Mitoitus apua.

[TmZR]

Moi!

Tarkoituksena on vaihtaa öljylämmitys maalämpöön. Tiedot meidän yhtiöstä:

- Kohteen rakennusvuosi -90
- Öljyn kulutus vuosina 2011 n. 23000 litraa ja 2012 n. 21000 litraa
- Asuntoja 15 kpl
- Erillinen lämpökeskusrakennus.
- Pinta-ala n. 1035 neliötä.
- v.2013 lisä eristettiin välipohjaan puhallusvillaa.
- Vedenkulutus on ollut ,v.2011               1564m3
                                   v.2012               1143m3
                                   v.2013               1095m3 (arvio)
                                 
Paikka on Eurajoella. Sähköliittymä meillä on 3*35A (joutunee suurentamaan? ja kuinka isoksi?)  Liittymiskaapeliksi on vedetty AMCMK, jonka poikkipinta-ala on 70mm2. Nimellisvirta on 250A. Nousujohdossa 3*160A.
Tarjouksia meille on tullut viitisen kappaletta, jotka ovat ihan laidasta laitaan. Riittääkö 40kW?60kW?vai 2*40kW? Auttakee meitä 



...
Editoinut "tomppeli.: poistin lisäämäni liitetiedostot, jotta liitetiedostokansio ei täyttyisi liiaksi!

[Dr.Fell]

n.60kW pumppu on hyvä.2x 1500L varaajat 2xLK60 kierukoilla.

Kannatta laittaa tulistuspumppu erillisellä tulistuspiirillä jolloin saadaan paljon kuumaa käyttövettä tuotettua hyvällä hyötysuhteella.
Kahdella varaajalla latauspumpuilla varustettuna joista toinen on käyttöveden tekoon ja toinen lämmityspiiriin.
Kytkentä siten että käyttöveden esilämmitys otetaan lämmityspiirin varaajasta erillisellä kierukalla.

Siinä noin alkuun..

[tomppeli]

- Kohteen rakennusvuosi -90
- Öljyn kulutus vuosina 2011 n. 23000 litraa ja 2012 n. 21000 litraa
- Asuntoja 15 kpl
- Erillinen lämpökeskusrakennus.
- Pinta-ala n. 1035 neliötä.
- v.2013 lisä eristettiin välipohjaan puhallusvillaa.
- Vedenkulutus on ollut ,v.2011               1564m3
                                   v.2012               1143m3
                                   v.2013               1095m3 (arvio)
                                 
Paikka on Eurajoella. Sähköliittymä meillä on 3*35A (joutunee suurentamaan? ja kuinka isoksi?)  Liittymiskaapeliksi on vedetty AMCMK, jonka poikkipinta-ala on 70mm2. Nimellisvirta on 250A. Nousujohdossa 3*160A.
Tarjouksia meille on tullut viitisen kappaletta, jotka ovat ihan laidasta laitaan. Riittääkö 40kW?60kW?vai 2*40kW?

Laitoin noita tietoja taulukkoon ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.

Polttoöljyn kulutustiedot ovat hiukan epäjohdonmukaisia.
Normioiduksi vuosikulutukseksi tulisi 2012 kulutustiedon mukaan noin 21.100 litraa/ normaalivuosi ja
vuoden 2011 kulutustiedon mukaan laskettuna normioiduksi kulutukseksi tulisi 26.100 litraa/ normaalivuosi.
Virhe tulee ilmeisesti siitä, että tankkaus ei tapahdu kalenterivuosittain ja kirjanpitoon tehdään vain arvio vuodenvaihteen öljymäärästä.

Kyseessä on ilmeisesti rivitaloyhtiö, eikä kerrostalo, koska ominaiskulutus 14,3 Wh/m3/astepäivä/vuosi, on noinkin suuri.
Tässä voisi harkita puhallusvillan lisäämistä yläpohjan päälle, mikäli siellä on tilaa.

Lämpökaivojen aktiivisyvyydeksi tulisi lähes 1500 metriä.
Kaivot kannattaa porauttaa sellaisella yrityksellä, joka pystyy poraamaan vähintään 250 metrisiä kaivoja.
Silloin saataisiin kaivojen lukumääräksi 6 kpl.

Huomatkaa: Tämä mitoituslaskelma on vain suuntaa antava, ei mikään takuumitoitus!
Sitovan takuumitoituksen saat alan ammattisuunnittelijalta tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.

Kun on kyseessä taloyhtiö, suositan kovasti asiansa osaavan ammattisuunnittelijan palkkaamista.
Suurin uhka on siinä, että optimistisesti päädytte hankkimaan liian pienitehoisen järjestelmän.
Jos asukkaita paleltaa talvella tai lämmin käyttövesi ei riitäkään aamusuihkuttelujen aikaan, saattaa se johtaa tyytymättömän asukkaan tekemään kanteeseen ja taloyhtiön hallitus voi joutua vaikeuksiin. Tehkää hankintapäätös mielellään ylimääräisessä osakaskokouksessa, jos vuosikokous ei satu sopivaan ajankohtaan.

Toteutuksen epäonnistuminen saattaa johtaa jopa oikeustoimiin!

[Matias]

Sähköliittymä meillä on 3*35A (joutunee suurentamaan? ja kuinka isoksi?)  Liittymiskaapeliksi on vedetty AMCMK, jonka poikkipinta-ala on 70mm2. Nimellisvirta on 250A. Nousujohdossa 3*160A.

Tuollainen 80kw:n lämpöpumppu tarvitsee 3X63A:n etusulakkeet mutta onhan liittymässä varaa suurentaa sulakekokoa kaapelien puolesta.

Eli kiinteistön liittymä pitäisi suurentaa 3X100A 

[justus01]

.
Jos asukkaita paleltaa talvella tai lämmin käyttövesi ei riitäkään aamusuihkuttelujen aikaan, saattaa se johtaa tyytymättömän asukkaan tekemään kanteeseen ja taloyhtiön hallitus voi joutua vaikeuksiin.

Asiansa osaavat suunnittelijat kyllä osaa suunnitella osatehoisenkin maalämpöjärjestelmän siten, että käyttövettä ja lämmintä riittää joka kelillä.  Taitaa suurinosa isohin kiinteistöihin asennettavista maalämpöjärjestelmistä olla osatehoisia mitoitukseltaan, koska niissä sijoitetun pääoman tuotto "lyhyellä aikavälillä" on parempi.

Näin amatöörinä jättäisin 90-luvun öljykattilan varavoimakoneeksi, riippumatta maalämpöjärjestelmän mitoituksesta. Ei tarvitse palella silloinkaa, jos/kun pumppuun tulee jokin vika/häiriö.

[sam68]

35kW pumppu ja 3*185m kaivot antaa energianpeitoksi ~90% joka on hyvä taso isossa kohteessa. 42kW ja 3*215m kaivot antaa jo 96% peiton..

[TmZR]

Kiitos vastauksistanne ja Tomppeli kiitos taulukosta. Tosiaankin unohdin mainita että rivitalo kyseessä .öljynkulutuksen lukeman sain tuollaisena isänöitsijältä. v.2013 lisä eristettiin välipohjaan puhallusvillaa. Taulukon perusteella 60kW siis ei riitä millään? Tässä on vähän tarjouksistamme:

ensimmäinen tarjous:

Tarjous A:
- Nibe 1345-40Kw *2
- Jäspi500 puskuri/lisäenergiavaraaja 18Kw
- Keruunesteet 1450 l
- VBP 1000 l käyttövesivaraaja
- Porakaivo yhteensä 6*228m
- Käyttöveden puskurivaraaja ES 500
- HR 10 apureleet*3

Sähkönsyöttöjen koko lämmitysjärjestelmille on oltava 3*63

Tarjous B

Samanlainen tarjous mutta Nibe 1345-60Kw pumpulla ja porakaivot 4*260

toinen tarjous:

- Thermia Ropust 42 x 2 kpl
- Pehmokäynnistinreleet x 2 kpl (Kompressorin käynnistysvirran pudottamiseen)
- Puskurivaraaja Tps 800 + sähkövastukset 9kw x 3 kpl asennettuna,
- Käyttövesivaraaja Akvaterm 750L-1000L + sähkövastus 9kw x 2kpl asennettuna,
- Vaihtoventtiilit x 2 kpl sekä tarvittavat putkitarvikkeet asennettuna,
- Kylmäpiirin jakokaivot 2 x 3 kollektorille + huoltokaivot asennettuna eristetyt putket
  jakokaivoista tekniseen tilaan sis.lämmönkeruunesteen asennettuna.

Maalämpöpumpuissa on molemmissa 1 kpl kompressoreita 42kw sulake tarve 35a/pumppu ja
pumput lähtevät automaattisesti tehontarpeen mukaan käyntiin eli jos ei tarvetta niin käy vain
toinen pumppu. Thermian pumppuja on valmistettu noin 45v.Voin toimittaa kyllä Saksalaisia
Alphan pumppuja? myös samaan hintaan jos haluatte suosittelen kuitenkin Thermian pumppuja
luotettavimpina ja onhan niitä kuitenkin kehitetty ja valmistettu 30v, pidempään kuin Alphan
pumppuja ja Thermia valmistetaan Ruotsissa Omistaja 100%  Danfoss Konserni.

Maalämpökaivot

Aktiivisen lämpökaivon syvyys 6x220 metriä
Poraussyvyys noin 6x230 metriä                                   

Ja jos haluaa pienemmillä pumpuilla Robust 25H Robust 35 niin hinta laskee vain 800,00 € .

ja kolmas:

- IVT Greenline HE D43
- Lämpökaivojen lukumäärä: 5 kpl
- Yhden lämpökaivon syvyys: 185 m
- Lämpökaivojen kokonaissyvyys: 925
- Lämpimän käyttöveden varaaja, IVT 756 L kuudella lämmityskierukalla
- Varajärjestelmä: Sähkövastus VärmeBaronen VB9003F 9 kW
- Puskurivaraaja, 750 L 4 liitännällä
- Varajärjestelmä: Sähkövastus VärmeBaronen VB9003F 9 kW *2
- Kalvopaisunta-astia 100l
- Lämpimän käyttöveden kiertovesipumppu: Grundfos Alpha 2 20-40N
- Lämmityksen kiertovesipumppu 1: Grundfos Magna 32-120F laipalla

mitä mieltä olette tarjouksista?

[TmZR]

35kW pumppu ja 3*185m kaivot antaa energianpeitoksi ~90% joka on hyvä taso isossa kohteessa. 42kW ja 3*215m kaivot antaa jo 96% peiton..

Tosiaan täällä päässä on ihan maallikko maalämpö asioissa ja energiapeitoista

[sam68]

Tarjoukset kertoo alan tilanteesta aika paljon. Tekis mieli nauraa, mutta toisaalta pitäisi alan ihmisenä mielummin itkeä.
Nämä kohteet mitoitetaan yleensä kattamaan ~85-90% (energianpeitto) maalämmöllä ja loput jollain muulla. Täystehomitoitukselle ei ole mitään järkiperustetta, koska takaisinmaksuaika venyy todella pitkäksi.

Tuossa sadan metrin päässä on esim. meidän asennus rivitaloon, jossa on 18 huoneistoa ja 35kW pumppu+4*200m kaivot. Kaksi 700L tulistusvaraajaa käyttövedelle ja yksi samanlainen lämmityksen puskurina. Lisälämpönä on 26kW sähkökattila. Muistelen öljynkulutuksen olleen samaa luokkaa kuin teillä ja ollaan tässä Oulun alapuolella. Asennuksesta ~5v ja laitteet alkaa olla maksaneet itsensä takaisin. Ikinä ei ole loppunut käyttövesi ja yli 30 pakkasilla sähkökattila on täysillä. Olisi saanut olla 42kW niin olisi ollut hieman pelivaraa.

[justus01]

35kW pumppu ja 3*185m kaivot antaa energianpeitoksi ~90% joka on hyvä taso isossa kohteessa. 42kW ja 3*215m kaivot antaa jo 96% peiton..

Tosiaan täällä päässä on ihan maallikko maalämpö asioissa ja energiapeitoista

Energiapeitto:
Rivitalo tarvitsee lämpöenergiaa vuodessa noin 200 000 kWh.
Energiapeitto 90% tarkoittaa, että 180 000 kWh (90%) energiasta olisi saatavissa maalämpöjärjestelmästä ja 20 000 kWh joudutaan ottamaan sähkövastuksilla verkosta (tai öljyllä öljykattilasta). Sähkönkulutus olisi noin 60 000 kWh (maalämpöpumppu) + 20 000 kWh (sähkövastus) => Yhteensä 80 000 kWh.

Energiapeitto 96% tarkoittaa, että 192 000 kWh (96%) energiasta olisi saatavissa maalämpöjärjestelmästä ja 8 000 kWh joudutaan ottamaan sähkövastuksilla verkosta (tai öljyllä öljykattilasta). Sähkönkulutus olisi noin 64 000 kWh (maalämpöpumppu) + 8 000 kWh (sähkövastus) => Yhteensä 72 000 kWh.

Energiapeitto 100%, (80kW + 1500m?) tarkoittaa, että 200 000 kWh (100%) energiasta olisi saatavissa maalämpöjärjestelmästä ja 0 kWh joudutaan ottamaan sähkövastuksilla verkosta (tai öljyllä öljykattilasta). Sähkönkulutus olisi noin 66 000 kWh (maalämpöpumppu) + 0kWh (sähkövastus) => Yhteensä 66 000 kWh.

Jos verrataan 100% ja 90%:
Jos 90% järjestelmä kuluttaa sähköä vuodessa noin 2000€:n edestä enemmän. (133 €/asunto)
Jos 96% järjestelmä kuluttaa sähköä vuodessa noin 1000€:n edestä enemmän. (66 €/asunto)
Jos 100% järjestelmä maksaa xx k€ enemmän, lainankorko on y % ja lainanmaksuaika z vuotta.
Niin parempi hankinta on? Kumpi säästää enemmän 10 vuodessa? 20 vuodessa?

[TmZR]

Tarjoukset kertoo alan tilanteesta aika paljon. Tekis mieli nauraa, mutta toisaalta pitäisi alan ihmisenä mielummin itkeä.
Nämä kohteet mitoitetaan yleensä kattamaan ~85-90% (energianpeitto) maalämmöllä ja loput jollain muulla. Täystehomitoitukselle ei ole mitään järkiperustetta, koska takaisinmaksuaika venyy todella pitkäksi.

Tuossa sadan metrin päässä on esim. meidän asennus rivitaloon, jossa on 18 huoneistoa ja 35kW pumppu+4*200m kaivot. Kaksi 700L tulistusvaraajaa käyttövedelle ja yksi samanlainen lämmityksen puskurina. Lisälämpönä on 26kW sähkökattila. Muistelen öljynkulutuksen olleen samaa luokkaa kuin teillä ja ollaan tässä Oulun alapuolella. Asennuksesta ~5v ja laitteet alkaa olla maksaneet itsensä takaisin. Ikinä ei ole loppunut käyttövesi ja yli 30 pakkasilla sähkökattila on täysillä. Olisi saanut olla 42kW niin olisi ollut hieman pelivaraa.

minkälainen paketti olisi meille sitten optimaalisin?

[tomppeli]

Kiitos vastauksistanne ja Tomppeli kiitos taulukosta. Tosiaankin unohdin mainita että rivitalo kyseessä .öljynkulutuksen lukeman sain tuollaisena isänöitsijältä. v.2013 lisä eristettiin välipohjaan puhallusvillaa. Taulukon perusteella 60kW siis ei riitä millään?

Jos tänä vuonna (2013) on parannettu yläpohjan lämpöeristystä,
saattaa se alentaa lämmitystarvetta, jota ei ole voitu huomioida öljyn vuosikulutuksessa.
Kuinka paksusti villaa tuli lisää?
Voisin yrittää ottaa sen mukaan laskentaan.

[TmZR]

Kiitos vastauksistanne ja Tomppeli kiitos taulukosta. Tosiaankin unohdin mainita että rivitalo kyseessä .öljynkulutuksen lukeman sain tuollaisena isänöitsijältä. v.2013 lisä eristettiin välipohjaan puhallusvillaa. Taulukon perusteella 60kW siis ei riitä millään?

Jos tänä vuonna (2013) on parannettu yläpohjan lämpöeristystä,
saattaa se alentaa lämmitystarvetta, jota ei ole voitu huomioida öljyn vuosikulutuksessa.
Kuinka paksusti villaa tuli lisää?
Voisin yrittää ottaa sen mukaan laskentaan.

Villaa on nyt 40-50 cm.

[tomppeli]

Lisäsin aloitusviestiin uuden laskelman, jossa yläpohjaan lisätty puhallusvilla on huomioitu. Versio B.

[Dr.Fell]

Tarjoukset kertoo alan tilanteesta aika paljon. Tekis mieli nauraa, mutta toisaalta pitäisi alan ihmisenä mielummin itkeä.
Nämä kohteet mitoitetaan yleensä kattamaan ~85-90% (energianpeitto) maalämmöllä ja loput jollain muulla. Täystehomitoitukselle ei ole mitään järkiperustetta, koska takaisinmaksuaika venyy todella pitkäksi.

Tuossa sadan metrin päässä on esim. meidän asennus rivitaloon, jossa on 18 huoneistoa ja 35kW pumppu+4*200m kaivot. Kaksi 700L tulistusvaraajaa käyttövedelle ja yksi samanlainen lämmityksen puskurina. Lisälämpönä on 26kW sähkökattila. Muistelen öljynkulutuksen olleen samaa luokkaa kuin teillä ja ollaan tässä Oulun alapuolella. Asennuksesta ~5v ja laitteet alkaa olla maksaneet itsensä takaisin. Ikinä ei ole loppunut käyttövesi ja yli 30 pakkasilla sähkökattila on täysillä. Olisi saanut olla 42kW niin olisi ollut hieman pelivaraa.

No tässähän pitäisi ruveta nauramaan muttei uskalla koska joku saattaa ottaa kirjoituksesi jopa todesta.

Milläs lämmität kun energianpeitto on 85-90% ja jyrähtää 2-3 viikoksi -30 pakkaset?
Ko.huipputeho riittää nipinapin edes nollakeliin.
Oletko halkoja hakkaamassa kerrostalokiinteistön pihalla?
Jotain rajaa mitä täällä heittelee..

Juuri nämä perseelleen alitehoiseksi mitoitetut kohteet tulevat poikimaan tulevaisuudessa paljon oikeusjuttuja.

[Dr.Fell]

Kiitos vastauksistanne ja Tomppeli kiitos taulukosta. Tosiaankin unohdin mainita että rivitalo kyseessä .öljynkulutuksen lukeman sain tuollaisena isänöitsijältä. v.2013 lisä eristettiin välipohjaan puhallusvillaa. Taulukon perusteella 60kW siis ei riitä millään? Tässä on vähän tarjouksistamme:

ensimmäinen tarjous:

Tarjous A:
- Nibe 1345-40Kw *2
- Jäspi500 puskuri/lisäenergiavaraaja 18Kw
- Keruunesteet 1450 l
- VBP 1000 l käyttövesivaraaja
- Porakaivo yhteensä 6*228m
- Käyttöveden puskurivaraaja ES 500
- HR 10 apureleet*3

Sähkönsyöttöjen koko lämmitysjärjestelmille on oltava 3*63

Tarjous B

Samanlainen tarjous mutta Nibe 1345-60Kw pumpulla ja porakaivot 4*260

toinen tarjous:

- Thermia Ropust 42 x 2 kpl
- Pehmokäynnistinreleet x 2 kpl (Kompressorin käynnistysvirran pudottamiseen)
- Puskurivaraaja Tps 800 + sähkövastukset 9kw x 3 kpl asennettuna,
- Käyttövesivaraaja Akvaterm 750L-1000L + sähkövastus 9kw x 2kpl asennettuna,
- Vaihtoventtiilit x 2 kpl sekä tarvittavat putkitarvikkeet asennettuna,
- Kylmäpiirin jakokaivot 2 x 3 kollektorille + huoltokaivot asennettuna eristetyt putket
  jakokaivoista tekniseen tilaan sis.lämmönkeruunesteen asennettuna.

Maalämpöpumpuissa on molemmissa 1 kpl kompressoreita 42kw sulake tarve 35a/pumppu ja
pumput lähtevät automaattisesti tehontarpeen mukaan käyntiin eli jos ei tarvetta niin käy vain
toinen pumppu. Thermian pumppuja on valmistettu noin 45v.Voin toimittaa kyllä Saksalaisia
Alphan pumppuja? myös samaan hintaan jos haluatte suosittelen kuitenkin Thermian pumppuja
luotettavimpina ja onhan niitä kuitenkin kehitetty ja valmistettu 30v, pidempään kuin Alphan
pumppuja ja Thermia valmistetaan Ruotsissa Omistaja 100%  Danfoss Konserni.

Maalämpökaivot

Aktiivisen lämpökaivon syvyys 6x220 metriä
Poraussyvyys noin 6x230 metriä                                   

Ja jos haluaa pienemmillä pumpuilla Robust 25H Robust 35 niin hinta laskee vain 800,00 € .

ja kolmas:

- IVT Greenline HE D43
- Lämpökaivojen lukumäärä: 5 kpl
- Yhden lämpökaivon syvyys: 185 m
- Lämpökaivojen kokonaissyvyys: 925
- Lämpimän käyttöveden varaaja, IVT 756 L kuudella lämmityskierukalla
- Varajärjestelmä: Sähkövastus VärmeBaronen VB9003F 9 kW
- Puskurivaraaja, 750 L 4 liitännällä
- Varajärjestelmä: Sähkövastus VärmeBaronen VB9003F 9 kW *2
- Kalvopaisunta-astia 100l
- Lämpimän käyttöveden kiertovesipumppu: Grundfos Alpha 2 20-40N
- Lämmityksen kiertovesipumppu 1: Grundfos Magna 32-120F laipalla

mitä mieltä olette tarjouksista?

Näistä kumpikaan ei ole tulistuspumppu.
Kiinteistökohteessa on kannattavaa laittaa tulistuspumppu koska se ei lisää kustannuksia ja se parantaa hyötysuhdetta.
Kuumaa vettäkin saadaan riittävästi.
Kannattaa kysyä vielä tarjoukset Oilon Geoprosta ja LämpöÄssästä

[sam68]

  Eiköhän nämä ole kaikki tulistinpumppuja. Huomaat kun vähän perehdyt asiaan...

Täällä on niitä pakkasia jo ollutkin ja oikein mitoitetut laitteistot pitää asunnot lämpimänä ja maksajan tyytyväisenä.

[Dr.Fell]

On On ,sellasiahan ne nimenomaan on..jessus.

[justus01]

Paljonko halvimman ja kalleimman tarjouksen välillä hintaeroa tähän mennessä?
IVT lienee halvin (osateho) ja Thermia kallein (täysteho)?

[TmZR]

Paljonko halvimman ja kalleimman tarjouksen välillä hintaeroa tähän mennessä?
IVT lienee halvin (osateho) ja Thermia kallein (täysteho)?

Hinnalla ei niinkään ole väliä vaan sillä mikä olisi paras ratkaisu meidän yhtiöön.

[TmZR]

Se on laskelmista jo tullut selväksi että alimitottamaan emme rupea. Se nyt olisi tärkeää tietää riittääkö 60kW (osateho/täysteho?) kahdella kompressorilla vai olisiko pari 40kW pumppua neljällä kompressorilla parempi. Sähköliittymää joudumme joka tapauksessa isontamaan mutta riittääkö muu kapasiteetti? (kiinteistönkaapeli yms?) entä varaaja?(puskuri?) Porakaivot? onko mikään näistä tarjouksista varteenotettava?

[Dr.Fell]

60 kW riittää, se on kuitenkin 90% huipputehontarpeesta ja 99,5% kokonaisenergiantarpeesta.
Lisälämmitystehontarve on noin 7kW,joten tämän voi hoitaa helposti ja edullisesti sähköllä..

Ja edelleen korostan että on kannattavaa ottaa tulistuspumppu,se parantaa hyötysuhdetta ja käyttövesi riittää.

[jarkko_h5]

Jos luit Tomppelin laskelmat hän suositteli  (Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään → 71,4 kW)

[Dr.Fell]

60kW on 71,4Kw tarpeesta n.85 % huipputehosta,eli 99 % kokonaisenergiantarpeesta.
Tämä on kiinteistökohteessa juuri hyvä tehonpeitto.


70kW koneella se olisi n.98% huipputehosta 99,9kokonaisenergiantarpeesta.
Kone on hieman kalliimpi ja metrejä joutuisi poraamaan enemmän,joten en lähtisi välttämättä toteuttamaan AIVAN täystehoisella kun parempikin vaihtoheto on.

Tämän suurempaa ei kannata MISSÄÄN nimessä laittaa.

[TmZR]

Jos luit Tomppelin laskelmat hän suositteli  (Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään → 71,4 kW)

luin kyllä  mutta onko sitten pari 40kW ylimitoitettu? (4*20kW)

[TmZR]

60kW on 71,4Kw tarpeesta n.85 % huipputehosta,eli 99 % kokonaisenergiantarpeesta.
Tämä on kiinteistökohteessa juuri hyvä tehonpeitto.


70kW koneella se olisi n.98% huipputehosta 99,9kokonaisenergiantarpeesta.
Kone on hieman kalliimpi ja metrejä joutuisi poraamaan enemmän,joten en lähtisi välttämättä toteuttamaan AIVAN täystehoisella kun parempikin vaihtoheto on.

Tämän suurempaa ei kannata MISSÄÄN nimessä laittaa.

Kiitos tiedosta 

[Matias]

Ja edelleen korostan että on kannattavaa ottaa tulistuspumppu,se parantaa hyötysuhdetta ja käyttövesi riittää.

On syytä huomioida että tulistinvaihtimen teho on 60kw:n lämpöpumpussa vain 6-8kw jolla siis käyttövesi lämmitetään lämmityskaudella.
Eli lämpöpumpun käydessa tulistinvaihdin voi lämmittää käyttövettä tuolla 6-8kw:n teholla
Tämä osa lämmitystehosta saadaa korkeammalla hyötysuhteella

Vaihtoventtiilipumpulla käyttöveden lämmitysteho 60kw:n pumpulla on 60kw
Lämpöpumpun käydessä vaihtoventtiilipumppu voi lämmittää käyttövettäkin 60kw:n teholla

[justus01]

Tässä linkit muutamaan "Stibel"-kohteeseen:

25000L öljy => 86kW MLP http://www.energiapakkaus.fi/maalampopumppu-saasto-suuret-kohteet-aanekoski-1560.php

24000L öljy => 67 kW MLP http://www.energiapakkaus.fi/maalampopumppu-saasto-suuret-kohteet-mantsala-1200.php

[sam68]

On On ,sellasiahan ne nimenomaan on..jessus.

http://www.suenergia.fi/Upload/Grafiikka/Kytkent%C3%A4kaavio%20Hinthaara.jpg

[sam68]

Lainaanpa yhden lauseen alan konkarin luentomateriaalista niin vähän aukeaa miten nämä isot kohteet oikeasti/järkevästi mitoitetaan:

Lämpöpumppujen tehopnmitoitus lämmityskäytössä osuu yleensä 25-45% tarvittavasta huipputehosta jolloin lämpöpumput voisivat tuottaa 65-90% tarvittavasta lämpöenergiasta.

[juippi]

 Ketjun aloittajalle tarjotuista pumpuista siis Thermia robust on tulistuspumppu ja Nibe F1345 taitaa olla vaihtoventtiilipumppu ilman tulistuksenpoistoa. Entäs tuo IVT HED 43. Tässä kaivattaisiin jälleen jonkinlaista pumppumallien esittelyosiota foorumille.

[Roori]

http://www.suenergia.fi/Upload/Grafiikka/Kytkent%C3%A4kaavio%20Hinthaara.jpg

Aukee jopa maallikolle  . Kaikki vaan tavallaan rinnan ja kolmea eri lämpötilatasoa duunataan, yks niistä on ilmeisesti tulistus...ja kaksi muuta vaihtovenalla. Lämpöshunttaukset
ilmeisesti eteenpäin noista tankeista.
Ja pumppumalli oli vissin joku Robust?

[sam68]

Tuossa on tosiaan kolme lämpöpumppua, kaksi varaajaa, joista toinen on lämmityksen puskuri ja toinen on käyttövedelle.
Lämmityksen puskurin mitoitus aina se 20L per kW minimissään. Puskuri on myös käyttöveden esilämmitin.
Käyttövesivaraajassa yläosa lämpenee tulistusenergialla ja alaosaa ladataan tarvittaessa lämpöpumpuilla. Vaihtoventtiilit käännetään käyttöveden lämmityksen ajaksi "varaajaan päin" ja lepotila on talonlämmitys. Varaajien mitoitukselle on oma kaava johon vaikuttaa tietysti pumpputeho, asukkaiden määrä ja onko esilämmitetty vesi. Erillisillä varaajilla saadaan vuosihyötysuhdetta nostettua vrt yksi iso pönttö.
Lämpöpumput starttaa master/slave tyyliin eli kuormituksen mukaan. Lisälämpöä voidaan ohjata 0-10v jännitteellä/sähkökattila tai sitten ihan on-off/öljy tai kaukolämpö.

Mitoittamisen tärkein pointti on aiempi maksimikulutus ja käyttöveden kulutuksen ääripää. Tietysti voidaan aina jälkikäteen lisätä varaajatilavuutta ja parantaa siten sen vedentuottoa, mutta pelivaraa on syytä olla heti alussa. Oikein osateholle mitoitettu laitteisto toimii todella hienosti keli kuin keli, eikä mitään ongelmia tule sen enempää kuin täystehollakaan. Täysteholla investointikustannus on usein niin paljon isompi, että takaisin maksuaika venyy jopa kolminkertaiseksi.

[sam68]

Tässä kohteessa esim 90% energianpeitto vrt 100% antaa vuosikulutuseroksi ~1400€. Pelkästään porakaivojen ja yhden lisäpumpun tuoma hintaero on n. 30000€. Kuoletusaika tuolle hintaerolle on yli 20v! Todellisuus on lähempänä 30v jolloin laitteet jo vaihdetaan uusiin. Tässä se investoinnin villakoiranydin on..

[AAA]

Niin, täysitehoinen ja 85% osateho kone vaatii aikalailla saman määrän kaivoa.

Kaivoista ei tule hinta eroa. Mikä on sitten esim 65 kW vastaan 55kW koneen hinta ero. Tuskin 30.000,-

Osatehoinen kaivo tulee mitoittaa kaivosta otetun energian mukaan.

[sam68]

Niin, täysitehoinen ja 85% osateho kone vaatii aikalailla saman määrän kaivoa.

Kaivoista ei tule hinta eroa. Mikä on sitten esim 65 kW vastaan 55kW koneen hinta ero. Tuskin 30.000,-

Osatehoinen kaivo tulee mitoittaa kaivosta otetun energian mukaan.

Siis 35kW kone tarvisi 4*185m kaivoja ja 35+42kW sitten 6*200m.

[Dr.Fell]

Ja edelleen korostan että on kannattavaa ottaa tulistuspumppu,se parantaa hyötysuhdetta ja käyttövesi riittää.

On syytä huomioida että tulistinvaihtimen teho on 60kw:n lämpöpumpussa vain 6-8kw jolla siis käyttövesi lämmitetään lämmityskaudella.
Eli lämpöpumpun käydessa tulistinvaihdin voi lämmittää käyttövettä tuolla 6-8kw:n teholla
Tämä osa lämmitystehosta saadaa korkeammalla hyötysuhteella

Vaihtoventtiilipumpulla käyttöveden lämmitysteho 60kw:n pumpulla on 60kw
Lämpöpumpun käydessä vaihtoventtiilipumppu voi lämmittää käyttövettäkin 60kw:n teholla

Niinpä niin,mutta kuten alussa kerroin kytkentä olisi vahtoventtiiliperiaatteella 2 varaajalla joka toteutetaan latauspumpuilla jotka ajaa lämpöä sen mukaan kumpaan varaajaan sitä tarvitaan ja tulistus ajaa käyttövesivaraajaan koko ajan.

[juippi]

Mikä näistä kiinteistökohteista tekee erilaisen verrattuna omakotitaloon, kun ajatellaan kaivojen mitoitusta sekä täystehon takaisinmaksuaikaa. Kaivohan mitoitetaan pienkohteessa vuosikulutusenergian mukaan. En ymmärrä mikä tekijä muuttaa tämän mitoitusperusteen kohteessa, jossa useampi asunto on niitattu samaan kokonaisuuteen. Samaten täystehon muuttuminen kannattamattomaksi, kun päätöksen tekee yhtiöäkokous eikä yksittäinen omakotiasuja. Luulisi että molemmissa tapauksissa pätevät samat ekonomian lainalaisuudet.

[Xargo]

Mun ymmärtääkseni siinä ei eroa varsinaisesti olekaan. Jotkut omakotitaloihmiset vaan haluaa maksaa ylimääräistä täystehomitoituksesta kun se ei kuitenkaan hirveä summa ole, vaikka prosentuaalisesti eroa olisikin merkittävästi. Isommassa kokonaisuudessa taas sama prosenttimäärä tarkoittaa suurempaa summaa euroissa ja sitä laskua halutaan pienentää.

Mitä tulee tuohon vuosikulutuksen mukaan keruun mitoittamiseen niin näinhän se on paitsi kyllä siihen kaivosta otettu hetkellinen teho vaikuttaa myös siinä mielessä, että jos keruu on lämmönvaihdinmielessä alimittainen pumpulle niin litku ei ennätä kierroksen aikana lämmetä riittävästi, jolloin keruulta saatavan litkun lämpötila laskee pitkillä käyntijaksoilla, jolloin lämpökerroin heikkenee. Mulla on tästä omakohtaista kokemusta 100m kaivon ja 8kW pumpun kanssa. Viime talvena taas mentiin pariksi tunniksi pakkasen puolelle (siis kaivolta tuleva lämpötila) ja lyhyen huilin jälkeen taas selvästi lämpimämpi litku. Vuositasolla taas lämpöä riittää mainiosti. Kolme talvea tuo on tuolla pörissyt ja nyt nousee taas yli 10C litku. Pikaisesti käytiin 12C lukemissakin tuossa helteiden aikaan.

Eli siis jos nostetaan osatehomitoitus täystehoiseksi vain nostamalla pumppujen teholuokkaa niin voipi käydä noin kuin mulla. Riippuu taas sitten ohjauslogiikastakin.

Riippuen vähän ilmanvaihdon toteutuksesta, voi olla että kannattaa tsekata tämä:

http://www.asuntokiinteisto.fi/lehti.php?sub=artikkeli&jid=68

Mulla on itselläni vähän samankaltainen systeemi ja toimii hienosti.

[Seagear]

Vuositasolla taas lämpöä riittää mainiosti. Kolme talvea tuo on tuolla pörissyt ja nyt nousee taas yli 10C litku. Pikaisesti käytiin 12C lukemissakin tuossa helteiden aikaan.

Tuossa on kyllä paljon kaivokohtaista eroa. Vaikka Xargo taitaa kaivoa "ladatakin" kesäaikaan viilennyksellä niin meillä ei ilman latausta nouse kaivosta pumpun mittauksen mukaan kuin 6-asteista litkua edes 1h/vrk käyttöasteella, jossa käynnistysväli on parhaimmillaan 18h luokkaa.