Noniin selaisin foorumia ja löysin viestin mistä ilmenee että kierto saattaa pysähtyä rinnalle kytkettynä kokonaan kun mlp on päällä. Mlp pumppu on tehokkaampi kuin jäähdytys haaran. Jäähdytys haara imee mlp liuospumpun imupuolelta ja poistaa mlp liuospumpun painepuolelle. Noiden paine-ero on suurempi kuin mitä jäähdytyspumpun nostokorkeus jolloin jäähdytyksen pumppu ei jaksa kierrättää liemeä enää ollenkaan. Joten tämän vaihtoehdon saa unohtaa...

Tuolla keskusteltu aiheesta http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4740.msg54782#msg54782

Jäljelle jää ennen ja jälkeen.

Koskien ennenasennusta löytyi haulla tälläinen viesti. Ja toinen viesti missä oli sama asia selitettynä lämpöässän asiakaspalvelun suulla... Suomentakoon joku viisaampi mitä tämä sitten "suomeksi" tarkoittaa.

Lämpöässän nykyisen ohjeen mukaan maaviileä pitää kytkeä pumpusta maahan lähtevään putkeen sarjaan. Saattaa aiheuttaa jotain imupaineen/höyrystymisenpaineen katkoja, mikäli kytketään maasta tulevaan putkeen.

Joten jäljelle taitaa sitten enää jäädä tuo jälkeen asennus. Ja jos siinä olisi ongelma liian kylmä litku niin eikö siihen heti kiertovesipumpun perään voisi asentaa käsikäyttöisen kolmitieventtiilin jolla voisi säätää kennolle menevän litkun lämpötilan sopivaksi?

Ja nyt tarkemmin mietittynä laittaisin myös sen magneettiventtiilin. Ettei kiertoa tulisi siihen sivuhaaraan kun mlp liuospumppu käy ja haaran oma pumppu ei käy. Muuta haittaahan siitä ei ole kun se että putket/laite kondensoi mahdollisesti silloin kun mlp tehokas liuospumppu on päällä. Huonolla tuurilla kierto sivuhaarassa alkaa toimimaan ejektori periaatteella.

[JPN]

... Molemmista on minulla kokemusta. Iv-viilennys lähinnä vain kuivaa ilmaa, ei selvää viilennysvaikutusta, ja yhdellä konvektorilla pysyy stabiilina kovemmillakin helteillä noin 120 neliötä. Jätti-isoja ikkunoita ei ole, mutta on niitä etelän suuntaan sen verran että ilman viilennystä sai yläkertaan yli 26 astetta.

Meillä on reilu 210m2  IV-viilennyksellä Etelä-Suomessa, ei ole hikeä pukannut sisällä. Koska viilennys on lämpimällä ilmalla 24/7h päällä, systeemi pystyy pitämään sisälämmön pari astetta alle ulkolämmön. Kun ulkoa tulee sitään, niin ovella huomaa eron selvästi.

Ihan tyytyväinen olen IV-viilennykseen, eikä tarvitse kuunnella ylimääräisten puhaltimien ääntä yöllä.

[fraatti]

Muokkasin tälläisen Onnisen kuvasta. Tässä pystyy nyt säätämään käsin koneelle menevän liuoksen lämpötilaa.

[Opation]

... Molemmista on minulla kokemusta. Iv-viilennys lähinnä vain kuivaa ilmaa, ei selvää viilennysvaikutusta, ja yhdellä konvektorilla pysyy stabiilina kovemmillakin helteillä noin 120 neliötä. Jätti-isoja ikkunoita ei ole, mutta on niitä etelän suuntaan sen verran että ilman viilennystä sai yläkertaan yli 26 astetta.

Meillä on reilu 210m2  IV-viilennyksellä Etelä-Suomessa, ei ole hikeä pukannut sisällä. Koska viilennys on lämpimällä ilmalla 24/7h päällä, systeemi pystyy pitämään sisälämmön pari astetta alle ulkolämmön. Kun ulkoa tulee sitään, niin ovella huomaa eron selvästi.

Ihan tyytyväinen olen IV-viilennykseen, eikä tarvitse kuunnella ylimääräisten puhaltimien ääntä yöllä.

No ehkä se sen pari astetta pysyi viileämpänä meilläkin. 26 astetta makuuhuoneeseen on kuitenkin liikaa on ulkona vaikka 35 astetta, minun mielestä. Tämä on näitä makuasioita. Meillä konvektori on yläkerran aulassa ja illalla se aina tiputti itsensä 1-nopeudelle, enkä sen ääntä makuuhuoneesta erottanut. Hiljaisuuden ja huomaamattomuuden vuoksi itsekin ensimmäisenä laitoin IV-viilennyksen. Meillä se nyt ei vaan riittänyt. Eikä varmaan riitä rintsikassakaan jos makkarit on yläkerrassa.

[JJ72]

Muokkasin tälläisen Onnisen kuvasta. Tässä pystyy nyt säätämään käsin koneelle menevän liuoksen lämpötilaa.

No noin se pitää sitte laittaa... Jos haluaa tehdä manuaaliversion tosta jäähdytyksestä, niin tarvitaanko tota takaiskuventtiiliä? Eli tarvittaessa avataan konvektorille menevät linjat ja säädetään haluttu lämpötila shuntista!?

Tuossahan pitää sitten pyörittää sitä liuospumppua kokoajan...

[Opation]

Nyt en oikein ymmärrä että miksi meinaatte laittaa tuon lämpötilan säädön tuohon väliin? Eikös maalämpöpumpun läpi menevän nesteen lämpötilaero ole vain luokkaa 3 astetta, ei se nyt niin merkittävästi viilennä konvektorin ilmaa kun ei se jäätävän kylmää ole muutenkaan. Kaivot lämpiää kesällä jonkin verran. Minun konvektori puhalsi noin 13-16 asteista ilmaa jos sisälämpötila talossa oli 23. Ei kai se tuosta tipu kuin asteen tai pari jos maalämpökone sitä viilentää. Ja kesällä maalämpöpumppu käy tosi vähän. Omani on siis kytketty ennen maalämpöpumppua vaikka onkin lämpöässä, ei ongelmia.

Magneettiventtiili on ihan hyvä siksi että jos kierto on jatkuvasti päällä konvektorille, mutta sen puhallin ei käy, se kondensoi kennonsa aika märäksi lepoaikoina. Konvektorimyyjä sanoi että on mahdollista saada sieltä jopa vesiroiskeita puhaltimen käynnistyessä. IV-koneen jäähdytyksestä jätin magneettiventtiilin pois kun oli niin äänekäs, ja konvektorilla on sellainen samanhenkinen toimilaite kuin jakotukeissa lattialämmityspiireissä. Eli aukeaa hitaanpuoleisesti, mutta on äänetön.

[fraatti]

Nyt en oikein ymmärrä että miksi meinaatte laittaa tuon lämpötilan säädön tuohon väliin?

IV-koneen jäähdytyksestä jätin magneettiventtiilin pois kun oli niin äänekäs, ja konvektorilla on sellainen samanhenkinen toimilaite kuin jakotukeissa lattialämmityspiireissä. Eli aukeaa hitaanpuoleisesti, mutta on äänetön.

Tuossa omat keskiarvoiset  lämpötilat kalenteriviikoittain koneeseen saapuvan ja lähtevän liuoksen osalta.

Eli tuosta näkee että nimellisteholtaan 10,8kw b0w35 pumppu rouhasee miehekkäästi tuosta liuksesta jo lämpöä. Liuksen lämpötilaero koneen käydessä 4,8 astetta edellisviikolla ja tälläviikolla  5,1 astetta. Coppelo näytti olevan 4,9 joten kaivosta on otettu keskimäärin 8,6kW teholla lämpöä. Konvektorille on ilmoitettu minimi lämpötilaksi 5 astetta. Jos laitteelle menisi -3 asteista nestettä tulisiko enää kondesiovettä vai olisiko se jo jäätä konvektorin pinnassa.

Täytyykin katsoa löytyykö mistään termostaattista sekoitusventtiiliä järkevään hintaan noille lämpötiloille. Se olisi yksikertainen ratkaisu.

Tuollainen toimilaite on hyvä ku ei aiheuta paineiskuja....

[peki]

Mitenkä voi paluu kaivolle olla pakkasella jo nyt? Tosi iso tuo kaivon DT.

[fraatti]

Mitenkä voi paluu kaivolle olla pakkasella jo nyt? Tosi iso tuo kaivon DT.

Pitkät käyntijaksot tekevät sen että kaivo ei ehdi luovuttamaan niin paljon energiaa kuin mitä sieltä otetaan hetkellisesti. Lämmönsiirtoneste alkaa jäähtymään. Tarpeeksi jäähdyttyään lämmönsiirtonesteen ja putkea ympäröivän veden lämpötilaero on niin suuri että tarvittava teho saadaan hetkellisesti tai ainakin jäähtyminen hidastuu/pumppu pysähtyy ennenkuin kaivo on jäässä. 

Jatkoin asian pohtimista täällä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4576.msg56547#msg56547

[Lämäri]

Mulla on sh11 pumppu ja jäähdytys on otettu koneesta maahan menevästä putkesta. MLP käydessään jäähdyttää sitä litkua n. 3 astetta, ei ole huomannu konvektorin toiminnassa mitenkään. Kesällä kun jäähdytetään pumppu käy vain silloin tällöin hetken kun tekee lämmintä vettä.

Tee se niin että meno otetaan maasta tulevasta ja paluu sitten maahan menevään, näin litku ei kierrä pumpussa ollenkaan kun se on sammuksissa. (yksisuuntaventtiili siihen jäähdytyshaarojen väliin)

Noniin selaisin foorumia ja löysin viestin mistä ilmenee että kierto saattaa pysähtyä rinnalle kytkettynä kokonaan kun mlp on päällä. Mlp pumppu on tehokkaampi kuin jäähdytys haaran. Jäähdytys haara imee mlp liuospumpun imupuolelta ja poistaa mlp liuospumpun painepuolelle. Noiden paine-ero on suurempi kuin mitä jäähdytyspumpun nostokorkeus jolloin jäähdytyksen pumppu ei jaksa kierrättää liemeä enää ollenkaan. Joten tämän vaihtoehdon saa unohtaa...

En tiedä onko kukaan tehnyt asiaa siten, kuin esim. teollisuudessa tehdään, jossa tällainen ilmiö hoidetaan ennen pumppujen kytkemistä perussäädöin. Eli jos on useampi laite jakamassa ja "ryöstöilmiö" mahdollinen säädetään jollain linjasäätöventtiileillä perusvirtaukset kuntoon.

Omakotipuolella tällaiset loppusäädöt  taitava usein jäädä laitevalmistajilta huomioimatta. Onko kenellekään tehty tätä tai saatu yleensä IV-haaraa toimimaan yhtäaikaa mlp:n kompressorin kanssa?

[fraatti]

Mulla on sh11 pumppu ja jäähdytys on otettu koneesta maahan menevästä putkesta. MLP käydessään jäähdyttää sitä litkua n. 3 astetta, ei ole huomannu konvektorin toiminnassa mitenkään. Kesällä kun jäähdytetään pumppu käy vain silloin tällöin hetken kun tekee lämmintä vettä.

Tee se niin että meno otetaan maasta tulevasta ja paluu sitten maahan menevään, näin litku ei kierrä pumpussa ollenkaan kun se on sammuksissa. (yksisuuntaventtiili siihen jäähdytyshaarojen väliin)

Noniin selaisin foorumia ja löysin viestin mistä ilmenee että kierto saattaa pysähtyä rinnalle kytkettynä kokonaan kun mlp on päällä. Mlp pumppu on tehokkaampi kuin jäähdytys haaran. Jäähdytys haara imee mlp liuospumpun imupuolelta ja poistaa mlp liuospumpun painepuolelle. Noiden paine-ero on suurempi kuin mitä jäähdytyspumpun nostokorkeus jolloin jäähdytyksen pumppu ei jaksa kierrättää liemeä enää ollenkaan. Joten tämän vaihtoehdon saa unohtaa...

En tiedä onko kukaan tehnyt asiaa siten, kuin esim. teollisuudessa tehdään, jossa tällainen ilmiö hoidetaan ennen pumppujen kytkemistä perussäädöin. Eli jos on useampi laite jakamassa ja "ryöstöilmiö" mahdollinen säädetään jollain linjasäätöventtiileillä perusvirtaukset kuntoon.

Omakotipuolella tällaiset loppusäädöt  taitava usein jäädä laitevalmistajilta huomioimatta. Onko kenellekään tehty tätä tai saatu yleensä IV-haaraa toimimaan yhtäaikaa mlp:n kompressorin kanssa?

Tuo yllä oleva tapaus oli nimenomaan sellainen kun tuo viilennyspiiri oli laitettu koneen rinnalle. Tulopuolelta otto ja poisto menopuolelle. Väliin jää liuospumppu jonka toisella puolella vallitsee alipaine ja toisella puolella paine, joten ei hyvä.

Liuospuolta ei missään nimessä kannata millään linjasäätöventtiileillä alkaa kuristamaan väliltä kaivo-mlp-kaivo. Tulee ylimääräisiä pumppaushäviötä, virtaus mlp vähenee -> cop huononee. Ja muutenkin molemmille laitteille omat pumput.

Mikäli otto on ennen mlp kuten myöskin paluu, ylläolevaa ongelmaa ei pitäisi tulla.

[Lämäri]

Pystyykö tuota enää korjaamaan millään säädöin, mikäli näin on kytkennät tehty ja putkivetoja ei haluta muuttaa?

[fraatti]

Pystyykö tuota enää korjaamaan millään säädöin, mikäli näin on kytkennät tehty ja putkivetoja ei haluta muuttaa?

Tietysti mahdollisimman tehokas pumppu konvektorin haarassa, esim 6m nostokorkeudella oleva saattaa auttaa, ellei ole jo. (toisaalta mlp liuospumput ovat yleensä varsin tehokkaita joten en tiedä on täytyisikö tuohon saada vain tehokkaampi pumppu kuin mitä mlp liuospumppu että voisi edes teoriassa toimia)

Eli jos mlp liuospumpun imupuolella on vaikka 2kpa alipainetta ja liuospumpun paluupuolella 50kpa painetta silloin paine-ero on 52kpa. Eli haarassa olevan pumpun pitäisi jaksaa pumpata suurempi paine tuohon kuin tuo 52kpa + takaiskuventtiilin avautumiseen vaadittava paine.  Muutenhan liuos alkaisi kiertämään väärään suuntaan. (korjatkaa jos olen väärässä)

Tuollain rinnalle kytkettynä konvektorin linjassa pitää olla takaiskuventtiili ettei mlp ala kierrättämään liuosta pelkästään konvektorissa. Ja vaatii vielä toisen takaiskuventtiilin konvektorin haarojen väliin ettei kierrätä pelkän konvektorin ollessa päällä lientä vain koneessa.

Näin äkkiseltään ajateltuna tuo rinnalle asennus ei tunnu kauhean järkevälle ratkaisulle.

[Lämäri]

Kun ois tonkin tiennyt viime talvena....mentiin aika luottavaisin mielin Valloxin ohjeiden ja vakuuttelujen mukaan. No, pätkii talvella minkä pätkii, ei kai siitä mitään haittaa ole..

[fraatti]

Kun ois tonkin tiennyt viime talvena....mentiin aika luottavaisin mielin Valloxin ohjeiden ja vakuuttelujen mukaan. No, pätkii talvella minkä pätkii, ei kai siitä mitään haittaa ole..

Kyse on iv-koneen etulämmityksestä? Jos katsot tuonne ylemmäksi viestiin missä olen maininnut onninen.. tms Siitä aukeaa linkki onnisen maakylmän asennusohjeeseen. Siinäkin on nuo kaikki mahdolliset asennusvahtoehdot edustettuina. Ilmeisesti vain pitää asentajan/ostajan tietää mihin nuo putket pitää laittaa jos haluaa laitteen toimivan.

Ei kai kylmempi ilma kuin -17 pääse jäädyttämään liuosta jos se ei kierrä? En ole varma meneekö tuo alkoholi seos vain hyhmään vai jäätyy jäätyy.. Yleensä maapiirin liuoksen jäätymispiste on siinä 17 asteen korvilla...

[Lämäri]

Tuossa oli esitetty juuri tuo tapa, kuin minulla, joten ei kai se lähtökohtaisesti voi olla väärä? Eli maasta haaroitus ja paluu pumpun jälkeen...Nyt vain pitäisi löytää taho, kuka kertoo miten se toteutetaan, niin että vielä toimisi käytännössä.

Harmaa alue, josta kukaan ei ota vastuuta..

[fraatti]

Tuossa oli esitetty juuri tuo tapa, kuin minulla, joten ei kai se lähtökohtaisesti voi olla väärä? Eli maasta haaroitus ja paluu pumpun jälkeen...Nyt vain pitäisi löytää taho, kuka kertoo miten se toteutetaan, niin että vielä toimisi käytännössä.

Harmaa alue, josta kukaan ei ota vastuuta..

Haaran pumpun teho pitää olla suurempi kuin mitä mlp liuospumpun aiheuttama paine-ero putkiin. Tuossa vaan alkaa valumaan koko ajatus aivan hukkaan kun kierron pumppu syö mahdottomasti energiaa. Omassa MLP on a-energialuokan pumput ja liuospumppu syö 70W ollessaan käynnissä.

Itse valitsin pyöriväkennoisen jälkilämmitys vastuksella ja laskin enerventin laskurilla että tuo syö vuoden aikana 36€ edestä sähköä, joten jätin esilämmitykset liuksella pois. Liuoksen pumppaaminen jatkuvasti maksaa kuitenkin vielä investointihinnan lisäksi. ts tuo ei välttämättä maksa hyvällä iv-koneella ikinään itseään takaisin. Tuossa jotain höpinää jos jotain kiinnostaa.. http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=17962.msg226326#msg226326

[Lämäri]

Mitenköhän tuon toisen ketjun laskelmiin vaikuttaisi se, että jos jälkilämmityspatteri olisi kytketty lattialämmitysveteen? Sehän on ilmaista energiaa (siinä vaiheessa kun tulee IV-koneelle) ja pyyntiä voisi pitää vaikka +28 astetta?

[fraatti]

Mitenköhän tuon toisen ketjun laskelmiin vaikuttaisi se, että jos jälkilämmityspatteri olisi kytketty lattialämmitysveteen? Sehän on ilmaista energiaa (siinä vaiheessa kun tulee IV-koneelle) ja pyyntiä voisi pitää vaikka +28 astetta?

Itsekin mietin että kumpi etu- vai jälkilämmitys vaikka päädyinkin sähköön. Etulämmityksessä iv-koneen talteen ottama energia menee harakoille kun sitä ei käytetä mihinkään kun energia saadaan muualta. Kaivosahan sitä on mutta kannattaako sitä turhaan käyttää enempää kuin on tarve. Kylmempi kaivo syö kuitenkin sitten mlp coppia.

Jälkilämmityksessä lattian vedellä 3/4 energiasta olisi kaivosta ja 1/4 olisi sähköverkosta.

Jos 17 asteinen tuloilma riittäisi tuolla voisi säästää 3/4 * 36€ =  27€ vuodessa. Omalla pyöriväkennoisella koneella missä vuosihyötysuhde on 75%. Tampereen korkeudella.
Tuloilman lämpötilalla 20 astetta 120€ * 3/4  = 90€ vuodessa.

Tuo tietysti vaatisi sellaisen kierron lattiaan että kun käyttövettä tehdään niin silti lattiassa kiertäisi vesi. Eli ainakin yksi ylimääräinen kiertovesipumppu.

[Lämäri]

Valloxin mukaan -15:een pärjätään pelkällä IV-koneen tuottamalla lämmöllä? En löytänyt lähdettä tälle tiedolla, mutta se lausahdus on jäänyt mieleen. Pyynnin pitäminen 28 asteessa antaa myös sen edun, että lämpötilahuojuntaa ei tule, koska venttiilin sulkeutuminen esim 17 asteen pyynnillä tätä aiheuttaisi.

Paljon tuo 28 asteen pyynti antaisi laskennallista säästöä?


Tuo lämpimän käyttöveden tekeminen ei taida koskettaa näitä uudempia laitteita, joissa ei ole vaihtoventtiiliä tms.

[Renoo]

Mitenköhän tuon toisen ketjun laskelmiin vaikuttaisi se, että jos jälkilämmityspatteri olisi kytketty lattialämmitysveteen? Sehän on ilmaista energiaa (siinä vaiheessa kun tulee IV-koneelle) ja pyyntiä voisi pitää vaikka +28 astetta?

Niin huomauttaisin vain, että tuo jälkilämmityspatterille menevä energia ei ole ilmaista. Toki se on tehty sillä hyötysuhteella millä sen maalampökoneen tuottama lämmitysvesi on tehty, miinustettuna iv putkistojen lämpöhäviöllä.

[Renoo]

[size=78%]Tuo lämpimän käyttöveden tekeminen ei taida koskettaa näitä uudempia laitteita, joissa ei ole vaihtoventtiiliä tms.[/size]

Ei vaihtoventtiiliköneet ole mitään vanhempia laitteita. Mutta varmasti se mitä ajat nyt takaa on se, että Lämpöässässä ei ole vaihtoventtiiliä, eikä siten käyttöveden teko katkaise lämmitysvettä millään lailla.

[Lämäri]

Mitenköhän tuon toisen ketjun laskelmiin vaikuttaisi se, että jos jälkilämmityspatteri olisi kytketty lattialämmitysveteen? Sehän on ilmaista energiaa (siinä vaiheessa kun tulee IV-koneelle) ja pyyntiä voisi pitää vaikka +28 astetta?

Niin huomauttaisin vain, että tuo jälkilämmityspatterille menevä energia ei ole ilmaista. Toki se on tehty sillä hyötysuhteella millä sen maalampökoneen tuottama lämmitysvesi on tehty, miinustettuna iv putkistojen lämpöhäviöllä.

Niin tietysti...en muistanut tätä, että vaatihaan se enemmän energiaa lämmetä taas patterin kylmentämä vesi, kuin suoraan lattiasta tullut. Kai se kuitenkin on laskettu (toivottavasti), että siitä on jotain hyötyä?

[Lämäri]

[size=78%]Tuo lämpimän käyttöveden tekeminen ei taida koskettaa näitä uudempia laitteita, joissa ei ole vaihtoventtiiliä tms.[/size]

Ei vaihtoventtiiliköneet ole mitään vanhempia laitteita. Mutta varmasti se mitä ajat nyt takaa on se, että Lämpöässässä ei ole vaihtoventtiiliä, eikä siten käyttöveden teko katkaise lämmitysvettä millään lailla.

Jep näin juuri ja luulin väärin.

[Vihernokka]

Pystyykö tuota enää korjaamaan millään säädöin, mikäli näin on kytkennät tehty ja putkivetoja ei haluta muuttaa?

Tietysti mahdollisimman tehokas pumppu konvektorin haarassa, esim 6m nostokorkeudella oleva saattaa auttaa, ellei ole jo. (toisaalta mlp liuospumput ovat yleensä varsin tehokkaita joten en tiedä on täytyisikö tuohon saada vain tehokkaampi pumppu kuin mitä mlp liuospumppu että voisi edes teoriassa toimia)

Eli jos mlp liuospumpun imupuolella on vaikka 2kpa alipainetta ja liuospumpun paluupuolella 50kp painetta silloin paine-ero on 52bar. Eli haarassa olevan pumpun pitäisi jaksaa pumpata suurempi paine tuohon kuin tuo 52kpa + takaiskuventtiilin avautumiseen vaadittava paine.  Muutenhan liuos alkaisi kiertämään väärään suuntaan. (korjatkaa jos olen väärässä)

Tuollain rinnalle kytkettynä konvektorin linjassa pitää olla takaiskuventtiili ettei mlp ala kierrättämään liuosta pelkästään konvektorissa. Ja vaatii vielä toisen takaiskuventtiilin konvektorin haarojen väliin ettei kierrätä pelkän konvektorin ollessa päällä lientä vain koneessa.

Näin äkkiseltään ajateltuna tuo rinnalle asennus ei tunnu kauhean järkevälle ratkaisulle.

Eikös tässä ole suljettu piiri, miten siinä saadaan 52barin paine? Paluupuolen 50 bar paine pitäisi hajoittaa jo putketkin..vai miten tää menee.