Lämmitysjärjestelmän vaihto edessä (saneerauskohde)

[Sherlock]

Tervehdys foorumilaiset,

Maalämmön käyttöönoton suunnittelu ja mitoitus tuottaa ongelmia, joten kaipailisinkin mielipiteitä/kannanottoja seuraavanlaiseen saneerausprojektiin liittyen:

Kyseessä on siis Itä-Suomessa sijaitseva kaksikerroksinen omakotitalo, jonka alakerta on rakennettu 1980 luvun alussa ja yläkerran laajennus on tehty 1990.
Talo lämpenee tällä hetkellä suoralla sähköllä ja edellisillä asukkailla sähkökulutus oli viime vuonna ollut huimat 30 000 kWh. Talossa on myös varaava takka, jota edelliset asukkaat eivät ole käyttäneet. Meillä taas on tarkoitus ruveta takalla lämmittelemään, kun noita puitakin on saatavilla suht helposti.

Alakertaan on tarkoitus tehdä vesikiertoinen lattialämmitys. Ongelma onkin sitten yläkerta: tässä vaiheessa sinne ajateltiin jättää sähköpatterit ja sitten myöhemmin remontoida tila kokonaan ja tässä yhteydessä asentaa joko vesikiertoinen lattialämmitys tai patterit.Osa on suositellut yläkerran sähköpatteiden jättämistä ja pumpun mitoitusta siten, että se lämmittää vain alakerran. Osa taas suosii pumpun mitoitusta koko talolle.

Tarjouksissa pumppujen tehot ovat vaihdelleet 5,4 kW:stä -10,4 kW:hen. Kaivon syvyys on ollut n. 180 m


Tietoja:

- huonekorkeus: alakerta: n. 2,5 m, yläkerta: n. 3 m
- pinta-ala: 180 m2 (alakerta: 110m2, yläkerta: 70m2)
- tällä hetkellä talossa asuu 2 henkilöä, mutta mitoitusta on pyydetty kolmelle
- 2 suihkua + poreamme (n. 400 l)
- putket tulee kaivoon (tontilla ei ole tilaa keruupiirille)

Minkä tehoinen pumpun pitäisi olla? olisiko järkevintä mitoittaa tuo pumppu pelkästään alakerralle ja lämmitellä yläkertaa sähköllä vai pitäisikö suosiolla vaihtaa
remontin yhteydessä myös yläkertaan vesikiertoiset patterit?



...
Editoinut "tomppeli.: poistin lisäämäni liitetiedoston, jotta liitetiedostokansio ei täyttyisi liiaksi!

[tomppeli]

Kyseessä on siis Itä-Suomessa sijaitseva kaksikerroksinen omakotitalo, jonka alakerta on rakennettu 1980 luvun alussa ja yläkerran laajennus on tehty 1990.
Talo lämpenee tällä hetkellä suoralla sähköllä ja edellisillä asukkailla sähkökulutus oli viime vuonna ollut huimat 30 000 kWh. Talossa on myös varaava takka, jota edelliset asukkaat eivät ole käyttäneet. Meillä taas on tarkoitus ruveta takalla lämmittelemään, kun noita puitakin on saatavilla suht helposti.

Alakertaan on tarkoitus tehdä vesikiertoinen lattialämmitys. Ongelma onkin sitten yläkerta: tässä vaiheessa sinne ajateltiin jättää sähköpatterit ja sitten myöhemmin remontoida tila kokonaan ja tässä yhteydessä asentaa joko vesikiertoinen lattialämmitys tai patterit.Osa on suositellut yläkerran sähköpatteiden jättämistä ja pumpun mitoitusta siten, että se lämmittää vain alakerran. Osa taas suosii pumpun mitoitusta koko talolle.

Tarjouksissa pumppujen tehot ovat vaihdelleet 5,4 kW:stä -10,4 kW:hen. Kaivon syvyys on ollut n. 180 m

Tietoja:
- huonekorkeus: alakerta: n. 2,5 m, yläkerta: n. 3 m
- pinta-ala: 180 m2 (alakerta: 110m2, yläkerta: 70m2)
- tällä hetkellä talossa asuu 2 henkilöä, mutta mitoitusta on pyydetty kolmelle
- 2 suihkua + poreamme (n. 400 l)
- putket tulee kaivoon (tontilla ei ole tilaa keruupiirille)

Kovinpahan on tullut monenlaisia tarjouksia.!!
Kertookohan tuo kauppiaiden taidoista vai liikemiesmoraalista?
Ei tuollainen ainakaan kovin ammattitaitoiselta tai vastuuntuntoiselta toiminnalta vaikuta!

Laitoin noita tietoja taulukkoon ja liitin siitä PDF -tulosteen omaan viestiisi.
Pumpun koko meni tuohon tarjoustesi tehokkaimpaan luokkaan ja lämpökaivo vielä senkin yli..

Ilmoitit sijainniksi Itä-Suomi.
Minulle se on sen verran suuri käsite, että en nyt ole ollenkaan varma, osuiko Savonlinna edes sinne päinkään.
Jos sijainti poikkeaa kovastikin nyt valitsemastani, mitoitus on varsinkin lämpökaivon osalta metsässä!
Jos meni metsään sijainti tai jotain muuta, kerro, korjaan virheeni!

Huomaa.:
Tämä mitoitus on vain suuntaa antava, ei mikään takuumitoitus.
Sitovan takuumitoituksen saat alan ammattisuunnittelijalta tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.

[Sherlock]

Kiitokset laskelmasta!

Talo on Kuopiossa. Eli vähän meni metsään mutta olipa nuo lähtötiedotkin aika ympäripyöreitä

Tarjousten kirjoahan sitä on tässä itsekin tullut pohdiskeltua...

Mitäs mieltä tuosta yläkerran lämmityksestä? 10kW:n pumppu riittänee lämmittämään koko talon, mutta eräskin myyntitykki totesi että ylimitoitettu pumppu kuluttaa sähköä enemmän ja rasittaa kompressoria ja suositteli sitten tämän vuoksi mitoittamaan pumpun vain alakerran lämmitykseen.. jos siis yläkertaan jää sähköpatterit vielä tässä vaiheessa. Eli fiksuinta taitaisi olla suosiolla vaihtaa patterit yläkertaankin tässä samassa yhteydessä?
 

[tomppeli]

Korjasin paikkakunnan.. Muuttui vähän.

Yläkertä vaan mukaan, jos ei saa lattialämmitystä, niin sitten patterit.
Toteutustus olisi silloin yksinkertaisinta ns. tulistusvaraajallisella maalämpöpumpulla.

Melkoista puppua se väite suurempitehoisemman lämpöpumpun isommasta sähkön kulutuksesta.
Vajaa- / ali -tehoinen kuluttaa enemmän, koska se joutuu lämmittämään sähkövastuksilla, joilla COP = 1,0.

[Dr.Fell]

9kW tulistuspumppu 700ltr tulistusvaraajalla on optimaalinen kun kuitenkin koko talon remppaatte jossakin vaiheessa. 

[Sherlock]

Kiitos laskelmista. Nyt odotellaan enää loppuja tarjouksia ja sen jälkeen katsotaan kenen tarjous vastaa parhaiten tarpeitamme.

Kaupparatsu tarkoitti ylimitoitettua pumppua, eli liian tehokasta lämpöpumppua lämmitettävään pinta-alaan / kuutioihin nähden.

[tomppeli]

Kaupparatsu tarkoitti ylimitoitettua pumppua, eli liian tehokasta lämpöpumppua lämmitettävään pinta-alaan / kuutioihin nähden.

Lasketaanpa vähän.

Talon max. lämmitys teho on 10 kW, COP = 4,0.
Tämä pumppu kuluttaa käyntituntinsa aikana ostosähköä 10 kW / 4,0 COP = 2,5 kWh/tunti.

Taloon laitetaankin ylisuuri pumppu, jonka teho on 13 kW, COP = 4,0.
Tämä pumppu kuluttaa käyntituntinsa aikana ostosähköä 13 kW / 4,0 COP = 3,25 kWh/tunti.

10 kW tehoinen pumppu käy kovimmilla pakkasilla 100 % ajasta, eli jatkuvasti.
13 kW tehoinen pumppu käy samoissa olosuhteissa 100 * 10 kW / 13 kW = 76,923 % ajasta ja lepäilee välillä.

- Kovimmilla pakkasilla 10 kW tehoinen pumppu käy 100 % ajasta.
  Tuntikulutus = 2,4 kWh * käyntiaika 100 % = 2,5 kWh/tunti.

- Näissä samoissa olosuhteissä 13 kW mitoitettu pumppu käy vain noin  76.9 % ajasta ja
  Tuntikulutus = 3,25 kWh * käyntiaika 76,923 % = 2,5 kWh/tunti.

Ylisuuri ottaa käydessään enemmän sähkötehoa,
mutta toisaalta sen tarvitsee käydä lyhyemmän aikaa tuottaakseen saman lämpömäärän,
joten kulutuksen kannalta noiden kahden ottama ostosähkön määrä on suunnilleen sama!
Kauppias ei luultavasti ymmärtänyt asiaa.